NYKARLEBY UUSIKAARLEPYY DETALJPLANEÄNDRING FÖR SEMINARIEOMRÅDET SEMINAARIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING (PDB) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.01.2018 Bild 1. Planeområdets ungefärliga avgränsning med röd linje. Optionsområde med streckad röd linje. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen raja punaisella viivalla. Optioalue punaisella katkoviivalla.
VAD ÄR PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING (PDB)? När en plan utarbetas skall enligt Markanvändnings- och bygglagen (MBL 63 ) ett program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens konsekvenser utarbetas. När planer bereds skall PDB läggas fram så att intressenter samt invånare har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och uttala sin åsikt om planen. Information om framläggningen av PDB meddelas i tidningar, på stadens hemsida www.nykarleby.fi, och på Nykarlebys officiella anslagstavla. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)? Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen tullessa vireille OAS asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS:n nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kaupungin kotisivuilla www.uusikaarlepyy.fi ja Uudenkaarlepyyn virallisella ilmoitustaululla. VAD HÄNDER? Området som planläggs är ett bebyggt centralt område invid skolområdet i Nykarleby. Avståndet till Nykarleby stadscentrum är ca 0,5 km. Detaljplaneområdet är ca 21,2 ha stort och den ungefärliga avgränsningen visas med röd linje på pärmbilden (bild 1). Planeringsområdet kan enligt överenskommelse utvidgas med ett extra optionsområde som är märkt med streckad röd linje på pärmbilden. Optionsområdet är ca 2,3 ha stort och omfattar kvarter 651, rekreationsområde samt en del av Residensgatan. Nykarleby stad har som målsättning att skapa förutsättningar för en fortsatt utveckling på området. En betydande del av planeringsområdet hör till eller angränsar till RKY-område, d.v.s. byggda kulturmiljöer av riksintresse. I planen granskas i huvudsak förutsättningar för byggande av boende och allmänna byggnader. En trafikteknisk utredning på området har gjorts av Ramboll 2016. I utredningen föreslås en ny bro på området. Grundtanken är att Lybecksgatan förlängs som en matargata med en ny bro över älven och sammankopplas med Residensgatan. Under planeringsprocessen granskas trafiktekniska lösningar på och invid skolområdet. MITÄ ON TEKEILLÄ? Kaavoitettava alue on rakennettu keskeisesti sijaitseva alue lähellä Uudenkaarlepyyn koulualuetta. Etäisyys Uudenkaarlepyyn keskustaan on noin 0,5 km. Asemakaavaalue on kooltaan noin 21,2 hehtaaria ja sen likimääräinen raja on esitetty kansikuvassa (kuva 1). Suunnittelualuetta voidaan sopimuksen mukaan laajentaa optioalueella, joka on merkitty kansikuvaan (kuva 1) punaisella katkoviivalla. 1
Optioalue on kooltaan noin 2,3 hehtaaria ja se käsittää korttelin 651, virkistysaluetta sekä osan Hallituskadusta. Uudenkaarlepyyn kaupungin tavoitteena on luoda edellytykset alueen tulevalle kehitykselle. Merkittävä osa suunnittelualueesta kuuluu tai rajautuu RKY-alueeseen eli valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kaavassa tutkitaan pääsääntöisesti asumisen ja julkisen rakentamisen rakentamismahdollisuuksia. Ramboll on tehnyt liikenneselvityksen vuonna 2016. Selvityksessä ehdotetaan uutta siltaa alueelle. Ajatuksena on jatkaa Lybeckinkatua kokoojakatuna joen yli siltaa pitkin ja yhdistää se Hallituskatuun. Kaavoitusprosessin aikana tarkastellaan liikenteellisiä ratkaisuja koulualueella ja sen läheisyydessä. VAD HAR PLANERATS TIDIGARE? Landskapsplan I Österbottens landskapsplan 2030 (bild 2), fastställd av miljöministeriet 21.12.2010, anges detaljplaneområdet som område för tätortsfunktioner samt centrumfunktioner. Med beteckning för tätortsfunktioner anges detaljplanerade områden och områden som avses att bli detaljplanerade för tätortsfunktioner. Vid planering av markanvändningen och planläggning bör en enhetligare samhällsstruktur främjas. Med beteckning för centrumfunktioner anges ett område för servicefunktioner i stadscentrum med centruminriktade förvaltnings-, handels-, välfärds- och fritidstjänster samt boende. Vid områdesplanering och planläggning bör förutsättningar skapas för utveckling av ett kommersiellt sett attraktivt och trivsamt stadscentrum genom att områden för tätt stadsbyggande och mångsidig service reserveras samt genom att principer för utveckling av en högklassig stadsbild fastställs. Området ingår i stadsutvecklingszon kk-3, Nykarleby stadsregion. Vid områdesplanering bör samhällsstrukturen göras enhetligare, och vid utveckling av stadens centrum bör behoven i fråga om kommersiell och annan service, näringsliv, bebyggelse, trästadsbyggande och rekreationsfunktioner beaktas. Vid planering av markanvändning bör hänsyn tas till arkeologiskt och kulturhistoriskt värdefulla områden och objekt. Vid utveckling av stadens attraktionskraft som en havsnära boendemiljö bör man trygga den regionala typbilden av naturens succession i ett kustområde med landhöjning. I landskapsplanen är området även anvisat med beteckning (mk) som anger områden för landsbygdsbebyggelse i å- och älvdalarna, där särskilt sådant boende samt sådan näringsverksamhet och rekreationsverksamhet som faller tillbaka på lantbruket och övriga landsbygdsnäringar, naturen och kulturmiljön samt det fysiska landskapet utvecklas. Kommunalt samarbete och gemensamma planeringsprinciper bör utvecklas för älv- och ådalarna. Genom områdesanvändningen bör funktionerna i å- och älvdalarnas avrinningsområden styras så att de främjar förbättring av vattendragens tillstånd. Översvämningskänsliga områden bör inte anvisas för byggande. Även de värden som hänför sig till kulturlandskapet bör beaktas i områdesplaneringen. När landsbygden utvecklas bör målen för landsbygdsnäringarna, den fasta bebyggelsen och fritidsbebyggelsen sammanjämkas. Området hör till mk-3, Lappo ådal. Verksamheten i avrinningsområdet bör främja vattenvården och vattendragets olika användningsformer, i synnerhet rekreation. 2
I landskapsplanen är området anvisat med beteckning (mv-9, Jakobstadsregionen) som anger område med turistattraktioner/utvecklingsområde för turism och rekreation. Vid planering och utveckling av turismrelaterade funktioner bör man fästa uppmärksamhet vid områdets särdrag och dra nytta av deras attraktionskraft. Rekreationsområden och -leder bör bilda samverkande nätverk. Byggande för turism och rekreation bör anpassas till miljön. I landskapsplanen anvisas delar av området med beteckning som anger nationellt värdefulla landskapsområden och byggda kulturmiljöer. Vid planering och användning av samt byggande i områdena skall bevarandet av de värden som hänför sig till kultur- och naturarvet främjas. Vid detaljerad planering skall landskapsområdenas och den byggda kulturmiljöns helheter, särdrag och tidsmässiga skiktning beaktas. I landskapsplanen anvisas hela området med beteckning som anger landskapsområden och byggda kulturmiljöer som är av intresse för landskapet och på det regionala planet. Vid planering och användning av samt byggande i områdena skall bevarandet av de värden som hänför sig till kultur- och naturarvet främjas. Vid detaljerad planering skall landskapsområdenas och den byggda kulturmiljöns helheter, särdrag och tidsmässiga skiktning beaktas. I landskapsplanen anges kulturhistoriskt betydande vägsträckning, som tangerar detaljplaneområdet i öster. Genom området anvisas också en riktgivande friluftsled. Bild 2. Utdrag ur Österbottens landskapsplan 2030. Kuva 2. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta 2030. Österbottens landskapsplan 2040 är under utarbetande och blir en så kallad helhetslandskapsplan som omfattar hela landskapet och dess olika samhällsfunktioner. Målsättningen är en godkänd plan år 2018/2019. Den nya landskapsplanen kommer att ersätta Österbottens landskapsplan 2030 och dess etapplandskapsplaner. 3
På området finns en delgeneralplan utan rättsverkan (godkänd SFM 22.6.1995). På planeringsområdet finns fem gällande detaljplaner. Den äldsta detaljplanen dp 2 fastställdes 21.7.1966 och är gällande på den södra delen av planeringsområdet samt för området vid Topeliparken. På den södra delen av planeringsområdet finns även gällande plan dp 43 (godkänd 5.5.1986). På den norra delen av planeringsområdet finns två gällande planer dp 26 (fastställd 18.11.1983) och dp 83 (fastställd 16.7.1999). För kraftverkets område finns en gällande detaljplan dp 56 (fastställd 3.2.1989). På optionsområdet finns gällande plan dp 103 (godkänd 10.12.2009). Staden har tillsammans med NTM-centralen uppgjort en reviderad trafiksäkerhetsplan 2014. Staden har ytterligare anlitat Ramboll för en separat trafikteknisk studie (broutredning) och en generalplaneutredning 2016. MITÄ AIEMMIN ON SUUNNITELTU? Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2010 vahvistamassa Pohjanmaan maakuntakaava 2030:ssä (kuva 2) alue on osoitettu taajamatoimintojen ja keskustatoimintojen alueiksi. Taajamatoimintojen merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettuja ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja alueiden taajamatoiminta-aluetta. Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Keskustatoimintojen merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskustojen palvelutoimintojen alue, johon sijoittuu keskustahakuisia hallinto-, kauppa-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja sekä asumista. Alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee luoda edellytyksiä kaupallisesti vetovoimaisen ja viihtyisän kaupunkikeskustan kehittymiselle varaamalla alueita tiivistä kaupunkirakentamista ja monipuolisia palveluja varten sekä määrittelemällä korkeatasoisen kaupunkikuvan kehittämisen periaatteet. Alue kuuluu kaupunkikehittämisen vyöhykkeeseen kk-3, Uudenkaarlepyyn kaupunkiseutu. Alueidenkäytön suunnittelussa yhdyskuntarakennetta tulee eheyttää ja kaupunkikeskustaa kehitettäessä tulee ottaa huomioon kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuksen, puukaupunkirakentamisen ja virkistystoimintojen tarpeet. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä kaupungin vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus turvata. Maakuntakaavassa alue kuuluu myös jokilaaksojen kehittämisalueeseen (mk). Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Jokilaaksoissa tulee kehittää kuntien yhteistyötä ja yhteisiä suunnitteluperiaatteita. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee myös ottaa huomioon kulttuurimaisemaarvot. Maaseutua kehitettäessä tulee sovittaa yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän 4
asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet. Lisäksi alue on osoitettu merkinnällä mk-3, Lapuanjokilaakso. Valuma-alueella tapahtuvan toiminnan tulee edistää vesien suojelua ja vesistön eri käyttömuotoja, erityisesti virkistyskäyttöä. Maakuntakaavassa aluetta koskee merkintä (mv-9, Pietarsaaren seutu), jolla osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja -reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Maakuntakaavassa on osia alueesta osoitettu merkinnällä, jolla osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuurija luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Maakuntakaavassa koko alueelle kohdistuu merkintä, jolla osoitetaan maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Maakuntakaavassa osoitetaan kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus, joka sivuaa kaava-aluetta idässä. Alueen läpi on osoitettu myös ohjeellinen ulkoilureitti. Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 laaditaan parhaillaan ja siitä tulee niin kutsuttu kokonaismaakuntakaava, joka käsittää koko maakunnan ja sen eri toiminnot. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuonna 2018 tai 2019. Uusi maakuntakaava korvaa Pohjanmaan maakuntakaava 2030:n ja sen vaihemaakuntakaavat. Alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton osayleiskaava (hyväksytty KV 22.6.1995). Suunnittelualueella on voimassa viisi asemakaavaa. Vanhin asemakaava ak 2 vahvistettiin 21.7.1966 ja se on voimassa suunnittelualueen eteläosassa sekä Topeliuksenpuiston ympäristössä. Suunnittelualueen eteläosassa on myös voimassa ak 43 (vahvistettu 5.5.1986). Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa kaksi asemakaavaa ak 26 (vahvistettu 18.11.1983) ja ak 83 (vahvistettu 16.7.1999). Voimalaitoksen alueella on voimassa ak 56 (vahvistettu 3.2.1989). Optioalueella on voimassa ak 103 (hyväksytty 10.12.2009). Kaupunki on yhdessä ELY-keskuksen kanssa laatinut liikenneturvallisuussuunnitelman päivityksen 2014. Lisäksi kaupunki on tilannut Rambollilta erillisen liikennesuunnitelman (siltasuunnitelma) ja yleiskaavallisen selvityksen vuonna 2016. VAD GRANSKAS OCH BEDÖMS? Utarbetningen av detaljplanen utförs i enlighet med markanvändnings- och bygglagen. I planläggningen tas bland annat Österbottens landskapsplan i beaktande samt trafikutredningar och generalplaneutredning. Utifrån planen utreds följande konsekvenser och inverkningar: 5
Samhällsstrukturen och naturomgivningen Den byggda miljön -inverkningar på samhällsstrukturen -inverkningar på vattendrag, grundvatten och jord- och berggrund -inverkningar på byggnadsarvet -inverkningar på trafikarrangemang och infrastruktur -möjliga störningsfaktorer -inverkningar på boende, service och trivsel Sociala och kulturella inverkningar Ekonomiska inverkningar -uppskattning av planens helhetsekonomiska inverkan Tabell 1. Detaljplanens inverkningar som bör utredas. MITÄ TUTKITAAN JA ARVIOIDAAN? Asemakaavan laatiminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön. Kaavan laatimisessa otetaan huomioon Pohjanmaan maakuntakaava, liikenneselvitykset ja yleiskaavallinen selvitys. Kaavan aiheuttamista vaikutuksista arvioidaan seuraavia seikkoja: Maisemarakenne ja - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen luonnonympäristö - vaikutukset vesistöön, pohjaveteen, maa- ja kallioperään Rakennettu ympäristö - vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset liikenneverkostoon ja infrastruktuuriin - mahdolliset häiriötekijät Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset - vaikutukset asumiseen, palveluihin ja viihtyisyyteen Taloudelliset vaikutukset - arvio kaavan kokonaistaloudellisista vaikutuksista Taulukko 1. Selvitettävät asemakaavan vaikutukset. VEM ÄR INTRESSENTER I PLANERINGEN? Enligt MBL 62 är intressenter markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen. Intressenter har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt i saken. Denna detaljplans intressenter är följande: Markägare och invånare - markägarna och grannar - företag och samfund som fungerar på området Förvaltningsenheter - Nykarleby stads förvaltningsenheter Myndigheter - NTM-centralen i Södra Österbotten - Österbottens räddningsverk - Social- och hälsovårdsverkets hälsoinspektionsbyrå i Jakobstad - Österbottens förbund - Österbottens museum Övriga - Nykarleby kraftverk - Jakobstadsnejdens Telefon Tabell 2. Detaljplanens intressenter. 6
KETKÄ OVAT OSALLISIA SUUNNITTELUSSA? MRL 62 :n mukaisesti osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Tähän kaavaan osallisina ovat seuraavat tahot: Maanomistajat ja asukkaat Hallintokunnat Viranomaiset - maanomistajat ja naapurit - alueella toimivat yritykset ja yhteisöt - Uudenkaarlepyyn kaupungin hallintokunnat - Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus - Pohjanmaan pelastuslaitos - Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirasto, Terveysvalvonta - Pohjanmaan liitto - Pohjanmaan museo Muut - Uudenkaarlepyyn voimalaitos - Pietarsaaren Seudun Puhelin Taulukko 2. Asemakaavan osalliset NÄR OCH HUR KAN MAN TA DEL I PLANERINGEN? Åsikter, utlåtanden, anmärkningar och besvär Då detaljplanutkastet är färdigt läggs det fram till påseende i beredningskedet. Då har man möjlighet att framföra sina åsikter i ärendet skriftligt inom given tidsperiod. Information om framläggande av planutkast informeras i tidningar, på stadens hemsida www.nykarleby.fi, och på stadens officiella anslagstavla. Detaljplanförslaget läggs fram offentligt efter att det färdigställts enligt MBL 65 och MBF 27. I detta skede har intressenterna och kommunmedlemmarna möjlighet att lämna en skriftlig anmärkning inom given tidsperiod. Samtidigt begärs myndigheternas utlåtande. Information om framläggande av planförslaget informeras i tidningar, på stadens hemsida www.nykarleby.fi, och på stadens officiella anslagstavla. Stadstyrelsen överlämnar detaljplanen till stadsfullmäktige för godkännande. Godkännandet informeras enligt MBF i tidningar och på den offentliga informationstavlan. Besvär i beslutet som gäller godkännandet söks hos Vasa förvaltningsdomstol. Samarbete mellan myndigheter Myndighetssamråd ordnas vid behov. MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA KAAVOITUKSEEN? Mielipiteet, lausunnot, muistutukset ja valitukset Asemakaavaluonnoksen valmistuttua se asetetaan nähtäville laadintavaiheen kuulemista varten, jolloin siitä voi jättää kirjallisia mielipiteitä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kaupungin kotisivuilla www.uusikaarlepyy.fi ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. 7
Asemakaavaehdotuksen valmistuttua se asetetaan MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus jättää siitä kirjallinen muistutus ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Samalla pyydetään asiaan kuuluvat viranomaislausunnot. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdissä, kaupungin kotisivuilla www.uusikaarlepyy.fi ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Asemakaava annetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaupunginhallituksen esityksestä. Hyväksymisestä ilmoitetaan MRA:n mukaisesti sanomalehdissä ja virallisella ilmoitustaululla. Hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa. VILKA RÄTTSVERKNINGAR HAR DETALJPLANEN? Detaljplanen styr byggandet. En byggnad får inte uppföras i strid med detaljplanen. Beträffande andra åtgärder som förändrar miljön skall detaljplanen beaktas. På ett detaljplaneområde får inte placeras sådana funktioner som medför olägenheter för den användning av andra områden som anvisats i planen. MITÄ OIKEUSVAIKUTUKSIA ASEMAKAAVALLA ON? Asemakaava ohjaa rakentamista. Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa. Myös muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa asemakaavamääräysten vastaisia toimintoja tai toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle alueiden käytölle. VEM FÖRBEREDAR OCH VARIFRÅN FÅR MAN INFORMATION? För planens beredning ansvarar Arkitekt Ab Rajaniemi, som ansvarig person fungerar teknologie doktor, arkitekt SAFA Juho Rajaniemi, juho@rajaniemi.info, tel. 044 524 7245. Som planerare fungerar byggnadsingenjör AnneMo Kaitfors, annemo@rajaniemi.info, tel. 044 524 7247. Som Nykarleby stads planläggare fungerar Tom Johansson, planläggningschef, tom.johansson@nykarleby.fi, tel.nr. 06 7856 210. KUKA VALMISTELEE JA MISTÄ TIETOA SAA? Kaavan laatimistyöstä vastaa Arkkitehti Oy Rajaniemi, jossa hankkeen vastuuhenkilönä toimii tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA Juho Rajaniemi, juho@rajaniemi.info, puh. 044 524 7245. Kaavasuunnittelijana toimii rakennusinsinööri AnneMo Kaitfors, annemo@rajaniemi.info, puh. 044 524 7247. Uudenkaarlepyyn kaupungin kaavoittajana toimii Tom Johansson, kaavoituspäällikkö, tom.johansson@nykarleby.fi, puh. 06 7856 210. 8