Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa



Samankaltaiset tiedostot
Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Maanparannus ja maaperän havainnointi

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2.

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Maan vesitalous toimivaksi

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Peltomaan rakenteen arviointi

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Pellon perusparannus -Osa 2: Piiriojien perkaus. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Maan rakenne ei itsessään

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Maan rakenne ja vesitalous. Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

Luomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Hamppu viljelykiertokasvina

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Nurmen perustaminen ja lannoitus

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Suorakylvöseminaari 2018

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Jankkurointi oikotienä pellon hyvään kasvukuntoon

Peltokuivatuksen tarve

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Maaperän tiivistyminen perunantuotannossa kirjallisuuskatsaus

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Uudenmaan pellot vihreiksi

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

Miten kasvukuntoa kehitetään?

Transkriptio:

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki, Helsingin yliopisto Perunan tutkimuksen talvipäivät 11.-12.2.2015 Radisson Blu Royal, Vaasa Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa MMM/Makera 2013-2015, vast. johtaja Jussi Tuomisto, Petla Petla + OulY, HY, Luke(MTT), Syke Tausta: Perunantuotannossa ongelmana on monokulttuuri, intensiivinen maan käsittely eri hoitovaiheissa ja pohjamaan tiivistymät, mistä aiheutuu taloudellisia menetyksiä ympäristöhaittoja Tavoite: Maanparannusvaikutuksia ja kannattavuutta haetaan Syvämuokkauksella Maanparannusaineiden lisäyksellä Kasvinvuorotuksella 1

Perunanviljely ei suosi maan rakenteen muodostusta Tekijä Vaikutustapa Vaikutus perunanviljelyssä Pos/neg Kuivuminen Kutistuminen Halkeilu, murustaminen Vaikutus vähäinen karkeilla mailla - Routa Murustaminen Vaikutus vähäinen karkeilla mailla - Juurten toiminta Lierot Muokkaus Peltoliikenteen keventäminen Peltotyöt kuivissa oloissa Viljelykierto Vanhat juurikanavat Kuivatus Käytävät Ulosteaggregaatit Rikkominen, hienonnus, sekoitus, kuohkeutus Kuormitus ja tiivistyminen vähenee Kantavuus paranee, tiivistyminen vähenee Syväjuuriset (juurikanavat) Nurmet (multavuus) Yksivuotinen, lähellä pintaa; maankäsittely tuhoaa vanhat juurikanavat Voimakas maankäsittely ei suosi lieroja - Penkissä löyhä rakenne; jatkuva huokosrakenne tuhoutuu Runsas peltoliikenne ja painavat koneet tiivistävät pohjamaata Sadonkorjuu myöhään märissä oloissa painavilla koneilla Monokulttuuri tavanomaista - Savi Halkeilu, murunmuodotus Perunamaat pääosin KHt tai Mm - Orgaaninen aines Sitominen, liima Suuri sato lisää, muokkaus vähentää (+) - Kalkki ph ja moniarvoiset kationit Tavoite-pH 6-6,5 +/- - - - - Maan tiivistymisen haitat maan kuivuminen ja lämpeneminen hidastuu veden imeytyminen maahan hidastuu märkä maa kantaa heikosti ja on altis tiivistymiselle juurten kasvu heikkenee (hapenpuute märässä maassa, suuri mekaaninen vastus kuivassa maassa) juurten ravinteensaanti heikkenee ravinnetappiot lisääntyvät (denitrifikaatio, huuhtoutuminen, pintavalunta, eroosio) satotappiot 2

Perunan juuristo voi kasvaa luontaisesti jopa 1,4 metrin syvyyteen Juuriston alkukehitys Täysin kehittynyt juuristo 30 cm 60 cm 50-61 % juuristosta (Stalhalm & Allen 2001) 90 cm Perunan optimitiiviysaste on pienempi kuin muilla kasveilla 90 88 86 84 82 80 78 76 74 72 70 Optimitiiviysaste (100 % "maksimitiiviys") Kenttäkokeet 1969-1977 3

Tiivistäminen aiheuttaa perunalla suurehkoja satotappioita. 25 20 15 10 5 0 Maan tiivistämisestä johtuva satotappio (t/ha) Voimakkaantiivistämisen aiheuttama satotappio (%) Satotappio tiiviysasteella 90 % Kenttäkokeet 1969-1977 Esimerkki tiivistymän rikkomisesta jankkuroimalla Jankkuroinnilla voidaan rikkoa tiivistymä ja vähentää pohjamaan mekaanista vastusta. Vaikutus on voimakkaampi, kun jankkurointi tehdään kuivissa oloissa. Jankkuroimaton hietasavimaa. Jankkuroitu edellisenä syksynä kuivissa oloissa Jankkuroitu keväällä märissä oloissa 4

Kurikan Latonevan kenttäkoe 2013- Maalaji: rm hs HHt rm He Kuva: Matti Kuokkanen Tiivistymä muokkauskerroksen alapuolella (Kurikan Latoneva 2013) Kuva: Markku Yli-Halla 5

Kenttäkoe Kurikan Latonevalla 2013- Jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen ja kasvinvuorotuksen kenttäkoe Tiivistynyt jankko rikotaan jankkuroinnilla. Maanparannusaineiden lisäyksillä jankkoon ja (myöhemmin) nurmiviljelyllä pyritään hidastamaan uudelleentiivistymistä. Maalaji: rm hs HHt rm He Jankkurointi ja biotuhkan lisäys kevät 2013 Jankkurointi noin 40 cm:n syvyyteen 80 cm rivivälillä perunapenkkien väliin. Biotuhkan lisäys jankkuroinnin yhteydessä. Tätä koejäsentä verrattiin jankkuroimattomaan maahan sekä jankkuroituun maahan, johon ei lisätty biotuhkaa Kuva: Jussi Tuomisto 6

Maan rakennenäytteiden otto noin 30 cm syvyydeltä syyskuussa 2013 ja 2014 Kuvat: Matti Kuokkanen Maan rakennenäytteet (yhteensä 72 kpl / näytteenottokerta / koe) Näytteistä määritettiin kyllästetyn maan vedenjohtavuus (Ks) ja vedenpidätysominaisuudet laboratoriossa. Kuva: Matti Kuokkanen 7

Isot maanäytelieriöt Isoja lieriöitä otettiin 2013 kahden kerranteen perunaruuduista kaikista koejäsenistä vedenjohtavuusmittauksia ja huuhtoutumistutkimuksia varten (SYKE Oulu, Anssi Karppinen) Johtopäätökset Alustavat tulokset viittaavat siihen, että riittävän kuivissa oloissa tehty jankkurointi voi lisätä suuresti tiivistyneen pohjamaan vedenjohtavuutta. Biotuhkan lisääminen jankkuriuraan jankkuroinnin yhteydessä tehostaa vaikutusta. Jankkuroinnin vaikutus näkyy isoilla maanäytteillä samaan tapaan kuin pienillä maanäytteillä. Jankkurointi lisää vedenjohtavuutta sekä penkkien välissä että penkkien kohdalla, vaikkakin mahdollisesti hieman voimakkaammin penkkien välissä. Vaikutus säilyy samansuuruisena ainakin vuoden ajan. 8