P E N T T I L Ä N R A N N A N III a s e m a k a a v a n m u u t o s

Työ nro 1676 24.1.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P E N T T I L Ä N R A N N A N III a s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2014). KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 8.10.2015 Krak Nähtävillä KH KV Lainvoima

1 PENTTILÄNRANNAN III ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan kortteleita 101, 1607 ja 1608, korttelin 1629 osaa sekä virkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Penttilän (16) kaupunginosan korttelit 101, 105 osa, 110 113, 1607 ja 1608 sekä virkistys- ja katualueita. Kaavoitusohjelman työ nro 1676 Joensuu 24.1.2018 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 1.2 SUUNNITTELUTILANNE... 12 2 TAVOITTEET... 22 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 22 2.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 23 2.3 ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT JA TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN... 26 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 27 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 27 3.2 ALUEVARAUKSET... 29 4 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 43 5 TOTEUTUS... 47 6 SUUNNITTELUVAIHEET... 47 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivätty 30.9.2015, täydennetty 29.8.2017 3. Yhteenveto vireilletulovaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä, sekä niihin annetut vastineet. 4. Yhteenveto luonnosvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä, sekä niihin annetut vastineet 5. Kunnallistekninen yleissuunnitelma (Sitowise Oy, 2018) OHEISMATERIAALI Penttilänrannan hankesuunnitelma (KV 16.6.2008 81) Penttilän osayleiskaavakartta (2002)

3 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Penttilänranta on pitkäkestoinen aluerakentamishanke ja osa Symmetrisen kaupungin toteuttamista. Keskustamainen kaupunki laajenee joen itäpuolelle. Kaupungin tavoitteena on tehdä Penttilänrannasta haluttu ja kaupunkimainen asuin- ja työpaikka-alue. Alue tuo positiivisia vaikutuksia Joensuun kaupungille ja koko kaupunkiseudulle. Tähän mennessä Penttilän entiselle saha-alueelle on laadittu kaksi asemakaavan muutosta. Muutoksilla on ratkaistu alueen jokijulkisivu, Ylisoutajan siltayhteys sekä alueen läpi kaarena kulkeva kokoojakatu, Penttilänkatu. Penttilänrannan kolmas asemakaavan muutos jatkaa alueen pitkäkestoista muutostyötä. Kaavamuutos ratkaisee uudisrakentamisen Penttilänkadun varressa. Painopiste on kerrostalorakentamisen uudistuotannossa. Samalla uusi rakentaminen yhdistyy olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen Mäntyläntien läheisyydessä. Kaavalla ratkaistaan myös Penttilän hovin ympäristön maankäyttö. Penttilänrannan alueesta jää vielä seuraaviin asemakaavamuutoksiin Sahaniityn alueelle laajentuva asuinalue. Kaavaprosessi Joensuun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Penttilänrannan hankesuunnitelman (16.6.2008 81). Alueen kolmannen asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle kaupungin omasta aloitteesta loppuvuodesta 2015. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 8.10.2015 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 8.10. 30.10.2015. Asiaa esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 12.10.2015. Tilaisuudessa oli 37 henkilöä. Kaavamuutoksen luonnos oli nähtävänä 31.8. 22.9.2017 ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa 5.9.2017. Tilaisuudessa oli paikalla 42 henkilöä. Vireilletulo- ja luonnosvaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot ovat kaavaselostuksen liitteenä, liitteet 3 ja 4. Toteuttaminen Penttilänkadun ulkokaarella sijaitsevien tonttien rakentaminen on mahdollista heti, kun asemakaava on saanut lainvoiman ja rakennushankkeille on myönnetty niiden tarvitsemat rakennusluvat. Penttilänkadun pohjoispuolella sijaitsevat kohteet on mahdollista luovuttaa rakentamiseen sitten, kun alueen kunnallistekniikka on rakennettu. Penttilänrannan pilaantunut maaperä on puhdistettu 2009 2012. Liite 1. Asemakaavaehdotus

17 1 2 3 3 2 22 1 6 1 1 5 4 17 18 1 5 2 3 4 17 7 1 15 5 14 5 3 2 1 16 25 24 23 22 2 2 11 26 5 1 2 3 11:7 29:87 95:5 5 95:6 11:56 11:54 11:53 11:52 11:51 11:50 11:44 11:43 11:42 11:41 11:40 11:7 16-9901 16-9901 Penttilänraitti Penttilänkatu Penttilänkatu Kimpikuja Saharinne Kutterikuja Suursahankatu Penttilänkulma Lehtolankatu Peltolankatu Mäntyläntie Honkapolku Niittytie Honkapolku Pyhäselänkatu kt kt kt kt kt kt kt kt kt kt kr kt kt kt kt m m V VI VI IV IV IV II III I III III III III III III III III III IV II III III IV IV IV V III I III III III III VI I V VI V IV I IV 88 88 89 91 84 83 86 87 88 89 91 79 81 82 83 82 83 84 82 81 79 81 82 78 78 78 83 79 78 78 78 79 77 78 78 83 82 79 84 79 78 81 78 78 77 78 79 79 79 81 78 79 81 78 79 78 78 78 78 79 78 78 79 78 79 82 81 78 79 78 79 77 78 77 79 78 78 79 78 77 79 77 77 80 85 90 90 85 80 85 90 80 80 80 80 80 80 80 1612 1629 1625 1634 1609 1607 1608 1606 1641 104 94 1629 100 101 98 99 Pielisjoki 6 33 4 31 36 41 30 102 6 7 36 29 68 148 8 10 44 51 21 2 22 35 21 13 8 11 4 5 2 3 39 34 40 14 35 38 9 42 14 4 5 9 32 5 7 38 6 11 46 37 47 39 35 36 56 57 12 59 66 39 21 40 46 52 53 54 49 47 52 53 156 24 50 25 16 9 60 17 4 2 24 21 22 3 23 13 6 2 5 49 41 11 42 157 146 19 20 21 22 23 24 59 42 58 21 22 23 24 25 26 27 28 15 16 17 18 19 20 10 66 67 18 48 20 21 22 8 9 10 11 12 1 4 13 31 6 7 4 5 89 88 25 154 145 24 39 57 58 59 60 19 20 47 45 46 49 43 27 44 46 45 48 50 49 41 2 7 20 5 3 3 16 50 42 51 40 54 41 22 3 61 55 56 7 34 1 60 43 57 55 7 45 38 36 8 37 61 62 12 14 13 7 14 12 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 62 63 64 65 9 10 11 13 14 12 15 16 17 12 13 1 2 3 4 5 6 7 9 10 11 1 2 3 4 11 6 21 22 23 31 32 4 5 6 1 2 3 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 13 1 2 3 4 5 10 6 7 8 9 10 11 11 100 30 40 0 10 20 50 2000 2000 2000 2110 1450 1500 2000 1500 1500 1500 V 1500 1500 1500 600 600 600 600 600 600 600 600 100 100 100 100 1500 1500 1500 600 600 600 600 100 100 1500 1500 1500 600 60 1550 1550 1500 1500 1500 1200 2000 3000 1200 1200 1200 1200 1200 1200 1200 1200 1200 5000 V V V V V VI VI VI III V V V V V V III III V V V V II II II II II II II II II II V V V V V II II II V V V V V V V V V p p p p p p p a a a a a a le le le le py-2 le le le le le le le le le le le a a a a p p p p p le p p p p p a a a a le le le le le le p p a a p p a a le le a a p p le le t t t t t t I I I I I I u1/2 II sr-1 sr-1 sr-1 sr-1 sr-1 sr-1 t t t t 60 25 340 200 50 170 50 520 t 5 PENTTILÄNKATU LEHTOLANKATU pp ajo pp pp ajo pp pp pp pp pp pp pp SAHANIITYNPUISTO V HONKAPOLKU + 84.5 + 82.0 NIITTYTIE 200+t50 a t sr-1 pp ml ml 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba 35 dba MÄNTYLÄNTIE t 100 1 2 1 3 2 28 29 30 31 27 23 24 25 26 28 3 2 4 1 2 3 4 1 27 32 le I u1/2 hi ml 6942200 487400 6942900 487700 6942900 488000 1607 1608 101 110 111 112 105 113 16 PENTTILÄ ET A AK AK AK AKR AKR AK Y VL-5 /s VL VP Liite 1, 1 / 7

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite 1, 2 / 7 A AK AKR Y VP VL VL-5 ET /s 0010000 Asuinrakennusten korttelialue. 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0120000 Yleisten rakennusten korttelialue. 0330000 Puisto. 0340000 Lähivirkistysalue. 0340005 Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue. 0590000 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. 0730000 Alue, jolla ympäristö säilytetään. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0860000 Ohjeellinen osa-alueen raja. 3 16 PEN 113 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero.

MÄNTYLÄNTI 1200 250+t50 V I u2/3 + 82.0 II Liite 1, 3 / 7 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 0960110 Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa tontille sallitun asuinrakennuksen kerrosalan enimmäismäärän ja jälkimmäinen luku talousrakennusten kerrosalan enimmäismäärän neliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1020000 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. 1070000 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. 1120000 Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen. 1130000 Rakennusala. py-2 t a 1130505 Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saadaan rakentaa pysäköintitasoja luvun osoittama määrä. 1170000 Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. 1190000 Auton säilytyspaikan rakennusala. 1290000 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. 1310100 Aita. 35 dba le 1320000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. 1330000 Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.

1340000 Istutettava alueen osa. Liite 1, 4 / 7 1350000 Säilytettävä/istutettava puurivi. 1360000 Katu. hi ajo ajo pp p 1460100 Katualueen osa, jolla ajoradalle on rakennettava hidaste. 1470000 Ajoyhteys. 1470100 Ohjeellinen ajoyhteys. 1500200 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen. 1510000 Pysäköimispaikka. 1580000 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. sr-1 ml 1710001 Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen. 1751010 Ohjeellinen maanläjitysalue. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Alueiden toteutuksessa on pyrittävä säilyttämään olemassa olevaa puustoa mahdollisimman paljon. Istutettavina puina ja pensaina on käytettävä suurikokoisia taimia ja niille on varattava riittävän suuri kasvualusta. 2. Sahaniitynpuiston ohjeelliselle maanläjitysalueelle saa tehdä tarpeellisia täyttöjä, rakenteita ja istutuksia, joilla asuinalue erotetaan rautatie- ja teollisuusalueista. Läjityksen ylin ohjeellinen korkeusasema on +85.0. Alueen suunnittelu ja toteutus on tehtävä siten, että Sahaniitynpuiston kokonaisuus huomioidaan. Aluetta on voitava käyttää puistoalueena asuinalueen suuntaan viettävältä osaltaan. 3. Puistoalueelle saa tehdä virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia.

KORTTELEITA 105, 110-112 ja 1607-1608 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Liite 1, 5 / 7 1. AK- ja AKR-korttelialueilla tontit on aidattava 1,2 metriä korkealla, tontin muuhun rakentamistapaan soveltuvalla muurimaisella aidalla niistä kohdin, joihin kaavakartassa on merkitty aita. 2. Rakennukset ja rakennelmat saavat olla värikkäitä. Rakennusten ja rakennelmien on muodostettava kortteleittain yhtenäinen kokonaisuus. 3. Asuinrakennuksiin saa sijoittaa asumista palvelevia yhteistiloja, liike-, harrastus-, ja kokoontumistiloja sekä työhuoneita. Näitä tiloja voidaan käyttää myös lähipalvelujen järjestämiseen. 4. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa autopaikkoja, jolloin pysäköintiin käytettyä kerrosalaa ei tarvitse ottaa huomioon pysäköintilaskelmassa. 5. Kortteleiden 110-112 kahdelle vierekkäiselle tontille on järjestettävä yksi yhteinen ajoneuvoliittymä. 6. Korttelin 1607 tontin 30 pysäköintitasojen rakennusalalle (py-2) tehtävät rakenteet saa tehdä merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Ajoyhteydet saa tehdä sekä Honkapolun että Lehtolankadun kautta. Pysäköintitasojen rakennusalalle on sijoitettava tonttien 30 ja 32 pysäköinti. 7. Leikki- ja oleskelualueille on istutettava viihtyisyyttä lisääviä puita ja pensaita. 8. Pysäköintialueet on erotettava muista alueista istutuksilla, aitauksilla tai muilla sellaisilla rakenteilla. 9. Pysäköimispaikoille ja rakennusten ja katosten rakennusaloille saa sijoittaa jätekeräyspisteitä. 10. Tonttirajalle sijoittuvan rakentamisen vuoksi tarpeelliset rasitteet tulee perustaa ennen rakennusluvan myöntämistä. Myös korttelin 1607 tontin 30 huolto- ja pelastustiet on huomioitava perustettavissa rasitteissa. 11. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon. 12. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa tehdä: - talotekniset tilat rakennusten kerroksiin - sisäaulatilojen 20 k-m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää tilojen viihtyisyyttä, avaruutta ja valoisuutta. Tällaisiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. - asumista palvelevia yhteistiloja enintään 50 kerrosneliömetriä asuinrakennusta kohti - jälkiasennettavan hissin edellyttämät tilat olemassa olevaan kerrostaloon Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata auto- tai pyöräpaikkoja. 13. Yleisten rakennusten korttelialueelle (Y) saa sijoittaa muuntamon. Muuntamo on sijoitettava korttelialueen kokonaisuuden kannalta soveltuvaan sijaintiin. 14. Olemassa olevan kerrostalon rakennusalan rajan saa ylittää jälkiasennettavan hissin edellyttämiä tiloja varten. 15. Kortteleiden 110-112 on liityttävä luontevasti ympäröiviin alueisiin yleissuunnitelman mukaisesti. Yleissuunnitelmassa on esitetty korttelien 110-112 rajakorot ja hulevesien käsittelyperiaatteet, jotka on huomioitava suunnittelussa. KORTTELIA 113 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Penttilän hovin alueen rakennusten ja niitä ympäröivien puutarha-alueiden muodostama rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus on säilytettävä. Historiallista puutarhaa on kehitettävä historiaa kunnioittaen ja vaalien omia tunnuspiirteitä. 2. Rakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava alueen rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Rakennusten kunnostusten tai peruskorjausten yhteydessä on pyrittävä säilyttävään peruskorjaukseen tai palauttamaan rakennus ympäristöineen alkuperäiseen asuunsa. 3. Aluetta saa aidata toiminnallisin perustein. 4. Alueelle saa tehdä merkityn rakennusoikeuden lisäksi erillisiä, enintään 15 m2 kokoisia katoksia, kasvihuoneita, ym. rakennelmia yhteensä enintään 100 m2.

AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Liite 1, 6 / 7 Asuminen Opiskelija-asuminen Palveluasuminen Asumisen vieraspaikat (AK- ja AKR-korttelialueet) Liiketilat Toimisto-, kokous- ja ravintolatilat 1 ap / 85 k-m2 1 ap / 110 k-m2 1 ap / 190 k-m2 1 ap / alkava 1500 k-m2, kuitenkin vähintään 2 ap / tontti 1 ap / 50 k-m2 1 ap / 70 k-m2 Autopaikkojen laskennassa käytetään kaavakarttaan merkittyä rakennusoikeutta. 2. Asuinrivi- ja asuinkerrostalokohteiden sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin kaikille pysäköintipaikoille on varauduttava toteuttamaan järjestelmä sähköautojen hidaslataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi vähintään 10 %:lle autopaikoista. Määräys ei koske korttelia 113. 3. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. 4. Korttelissa 113 autopaikkoja on toteutettava 1,5 autopaikkaa yhtä asuntoa kohti. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Asuminen Palveluasuminen Liike-, toimisto- kokous- ja ravintolatilat 1 ppp / 40 k-m2 1 ppp / 80 k-m2 1 ppp / 50 k-m2 2. Polkupyöräpaikat on toteutettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille. Polkupyöräpaikkojen laskennassa käytetään kaavakarttaan merkittyä rakennusoikeutta. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m3 tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m2 kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto.

Liite 1, 7 / 7 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU PENTTILÄN (16) kaupunginosan kortteleiden 101, 1607 ja 1608, korttelin 1629 osan sekä virkistys- ja katualueiden asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu PENTTILÄN (16) kaupunginosan korttelit 101, 105 osa, 110-113, 1607 ja 1608 sekä virkistys- ja katualueet. PENTTILÄNRANTA III KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 24.1.2018 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Antti Rissanen 16/1676 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Heini Sorsa/Kaija Kinnunen

4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevan kaupunkirakenteen keskellä Penttilän entisellä sahateollisuusalueella. Lännessä ja etelässä aluetta rajaavat teollisuus- ja satama-alueet. Idässä suunnittelualue liittyy Penttilän olemassa olevaan asuinalueeseen. Ilmakuva kaavamuutosalueesta ((c) BLOM 2014). Likimääräinen suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla. 1.1.2 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualueesta on valmistunut Penttilän osayleiskaavatyön (2002) yhteydessä luontoselvitys. Selvityksen tulokset on selostettu tuonnempana kohdassa 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset, Penttilän osayleiskaava. Suunnittelualueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, vaan alue on pääosin entistä saha-aluetta. Suurimmat luonnonarvot liittyvät Penttilän hovin ympäristöön. Maisemallisesti alue on osa Penttilänrannan laajempaa yhtenäistä ja avointa maisematilaa, joka avautuu Pielisjoen suuntaan. Pohjoispuolella horisontissa näkyy luterilaisen kirkon torni sekä ruutukaavakeskustan vehmaat rantapuistot. Etelässä avointa maisematilaa rajaavat satamarata ja sen takana sijaitsevat teollisuusrakennukset. Idässä avointa kenttää reunustaa Pajamäki ja lännessä Penttilän hovi.

Avoin maisematila on syntynyt vanhan saha-alueen maaperän kunnostuksen yhteydessä. Kunnostus on tehty vuosina 2009 2012. Valtaosa pilaantuneesta maasta on kuljetettu Kontiosuolle täyttömaaksi ja osa on kapseloitu vanhalle saha-alueen kaatopaikalle suunnittelualueen länsipuolelle. Kaatopaikka on maisemoitu tekomäeksi, joka muodostaa uuden keskeisen osan Penttilänrannan suurmaisemaan. 5 Penttilänrannan avoin maisematila avautuu Pielisjoelle. Pajamäen rinteitä ja jokirantaa pitkin etenevä kaupunginosan rakentaminen muuttaa maisematilaa. Idässä Pajamäen maisemaprofiili on jatkuvassa muutoksessa, kun alueen uudisrakentaminen etenee Pajamäen syrjää ja jokirantaa pitkin. Pitkällä aikavälillä pääosa avoimesta maisematilasta umpeutuu, kun Penttilänrannan uudisrakentaminen etenee. Valokuva Penttilän hovin kulmalta kohti keskustaa. Luterilaisen kirkon torni näkyy horisontissa. Uudet Penttilänrannan kerrostalot sijoittuvat Pajamäen rinteeseen. Kuva on kesäkuulta 2016.

Maanpinnan korkeusasema vaihtelee alueella noin +77 - +85 mmpy. Matalimmillaan maanpinta on alueen keskivaiheilla, jossa maaperä on puhdistettu ja pilaantunutta maata on kuljetettu muualle. Ennen maaperän puhdistamista maanpinnan taso oli noin +79 - +80 mmpy. Täyttömaata oli noin 1 2 metriä paksu kerros. Penttilän hovin ympäristöineen sijaitsee Pyhäselän vanhalla rantatöyräällä ja sijoittuu sahan kenttää korkeammalle. Idässä maanpinta nousee Pajamäen suuntaan. Kaava-alue sijaitsee pääosin savi- ja silttipitoisella maaperä-alueella (Havetec 1984). Kerrostalojen rakentaminen edellyttää useimmiten tukipaaluperustuksia. Pajamäen moreenikukkula kuuluu rakennettavuudeltaan parempaan rakennettavuusluokkaan. 6 Ote maaperä- ja rakennettavuusselvityksestä (Havetec, 1984). Likimääräinen suunnittelualue on esitetty punaisella. Tummennetulla rasterilla on esitetty Pajamäen ympäristö, jossa maaperä on kantavaa moreenia. Myös Penttilän Hovi sijaitsee moreenipitoisella Pyhäselän vanhalla rantatöyräällä. Kartan päälle on piirretty mustalla pisteviivalla Pyhäselän alkuperäinen rantaviiva likimääräisesti. 1.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen nykyinen rakennettu ympäristö liittyy pääosin alueen sahahistoriaan. Varsinaisen sahan rakennuskanta on palanut ja purettu pois. Jäljellä on Penttilän hovin alue, joka sijaitsee entisen sahaalueen lounaispuolella. Hovi ympäristöineen on kuvattu selostuksessa tuonnempana kohdassa Rakennetun kulttuuriympäristön erityiset arvot. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa uuteen Penttilänrannan alueeseen, jonka toteutus on alkanut vuonna 2012. Alueen toteutus on pitkäkestoinen projekti, joka jatkuu 2030-luvulle saakka. Uusi Penttilänrantaan muodostuva kaupunkirakenne on keskustatyyppistä, tiivistä kerrostalovaltaista aluetta. Penttilänrannan aiemmissa asemakaavoissa

kerrosluku vaihtelee pääosin neljän ja kuuden kerroksen välillä. Kaavassa on myös varaukset 11- ja 14-kerroksisille tornimaisille rakennuksille. 7 Pajamäen eteläpuolelta suunnittelualue rajautuu olemassa olevaan, vanhempaan Penttilän kaupunginosaan. Suunnittelualueen itälaidassa on neljä kerrostalokiinteistöä, joilla sijaitsee kaksi-viisikerroksisia asuinkerrostaloja 1970 2000-luvuilta. Lisäksi ympäristössä on merkkejä vanhoista sahatyöläisten pihapiireistä, jotka ovat sijoittuneet nykyisten kerrostalojen paikalle Honkapolun ja Lehtolankadun alueelle. Pihapiireistä on jäljellä enää lähinnä villiintyneitä ja reheväkasvuisia puutarhoja. Ilmakuvaote Penttilästä 1970-luvulta. Kuvassa näkyy jo osa nykyisistä kerrostaloista sekä väistyvä puurakenteinen pientalokanta pihapiireineen. Kuvan oikeassa alalaidassa sahan taapeleita ja vasemmalla Pajamäen männikkö. Kuvaussuunta luoteesta. Osa suunnittelualueesta on merkitty punaisella pisteviivalla. Rakennetun kulttuuriympäristön erityiset arvot Suunnittelualueen rakennetun ympäristön erityiset arvot liittyvät Penttilän hoviin. Penttilän hovin rakennuskantaa on inventoitu 1980-luvun lopulla (Pohjois-Karjalan Museo, 1989). Lisäksi alue on mainittu Joensuun kulttuurija rakennushistoriallisten kohteiden luettelossa (Joensuun kaupunki, 1995) ja Joensuun seudun yleiskaavaa 2020 varten laaditussa kulttuuriympäristöselvityksessä (Outi Suoranta, 2005). Kaavatyön yhteydessä on haastateltu hovin nykyisiä asukkaita (Joensuun kaupunki, 2016 2017). Kauppias Gustaf Cederberg perusti Penttilän höyrysahan Pielisjoen itärannalle vuonna 1871. Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1875, valmistui sahan isännöitsijän asuinrakennus saha-alueen viereen, Pyhäselän rantatöyräälle. Alueella oli suotuisa pienilmasto monipuoliselle kasvillisuudelle. Hovin ympäristöön istutettiin runsaasti eteläisiä puu- ja kasvilajeja, joista osa on vielä hovin puistossa nähtävissä. Hovia ympäröi rehevä ja monilaji-

nen puutarha. Pihapiiriin johtaa pohjoisesta koivukuja, joka oli ennen hoville johtava päätie. Lisäksi hovin pihapiiristä johtaa lehmuskuja tenniskentän suuntaan. 8 10 8 10 2 1 3 4 5 7 6 10 9 Penttilän hovin puustokartta (Rauma-Repola Oy, täydentänyt Martti Aittapelto). Karttaan on kuvattu puutarhan nykytilanne sekä alueen rakennukset. Kaksikerroksinen päärakennus (1) sijoittuu neliömäisen pihapiirin länsisivulle. Muotopuutarha aukeaa länteen. Muut asuinrakennukset (2, 3) sijoittuvat pihapiirin itäja pohjoissivuille. Rakennusten väliin jää maakellari. Eteläsivulla on vanha navetta- ja tallirakennus (4) sekä myöhemmin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä tehty varasto-/talli-osa (5). Saunalle (7) johtavan polun varressa on myös entinen venevaja, myöhempi huvimaja (6). Pihapiiristä lähtee lehmuskuja kohti tenniskenttää, jonka vieressä on vanha leikkimökki (8). Lisäksi pihapiiriin johtaa entisen saha-alueen suunnasta vanha koivuilla reunustettu pääyhteys. Etelässä uudemman sisääntulotien varressa on autokatos (9). Pihapiiristä on purettu kolme asuinrakennusta (10). Hovin päärakennus on kaksikerroksinen, puurakenteinen H-muotoinen asuinrakennus. Rakennuksessa on kaksi kuistia ja puutarhan puolella on koristeellinen veranta veistettyine pylväineen. Verannalta aukeaa vanha muotopuutarha länteen, jonka polkuverkosto on vielä osittain jäljellä. Pihapiirissä on lisäksi kaksi yksikerroksista paritupamallista asuinrakennusta (1900-luvun alku), talli ja varastona oleva entinen navetta (1800- luvun loppu). Pihan keskellä on kaivo ja kahden asuinrakennuksen välissä maakellari. Pihapiirin eteläpuolella on 1940 50-luvuilla rakennettu autokatos sekä kasvihuoneita. Pihapiiristä on purettu 1980- ja 90- luvuilla kolme asuinrakennusta.

Pihapiiristä johtaa polku länteen saunalle. Saunarakennus on 1920-30- luvuilta ja polun varressa sijaitseva huvimaja (entinen venevaja) 1900- luvun alusta. Molemmat rakennukset ovat sijoittuneet alun perin Pyhäselän rantaan. Sittemmin hovin yhteys Pyhäselkään on kadonnut. Matalia rantoja on täytetty ja täyttömaille on sijoitettu satama- ja teollisuustoimintaa. 9 Yläkuvassa on hovin päärakennus ja muotopuutarhaa lännestä katsottuna ja alapuolella päärakennus neliömäisen pihapiirin puolelta pohjoisesta katsottuna (Kuvat: Joensuun kaupunki 2017).

10 Pitkänomainen navetta- ja tallirakennus. Taustalla näkyvä talli- /varasto-osa on rakennettu myöhemmässä vaiheessa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä (Joensuun kaupunki 2017). Paritupatyyppinen asuinrakennus sijoittuu pihapiirissä päärakennuksen vastapäiselle sivustalle (kuva yllä). Toinen yksikerroksinen paritupa-asuinrakennus on neliömäisen pihapiirin pohjoissivustalla (Kuva alla, kuvat: Joensuun kaupunki 2017).

11 Päärakennuksen kulmalta johtaa lehmuskujanne kohti pohjoista ja tenniskenttää. Kujanteen vieressä alkuperäinen leikkimökki (Joensuun kaupunki 2017). Yllä entinen venevaja ja myöhempi huvimaja ja alla saunarakennus. Rakennukset ovat sijoittuneet alun perin rantaviivan tuntumaan. Pyhäselän ja hovin välinen yhteys on sittemmin kadonnut, kun matalia ranta-alueita on täytetty (Kuva: Joensuun kaupunki 2017).

12 1.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistama. Penttilän hovin alueen omistaa määräalana As Oy Penttilän Hovi. Lisäksi jo rakennetut kiinteistöt Mäntyläntien läheisyydessä ovat yksityisten taloyhtiöiden ja Joensuun Kodit Oy:n omistuksessa. Kaava-alueen maanomistus. Keltaisella väritetyt alueet ovat kaupungin omistuksessa, vaaleanpunaiset kaupungin vuokraamia. Sininen alue on As Oy Penttilän Hovin omistama määräala. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. 2. 3. ja 4. vaiheen maakuntakaavat. Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaava 2040 laadinta on käynnissä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja keskustatoimintojen aluetta (C). Alue kuuluu myös kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Penttilän hovin miljöö on merkitty maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohdemerkinnällä (ma/km).

13 Ote maakuntakaavasta. Likimääräinen suunnittelualue valkoreunaisella ympyrällä. Penttilän osayleiskaava (2002) Penttilän kaupunginosan alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2oo2). Kaava ohjaa alueen kaupunkimaista kehittämistä. Kaavassa on ratkaistu Penttilänrannan kehittämisen keskeiset periaatteet. Kaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C) ja kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK). Penttilän hovin alue on merkitty asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A/s). Pajamäen ympäristö on osoitettu kaupunkikuvallisesti tärkeäksi lähivirkistysalueeksi (VL/s). Muut alueet ovat virkistysaluetta (V). Etelässä aluetta rajaa suojaviheralue (EV), johon on osoitettu kehitettävän reunavyöhykkeen merkintä. Kaavassa on osoitettu myös itä-länsi-suuntainen viheryhteystarve sekä kaupunkikuvallisesti tärkeä akseli etelästä pohjoiseen. Akselin päätteenä pohjoisessa näkyy luterilaisen kirkon torni. Kaavassa on huomioitu vanhan saha-alueen kunnostettava maa- ja vesialue (pil). Maa-alue on kunnostettu vuosina 2009-2012. Suunnittelualueen länsipuoleiselle virkistysalueelle on merkitty alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja (ymp). Penttilän hovin pohjoispuolelle on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja (VU). Lisäksi kaavassa on merkitty tärkeimmät katualueet ja jalankulun ja pyöräilyn reitit. Penttilän osayleiskaavakartta on kaavahankkeen oheismateriaalia ja löytyy kaavan Internet-sivuilta osoitteesta www.joensuu.fi/kaavoitus.

14 Ote Penttilän osayleiskaavasta (2002). Likimääräinen suunnittelualue on rajattu mustalla viivalla. Osayleiskaavan luontoselvitys (Suunnittelukeskus 2002) Osayleiskaavatyön yhteydessä on tehty laaja selvitystyö. Osayleiskaavan taustalla on muun muassa maisemallinen selvitys, luontoselvitys, liito-orava-, viitasammakko- ja pikkutikkaselvitykset sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisten kohteiden arviointi. Osayleiskaavan ratkaisut on tehty selvitysten perusteella. Osayleiskaavan luontoselvityksessä on todettu, että selvitysalueella ei ole suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita ja alueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Osittain Penttilänrannan III asemakaavamuutoksen alueelle sijoittuu luonnonsuojelullisesti merkittävä kokonaisuus, joka koostuu kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaista erilliskohteista. Alue on nimetty selvityksessä Penttilän alueen lehtometsäksi ja Penttilän kosteaksi lehtokoivikoksi. Lehtoalueesta on luontoselvityksessä todettu: Lehtipuuvaltainen kostea lehto. Puuston muodostavat haapa, koivu ja harmaaleppä. Aluskasvillisuudelle on ominaista suurruohot ja saniaiset, kuten metsäalvejuuri, hiirenporras, nokkonen ja vadelma. Lehdon kasvistoon kuuluu muun muassa punakoiso. Luontoselvityksen yhteenvetokartta on ollut osayleiskaavan liitteenä (ote liitekartasta alla). Kartassa lehtoalue on esitetty luonnonsuojelullisesti arvokkaana alueena. Alueen rajaukseen on otettu vielä mukaan viitasammakon esiintymä. Esiintymä sijoittunee entisille Pyhäselän rantamaille, jotka ovat satama-alueen täyttöjen myötä jääneet erillisiksi kosteikoiksi. Alueella on tehty paljon täyttöjä ja pitkän ajan kuluessa. Viimeisimmät muutokset ovat olleet Penttilänmäen, tekomäen täytöt sekä Green parkin yritys-

ja teollisuusalueiden täytöt Kuhasalontien varressa. Alue on muutoksessa. 15 Ote Penttilän osayleiskaavaa varten tehdystä luontoselvityksen yhteenvetokartasta (Suunnittelukeskus Oy, 2002). Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on merkitty karttaan punaisella viivalla. Suunnittelualue rajautuu Penttilän hovin ympäristöstä alueeseen, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Kartassa on lisäksi kolmiolla merkitty havainnot viitasammakosta. Suunnittelualue ei pidä sisällään viitasammakko- havaintoa. Osayleiskaavassa aluerajaus on merkitty länsiosiltaan virkistysalueeksi V, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja (ymp). Merkintää on tarkennettu vielä siten, että alueen ympäristöarvot tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa. Alue on osoitettu osayleiskaavakartassa hovin länsipuolelle. Tämä alue ei kuulu Penttilänrannan III asemakaavamuutoksen alueeseen. Hovin pohjoispuolella osa Penttilän lehtometsä- alueesta on merkitty osayleiskaavaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja (vu). Aluerajaus (vu) pitää sisällään myös Penttilän hovin pihapiiriin kuuluvan tenniskentän. Osayleiskaavan selostuksen vaikutusarvioinnissa on todettu, että osayleiskaavan toteutuksen myötä luontoarvot heikkenevät merkittävästi tai alueen luonne muuttuu kokonaan. Erityisesti hovin pohjoispuolella urheilualueen toteuttaminen edellyttää rakennustoimenpiteitä, jotka muuttavat perusteellisesti luonnonolosuhteita varsin suurella osalla luontoselvityksen mukaista lehtokoivikkoa. Urheilualuetta ei ratkaista tämän asemakaavamuutoksen yhteydessä, vaan alue jää pääsääntöisesti ratkaistavaksi tuleviin kaavamuutoksiin. Virkistysalueet hovin ympäristössä ovat mukana kaavarajauksessa vain niiltä osin, että hovin maankäyttö saadaan ratkaistua. Lisäksi rajaus pitää sisällään hovin itä- ja pohjoispuolelta kulkevan jalankulun ja pyöräilyn reitin.

Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Seutuyleiskaavassa Penttilänrannan alueen maankäyttö noudattaa Penttilän osayleiskaavan ja alueelle laadittujen suunnitelmien mukaisia ratkaisuja. Penttilän osayleiskaava jäi voimaan alueellaan. 16 Kuva 11: Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja 1970 2000-luvuilta. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK), puistoaluetta (P) ja katualuetta. Penttilän hovin alue kuuluu myös teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T), mutta on samalla merkitty suojeltavaksi alueeksi (s-1). Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen tonttitehokkuus on 0,5 ja suojeltavaa aluetta (s-1) koskeva kerrosala 2000 k-m 2. Asemakaava on 1980-luvulta ja osa sen aikaisista hovin alueen rakennuksista on purettu. Kerrosalan määrä (2000 k-m 2 ) on siten muuttunut. Asemakaava on erityisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiltaan vanhentunut. Lisäksi vanhaan saha-alueeseen rajautuvat asuinkerrostalojen korttelialueet ovat valta-osiltaan toteutumattomia.

17 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue rajautuu lännessä lähivirkistysalueeseen (VL). Harmaat alueet ovat sahateollisuuden aikaista teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Viherkaava Joensuun viherkaava (2015) on oikeusvaikutukseton osayleiskaava (MRL 45 ). Sen alueella ovat edelleen sellaisinaan voimassa muut aluetta koskevat yleiskaavat. Suunnittelualueen viheralueet on merkitty kaupunginosapuistoksi (V-2) ja lähipuistoksi (V-3). Penttilän hovin alue on huomioitu historiallisen puiston tai puutarhan merkinnällä (hi-14). Ote viherkaavasta. Joensuun strategia 2017-2021 Rohkeasti uudistuva Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 25.9.2017 Joensuun strategian 2017-2021 Rohkeasti uudistuva. Täydennysrakentamisohjelma Joensuussa on laadittu täydennysrakentamisohjelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman 29.5.2017 52. Symmetrisen kaupungin kehitysvisio ja toimeenpanosuunnitelma Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Joensuun ydinkeskustan symmetrisen kaupungin kehitysvision 29.2.2014 ( 126). Vision yleistavoitteen mukaan Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin

puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Kaupunginhallitus hyväksyi visiota tarkentavan toimeenpanosuunnitelman 22.2.2016 ( 70). Penttilänrannan hankesuunnitelma Penttilänrannan hankesuunnitelmassa (KV 16.6.2008 81) määriteltiin Penttilänranta-hankkeen keskeiset tavoitteet, suuntaviivat ja toimintatavat alueen kehittämiseksi. Hankesuunnitelmaan sisältyy alustava aikataulu ja kustannusarvio. Hankesuunnitelma on kaavahankkeen oheismateriaalia ja löytyy kaavan Internet-sivuilta osoitteesta www.joensuu.fi/kaavoitus. Penttilänrannan ydinalueen kaavarunko ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2005) Penttilän alueelle on laadittu kaavarunkotyö vuonna 2005. Kaavarungon tarkoituksena on ohjata alueen tulevien asemakaavojen ja toteutussuunnitelmien laadintaa. Kaavarungon pohjana on arkkitehtikilpailun tuloksena syntynyt maankäyttöratkaisu. Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama kaavamuoto. Sillä ei siis ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kaavojen oikeusvaikutuksia. Kaavarunkotyö ja kunnallistekninen yleissuunnitelma on tehty Joensuun kaupungin ja Bonvesta Oy:n tilaamana konsulttityönä. Kaavarunkotyön konsulttina on toiminut Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Alikonsulttina ympäristönsuunnittelussa on toiminut Ramboll Finland Oy. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman teosta on vastannut konsulttina Suunnittelukeskus Oy Väylä. Tavoitteena kaavarunko-työssä oli suunnitella keskustaan ja jokeen tukeutuva kaupunginosa, joka peilaa alueen teollista historiaa ja hyödyntää sen ominaispiirteitä. Suunnittelualueen itäosassa sijaitseva mäntyvaltainen Pajamäki ja suunnittelualueen länsipuolella oleva, Penttilä hovia ympäröivä viheralue, muodostavat alueen viheralueverkoston lähtökohdan. Penttilän hovi puistoalueineen antaa alueen lounaiskulmalle myös kulttuurihistoriallisen suunnittelulähtökohdan. Pajamäen siluetti hallitsee Penttilän alueen maisemaa entisen sahan alueen ollessa lähes tasaista ja alavaa. Osa viheralueista ja suurin osa korttelialueista sijoittuvat alueelle, jonka pintamaat ja aiempi kasvillisuus on poistettu maaperän puhdistamisen yhteydessä 2009 2012. 18

19 Penttilän kaavarunko ja suunnittelualueen likimääräinen rajaus punaisella yhtenäisellä viivalla. Joen varren alueet ja Penttilänmäen, tekomäen, alueet on jo asemakaavalla ratkaistu. Kaavarungossa on esitetty pääpiirteittäin alueen katuverkko, korttelialueet ja lähivirkistysalueet. Lisäksi kaavarungossa on keskeiset jalankulun ja pyöräilyn reitit. Kaavarungon havainnekuva. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus punaisella. Korttelit sijoittuvat suunnittelualueella kaarena kulkevan Penttilänkadun varteen. Eteläpuoliset korttelit rajautuvat laajaan puistoalueeseen.

20 Kaavarungon viistohavainnekuva idästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella. Penttilänranta lännestä päin. Suunnittelualue punaisella. Joensuun Penttilän alueen asemakaavallisen ideakilpailun kilpailuehdotukset ja palkintolautakunnan arvostelupöytäkirja (2003) Joensuun kaupunki järjesti vuonna 2003 Penttilänrannan alueesta yleisen arkkitehtuurikilpailun. Kilpailun voitti ehdotus Kapteeni Koukku. Ehdotus on toiminut kaavarunkotyön lähtökohtana. Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.1.2010 ja tullut voimaan 1.4.2010.

Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalveluiden laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Penttilänrannan taiteen puitesuunnitelma Penttilänrannan hankesuunnitelmassa määriteltiin tavoite varata 1%:n osuus alueen maaperän kunnostuksen ja yleisten alueiden toteuttamisen kustannuksista taiteen hankkimiseen ja toteuttamiseen. Vastaavaa periaatetta pyritään soveltamaan myös yksityisten alueiden toteuttamisessa. Taiteen puitesuunnitelmassa esitetään periaatteet taiteen toteuttamiseksi Penttilänrannan alueelle. Puitesuunnitelma on kaupunginhallituksen hyväksymä. Penttilänrannan pysäköinnin asukaskysely (Joensuun kaupunki 2016) Kaupunki selvitti talvella 2016 asukaskyselyllä Penttilänrannan pysäköintitilannetta. Kyselyn perusteella selvisi, että alueelle ei ole toteutettu riittävästi autopaikkoja suhteessa asuntojen määrään. Toisaalta alueella on koettu puutteeksi myös tarpeeksi lähellä asuntoa sijaitsevista vieraspysäköintipaikoista. Selvityksen perusteella Penttilänkadun varteen lisättiin yleisiä pysäköintipaikkoja. Aittarannan ja Itärannan meluselvitysraportti (Suunnittelukeskus 2005) Aittarannan kaavatyön yhteydessä on selvitetty ennustettuja liikennemääriä ja liikennemelua Aittarannan alueella ja osin myös Penttilänrannassa. Meluselvityksen perusteella ennustetusta liikenteestä aiheutuva melu ylittää Penttilänrannan alueella ohjearvot noin 30 metrin matkalla Penttilänkadun varren korttelialueilla. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu kadun varteen, jolloin se suojaa pihatiloja liikennemelulta. Kaavaratkaisussa Penttilänkadun varteen sijoittuvien rakennusten julkisivupinnoilta edellytetään 35 dba:n melusuojavaatimusta, jotta sisämelun ohjearvot alittuvat. Penttilänranta III kunnallistekninen yleissuunnitelma (Sitowise Oy 2018) Asemakaavamuutoksen yhteydessä on valmistunut suunnittelualueen kunnallistekninen yleissuunnittelu. Yleissuunnitelmassa on käyty läpi katualueet, uudet reitit, hulevedet, vesihuolto sekä hankkeen kustannukset. Penttilän hovin vieritse kulkeva reitti ja suunnittelualueen länsiosan kuivatukset eivät ole mukana suunnitelmassa ja kustannuksissa. Ne on tarkoituksenmukaista käydä Penttilänrannan seuraavissa kaavamuutoksissa, jotka koskevat jäljellä olevaa Sahaniityn aluetta. Yleissuunnitelma on selostuksen liitteenä, liite 5. 21

22 2 TAVOITTEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Penttilänrannasta rakennetaan haluttu, kaupunkimainen, jokimaisemaa hyödyntävä ja historiastaan ylpeä asuin- ja työpaikka-alue, jonka energiankulutus ja ympäristökuormitus ovat esimerkillisen matalia. Penttilänranta on arkkitehtuuriltaan uudenlainen osa keskustaa. Visio Penttilänrannasta (Penttilänrannan hankesuunnitelma 2008): Asemakaavan suunnittelu on käynnistynyt kaupungin aloitteesta vuonna 2015. Tarkoituksena on jatkaa Penttilänrannan entisen saha-alueen muutosta kohti keskustamaista asuin- ja työpaikka-aluetta. Alue on myös yksi keskeinen osa Symmetrisen kaupungin toteuttamista. Penttilänranta on pitkäkestoinen aluerakentamisprojekti. Alueen toteutus kestänee 2030-luvulle saakka. Toteutuksella kaupunki varmistaa riittävän tonttivarannon pitkäksi aikaa. Kaupunki omistaa pääosan suunnittelualueen maista. Penttilänrannan suunnittelussa lähtökohtana ovat olleet alueen aiemmat suunnitelmat: Penttilän osayleiskaava (2002), Penttilän asemakaavallinen ideakilpailu (2003), Penttilänrannan ydinalueen kaavarunko ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2005) sekä Penttilänrannan hankesuunnitelma (2008). Saha-alueen asemakaavat ovat vanhentuneet, kun teollinen toiminta on lakannut. Asemakaava uusitaan alueen toteutuksen ja kaavoituksen kannalta tarkoituksenmukaisissa osissa. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Punaisella yhtenäisellä viivalla Penttilänrannan asemakaavan muutokset. Paksuimmalla viivalla on III asemakaavan muutos. Katkoviivalla on osoitettu jäljelle jäävä, myöhemmin muutettava vanhan saha-alueen asemakaava-alue.

23 Pajamäki Pielisjoki Ote Penttilänrannan hankesuunnitelmasta (2008). Punaisella yhtenäisellä viivalla Penttilänrannan asemakaavan muutokset. Paksuimmalla viivalla on III asemakaavan muutos. Katkoviivalla on osoitettu jäljelle jäävä, myöhemmin muutettava vanhan saha-alueen asemakaava-alue. 2.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 2.2.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun strategia 2017 21 Rohkeasti uudistuva (KV 25.9.2017) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen. Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä.

24 Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunki työpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista Täydennysrakentamisohjelma Joensuussa on laadittu täydennysrakentamisohjelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman 29.5.2017 52. Tavoitteena on tiiviimpi, ekologisempi ja taloudellisempi kaupunki. Tiiviimmässä kaupungissa matkat ovat lyhempiä, tekniikan ja liikenteen verkostot suppeampia ja tehokkaammassa käytössä ja palvelut paremmin saavutettavissa. Täydennysrakentamisohjelmalla tavoitellaan myös kaupungin elinvoiman parantamista asukastiheyttä kasvattamalla ja hyötyjä täydennysrakentamisen eri osapuolille. Täydennysrakentamisohjelma koskee asuinrakentamista seuraavan kymmenen vuoden aikana kantakaupungin yhtenäisellä asemakaavaalueella. Ohjelmalla tarkennetaan Joensuun kaupungin strategioita, ohjelmia ja visioita, joissa on päätetty toteuttaa tiivistä ja taloudellista kaupunkia.

25 Ohjelmaa käytetään kaupungin sisäisenä ohjeena täydennysrakentamisen toteuttamiseen tähtäävässä tarkemmassa suunnittelussa, ohjelmoinnissa ja sopimisisessa. Ohjelma tuo esiin muutostarpeita asema- ja yleiskaavoihin. 2.2.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Joensuun keskusta-aluetta on kehitettävä vetovoimaisena ja toiminnoiltaan monipuolisena alueena. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupunkikuvaan, joukkoliikenteen toimivuuteen ja muihin sisäisiin liikennejärjestelyihin sekä siihen, miten alue liittyy muuhun kaupunkirakenteeseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä. Penttilän hovin miljöö on merkitty maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohdemerkinnällä (ma/km). Penttilän osayleiskaava Suunnittelualue on tarkoitettu keskustamaiseen kerrostalorakentamiseen. Suunnittelussa on huomioitava tarvittavat yhteystarpeet. Alue on erotettava rautatiealueesta ja teollisuudesta tarpeellisilla rakenteilla ja istutuksilla. Penttilän hovin alueen rakennusten ja niitä ympäröivien puutarhaalueiden muodostama rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus on säilytettävä. Rakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava alueen rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Rakennusten kunnostusten tai peruskorjausten yhteydessä on pyrittävä säilyttävään peruskorjaukseen tai palauttamaan rakennus ympäristöineen alkuperäiseen asuunsa. Urheilualue jää ratkaistavaksi seuraavissa Penttilänrannan asemakaavan muutoksissa. Samalla ratkaistaan Sahaniityn alueen kaupunkirakenne. Alue sijoittuu Penttilän hovin ja Suursahankadun väliselle alueelle. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Seutuyleiskaavassa Penttilänrannan alueen maankäyttö noudattaa Penttilän osayleiskaavan ja alueelle laadittujen suunnitelmien mukaisia ratkaisuja. Joensuun viherkaava Kaupunginosapuisto (V-2) on viheralueena säilytettävää aluetta. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Ympäröiviltä asuin- ja viheralueilta on oltava yhteydet kaupunginosapuistoon ja puiston sisäisten yhteyksien on oltava jatkuvia. Penttilän

hovin ympäristössä olevat viheralueet on merkitty kaupunginosapuistoksi. Lähipuistoon (V-3) voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia poislukien täysimittaiset urheilukentät. Alueen suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava alueen kautta kulkevan reitistön jatkuvuus. Lähipuistoksi on merkitty Sahaniityn ja Pajamäen viheralueet. Osa viheralueista on suunniteltava esteettöminä. Istutuksissa käytetään myös ravinnoksi kelpaavia lajeja. Penttilän hovin historiallista puutarhaa on kehitettävä historiaa kunnioittaen ja vaalien omia tunnuspiirteitä. 26 2.3 ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT JA TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN Suunnittelualue on yksi osa laajempaa Penttilänrannan kokonaisuutta. Penttilänrannan pääperiaatteet on ratkaistu aiemmissa suunnitteluvaiheissa. Alustavat vaihtoehdot on tarkasteltu Penttilän osayleiskaavan, alueen ideakilpailun ja kaavarunkotyön yhteydessä. Asemakaavamuutos toteutetaan aiempien suunnitelmien mukaisesti. Tässä kaavahankkeessa on tehty vaihtoehtoisia suunnitelmia erityisesti mahdollisten täydennysrakennettavien Mäntylän tonttien ja kortteleiden osalta. Suunnittelua on tehty yhdessä kiinteistöjen omistajien kanssa. Lisäksi on uudisrakennettavien kortteleiden osalta tehty tavanomaista suunnittelua vaihtoehtoineen, tarkentaen kaavarungon ja kuntatekniikan yleissuunitelman yleispiirteisiä ratkaisuja. Suunnittelualue on supistunut kaavahankkeen alkuvaiheen jälkeen nykyiseen kokoonsa. Kaupunki selvitti kaavahankkeen alussa läheisten rajautuvien tonttien ja kortteleiden halukkuutta täydentää olemassa olevia kiinteistöjä. Nykyinen rajaus pitää sisällään ne tontit ja korttelit, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa olla mukana kaavamuutoksessa. Samalla uudisalue liittyy olemassa olevaan Penttilän asuinalueeseen.

27 Havainnekuva Penttilänrannan aluekokonaisuudesta (Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy). Penttilänrannan III asemakaavan muutos on merkitty punaisella rajauksella. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kaavaratkaisu on yksi osa Penttilänrannan kokonaisuudesta. Sahateollisuusalueen osa muuttuu asemakaavamuutoksen myötä keskustatyyppiseksi asuinalueeksi. Kaavaratkaisulla muodostuu uusia asuinkerros- ja rivitalokortteleita Penttilänkadun varteen. Penttilänkatu on alueen läpi kaarena kulkeva pääkatu. Kaavaratkaisulla muodostetaan myös alueen tärkeimmät viheralueet ja niitä pitkin kulkevat jalankulun ja pyöräilyn reitit. Lisäksi Penttilän hovin asemakaavallinen asema ajantasaistetaan. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet poistuvat. Suunnittelualueen tontti- ja korttelijako muuttuu. Rakennettujen tonttien muotoa ja kokoa on kaavaratkaisussa muutettu, jotta on saatu tarkoituksenmukainen ratkaisumalli.

28 Kaavaratkaisun periaatteet. Keltaisella värillä on merkitty korttelit. Punaisella on esitetty suunnittelualueen katuverkko, valkoisella pisteviivalla tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit. Rajaus on esitetty mustalla yhtenäisellä viivalla. Mustalla pisteviivalla näkyy Penttilänrannan jäljelle jäävä uudistettava alue. Rakennuksilla ja rakenteilla kuten muurimaisilla aidoilla rajataan korttelit julkisesta katutilasta yksityisemmiksi alueiksi. Kortteleiden pihaalueilla on suojaisat leikki- ja oleskelualueet, joita istutukset täydentävät. Pysäköintialueet ovat pääosin avopysäköintipaikkoja ja katospaikkoja. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen voi tehdä joissakin kohdin pysäköintiä. Lisäksi korttelissa 1607 on kaksitasoinen pysäköintialue viereisiä rajautuvia tontteja varten. Penttilänrannan aiemmilla kaavamuutosalueilla rakenteellinen pysäköinti on ollut vallitseva pysäköintimuoto. Tällöin tonttitehokkuutta on mahdollista nostaa, kun tontin alaa voidaan käyttää päällekkäin sekä pysäköintiin että leikkiin ja oleskeluun. Penttilänrannan III asemakaavan muutosalue sijoittuu kuitenkin jo sen verran kauas arvokkaasta joen varresta, että rakenteellisen pysäköinnin teko ei ole välttämättä kannattavaa. Niinpä suunnittelussa on ollut lähtökohtana pääosin avo-, katos- ja tallipysäköinti ja sitä kautta väljempi tonttitehokkuus. Poikkeuksena kaavaluonnoksessa on yhden tontin kaksitasoinen pysäköinti, joka liittyy olemassa olevan kiinteistön täydentämiseen ja viereiseen uudisrakentamiseen. Alueen korttelit rajautuvat istutettavilla alueen osilla katualueiden lumitiloihin ja puisto-alueisiin. Vaikutelma on tiiviistä ydinkeskustaa väljempi, mutta kuitenkin kaupunkimainen. Kaupunki selvitti talvella 2016 asukaskyselyllä Penttilänrannan pysäköintitilannetta. Kyselyn perusteella selvisi, että alueelle oli toteutunut melko paljon pieniä 1-2 hengen talouksia. Kuitenkin melkein jokaisella taloudella oli 1 auto, jolloin pulaa tuli asukaspysäköinnistä. Tonteilta puuttui myös vieraspysäköinnin paikkoja.

29 Kaavaratkaisussa pysäköintimääräykset noudattelevat pääosin Penttilänrannan aiempia määräyksiä. Määräyksiä on kuitenkin täydennetty vieraspysäköintiä koskevalla kohdalla, joka velvoittaa tekemään kaksi autopaikkaa vaaditun autopaikkamäärän lisäksi. Y 110 AK AK 105 AK 1607 AK 1608 AKR 111 AKR 112 A / s 113 3.2 ALUEVARAUKSET 3.2.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asuinkerrostalojen korttelialueeksi on merkitty korttelit 105, 1607 ja 1608 sekä eteläosa korttelista 110. Kerrostalojen rakennusalat sijoittuvat näissä kortteleissa pääosin rajaamaan katutilaa. Kerrosluvut vaihtelevat neljän ja kuuden kerroksen välillä. Korttelit on aidattava muurimaisella 1,2 metriä korkealla aidalla niistä kohdista, joihin aita on kaavakartassa merkitty. Istutettavaksi merkityt puut tuovat vehreyttä leikki- ja oleskelualueille. Istutettavat alueen osat yhdistävät korttelit katu- ja puistovihreään. Kortteli 105 Rakennukset sijoittuvat uuteen muodostettavaan kortteliin. Ajoyhteys on Lehtolankadun kautta. Pysäköinti sijoittuu korttelin sisäosiin katoksiin ja avopysäköintiin sekä rakennusalojen ensimmäisiin kerroksiin. Asuinrakennukset rajaavat korttelia reunoilta ja rakennusten väliin sijoittuvat leikki- ja oleskelualueet.

30 Kortteli 105. Pysäköinti sijoittuu korttelin sisäosaan, rakennukset ja oleskelualueet ulkokehälle. Rakennukset, katokset ja muurimaiset aidat rajaavat korttelia. Sisäpihan puusto ja muut istutukset tuovat kortteliin vehreyttä. Kortteli 105 lännestä katsottuna. Rakennukset ja muurimaiset aidat rajaavat katu- ja puistotilaa ja suojaavat korttelin sisäpihoja yksityisemmiksi. Puusto ja muut istutukset lisäävät korttelien viihtyisyyttä. Kortteli 110 Korttelin eteläosa on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Kortteliin saa tehdä neljä kappaletta 1200 kerrosneliömetrin laajuista enintään viisikerroksista asuinrakennusta. Oleskelualueet sijoittuvat rakennusten väliin. Korttelialue on jaettu kahteen tonttiin, joille on otettava Penttilänkadun kautta vain yksi yhteinen ajoliittymä. Kulku tonteille on tehtävä tonttien välisin rasitesopimuksin. Pysäköinti sijoittuu avopaikoille, katoksiin ja rakennusten ensimmäisiin kerroksiin.

31 Kortteli 11o eteläosa. Pysäköinti sijoittuu korttelin keskiosaan. Korttelissa on kaksi tonttia, jotka ovat peilikuvia toisilleen. Tonteilla on yksi yhteinen ajoliittymä suoraan Penttilänkadulta. Rakennukset ja muurimaiset aidat rajaavat korttelia yksityisemmäksi. Puusto ja muut istutukset lisäävät korttelin leikki- ja oleskelualueiden viihtyisyyttä. Korttelin 110 etelästä katsottuna. Kortteli rajautuu kahdelta sivultaan puistoalueeseen. Korttelin pohjoisosa on yleisiä rakennuksia varten varattu korttelialue (Y). Korttelin enin sallittu kerrosluku on viisi (V). Kortteli 1607 Kortteli liittyy olemassa olevaan kerrostalorakentamiseen. Korttelin itäosassa on kaksi olemassa olevaa asuinrakennusta, joista toinen on IIIkerroksinen ja toinen viisikerroksinen kerrostalo. Kolmikerroksisen kerrostalon tontille on kaavaratkaisun myötä mahdollista tehdä yksi uusi kuusikerroksinen 2000 kerrosneliömetrin laajuinen asuinkerrostalo. Rakennusten väliin sijoittuu pienehkö avopysäköintialue. Leikki- ja oleskelualue on merkitty yhdeksi yhtenäiseksi

alueeksi kahden viereisen tontin välille. Tontin eteläosasta on tarpeellinen osa muutettu katualueeksi. Katualue levenee, kun Lehtolankatu parannetaan. 32 Korttelin 1607 itäosa, jossa on kaksi olemassa olevaa kerrostalokiinteistöä. Tontin autopaikoista valtaosa on sijoitettava viereisen tontin puolella olevalle pysäköintitasojen rakennusalalle (py-2). Kaksitasoiselle kaltevatasoiselle pysäköintialueelle on ajo sekä Honkapolun että Lehtolankadun kautta. Ylätasolle ajetaan noin tasosta +84,5 mmpy ja alatasolle Lehtolankadun puolelta noin tasosta +82,0. Leikkauskuva korttelista 1607 pysäköintitasojen kohdalta (py-2). Vasemmalla on Honkapolun ja oikealla Lehtolankadun kohta. Ajo ylätasolle on Honkapolun kautta ja alatasolle Lehtolankadun kautta. Tasojen ja katujen korkeusasemat tarkkenevat, kun katusuunnitelmat ja pysäköintitasojen toteutussuunnitelmat etenevät. Kaksitasoiselle pysäköintialueelle on mahdollista tehdä noin 90 autopaikkaa. Lopullinen paikkamäärä selviää, kun pysäköintialueen suunnittelu tarkentuu.

33 Havainnekuvaote korttelin 1607 itäpäästä. Pysäköintitasoille saa sijoittaa viereisten rajautuvien tonttien autopaikkoja. Käytännössä se tarkoitta, että paikkamäärä on varattu kolmelle kuusikerroksiselle asuinkerrostalolle (3 x 2000 k-m 2 ) sekä olemassa olevalle kolmikerroksiselle asuinrakennukselle. Kaksi näistä kuusikerroksisesta rakennuksesta sijaitsee pysäköintitasojen rakennusalaan rajoittuvalle tontille. Oleskelualue sijoittuu rakennusalojen väliin. Rakennusten tarvitsemat pelastus- ja huoltoyhteydet on tehtävä länsipuolelta rajautuvan tontin kautta ja yhteydestä on tehtävä tarpeelliset rasitesopimukset. Yhteydet vaikuttavat naapuritontin kulkureitteihin ja pysäköintijärjestelyihin katosten alueella. Muut korttelin tontit ovat viisikerroksisia asuinkerrostaloja varten. Pysäköintialueille ajo on Lehtolankadun kautta. Katoksia saa tehdä tonttien itärajaa vasten. Myös asuinrakennusten rakennusalat sijoittuvat tontinrajoihin kiinni, joten tarvittavista rakenteellisista rasitteista on muodostettava rasitesopimukset. Pääosin viisikerroksisten rakennusalojen kerrosalaksi on merkitty 1500 k-m 2. Korttelin länsipäässä on laajempi rakennusala 2000 k-m 2 :n laajuista viisikerroksista asuinrakennusta varten.

34 Kortteli 1607. Itäosassa on kaksi olemassa olevaa kerrostalokiinteistöä. Kortteli 1608 Myös korttelin 1608 järjestelyt liittyvät olemassa olevaan rakenteeseen. Itäosassa on Joensuun Kodit Oy:n kolmikerroksisten kerrostalojen tontti. Tontilla sijaitsee kaksi kolmikerroksista asuinkerrostaloa. Ratkaisumallissa tontti laajenee länteen, jolloin tontille saa sijoitettua toimivan kaksivartisen pysäköinnin ja laajemman yhtenäisen oleskeluja leikkialueen asuinrakennusten väliin. Tontin eteläosassa on rakennusala uutta enintään viisikerroksista 1200 kerrosneliömetrin laajuista kerrostaloa varten. Tontin pohjoisosasta on tarpeellinen osa muutettu katualueeksi. Katualue levenee, kun Lehtolankatu parannetaan. Korttelin eteläosassa on kahden olemassaolevan kaksikerroksisen kerrostalon tontti. Tontin rajat muuttuvat kaavaratkaisun myötä. Pysäköinti saadaan toteutettua kahteen osaan kaksivartisena ratkaisuna. Rakennusala on merkitty viisikerroksisena 3000 kerrosneliömetrin laajuisena alueena. Jos olemassa olevat rakennukset säilyvät, on rakennusten väliin keskelle mahdollista tehdä enintään viisikerroksinen 1200 neliömetrin laajuinen asuinkerrostalo. Pysäköintiä saa sijoittaa myös rakennusalalle. Tontin toinen ajoyhteys on rakennusalan kautta. Oleskelu- ja leikkialueet sijoittuvat nykyisten kaksikerroksisten rakennusten pohjoispuolelle. Korttelin pohjoisosassa Lehtolankadun varressa on kolme samankaltaista tonttia. Jokaiselle tontille saa tehdä yhden 1500 kerrosneliömetrin laajuisen enintään viisikerroksisen asuinkerrostalon. Pysäköinti sijoittuu tontin läntiseen osaan. Ajoyhteys tontille on Lehtolankadun kautta. Länsirajaa vasten olevat autopaikat saa tehdä katospaikkoina. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat tontin takaosaan. Korttelin 1608 läntisimmässä osassa on jäljelle jäävä kiilamainen tontti. Tontille saa tehdä 2000 kerrosneliömetrin laajuisen enintään viisikerroksisen kerrostalon. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat rakennusalan itäpuolelle. Tontin ajoyhteys on Niittytien kautta. Eteläosassa muurimaista aitaa vasten on katosten rakennusala.

35 Kortteli 1608. Korttelin itä- ja eteläosassa on kaksi olemassa olevaa kerrostalokiinteistöä, joista molemmilla sijaitsee kaksi kerrostaloa. Molemmille kiinteistöille on osoitettu kerrosalaa uutta kerrostaloa varten. Kortteli 1608 kaakosta. Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue (AKR) Penttilänkadun varressa sijaitsevat korttelit 111 ja 112 on varattu asuinkerros- ja rivitaloja varten. Penttilänkadun varressa rakennusalojen kerrosluku on viisi ja korttelialueen muilla rakennusaloilla kaksi. Kerrosluku kaksi (II) on alleviivattu, joten rakennukset on toteutettava kaksikerroksina. Talousrakennuksia saa tehdä korttelien puistonläheisille rakennusaloille. Korttelit on aidattava muurimaisella 1,2 metriä korkealla aidalla niistä kohdista, joihin aita on kaavakartassa merkitty. Istutettavaksi merkityt puut tuovat vehreyttä leikki- ja oleskelualueille. Istutettavat alueen osat yhdistävät korttelin katu- ja puistovihreään. Alueelle tulee täyttöjä, joten ohjeelliset korttelialueiden rajakorot ja hulevesien käsittely on osoitettu yleissuunnitelmassa, liite 5. Hulevesien käsittelyssä istutettavat alueen osat toimivat sadepuutarhoina.

Ajo tonteille on suoraan Penttilänkadun kautta. Kahdella vierekkäisellä tontilla on yksi yhteinen ajoneuvoliittymä, joka on tehtävä pysäköintialueen kautta. Yhteydestä on perustettava rasitteet ennen rakennusluvan myöntämistä. Korttelin 111 länsiosa Korttelin läntisimmässä osassa on kaksi vierekkäistä tonttia, joiden rakenne poikkeaa muista kortteleiden 111 ja 112 tonteista. Tonteille saa tehdä kolme 1500 kerrosneliömetrin laajuista viisikerroksista asuinrakennusta sekä yhden kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Tonteille on yksi yhteinen ajoneuvoliittymä kahden viisikerroksisen rakennuksen välistä. Autokatosten ja talousrakennusten rakennusalat sijoittuvat seläkkäin tonttirajan molemmin puolin. Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat läntisemmällä tontilla asuinrakennusten väliin. Itäisemmällä tontilla leikki- ja oleskelualue sijoittuu talousrakennuksen edustalle. 36 Korttelin 111 länsi- /pohjoisosa on kerrostalorakentamista varten ja eteläosa kerros- ja rivitalorakentamista varten. Kahdelle vierekkäiselle tontille on tehtävä yksi yhteinen tonttiliittymä. Rakennukset ja rakennelmat rajaavat korttelialueita yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi ja erilleen ympäröivistä julkisista alueista. Puistonpuoleisilla osilla on tilaa suuremmalle leikki- ja oleskelualueelle. Istutettavia alueen osia tonttiparien välissä on käytettävä hulevesien käsittelyyn. Sadepuutarhojen toteutuksesta on periaatepiirros yleissuunnitelmassa, liite 5. Kaksikerroksisia rakennuksia on mahdollista tehdä joko rivi- tai kerrostaloina. Autopaikat on sijoitettavissa avopaikoille, katoksiin tai viisikerroksisten rakennusten maantasokerrokseen. Rajakorot on esitetty yleissuunnitelmassa.

37 Korttelin 111 itäosa ja kortteli 112 Korttelin 111 itäosa ja kortteli 112 muodostuvat kuudesta samankaltaisesta tontista. Kaksi vierekkäistä tonttia muodostavat aina peilikuvan toisilleen. Rakennusalojen väliin jää kahden tontin yhteinen suojaisa piha-alue. Kahdella vierekkäisellä tontilla on aina yksi yhteinen ajoneuvoliittymä pysäköintialueen kautta. Tonteille sijoittuu yksi 1500 kerrosneliömetrin laajuinen enintään viisikerroksinen asuinrakennus Penttilänkadun varteen. Pitkän tontin itätai länsireunaan sijoittuu kaksi 600 kerrosneliömetrin laajuista kaksikerroksisen asuinrakennuksen rakennusalaa. Rakennukset on tehtävä kaksikerroksisina. Tonttien leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat vastakkain tontin eteläosaan talousrakennusten edustalle. Talousrakennukset saa sijoittaa tontin etelälaitaan puistoa vasten. Korttelin 112 on kerros- ja rivitalorakentamista varten.

38 Korttelin 112 on kerros- ja rivitalorakentamista varten. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) Korttelin 110 pohjoisosa on varattu yleisiä rakennuksia varten. Alueelle voidaan rakentaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen rakennuksia. Korttelialue rajautuu Sahaniitynpuistoon, Suursahankatuun ja Penttilänkatuun. Rakentamisen määrä tontilla on 5000 kerrosneliötä. Enimmäiskerrosluku on V. Väljä rakennusala kattaa lähes koko tontin. Nuolet pakottavat rakentamaan kiinni Sahaniitynpuiston puoleiseen rajaan, jolloin puistolle muodostuu yhdessä eteläpuolisen kerrostalokortteleiden kanssa enintään viisikerroksinen seinälinja. Muilta rajoilta korttelialueen ja rakennusalan välissä on 8 metrin levyinen istutettavan alueen osa, johon on istutettava myös puurivi. Todennäköisesti yleisten rakennusten korttelialueen toteutus jäänee Penttilänrannan loppuvaiheeseen, kun koko alue on rakennettu valmiiksi. Toistaiseksi ei ole vielä tiedossa, minkälaista julkisen hallinnon tai palvelujen rakennuksia korttelialueelle tulee.

Esimerkki korttelin 110 pohjoisosan käsittelystä (edellisellä sivulla ja alla). Korttelin pohjoisosa on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Suurin sallittu kerrosluku on viisi (V). 39 Asuinrakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (A/s) Penttilän hovin alue on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueen rakennusten ja niitä ympäröivien puutarha-alueiden muodostama rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus on säilytettävä. Historiallista puutarhaa on kehitettävä historiaa kunnioittaen ja vaalien sen omia tunnuspiirteitä. Kaavaratkaisussa hovin alue on tehty osayleiskaavan mukaista korttelirajausta laajempana. Rajaus johtuu siitä, että pihapiirille on osoitettu eteläpuolella tarpeeksi laaja suojaava puustoalue osaksi tonttia. Puusto erottaa pihapiirin satama- ja teollisuusalueesta. Pohjoispuolella pihapiiriin on otettu mukaan myös tenniskenttä, joka on aina siihen kuulunutkin. Osayleiskaavassa kenttä on merkitty osaksi urheilutoimintojen aluetta (vu). Rakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava alueen rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Rakennusten kunnostusten tai peruskorjausten yhteydessä on pyrittävä säilyttävään peruskorjaukseen tai palauttamaan rakennus ympäristöineen alkuperäiseen asuunsa. Kaavaratkaisussa suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-1) on merkitty kaikki kolme asuinrakennusta, päärakennus sekä pihapiirin kaksi muuta yksikerroksista asuinrakennusta. Lisäksi pihapiirin muista rakennuksista suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty pitkä talousrakennus kokonaisuudessaan, sauna, entinen venevaja sekä leikkimökki. Korttelin olemassa olevien rakennusten kerrosalat on merkitty nykyisen laajuuden mukaan.

40 Ote kaavaratkaisusta. Punaisella värillä on esitetty suojeltavaksi esitetyt rakennukset (sr-1), ruskealla muut olemassa olevat rakennukset. Keltaisella on osoitettu uusia rakennuksia varten osoitetut rakennusalat. Rakennusalat ovat todellista rakennusoikeutta väljemmät, erityisesti korttelin pohjoisosassa. Korttelialueelle on mahdollista rakentaa uusi 200 kerrosneliömetrin laajuinen asuinrakennus. Rakennusala on osoitettu väljähkösti nykyisen tenniskentän ympäristöön. Rakennuksen voi siten sijoittaa tenniskentän paikalle valmiiksi tasoitetulle alueelle, jos tenniskentälle ei enää ole käyttöä. Uudisrakennuksen voi sijoittaa rakennusalan puitteissa toisinkin. Yhden asuinrakennuksen paikka on ollut tenniskentän länsipuolella vuoteen 1992 saakka, jolloin rakennus on purettu. Rakennuspaikka sijoittuu rakennusalan länsiosaan. Kortteliin saa lisäksi tehdä kolme enintään 50 kerrosneliömetrin laajuista yksikerroksista talousrakennusta. Rakennuksia varten on osoitettu rakennusalat. Yksi näistä rakennuksista sijoittuu uuden asuinrakennuksen kanssa samalle rakennusalalle. Kaksi muuta talousrakennusta liittyvät paritupa-tyyppisten asuinrakennusten yhteyteen. Talousrakennuksilla on mahdollista tehdä asuinrakennusten yhteyteen omat yksityisemmät pihapiirit. Kaavamääräyksissä on sanallisesti sallittu vielä korttelialueelle tehtäväksi erillisiä, enintään 15 m 2 kokoisia katoksia, kasvihuoneita, ynnä muita vastaavia rakennelmia yhteensä enintään 100 m 2. Hovin pihapiiriin johtava puukujanne, joka tätä nykyä on ollut koivukuja, on merkitty kaavaratkaisussa säilytettäväksi tai istutettavaksi puuriviksi. Lisäksi tenniskentälle johtava lehmuskuja on merkitty säilytettäväksi tai istutettavaksi puuriviksi. Ajoyhteys korttelialueelle on etelästä lähivirkistysalueen kautta. Toinen ajoyhteys on mahdollista tehdä pohjoisesta.

41 Hovin kortteli 113 kaakosta katsottuna. Korttelin takaosassa on uusi asuinrakennus sekä siihen liittyvä talousrakennus. Lisäksi korttelin itälaidassa kuvassa korttelin oikeassa laidassa on kaksi uutta talousrakennusta. Nykyinen ajoyhteys tontille on osoitettu nuolella. Puistoalueet (VP) Laajat alueet Penttilänkatuun rajautuvien korttelien etelä- ja länsipuolella on varattu Sahaniitynpuiston puistoalueeksi (VP). Aluetta pitkin kulkevat tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit. Osa reiteistä on tärkeitä läpi kulkevia pääreittejä. Reittien myötä Penttilänrannan virkistysalueet yhdistyvät toisiinsa. Pajamäenpuisto, Sahaniitynpuisto, Penttilänmäen tekomäki, Ruusupuisto sekä Kuhasalo. Puistoalueen ohjeelliselle maanläjitysalueelle saa tehdä tarpeellisia täyttöjä, rakenteita ja istutuksia, joilla asuinalue erotetaan rautatie- ja teollisuusalueista. Läjityksen ylin ohjeellinen korkeusasema on +85.0. Alueen suunnittelu ja toteutus on tehtävä siten, että Sahaniitynpuiston kokonaisuus huomioidaan. Aluetta on voitava käyttää puistoalueena asuinalueen suuntaan viettävältä osaltaan.

Lähivirkistysalueet (VL) Nykyinen metsäinen alue Penttilän hovin ympärillä on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Suunnittelualueen puistoalueet (VP) ovat luonteeltaan rakennetumpia kuin lähivirkistysalueeksi merkityt alueet. 42 Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue (VL-5) Honkapolun länsipää muuttuu luonnontilaisena hoidettavaksi lähivirkistysalueeksi. Alue liittyy muuhun Pajamäenpuistoon, joka on merkitty samalla merkinnällä. Alueelle on merkitty ohjeellisina alueen keskeisimmät jalankulun ja pyöräilyn kulkureitit. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Yhdyskuntateknistä huoltoa varten palvelevien rakennusten ja laitosten alueita on osoitettu tarpeellisiin kohtiin kortteliin 101. Katualueet Alueelle tulee uusia ja muuttuvia katuyhteyksiä. Penttilänkatu on Penttilänrannan pääkatu, joka kulkee alueen halki kaarena takaisin kohti Peltolankatua. Katuyhteys on valmistunut syksyllä 2017. Lehtolankatu on tehty Penttilänkadun suuntaisena nykyistä leveämpänä katualueena. Katu kaartaa kohti Kutterikujaa, joka sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella. Lehtolankadun ja Penttilänkadun yhdistää toisiinsa Niittytie, jonka sijaintia ja suuntaa on muutettu nykyiseen Niittytiehen nähden. Ylimpänä Pajamäenpuistoa vasten on lyhyt Honkapolku. Katu päättyy pistona puistoalueeseen. Alueesta valmistunut yleissuunnitelma on selostuksen liitteenä, liite 5. Yleissuunnitelmassa on esitetty katualueiden tarkemmat ratkaisut. Kadunvarsille sallitaan pysäköintiä tonttikaduilla. Penttilänkadulle ei pyritä tekemään pysäköintipaikkoja. Liikenne Alueen läpi uutta Penttilänkatua pitkin kulkee elokuusta 2017 lähtien joukkoliikenteen reitti. Autoliikenne on sallittu kaikilla katualueilla. Kaavaratkaisussa on useita jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Honkapolun päästä tulee yksi reitti, joka yhdistyy Penttilänkatuun. Reitti on osoitettu Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelman tavoiteverkko 2030- kartassa pyöräilyn pääreittinä. Alueen läpi kulkee myös muita jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Aluereitteinä tavoiteverkko 2030-kartassa on Penttilänkadun vartta kulkeva yhteys sekä Vehkalahden suunnasta keskustaan kulkeva reitti. Lisäksi virkistystyyppisiä reittejä ovat hovin itäpuolta kulkeva reitti ja etelässä

virkistysaluetta pitkin kulkeva satamaradan suuntainen jalankulun ja pyöräilyn reitti. 43 Ote Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelman tavoiteverkko 2030- kartasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus mustalla viivalla. 4 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET 4.1.1.1.1 Kaupunkikuva ja maisema Entinen sahateollisuusalue muuttuu osaksi keskustatyyppistä kaupunkia. Penttilänrannan alue täydentyy ja tiivistyy. Avoin entisen sahaalueen kenttämäinen maisematila umpeutuu pikkuhiljaa sitä mukaa, kun rakentaminen etenee. Alueen eteläiset osat ja viheryhteydet säilyvät rakentamiselta vapaana alueena, vaikka alue muutoin muuttuukin rakennetuksi ympäristöksi. Tärkeä näkymä-akseli luterilaiselle kirkolle korostuu, kun akselin reunat rakennetaan kaavanmukaisesti.

Penttilänkadun varteen ja Pajamäen eteläpuolelle muodostuu kerrostalovaltainen ja kaupunkimainen asuinalue. Sahaniitynpuiston puistoaluetta vasten rakentaminen muuttuu matalammaksi ja väljemmäksi. Kaupunkirakenne avautuu puistoon päin. Suunnittelualueen rakennukset ja rakennelmat erottavat julkisen ja yksityisen tilan toisistaan. Asuinrakennukset, talousrakennukset ja katokset sekä aitaukset rajaavat kortteleita suljetummiksi ja suojaisemmiksi. Kaareutuvalta Penttilänkadulta avautuu näkymiä Sahaniitynpuistoon korttelialueiden välistä. 44 4.1.1.1.2 Luonnonympäristö ja virkistysmahdollisuudet Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Alueen suurimmat luontoarvot kohdistuvat Penttilän hovin ympäristössä olevaan Penttilän lehtometsä-alueeseen. Osayleiskaavan vaikutusarvioinnissa on todettu, että lehtometsäalueen luontoarvot heikkenevät merkittävästi tai alueen luonne muuttuu kokonaan. Erityisesti hovin pohjoispuolella urheilualueen toteuttaminen edellyttää rakennustoimenpiteitä, jotka muuttavat luonnonolosuhteita perusteellisesti varsin suurella osalla luontoselvityksen mukaista lehtokoivikkoa. Urheilualueen ratkaisut ja toteutus jää seuraaviin Penttilänrannan asemakaavan muutoksiin. Alue sijoittuu Penttilän hovin ja Suursahankadun väliselle alueelle. Tässä asemakaavan muutoksessa vaikutukset jäänevät siten vähäisemmiksi, koska lehtometsäaluekin jää pääsääntöisesti alueen ulkopuolelle. Hovin korttelialueen pohjoisosiin saa tehdä yhden uuden ra-

kennuksen sekä tarpeelliset talousrakennukset. Rakentaminen on vähäistä eikä se muuta olennaisesti alueen luonnetta. Korttelialueen itä- ja pohjoispuolelle saa tehdä kaavaratkaisun mukaan jalankulun ja pyöräilyn reitin. Reitti on tehty osin vanhalle tiepohjalle, mutta varsinkin hovin pohjoispuolella linjaus kulkee lehtometsä-alueen läpi. Reitin toteutuksella on siten vaikutuksia vähintään sille alalle, jonka reitti tilavarauksena tarvitsee. Mahdolliset kuivatukset vaikuttavat myös. Virkistysmahdollisuudet Alueen virkistysmahdollisuudet paranevat, kun kaavaratkaisun mukaiset virkistysalueet reitteineen toteutuvat. Pajamäen alue liittyy Sahaniitynpuistoon ja sitä kautta hovin vieritse Penttilänmäelle (tekomäki) ja edelleen Kuhasaloon. Reittivaihtoehdot lisääntyvät ja monipuolistuvat. Laajoille virkistysalueille on mahdollista toteuttaa erilaisia ja -tyyppisiä toimintoja. Alueen läpi kulkevat reitit yhdistävät Penttilänrannan osaksi muita alueita. Liikkuminen jalan ja pyörällä on helppoa ja nopeaa. Lähistöllä olevia liikunta- ja virkistysalueita ovat muun muassa Ukonniitty, Koivuniemi, Penttilänmäki, Kuhasalo ja Mehtimäki. Mehtimäen palveluihin, joka on valikoimiltaan kaupungin monipuolisin liikunta-alue, on matkaa noin 1,5 2,0 km. Matka taittuu kävellen noin 15 minuutissa ja pyörällä 5 minuutissa. 45 4.1.1.1.3 Kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot Suunnittelualueen kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot liittyvät Penttilän hoviin. Penttilän hovin kulttuurihistorialliset arvot on otettu kaavan merkinnöissä ja määräyksissä huomioon. Hovin rakennuksista keskeiset rakennukset on suojeltu ja otettu rakennusaloina huomioon. Lisäksi hovin alueen ympäristö on merkitty kokonaisuudessaan puutarhoineen säilytettäväksi alueeksi. Pihan kaksi puukujannetta on merkitty säilytettäväksi tai istutettavaksi puuriviksi. Uudisrakentaminen kortteliin on vähäistä, eikä se vähennä korttelin kulttuuri- ja rakennushistoriallisia arvoja. Rakentaminen sijoittuu keskeisen pihapiirin ulkopuolelle. Toisaalta kaavaratkaisu lisää hovin näkyvyyttä alueen kaupunkirakenteessa ja tuo kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot sitä kautta kaupunkilaisten nähtäville nykyistä paremmin. 4.1.1.1.4 Liikenne- ja pysäköinti Alueen ajoneuvoliikenne perustuu Penttilänkatuun, joka on alueen pääkatu. Liikenne lisääntyy, kun asukasmäärä lisääntyy. Penttilänkadun kautta kulkee myös paikallisliikenteen vuoro, jonka kannattavuu-

teen alueen toteutuksella on positiiviset vaikutukset. Julkisen liikenteen käyttäjämäärä kasvaa. Penttilänrantaan on tehty etupainotteisesti alueen läpi kulkevat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. Yhteyksien käyttö lisääntyy, kun asukasmäärä alueella kasvaa. Palvelut, koulut ja työpaikat sijaitsevat alueen välittömässä läheisyydessä, jolloin kävelyn ja pyöräilyn osuus tehdyistä matkoista voi olla suuri. Pysäköinti sijoittuu tonteille. Lisäksi katualueille on mahdollista tehdä kadunvarsipysäköintiä. Yleisiä pysäköintialueita ei kaava-alueella ratkaisumallissa ole esitetty. Rakennusvaiheessa esimerkiksi tyhjää yleisten rakennusten korttelialuetta voinee käyttää väliaikaiseen pysäköintiin, jos alueella ilmenee siihen tarvetta. Jos alueelle toteutuu todella paljon pelkkiä pieniä asuntoja, ei autopaikkoja toteudu jokaista asuntoa kohti. Siinä tapauksessa autot pysäköidään herkemmin katualueille. Toisaalta pysäköintivaatimusta ei ole mielekästä kiristää kohtuuttomuuksiin, koska se johtaisi myös suurempiin pysäköintialueisiin tontilla. Siinä tapauksessa tonttitehokkuus väistämättä laskee ja alueen keskustamaisuus vähenee. Pysäköintimääräys on kompromissi, ei täysin keskustan määräysten mukainen, mutta ei liian tiukkakaan. Määräyksiin on lisätty maininta, että AK- ja AKR-korttelialueilla tonttia kohti on toteutettava 1 vierasautopaikka alkavaa 1500 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 2 vieraspaikkaa tonttia kohti. Asemakaava muuttuu Honkapolun ja Penttilänkadun välisten korttelien alueella. Alueen katuverkko muuttuu. Lehtolankatu levenee ja pitenee. Pienehkö puistoalue katu- ja korttelialueiden välistä poistuu. Niittytie muuttuu eri sijaintiin ja suuntaan, mutta rajaa edelleen samaa korttelia 1608. Honkapolku lyhenee päättyväksi kaduksi. Kadun kautta on ajoyhteys kahdelle kiinteistölle. Muuten yhteys jatkuu jalankulun ja pyöräilyn yhteytenä Pajamäenpuistoon. Yhteydestä on mahdollista muodostua keskeinen läpikulkureitti Niinivaaran suunnasta radan ali Penttilään ja edelleen Ylisoutajan sillan kautta ruutukaavakeskustan puolelle. 46 4.1.1.1.5 Kaupungin strategiat Penttilänrannan alue on Joensuun kaupungin strategioiden mukainen ja strategisesti merkittävä hanke. Penttilänranta on merkittävä ja näkyvä osa Symmetrisen kaupungin toteutusta. Kaupunkimaista rakennetta toteutetaan joen molemmilla puolin, jolloin joki siirtyy keskelle kaupunkia.

47 4.1.1.1.6 Yhdyskuntarakenne ja talous Penttilänranta sijoittuu aivan ydinkeskustan kupeeseen. Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja täydentyy, jolloin valmiit palvelut ja verkostot ovat lähellä ja käytettävissä. Tässä mielessä hanke on yhdyskuntataloudellisesti edullinen. Penttilänrannan mittava maaperän kunnostus ja kunnallistekniikan toteutus ovat aiheuttaneet alueen kustannuksiin etupainotteisuutta. Rakennettavien tonttien luovutus tasoittaa tilannetta pitkällä aikavälillä. Penttilänrannan menojen ja tulojen suhteen on mahdollista päästä hyvin lähelle nollatulosta. Suunnittelualueen tonteista osa on mahdollista luovuttaa välittömästi ilman kunnallisteknisiä investointeja. Nämä tontit sijoittuvat Penttilänkadun ulkokaarelle. Penttilänkadun sisäkaaren puolella toteutus edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. Myös laajojen viheralueiden toteutuksesta tulee väistämättä kustannuksia. 4.1.1.1.7 Yritysvaikutukset Alueen toteutus työllistää rakennusalan yrityksiä ja suunnittelijoita. Alueelle sijoittuvat asukkaat käyttävät lähialueiden palveluita. Vaikka korttelialueet ovat asumista varten, saa rakennuksiin sijoittaa myös muita toimintoja, jotka monipuolistavat alueen rakennetta. 5 TOTEUTUS Pilaantuneen maaperän kunnostaminen on suoritettu loppuun. Alueen toteuttaminen voi alkaa Penttilänkadun varresta heti, kun kaava on saanut lainvoiman ja rakennushankkeille on myönnetty niiden tarvitsemat luvat. Tonttien luovuttamisesta toteuttajille tehdään erilliset päätökset. Penttilänkadun sisäpuolisten kortteleiden toteuttaminen on mahdollista, kun uudet katuyhteydet on saatu valmiiksi. 6 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohdat Kaavamuutoksen lähtökohtana on pitkän ajan kuluessa laaditut suunnitelmat ja selvitykset. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Penttilänranta-hankkeen tavoitteet hankesuunnitelmassa (KV 16.6.2008). Asemakaavatyö käynnistyi loppuvuodesta 2015. Kaavamuutoksesta on tiedotettu ensimmäisen kerran vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa.

Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin 8.10.2015 kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 8.10. - 30.10.2015 ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Lausuntoja saatiin 7 kpl ja mielipiteitä 1 kpl. Vireilletulovaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot vastineineen ovat selostuksen liitteenä (Liite 3). Kaavahanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 12.10.2015. Tilaisuudessa oli 37 henkeä. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä 31.8. 22.9.2017 kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Asemakaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuudessa 5.9.2017. Tilaisuudessa oli paikalla 42 henkilöä. Kaavaluonnoksesta jätettiin 9 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Luonnosvaiheessa jätetyt mielipiteet ja lausunnot vastineineen ovat kaava-selostuksen liitteenä, liite 4. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee kevättalvella 2018. 48 Kaavan laatija: Kartat: Antti Rissanen Kaija Kinnunen & Heini Sorsa

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 22.01.2018 Kaavan nimi Penttilänranta III Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 08.10.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1671676 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 24,6427 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 24,6427 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 24,6427 100,0 70890 0,29 0,0000-36853 A yhteensä 11,7778 47,8 65890 0,56 6,5726 41785 P yhteensä Y yhteensä 0,6914 2,8 5000 0,72 0,6914 5000 C yhteensä K yhteensä T yhteensä -16,7276-83638 V yhteensä 10,0889 40,9 9,2142 R yhteensä L yhteensä 2,0738 8,4 0,2494 E yhteensä 0,0108 0,0 0,0000 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 7 1320 7 1320

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 24,6427 100,0 70890 0,29 0,0000-36853 A yhteensä 11,7778 47,8 65890 0,56 6,5726 41785 A 3,4281 29,1 1670 0,05 3,4281 1670 AK 6,6852 56,8 42260 0,63 2,1515 22854 AKR 1,6645 14,1 21960 1,32 1,6645 21960 ALK -0,6715-4699 P yhteensä Y yhteensä 0,6914 2,8 5000 0,72 0,6914 5000 Y 0,6914 100,0 5000 0,72 0,6914 5000 C yhteensä K yhteensä T yhteensä -16,7276-83638 T -16,7276-83638 V yhteensä 10,0889 40,9 9,2142 VP 6,8118 67,5 6,5446 VL 3,0665 30,4 2,4736 VL-5 0,2106 2,1 0,1960 R yhteensä L yhteensä 2,0738 8,4 0,2494 Kadut 2,0738 100,0 0,2494 E yhteensä 0,0108 0,0 0,0000 ET 0,0108 100,0 0,0000 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 7 1320 7 1320 Asemakaava 7 1320 7 1320

K A U P U N K I R A K E N N E P A L V E L U T HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 PENTTILÄNRANTA III, työnumero 1676 24.1.2018 Kohteen sijainti opaskartalla. Hankkeen tarkoitus Hanke jatkaa pitkäkestoisen aluerakentamiskohteen toteutusta. Kaavamuutoksella muodostuu kerrostalovaltainen alue keskustan välittömään läheisyyteen. Hankkeen lähtökohdat Hanke perustuu Penttilänrannan aiempiin suunnitelmiin. Kaavamuutos on käynnistetty kaupungin omasta aloitteesta. Penttilänranta on osa Symmetrisen kaupungin toteutusta. Väylät Alueelle tulee uusia ja muuttuvia katualueita sekä jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Reitit on esitetty yleissuunnitelmassa. Hovin vieritse kulkeva reitti ei sisälly yleissuunnitelmaan. Vesihuolto Vesihuoltoon kohdistuu toimenpiteitä. Muutostarpeet on käyty yleissuunnittelun yhteydessä läpi. Yleissuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 5. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Kaavaratkaisulla muodostuu uusia virkistysalueita. Uudet ja monipuolistuvat reitit yhdistävät alueet jo olemassa oleviin virkistysalueisiin ja muihin yleisiin alueisiin. Hovin vieritse kulkeva reitti ja lähivirkistysalueet on tarkoituksenmukaista käydä tulevissa kaavamuutoksissa läpi. Muut tekniset verkot Muihin teknisiin verkkoihin kohdistuu myös toimenpiteitä. Muutostarpeet on käyty yleissuunnittelun yhteydessä läpi. Yleissuunnitelma on kaavaselostuksen liitteenä 5.

Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistama. Penttilän hovin alueen omistaa määräalana As Oy Penttilän Hovi. Rakennetut kiinteistöt Mäntyläntien läheisyydessä ovat yksityisten taloyhtiöiden ja Joensuun Kodit Oy:n omistuksessa. Aikataulu Toteutus voi alkaa, kun kaava on saanut lainvoiman. Tontinluovutus alkaa Penttilänkadun ulkokaarelta. Muut tontin edellyttävät kunnallistekniikan rakentamista. Vaikutukset Hanke jatkaa Penttilänrannan toteutusta. Penttilänrannan alue täydentyy ja keskusta kasvaa joen molemmin puolilla. Valmiin palveluverkon käyttäjämäärä kasvaa, kun alue sijoittuu kävely- ja pyöräilymatkan päähän palveluista, työpaikoista ja kouluista. Erityistä huomioitavaa Korttelin 1607 itäpäässä tonttien 30 ja 32 järjestelyt liittyvät toisiinsa. Sahaniitynpuiston ohjeelliselle maanläjitysalueelle saa tehdä tarpeellisia täyttöjä, rakenteita ja istutuksia. Alueen länsiosan kuivatukset ja hovin vieritse kulkevat reitit eivät sisälly yleissuunnitelmaan. Ne on tarkoituksenmukaista käydä läpi myöhemmissä kaavamuutoksissa. Kustannukset Penttilänrannan maaperän kunnostus ja kunnallistekniikan toteutus ovat aiheuttaneet alueen kustannuksiin etupainotteisuutta. Rakennettavien tonttien luovutus tasoittaa tilannetta pitkällä aikavälillä. Hankkeen kustannuksia on arvioitu yleissuunnitelmassa. Kaupungin kustannukset ovat 1,0 milj. ja Joensuun Veden 0,2 milj., eli yhteiskustannukset ovat 1,2 milj.. Yhteistyötarpeet Tontinluovutuksesta ja yleisten alueiden toteutuksesta vastaa Joensuun kaupunki. Rasitteiden perustaminen vaatii sopimista eri kiinteistöjen välillä. Korttelin 1607 täydennys- ja uudisrakentaminen sekä pysäköintijärjestelyt liittyvät toisiinsa tonteilla 30 ja 32. 2 Laatija: Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi

Liite 2, 1 / 4 Työ nro 1676 30.9.2015, täydennetty 29.8.2017 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P E N T T I L Ä N R A N N A N I I I A S E M A K A A V A N M U U T O S O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan kortteleita 101, 1607 ja 1608, korttelin 1629 osaa sekä virkistys- ja katualueita. Suunnittelutehtävä Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Penttilänranta on yksi keskeisistä alueista Symmetrisen kaupungin (KV 29.9.2014 126) toteutuksessa. Aiemmilla Penttilänrannan asemakaavamuutoksilla on ratkaistu alueen jokijulkisivu, Pajamäen ja Penttilänmäen ympäristöt sekä kaarena alueen halki kulkevan Penttilänkadun linjaus. Penttilänrannan III asemakaavan muutoksella ratkaistaan Penttilänkadun varren kaupunkirakenne, satamarataan rajautuva Sahaniitynpuisto, Penttilänhovin ympäristö sekä liittyminen Penttilän nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Samalla selvitetään kaava-alueen jo rakennettujen kortteleiden täydennysrakentamismahdollisuudet.

Liite 2, 2 / 4 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. 2. ja 3. ja 4.vaiheen maakuntakaava on hyväksytty. Maakuntakaavassa Penttilänranta on keskustatoimintojen aluetta (c) ja taajamatoimintojen aluetta (A). Alue kuuluu myös kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Penttilänhovi on osoitettu 3. vaiheessa maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (ma/km). Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Yleiskaavassa suunnittelualue on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR). Lisäksi suunnittelualue sivuaa paikalliskeskusmerkintää (Cp). Penttilän osayleiskaavassa (hyväksytty 2002) kaava-alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C), kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK), erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO/s) sekä virkistysalueeksi (V ja VL/s). Suunnittelualueella on voimassa asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T), asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK, AK-2), yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialuetta (ALK), yleistä pysäköintialuetta (LP), puistoaluetta (P), suojaviheraluetta (EV) ja katualuetta. Muut suunnitelmat ja selvitykset: Symmetrisen kaupungin visio (KV 29.9.2014 126) Penttilänrannan hankesuunnitelma (KV 16.6.2008) Penttilän ydinalueen kaavarunko ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2005) Joensuun Penttilän alueen asemakaavallisen ideakilpailun kilpailuehdotukset ja palkintolautakunnan arvostelupöytäkirja (2003) Penttilän osayleiskaavakartta ja kaavaselostus (2002) Penttilän osayleiskaavan selvitykset, mm. asukaskysely, maisemallinen selvitys, luontoselvitys Ote Penttilän ydinalueen kaavarunkoraportista. Punaisella rajauksella on merkitty Penttilänrannan III asemakaavan muutos, sinisellä rajauksella aiemmin kaavoitetut alueet.

Liite 2, 3 / 4 Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia luonnonympäristöön, virkistysmahdollisuuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, lisätty 29.8.2017 Museovirasto Itä-Suomen poliisilaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Teknisten verkkojen haltijat Joensuun seudun luonnonystävät ry Kaupunkikeskustayhdistys ry Penttilän asukasyhdistys ry Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Kaavatyön valmistelu on käynnistynyt kesällä 2015. Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä 8.10. 30.10.2015. Yleisötilaisuus järjestetään maanantaina 12.10.2015 klo 18.00 alkaen Peltola-salissa, osoitteessa Peltolankatu 4. Kaava-alueessa mukana olevien jo rakennettujen kortteleiden isännöitsijät ja hallitusten edustajat kutsutaan lisäksi erilliseen neuvotteluun, jossa käsitellään täydennysrakentamismahdollisuuksia. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä syksyllä 2017 ja tässä vaiheessa järjestetään uusi yleisötilaisuus. Mahdollisten täydennysrakennuskohteiden edustajiin pidetään yhteyttä lisäksi erikseen sovittavalla tavalla. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee talven 2017 2018 aikana. Nähtävilläoloajoista ja yleisötilaisuuksista ilmoitetaan joka vaiheessaan Karjalaisessa ja Viikko-Pohjois- Karjalassa sekä internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

Liite 2, 4 / 4 Yhteyshenkilöt Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi, puh. 050 448 1365 Suunnitteluavustaja Kaija Kinnunen kaija.t.kinnunen@jns.fi, puh. 050 409 2127 Asemakaavaprosessi

Liite 3, 1 / 6 29.8.2017 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P e n t t i l ä n r a n n a n I I I a s e m a k a a v a n m u u t o s v i r e i l l e t u l o v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n

Liite 3, 2 / 6 1 VIRANOMAISLAUSUNNOT A01 CARUNA ESPOO OY Kaavamuutosalueella sijaitsee maakaapeloitua sähkönjakeluverkostoa. Mikäli johtosiirtoja tarvitaan, niin ne tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijoituspaikka. Pyydämme mahdollisuutta lausunnon antamiselle myös kaavoituksen luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Vastine: Alueelle laaditaan kaavamuutoksen yhteydessä kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Yleissuunnittelun yhteydessä käydään läpi myös alueen sähkönjakeluverkostot. Lausuntopyyntö lähetetään Caruna Espoo Oy:lle myös luonnos- ja ehdotusvaiheessa. A02 JOENSUUN VESI Muutosalueen uudisrakentamisalueella ei pääosin ole vesi- ja viemäriverkostoa, vaan se tulee rakennettavaksi alueelle laaditun kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaisesti. Jo rakennetuille alueille mahdollisesti tuleva täydennysrakentaminen voi edellyttää vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetin lisäämistä. Tämä tulee selvittää kaavoituksen yhteydessä. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Alueelle laaditaan kaavamuutoksen yhteydessä kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Yleissuunnittelun yhteydessä käydään läpi myös alueen vesi- ja viemäriverkostot. A03 LUPA- JA VIRANOMAISTOIMINNOT / YMPÄRISTÖNSUOJELU Alueen keskeiset luonnonarvot liittyvät Penttilänhovin alueeseen. Alueen viheralueet liittyvät kaavarungossa jo olemassa oleviin alueisiin. Tätä yhteyttä voisi edelleen vahvistaa. Liikenne ja muun ympäristömelun osalta tulee tarpeen mukaan huomioida rakenteiden ääneneristävyysvaatimukset. Vastine: Penttilän hovi on merkitty asuinalueeksi, jonka ympäristö säilyy. Hovin korttelin välitön ympäristö on kaavaratkaisussa merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Hovin ympäristöä on otettu tähän kaavamuutokseen mukaan sen verran, että alueen tärkeimmät yleisen jalankulun ja pyöräilyn reitit on mahdollista toteuttaa. Keskeinen alue Penttilänrannan kokonaisuudesta, Sahaniityn alue, jää vielä myöhemmin asemakaavalla muutettavaksi alueeksi. Yksi poikittainen jalankulun ja pyöräilyn yhteys sekä samalla myös viheryhteystarve jää siten toteutettavaksi seuraaviin kaavamuutoksiin. Yhteys yhdistää Pajamäen ja hovin ympäristön lähivirkistysalueet toisiinsa. Katualueiden melu on otettu huomioon kaavaratkaisussa. Pohjana on käytetty Aittarannan kaavatyön yhteydessä tehtyä meluselvitystä. Penttilänkatua vasten olevien rakennusalojen sivut on osoitettu desibelimerkinnöillä.

Liite 3, 3 / 6 2 Kaava-alue rajautuu etelässä satamaan johtavaan rautatiehen. Kaavaratkaisussa rautatiealuetta vasten on laaja lähivirkistysalue, jonka etelälaidalle saa toteuttaa maanläjitystä, rakennelmia ja istutuksia, jotta alueelle syntyy luontevanoloinen reunavyöhyke. Reunavyöhyke erottaa alueen teollisuudesta ja rautatiestä. A04 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa Penttilänrannan III asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastineelle ei ole tarvetta. A05 MUSEOVIRASTO Osallistumis- ja arviointisuunnitelman suunnittelutilanteeseen tulee lisätä, että Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheessa Penttilänhovi on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Sen arvojen säilymisen turvaaminen on kaavaratkaisussa tärkeää. Vastine: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty. Penttilänhovin arvojen säilyminen on huomioitu asemakaavaratkaisussa. Alue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A / s). Alueen rakennusten ja niitä ympäröivien puutarha-alueiden muodostama rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus on säilytettävä. Historiallista puutarhaa on kehitettävä historiaa kunnioittaen ja vaalien sen omia tunnuspiirteitä. Kaavaratkaisussa hovin alue on tehty osayleiskaavan mukaista korttelirajausta laajempana. Rajaus johtuu siitä, että pihapiirille on osoitettu eteläpuolella tarpeeksi laaja suojaava puustoalue osaksi tonttia. Puusto erottaa pihapiirin satama- ja teollisuusalueesta. Pohjoispuolella pihapiiriin on otettu mukaan myös tenniskenttä, joka on aina siihen kuulunutkin. Rakentaminen ja muut toimenpiteet on sopeutettava alueen rakennus-taiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Rakennusten kunnostusten tai peruskorjausten yhteydessä on pyrittävä säilyttävään peruskorjaukseen tai palauttamaan rakennus ympäristöineen alkuperäiseen asuunsa. Kaavaratkaisussa suojeltaviksi rakennuksiksi (sr-1) on merkitty kaikki kolme asuinrakennusta, päärakennus sekä pihapiirin kaksi muuta yksikerroksista asuinrakennusta. Lisäksi pihapiirin muista rakennuksista suojeltaviksi rakennuksiksi on merkitty pitkän talousrakennuksen vanha navetta-osa länsipäädystä, sauna, entinen venevaja sekä leikkimökki. Pitkän talousrakennuksen itäpääty on merkitty rakennusalalla, mutta rakennuksen säilyttämiseen ei kaavaratkaisussa ole pakotettu. Korttelin olemassa olevien rakennusten kerrosalat on merkitty nykyisen laajuuden mukaan. Korttelialueelle on mahdollista rakentaa uusi 250 kerrosneliömetrin laajuinen asuinrakennus. Rakennusala on osoitettu väljähkösti nykyisen tenniskentän ympäristöön. Rakennuksen voi siten sijoittaa tenniskentän paikalle valmiiksi tasoitetulle alueelle, jos tenniskentälle ei enää ole käyttöä. Uudisrakennuksen voi sijoittaa rakennusalan puit-

Liite 3, 4 / 6 3 teissa toisinkin. Yhden asuinrakennuksen paikka on ollut tenniskentän länsipuolella vuoteen 1992 saakka, jolloin rakennus on purettu. Rakennuspaikka sijoittuu rakennusalan länsiosaan. Kortteliin saa lisäksi tehdä kolme enintään 50 kerrosneliömetrin laajuista yksikerroksista talousrakennusta. Rakennuksia varten on osoitettu rakennusalat. Yksi näistä rakennuksista sijoittuu uuden asuinrakennuksen kanssa samalle rakennusalalle. Kaksi muuta talousrakennusta liittyvät paritupa-tyyppisten asuinrakennusten yhteyteen. Talousrakennuksilla on mahdollista tehdä asuinrakennusten yhteyteen omat yksityisemmät pihapiirit. Kaavamääräyksissä on sanallisesti sallittu vielä korttelialueelle tehtäväksi erillisiä, enintään 15 m2 kokoisia katoksia, kasvihuoneita, ynnä muita vastaavia rakennelmia yhteensä enintään 100 m2. Hovin pihapiiriin johtava puukujanne, joka tätä nykyä on ollut koivukuja, on merkitty kaavaratkaisussa säilytettäväksi tai istutettavaksi puu-riviksi. Ajoyhteys korttelialueelle on etelästä lähivirkistysalueen kautta. Toinen ajoyhteys on mahdollista tehdä pohjoisesta puukujanteen kautta, joka on ollut vanhastaan hoville johtava pääyhteys sahan suunnasta. A06 MAAKUNTALIITTO Voimassa olevassa maakuntakaavassa Penttilänrannan asemakaavoitettava alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Alue kuuluu maakuntakaavassa myös kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Alueen suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityisesti turvata keskusta-alueen kehittäminen vetovoimaisena ja korkeatasoisena erikoiskaupan palvelukeskuksena sekä luoda edellytykset valtion hallinnon toimintojen alueellistamiselle, yliopiston ja ammattikorkeakoulun, erikoissairaanhoidon, tiedepuiston, vapaa-ajan ja virkistyskeskuksen, sataman sekä matkakeskuksen kehittämiselle. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää huomiota kaupunkikuvaan, joukkoliikenteen toimivuuteen ja muihin sisäisiin liikennejärjestelyihin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Alue kuuluu myös keskustatoimintojen alueeseen (c). Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä. Lisäksi maakuntakaavassa Penttilän hovin miljöö on merkitty maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohdemerkinnällä (ma/km). Maakuntaliittoa ei ole myöskään mainittu osallisena OAS:ssa. Näiltä osin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on syytä täydentää.

Liite 3, 5 / 6 4 Maakuntaliitto pitää hyvänä, että Penttilänrannan kaavoitus etenee ja että merkittävät rakennussuojelukohteet suojellaan asemakaavalla. Maakuntaliitto tuo esille sen, että suunnittelussa tulee huomioida liikenne- ja pysäköintiratkaisut. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota kävelyn ja pyöräilyn sujuviin ja turvallisiin yhteyksiin Vehkalahden suunnasta alueen läpi Ylisoutajan sillalle. Myös uuden ja vanhan rakennuskannan yhteensovittaminen tulee asemakaavssa suunnitella huolella. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa ja tarkkuustasolle, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta laadittavan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisen tiedon kaavatyön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Vastine: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty ja maakuntaliitto on lisätty osallisiin. A07 FORTUM POWER AND HEAT OY Penttilänranta 3.alue tullaan rakentamaan kaupunkimaisen tiiviisti. Kaukolämpölinjaa on jo rakennettu Penttilänkadulle DN150 ja DN200 kokoisena linjana. Toivomme saavamme paikkavaraukset uusiin rakennettaviin katuihin. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi alueen uusille rakennuksille. Fortum Power and Heat Oy on mielellään mukana jatkossa alueen suunnittelussa ja kehittämisessä. Vastine: Alueelle laaditaan kaavamuutoksen yhteydessä kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Yleissuunnittelun yhteydessä käydään läpi myös alueen lämpöverkostot ja niiden tarvitsemat tilatarpeet. MIELIPITEET B01 MATTI VÄKEVÄ - Missä on suora, turvallinen kl-väylä Ylisoutajan sillalta Honkapolulle, Repolankadulle, Mäntylän alikulkutunneliin ja Peltolankadulle? Nyt on ajeltava vanhoja polkuja luvattomasti talojen pihojen läpi. Talot on tehty, teitä itään ei. Mäkiteitä ei pyöräni rakasta! - Polku- ja latuyhteys on merkitty karttaan. Miten pääset luvallisesti Tunturiin eli Myrkkyvuorelle? Siis menemättä kenenkään tontille. Saamani vastaus, Mene kirkonmäen kautta toiselle puolelle jokea, ei ole sopiva ratkaisu. Kysykääpä lausunto Joensuun ladulta. - Kaupungissa on pula venepaikoista ja tukkiallas on ruopattuna ja valmiina heti veneiden tilapäiseen rantasäilytykseen. Tämä ei estä alueen myöhempää täydellistä satamarakentamista, mutta helpottaa heti sopivasti ja turvallisesti pienveneiden rantapaikkapulaa. - Vesilläliikkujien turvallisuutta lisäämään on Ylisoutajan sillalle asennettava tuulipussi viiriksi. Sopiva valomasto on valmiina sillan keskellä. - Pelastusrengas sillalle myös. - Pysäköinti on sallittava Penttilänkadun varteen.

Liite 3, 6 / 6 5 - Penttilänkatu on pikaisesti rakennettava liikennöitävään kuntoon Peltolankadulle asti. Työmaidenkin liikenneturvallisuus paranee. Vastine: Penttilänranta on pitkäkestoinen aluerakentamiskohde. Niinpä myös toteutus jakautuu moneen vaiheeseen. Rakentaminen on edennyt jokirantaa ja Pajamäen rinteitä pitkin eteenpäin. Lähiaikoina valmistuu alueen pääkatuyhteys, Penttilänkatu, joka kulkee kaarena alueen halki takaisin Peltolankadulle. Samalla myös jalankulun ja pyöräilyn yhteydet paranevat. Katua pitkin kulkevat myös alueen paikallisliikenteen vuorot. Penttilänrannan III asemakaavan muutos vaikuttaa Penttilänkadun varren rakenteeseen. Honkapolun, Lehtolankadun ja Niittytien rakenne ratkaistaan tällä kaavamuutoksella. Samalla kortteleiden rakenteeseen ja sitä kautta myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin tulee muutoksia ja jopa parannuksia. Vanha Mäntyläntien-Peltolankadun Penttilä ja uusi Penttilänrannan alue nivoutuvat paremmin yhteen. Yhteydet Peltolankadun suunnasta Ylisoutajan sillalle ja toisaalta Vehkalahden suuntaan monipuolistuvat ja paranevat. Jo nykyisin Penttilänrannasta pääsee joen vartta pitkin Kuhasalon suuntaan jalan ja pyörällä. Uutena yhteytenä kaavaratkaisussa on merkitty alueen eteläpuolelta ja Penttilän hovin itä- ja pohjoisreunaa kulkeva jalankulun ja pyöräilyn yhteys. Yhteys monipuolistaa Penttilänrannan yhteyksiä ja liittää viheralueita toisiinsa. Näissä yhteyksissä ei ole varauduttu latuverkostoon tai sen kasvattamiseen. Talvella Penttilänrannan lähin latuyhteys on tosiaan joen länsipuolella luterilaisen kirkon kupeessa. Etäisyys Penttilän puolelta ladulle on uuden Ylisoutajan sillan myötä merkittävästi lyhentynyt. Penttilä vertautuu siten muuhun keskusta-alueeseen joen länsipuolella. Penttilänkatu on luonteeltaan pääkatu, jonka varteen ei mielellään tehdä pysäköintipaikkoja, koska kadunvarren pysäköinti vaikeuttaa pääkadun liikennettä. Sen sijaan tonttikohtainen pysäköinti on ratkaistava tonteilla. Lisäksi kadunvarsipysäköintiä tullee sivukatujen varsille. Yksityiskohtaisemmat ratkaisut esitetään yleissuunnitelmassa. Yleissuunnittelu käynnistetään luonnosvaiheen jälkeen. Ylisoutajan silta ja sahan vanha tukkiallas kuuluvat aiemmin kaavoitettuun Penttilänrannan ensimmäiseen kaavamuutosalueeseen. Kohteet eivät siten sisälly nyt suunnitteilla olevaan alueeseen. Ylisoutajan sillan suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu keskeisimmät ja oleellisimmat asiat huomioon. Siltaa pitkin kulkevat jalankulkijat ja pyöräilijät ja sillan ali kulkee sisävesiväylä Pielisen suuntaan. Vesiväylät ja niiden ylläpito ja kehittäminen kuuluvat Liikenneviraston vastuulle. Tukkialtaan venesataman rakentaminen on ajankohtaista todennäköisesti 2020-luvulla, kun alueen rakentaminen etenee joen vartta pitkin tukkialtaan rannoille. Venepaikoista vastaa Joensuun alueella Saimaan Satamat Oy.

Liite 4, 1 / 14 24.1.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P e n t t i l ä n r a n n a n I I I a s e m a k a a v a n m u u t o s L u o n n o s v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n

Liite 4, 2 / 14 1 VIRANOMAISLAUSUNNOT A01 YMPÄRISTÖNSUOJELU Kaavassa on huomioitu Penttilän hovin ympäristön luonnonarvot. Myös viheralue, jolle on sijoitettu maanläjitysalue, toimii jakavana elementtinä kaavarakenteessa. Hulevesien osalta tulisi tässä kaavassa pohtia vaihtoehtoa, jossa alueen lounaskoillinen suunnassa halkaisevan kevyenliikenteenväylän sekä radanvarren suuntaisesti kulkevan kevyenliikenteen väylän varteen muodostettaisiin pidätys- / laskeutusaltaiden muodostama kaupunkikosteikko, jonne hulevesiä rakennettavilta alueilta ohjattaisiin. Tällä hulevesien hallintaa alueella parannettaisiin entisestään. Samalla alueelle luotaisiin vesielementti. Vastine: Ajatus hulevesien hoidosta kaupunkikosteikkojen avulla on hyvä ja mielenkiintoinen. Asiaa on selvitetty kaavaan liittyvän yleissuunnittelun yhteydessä. Kosteikkojen suunnittelu, toteutus ja hoito vaativat kuitenkin laajoja tilavarauksia ja toisaalta uusia investointeja, joihin Penttilänrannan kokonaissuunnittelussa ei ole varauduttu. Alueella on myös melko pienet korkeuserot, jolloin riskinä saattaa olla paikallaan seisova vesi. Lähtökohtana Penttilänrannan sadevesien järjestämisessä on alueen aiemmin tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Suunnittelukeskus Oy Väylä, 2005), jossa hulevedet on käsitelty putkituksin. Myös uudessa suunnittelualuetta varten laaditussa yleissuunnittelussa ratkaisumallina on perinteisempi putkituksin tehty hulevesien käsittely. Uutena ajatuksena yleissuunnitelmassa on kortteleiden 110 112 istutettaville alueen osille esitetyt sadepuutarhat. Puutarhojen on tarkoitus toimia hulevesien käsittelyssä, ennen kuin vedet johdetaan putkiin puistoalueen puolella. Yleissuunnitelmassa on esitetty periaatteelliset ratkaisut sadepuutarhoista, selostuksen liite 5. Viheralueiden vapaata käytettävyyttä rajoittavat myös jalankulun ja pyöräilyn reitit sekä mahdolliset virkistystä palvelevat rakenteet ja rakennelmat. Eteläosan laajat ohjeelliset läjitysalueet, joilla on tarkoitus erottaa asuinalue teollisuusalueesta, vievät myös merkittävän osan viheralueista. A02 CARUNA ESPOO OY Kaava-alueella on Caruna Espoo Oy:n sähkönjakeluverkkoa. Kaavamuutoksen myötä sähkön käyttö alueella kasvaa. Ajantasakaavaan on merkitty kaava-alueen ulkopuolelle uudelle puistomuuntamolle varaus, joten tähän kaavaan ei uudelle muuntamolle ole tarvetta. Pyydämme, että kaavaan kuitenkin varataan paikat olemassa oleville puistomuuntamoille. Mahdolliset tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Pyydämme ilmoittamaan tarpeista hyvissä ajoin. Meillä ei ole muuta huomautettavaa kyseessä olevasta kaavamuutoksesta. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto vielä ehdotusvaiheessa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. Vastine: Nyt suunnitteilla olevalle Penttilänrannan III kaavamuutosalueelle sijoittuu vain yksi puistomuuntamo. Muuntamo sijaitsee Suursahankadun ja Penttilänkadun kulmauksessa. Sen sijaan Penttilän hovin läheisyydessä oleva puistomuuntamo jää vie-

Liite 4, 3 / 14 2 lä alueen seuraavan kaavamuutoksen alueelle. Hovin läheinen muuntamo ei siis kuulu kaavamuutosalueeseen. Suursahankadun ja Penttilänkadun kulmauksen muuntamolle on myönnetty väliaikainen sijoitus- / käyttölupa, jonka mukaan muuntamo sijoittuminen ratkaistaan asemakaavassa. Väliaikainen sijoituspaikka sattuu 0lemaan kaavaratkaisun kannalta turhan keskeisellä paikalla korttelin 110 yleisten rakennusten tontilla (Y). Penttilänrannan sähköverkosto on suunniteltu yleistasoisesti jo Penttilän ydinalueen kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Suunnittelukeskus Oy Väylä, 2005). Muuntamolle on tuolloin esitetty sijainti Suursahankadun pohjoispuolelta. Kuva sijoituksesta on alla. Suursahankadun pohjoispuolinen alue on asemakaavoitettu Penttilänrannan I kaavamuutoksen yhteydessä. Muuntamoiden sijainti on otettu huomioon omina yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueina (ET). Lähin tällainen ETalue on kortteli 101, jolla sijaitsee jo Joensuun Veden pumppaamo. Lisäksi Penttilänrannan I kaavamuutoksessa on määrätty, että alueen huoltoa tai teknistä huoltoa palvelevia tiloja ja verkostoja saa sijoittaa autopaikkojen korttelialueille (LPA-5, LPA) ja yleisille pysäköintialueille (LP). Saman kaavan selostuksessa on sanottu, että puistomuuntamoiden sijoittuminen rakennuksiin olisi kaupunkikuvallisesti erillisiä muuntamoita toivottavampi ratkaisu. Alapuolella on ote Penttilänrannan I asemakaavan muutoksesta, johon on mustalla rajauksella korostettu pysäköintialueet ja autopaikkojen korttelialueet. Lisäksi punaisella ympyrällä on merkitty väliaikaisen muuntamon nykyinen likimääräinen sijainti.

Liite 4, 4 / 14 3 Kaavamääräyksiin lisätään maininta, että yleisten rakennusten korttelialueelle (Y) saa sijoittaa muuntamon. Nykyinen sijainti on kuitenkin siinä mielessä mahdoton, että se estää korttelin 110 rakentamisen. Nykyinen puistomuuntamo on tilapäinen ja tilapäisyys on kirjattu myös kaupungin ja Caruna Espoo Oy:n väliseen muuntamon sijoitussopimukseen. Kaupunki ei vastaa mahdollisista muuntamon siirtokustannuksista. Mahdollinen sijainti Y-tontilla pitää olla tontin käytön kannalta sopivassa kohdassa, esimerkiksi rakennuksen yhteydessä. Tontin rakentamisen aikataulusta ei ole vielä tietoa. Todennäköisesti rakentaminen ajoittunee 2030-luvulle. A03 FORTUM POWER AND HEAT OY Fortum Power and Heat Oy:llä ei ole huomauttamista Penttilänrannan III asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Alueella on kaukolämpöä. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi myös uusille rakennettaville kiinteistöille. Vastine: Kaavaehdotukseen lisätään määräys, jonka mukaan rakennukset on liitettävä kaukolämpöverkkoon. Sama määräys on ollut myös aiemmissa Penttilänrannan kaavamuutoksissa. A04 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Penttilänrannan kaavoituksen kolmannen vaiheen tavoitteena on jatkaa Penttilänrannan alueen kaavoitusta ja sillä ratkaistaan Penttilänkadun varren kaupunkirakenne, satamarataan rajautuva Sahaniitynpuisto, Penttilänhovin ympäristö sekä liittyminen Penttilän nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Samalla selvitetään kaavaalueen jo rakennettujen kortteleiden täydennysrakentamismahdollisuudet. Suunnittelualueella on voimassa useita eri vaiheessa laadittuja asemakaavoja 1970 2000-luvuilta. ELY-keskus pitää hyvänä, että Penttilän alueen vanhentunutta asemakaavaa uudistetaan. Asemakaavamuutosta ohjaa Penttilän oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on saanut lainvoiman 2002.

Liite 4, 5 / 14 4 Maankäyttöratkaisultaan asemakaavaluonnos noudattaa pääosin voimassa olevaa osayleiskaavaa. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C) ja kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK). Penttilänhovin alue on merkitty asuinalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A/s). Pajamäen ympäristö on osoitettu kaupunkikuvallisesti tärkeäksi lähivirkistysalueeksi (VL/s). Muut alueet ovat virkistysaluetta (V). Etelässä aluetta rajaa suojaviheralue (EV), johon on osoitettu kehitettävän reunavyöhykkeen merkintä. Suunnittelualueen suurimmat kulttuuri- ja rakennushistorialliset sekä luontoarvot kohdistuvat Penttilänhovin ympäristöön. Keskeiset hovin rakennuksista ovat asemakaavamuutoksessa suojeltu ja hovin alueen ympäristö puutarhoineen on merkitty kokonaisuudessaan säilytettäväksi alueeksi. Kaavaluonnoksessa Penttilänhovin alue on suunniteltu osayleiskaavan mukaista korttelirajausta laajempana. Laajennuksen tarkoituksena on osoittaa tontin eteläpuolelle suojaava puustoalue osaksi tonttia. Pohjoispuolella pihapiiriin on lisäalueena otettu mukaan myös tenniskentän alue ympäristöineen. Osayleiskaavassa kentän ympäristön alue on merkitty virkistysalueen yleismerkinnällä (V), joiden tarkempi luonne tulee määritellä yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä ja osaksi urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena (vu), jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja. Kaavamääräyksessä sanotaan, että virkistyspalvelujen alueelle (vu) voidaan rakentaa urheilutoimintaan liittyviä, toiminnan kannalta välttämättömiä rakennelmia ja rakennuksia. Alueen tarkemmassa suunnittelussa on Penttilänhovin historiallinen puistokokonaisuus otettava huomioon. ELY-keskus toteaa, että kaavaluonnoksessa on otettu Penttilän hovin pihapiirin rakennussuojelukysymykset edustavasti huomioon. Asuinrakennusten lisäksi suojeltavaksi on suunniteltu myös muita kohteita, jotka kertovat merkittävällä tavalla hovin historiasta. ELY-keskus esittää, että suojelun piiriin tulisi myös 1900-luvun alkuvuosikymmenillä valmistunut varasto-talli-rakennus (rakennus nro 5). Kohde on samaa rakennusmassaa entisen navetan kanssa ja yhdessä nämä kaksi rakennuksen osaa muodostavat maakunnallisesti poikkeuksellisen näyttävän ja pitkän historiallisen ulkorakennuksen. Pihapiirissä on kaksi puuistutusten kujannetta. Koivuistutusten rivi on kaavaratkaisussa merkitty säilytettäväksi tai istutettavaksi. ELY-keskus esittää, että myös tenniskentälle johtava historiallinen lehmuskujanne merkittäisiin samalla kaavamääräyksellä. Penttilänhovin korttelialueen laajentaminen ja uudisrakentamisen sijoittaminen osayleiskaavan virkistys- (V) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (vu) on osayleiskaavan vastaista. Osayleiskaavaa varten laaditussa luontoselvityksessä alue on määritelty luonnonsuojelullisesti merkittäväksi alueeksi (Penttilän lehtometsäalue), jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. ELY-keskus esittää, että luonto- ja virkistysarvojen säilyttämiseksi voimassa olevan osayleiskaavan maankäyttöratkaisu virksitysalue (V) jätetään alueelle voimaan. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole kaavaluonnokseen huomautettavaa. Vastine: On totta, että asemakaavaratkaisussa Penttilän hovin korttelialue poikkeaa osayleiskaavan rajauksesta. Syynä on se, että kaavaratkaisun rajaus noudattelee pääpiirteissään historiallista hovin pihapiirin rajausta. Mukana Penttilän hovissa on varsi-

Liite 4, 6 / 14 5 naisen pihapiirin lisäksi myös siihen aina historiallisesti kuulunut ja edelleen kuuluva tenniskentän alue, joka taas osayleiskaavassa on merkitty osaksi hovia ympäröivää virkistysaluetta (V). Tenniskentän alue kuuluu osayleiskaavassa lisäksi urheilutoimintojen alueeseen, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja (vu). Kaavamääräyksessä on sanottu, että tälle alueelle voidaan rakentaa urheilutoimintaan liittyviä, toiminnan kannalta välttämättömiä rakennelmia ja rakennuksia. Alueen tarkemmassa suunnittelussa on Penttilän hovin historiallinen puistokokonaisuus otettava huomioon. Näiden urheilutoimintojen laajuus ratkaistaan seuraavassa Penttilänrannan asemakaavan muutoksessa. Toisaalta Penttilänranta sijoittuu jo olemassa olevan kaupunkirakenteen keskelle. Ympärillä on siten useita liikunta- ja virkistysalueita. Alueen läpi kulkevat reitit yhdistävät Penttilänrannan osaksi ympäröiviä alueita. Liikkuminen jalan ja pyörällä on helppoa ja nopeaa. Lähistöllä olevia liikunta- ja virkistysalueita ovat muun muassa Ukonniitty, Koivuniemi, Penttilänmäki, Kuhasalo ja Mehtimäki. Mehtimäen palveluihin, joka on valikoimiltaan kaupungin monipuolisin liikunta-alue, on matkaa noin 1,5 2,0 km. Matka taittuu kävellen noin 15 minuutissa ja pyörällä 5 minuutissa. Vaikka Penttilän hovin korttelialueen ja virkistysalueen välinen rajaus tehtäisiinkin osayleiskaavan mukaan, ei se edesauttaisi alueen luontoarvojen säilymistä. Osayleiskaavan luontoselvityksessä (Suunnittelukeskus 2002) on todettu, että erityisesti hovin pohjoispuolisen urheilualueen toteuttaminen edellyttää rakennustoimenpiteitä, jotka muuttavat perusteellisesti lehtokoivikon luonnonolosuhteita. Toisaalta selvityksessä on todettu, että laajalla selvitysalueella ei ole suojeluohjelmiin kuuluvia tai luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Kaavaratkaisu on siis sisällöltään osayleiskaavan mukainen. Rajaukset ovat tarkentuneet kun suunnittelun taso on tarkentunut yleispiirteisestä suunnittelusta tarkempaan suunnitteluun. Penttilän hovin suojeluratkaisun laajuus perustuu omistajan kanssa käytyihin neuvotteluihin. Esillä ollut suojeluratkaisuhan on joka tapauksessa huomattavan laaja, koska suojelun piirissä on myös joukko talousrakennuksia. Lisäksi koko asuinrakennusten korttelialuetta koskee ympäristön säilyttävä merkintä (A/s). Luonnosvaiheen jälkeen hovin omistajan kanssa on keskusteltu suojelun laajuudesta uudestaan. Keskustelun perusteella kaavaratkaisuun lisätään suojelumerkintä, sr-1, myös pitkänmallisen talousrakennuksen itäpäähän. Lisäksi lehmuskuja merkitään säilytettävän / istutettavan puurivin merkinnällä. Merkintä tarkoittaa siis sitä, että nykyinen puurivi on mahdollista korvata tarvittaessa uudella puurivillä. Penttilän hovin uudisrakentaminen on kaavaratkaisussa sijoitettu muuta pihapiiriä alemmas. Rakennus sijoittuu siten alisteisempaan asemaan muuhun pihapiiriin nähden. Uudisrakennuksen rakennusoikeutta ja kerroslukua muutetaan kaavaratkaisuun siten, että se vastaa pihapiirin paritupa-tyyppisten asuinrakennusten laajuutta. Päärakennusta vastapäätä sijoittuvan paritupa-mallisen asuinrakennusten kerrosala ja kerrosluku muutetaan vastaamaan nykyistä tilannetta. Ullakkokerroksessa rakennuksen toisessa päädyssä on asuintiloja. Kaavamerkintä mahdollistaa myös rakennuksen toisen päädyn käyttöönoton.

Liite 4, 7 / 14 6 A05 LIIKUNTAPALVELUT Penttilänrannan asemakaavan käsiteltävissä kolmannessa muutosvaiheessa ei ole mukana varsinaisia liikunta- ja virkistysalueita. Koko Penttilänrannan alueella reitistöyhteydet keskustan reiteille sekä Kuhasalon ja Niinivaaran suuntaan on huomioitu hyvin. Alueen lähiliikuntaolosuhteiden suunnitteluvaiheessa on tärkeää tarkastella erityisesti nuorten ja lasten liikkumiseen aktivointia sekä huomioida jo tehdyt aloitteet liikuntaolosuhteiden kehittämiseksi. Koko Penttilänrannan alueen liikunnallistaminen edellyttää hyvää kokonaisnäkemystä asukkaiden tarpeista sekä lähialueilla jo olevista palveluista. Vastine: Penttilänranta sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen keskelle. Ympärillä on siten myös useita liikunta- ja virkistysalueita. Alueen läpi kulkevat reitit yhdistävät Penttilänrannan osaksi muita alueita. Liikkuminen jalan ja pyörällä on helppoa ja nopeaa. Lähistöllä olevia liikunta- ja virkistysalueita ovat muun muassa Ukonniitty, Koivuniemi, Penttilänmäki, Kuhasalo ja Mehtimäki. Mehtimäen palveluihin, joka on valikoimiltaan kaupungin monipuolisin liikunta-alue, on matkaa noin 1,5-2,0 km. Matka taittuu kävellen noin 15 minuutissa ja pyörällä 5 minuutissa. Alueen yleissuunnittelussa voidaan toki ottaa huomioon mahdollisia liikunta- ja leikkivälineitä lisäksi, mutta tärkeimmät liikunta- ja virkistysalueet sattuvat kävely- ja pyörämatkan päähän. A06 PUHAS OY Puhas Oy:llä ei ole lausuttavaa Penttilänrannan 3 asemakaavamuutoksen luonnokseen. Vastineelle ei ole tarvetta. A07 JOENSUUN VESI Joensuun Vedellä ei ole asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa lausutun lisäksi muuta huomautettavaa asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta. Vastineelle ei ole tarvetta. A08 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Voimassa olevassa maakuntakaavassa Penttilänrannan asemakaavoitettava alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Alue kuuluu myös kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Alueen suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityisesti turvata keskusta-alueen kehittäminen vetovoimaisena ja korkeatasoisena erikoiskaupan palvelukeskuksena sekä luoda edellytykset valtion hallinnon toimintojen alueellistamiselle, yliopiston ja ammattikorkeakoulun, erikoissairaanhoidon, tiedepuiston, vapaa-ajan ja virkistyskeskuksen, sataman sekä matkakeskuksen kehittämiselle. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää huomiota kaupunkikuvaan, joukkoliikenteen toimivuuteen ja muihin

Liite 4, 8 / 14 7 sisäisiin liikennejärjestelyihin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Alue kuuluu osaksi myös maakuntakaavan keskustatoimintojen alueeseen (C). Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä. Lisäksi maakuntakaavassa Penttilän hovin miljöö on merkitty maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohdemerkinnällä (ma/km). Maakuntaliitto pitää hyvänä, että Penttilänrannan kaavoitus etenee ja että merkittävät rakennussuojelukohteet (Penttilän hovin alue) suojellaan asemakaavalla. Hovin rakennuksista keskeiset rakennukset on suojeltu ja otettu rakennusaloina huomioon. Lisäksi hovin alueen ympäristö on merkitty kokonaisuudessaan puutarhoineen säilytettäväksi alueeksi. Pihaan johtava puukujanne, joka on ollut hoviin johtava pääreitti, on merkitty säilytettäväksi tai istutettavaksi puuriviksi. Maakuntaliiton mielestä Penttilän hovin kulttuurihistorialliset arvot on otettu kaavan merkinnöissä ja määräyksissä huomioon. Tosin kaavassa oleva A/s merkintä puuttuu kaavaluonnoksen kaavamerkinnöistä ja määräyksistä. Maakuntaliitto toteaa, että kaavassa on huomioitu hyvin liikenne- ja pysäköintiratkaisut. Maakuntaliiton mielestä kaavassa on huomioitu kävelyn ja pyöräilyn sujuvat ja turvalliset yhteydet muun muassa Vehkalahden suunnasta alueen läpi Ylisoutajan sillalle. Lisäksi kaavassa on varattu laajat alueet Penttilänkatuun rajautuvien korttelien etelä- ja länsipuolella lähivirkistysalueeksi (VL). Aluetta pitkin kulkevat tärkeimmät jalankulun ja pyöräilyn reitit. Osa reiteistä on tärkeitä läpi kulkevia pääreittejä. Myös uuden ja vanhan rakennuskannan yhteensovittaminen on asemakaavassa suunniteltu maakuntaliiton mielestä hyvin. Uusien kerrostalokortteleiden ja Penttilän hovin välille jää lähivirkistysalue ja Penttilän lehtometsäalue, joka jää pääsääntöisesti kaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi Penttilän hovin pihapiirille on osoitettu eteläpuolella tarpeeksi laaja suojaava puustoalue osaksi tonttia. Korttelialueelle on mahdollista rakentaa uusi 250 kerrosneliömetrin laajuinen asuinrakennus. Rakennusala on osoitettu väljähkösti nykyisen tenniskentän ympäristöön. Rakennuksen voi siten sijoittaa tenniskentän paikalle valmiiksi tasoitetulle alueelle, jos tenniskentälle ei enää ole käyttöä. Uudisrakennuksen voi sijoittaa rakennusalan puitteissa toisinkin. Maakuntaliitto pitää erittäin hyvänä, että rakentaminen ja muut toimenpiteet on kaavaselostuksen mukaan sopeutettava alueen rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Rakennusten kunnostusten tai peruskorjausten yhteydessä on pyrittävä säilyttävään peruskorjaukseen tai palauttamaan rakennus ympäristöineen alkuperäiseen asuunsa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnokseen.

Liite 4, 9 / 14 8 Vastine: A / s- merkintä on selitetty asemakaavamerkinnöissä kahdessa kohdassa. Merkintä A tarkoittaa asuinrakennusten korttelialuetta ja merkintä /s- aluetta, jolla ympäristö säilytetään. Penttilänrannan toteutus on pitkäkestoinen aluerakentamisprojekti. Entisestä sahateollisuus-alueesta jää vielä hovin ja Sahaniitynpuiston väliselle alueelle myöhemmin asemakaavalla muutettava alue. Alueelle on siis tulossa vielä lisää asuinrakentamista aiemmin tehtyjen päätösten perusteella. Vaikka kaupunkirakenne muuttuu keskustatyyppiseksi alueeksi, jää alueelle myös puistoja ja lähivirkistysalueita, joista iso osa on nyt kaavoitettavassa Penttilänrannan III asemakaavan muutoksessa myös mukana. Sahaniitynpuisto avautuu pohjoisesta kohti etelää ja satamarataa. Penttilän hovin kerrosalan määrää ja suojelun laajuutta on vielä tarkennettu luonnosvaiheen jälkeen saadun palautteen ja omistajan kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Suojelua on laajennettu koko pitkään talousrakennukseen neliömäisen pihapiirin etelälaidalla. Lisäksi säilytettävän / istutettavan puurivin merkinnällä on osoitettu myös toinen merkittävä puukuja, pihapiiriltä kohti tenniskenttää johtava lehmuskuja. A09 MUSEOVIRASTO Asemakaava jatkaa Penttilänrannan alueen muutostyötä. Sillä ratkaistaan Penttilänkadun varren uudisrakentaminen ja Penttilän hovin ympäristön maankäyttö. Alueelle kaavoitetaan pääasiassa tiivistä kerrostalovaltaista aluetta. Kerrosluku vaihtelee neljästä kuuteen, mutta varaukset osoitetaan myös 11- ja 14-kerroksisille tornimaisille rakennuksille. Penttilän hovi ympäristöineen on osoitettu Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa (2013) maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi historiallisin, rakennushistoriallisin ja maisemakuvallisin perustein. Hovin päärakennus valmistui 1875 Penttilän sahan isännöitsijän asuinrakennukseksi. Kaavaselostuksessa todetaan, että hovia ympäröi rehevä ja monilajinen puutarha. Pihapiiriin johtaa pohjoisesta koivukuja ja pihapiiristä tenniskentälle lehmuskuja. H:n muotoisen päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on kaksi yksikerroksista paritupamallista asuinrakennusta 1900-luvun alusta, talli ja varastona toimiva entinen navetta 1800-luvun lopulta. Eteläpuolella ovat 1940- ja 50- luvuilla rakennetut autokatos ja kasvihuoneet. Saunarakennus on 1920- ja 30-luvulta ja huvimajana toimii entinen venevaja. Viimeksi mainitut sijaitsivat alun perin Pyhäselän rannassa, mutta rantojen täytön ja niille sijoitettujen satama- ja teollisuustoimintojen vuoksi yhteys rantaan on kadonnut. Penttilän osayleiskaavassa (2012) hovin alue on osoitettu asuntoalueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Rakentaminen ja muut toimenpiteet tulee sopeuttaa alueen rakennustaiteellisiin, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Joensuun viherkaavassa (2015) Penttilän hovin puisto on osoitettu historialliseksi puistoksi tai puutarhaksi ja sitä on kehitettävä historiaa kunnioittaen ja omia tunnuspiirteitä vaalien. Tämä määräys on myös nyt käsiteltävässä kaavassa. Lisäksi edellä mainittu koivukuja on kaavaluonnoksessa merkitty säilytettäväksi. Museovirasto ehdottaa samaa määräystä myös lehmuskujalle. Penttilän hovin alue on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A/s). Suojeltaviksi rakennuksiksi on osoitettu kolme asuinrakennusta, talousrakennuksen länsipäädyn navettaosa, sauna, entinen venevaja ja leikkimökki.

Liite 4, 10 / 14 9 Museovirasto ehdottaa myös talousrakennuksen itäosaa suojeltavaksi. Tämä poikkeuksellisen pitkä talousrakennus on jo kokonaisuutena vakiintunut osa pihapiiriä ja on syytä suojella sellaisena. Korttelialueelle on osoitettu uusi 250 kerrosneliömetrin laajuinen asuinrakennus. Jotta alueella säilyisi päärakennuksen keskeinen asema, Museovirasto esittää uudisrakennusoikeuden pienentämistä. Vastine: Penttilänrannan kaavoitus on edennyt vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa ratkaistiin alueen jokijulkisivu, johon kuuluivat myös 11- ja 14-kerroksiset tornimaiset rakennukset. Penttilänrannan I asemakaavan muutos sai lainvoiman vuonna 2011. Nyt suunnitteilla on Penttilänrannan III asemakaavan muutos, johon kuuluu muun muassa Penttilänkadun varteen tuleva uudis- ja täydennysrakentaminen sekä Penttilän hovin miljöö. Penttilän hovin suojeluratkaisun laajuus perustuu omistajan kanssa käytyihin neuvotteluihin. Esillä ollut suojeluratkaisuhan on joka tapauksessa huomattavan laaja, koska suojelun piirissä on myös joukko talousrakennuksia. Lisäksi koko asuinrakennusten korttelialuetta koskee ympäristön säilyttävä merkintä (A/s). Luonnosvaiheen jälkeen hovin omistajan kanssa on keskusteltu suojelun laajuudesta uudestaan. Keskustelun perusteella kaavaratkaisuun lisätään suojelumerkintä, sr-1, myös pitkänmallisen talousrakennuksen itäpäähän. Lisäksi lehmuskuja merkitään säilytettävän / istutettavan puurivin merkinnällä. Merkintä tarkoittaa siis sitä, että nykyinen puurivi on mahdollista korvata tarvittaessa uudella puurivillä. Penttilän hovin uudisrakentaminen on kaavaratkaisussa sijoitettu muuta pihapiiriä alemmas. Rakennus sijoittuu siten alisteisempaan asemaan muuhun pihapiiriin nähden. Uudisrakennuksen rakennusoikeutta ja kerroslukua muutetaan kaavaratkaisuun siten, että se vastaa pihapiirin paritupa-tyyppisten asuinrakennusten laajuutta. Päärakennusta vastapäätä sijoittuvan paritupa-mallisen asuinrakennusten kerrosala ja kerrosluku muutetaan vastaamaan nykyistä tilannetta. Ullakkokerroksessa rakennuksen toisessa päädyssä on asuintiloja. Kaavamerkintä mahdollistaa myös rakennuksen toisen päädyn käyttöönoton. MIELIPITEET B01 JAAKKO KARVONEN 1.) Maanläjityksissä on ehdottomasti huomioitava se, että maan kerrokset eivät sekoitu siten, että kasvuston palautuminen estyy tai vaikeutuu. Lisäksi lähivirkistysalueelle on istutettava syötävän puiston mukaisia puita ja pensaita. 2.) Liiketiloja on ehdottomasti saatava. Päivittäistavarakaupalle ja mielellään myös muille, kuten kahviolle ja kampaamolle sopivia tiloja on osoitettava kaavaan. 3.) Pysäköintialueita suunniteltaessa on varmistuttava niiden riittävyydestä ja ilmaisuudesta. Nyt olevat luvut saattavat olla vajaat. 4.) Korkeasta, maamerkkimäisestä / taideteoksen ulkonäköön tulee tulla kuuleminen myös nykyisiltä alueen asukkailta ennen toteutusta. 5.) Lisääntyvän liikenteen vuoksi nopeusrajoituksia tulee harkita alennettavan 30 km/h tasolle melutason laskemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi.

Liite 4, 11 / 14 10 Vastine: Kaavaratkaisussa Sahaniitynpuiston eteläosaan on merkitty ohjeellinen läjitysalue, jonne saa tehdä tarpeelliset täytöt, rakenteet ja istutukset. Tarkoitus on, että Penttilänrannan asuinalue ja satamaradan takainen teollisuustoiminta erottuvat toisistaan. Alueiden välille syntyy puistomainen rajapinta- tai vyöhyke. Sahaniitynpuiston läjityksessä käytettävät täyttömaat eivät ole peräisin entisen sahatoiminnan maanpuhdistuksesta. Maaperän puhdistus on jo saatu päätökseen. Sahaniitynpuisto eroaa siis Penttilänmäen täyttömäestä, jonka sisään on kapseloitu myös pilaantuneita maita. Liiketilojen rakentaminen on kaavaratkaisun mukaan mahdollista. Asuinrakennuksiin saa sijoittaa muiden tilojen lisäksi myös liiketiloja. Kaavamääräykset eivät siihen kuitenkaan pakota, vaan määräys toimii mahdollistajana. Kun alueen toteutus etenee ja alueen asukasmäärä kasvaa, kasvaa samalla myös mahdollisten palveluiden käyttäjämäärät. Alueen käyttötarkoituksille kaupunki edellyttää tiettyä autopaikkamäärää. Pysäköintipaikkojen vähimmäismäärä on sidottu toteutettavaan kerrosalaan. Eli lähtökohtaisesti tontille sijoittuvan käyttötarkoituksen, kuten vaikkapa asumisen, edellyttämät autopaikat on saatava mahtumaan tontille. Kerrosalaan perustuva vaatimus on eräänlainen kompromissi. Penttilänrannasta on tavoitteena tehdä keskustatyyppinen alue, joka sijoittuu kävely- ja pyöräilymatkan päähän valmiista palveluista. Myös joukkoliikenne kulkee alueen läpi. Pysäköintipaikka ei ole siinä mielessä koskaan ilmainen, että jokaisen paikan rakentaminen ja hoito maksavat. Autopaikka on siis aina jollekin taholle maksullinen, vaikka siitä ei maksua jossain kohtaa perittäisikään. Ilmaisuuteen ei voida kuitenkaan sitoutua. Lähtökohtaisesti paikan maksaa käyttäjä. Penttilänrannan nopeusrajoituksiin voidaan harkita rajoituksia. B02 OSMO SUVANTO Kysyin infotilaisuudessa ratkaisumahdollisuuksia tiemme (Mäntyläntie) ongelmiin. Vastaus pääpiirteittäin oli, ettei suunnitelmia ole ollut, eikä ole (??). Nyt useampi naapurimmekin muistaa nähneensä ainakin hahmotelman noin vuodelta 2014, että Mäntyläntien alussa olisi kääntöpaikka, eikä läpiajoa olisi. Haasteenahan on ainakin läpiajon lisääntyminen, ensin noiden hahmotelman 5 kerroksisten täydennysrakentamisen ja myöhemmin asukasliikenteen. Nopeudet ovat nousseet, viereinen Peltolankatuhan on varustettu pompuilla. Ehdotus: kokeillaanko ensin Läpiajo kielletty - merkkiä, ei pitäisi olla edes kustannuskysymys. Jos tuo ei toimi, osa tiestä kevyelle liikenteelle ja kulkueste moottorikäyttöisille tuohon alkuun, tai esimerkiksi uuden puukerrostalon kohdille. Asiaa on oikeasti luvattu tutkia jo silloin, kun oli asukasesittely Siwan/Mäntylän baarin purkamisesta ja puukerrostalokohteesta. Pienillä toimilla saataisiin melu-, pölyynnä muut sellaiset haitat pienemmiksi myös meille alueen vakituisille asukkaille ja siltäkin osin asumisemme viihtyisäksi.

Liite 4, 12 / 14 11 Vastine: Koko Mäntyläntien katusuunnitelmat valmistunevat vuoden 2017 loppuun mennessä. Mäntyläntien katusuunnittelu ei liity varsinaisesti Penttilänrannan III asemakaavan muutokseen. Sen sijaan Mäntyläntien ja Honkapolun risteys liittyy myös tämän kaavahankkeen yhteydessä tehtävään yleissuunnitteluun. Todennäköisesti Honkapolun risteys korotetaan, kun Honkapolun kautta on tarkoitus kuljettaa alueen läpi kulkeva pääpyöräreitti Niinivaaran suunnasta Honkapolun ja Ylisoutajan sillan kautta kohti keskustaa. Korotettu risteysalue hidastanee samalla myös Mäntyläntien ajonopeuksia. Todennäköisesti myös houkutus läpiajoonkin vähenee ja katu sitä myötä rauhoittuu. B03 ASUNTO OY JOENSUUN PALOKÄRKI Toiveena on, että korttelin 1607 läntisimmän tontin rakennusalue siirrettäisiin tontin takaosaan siten, että rakennus ei tule Kutterikuja 1 A:n parvekkeiden näkymän eteen. Vaihtoehtoisesti kyseessä olevan tontin rakennuksen voisi määritellä kolmekerroksiseksi. Lisäksi Kutterikujan päädyn voisi tehdä hoidetuksi puistomaiseksi alueeksi olemassa oleva koivu säilyttäen. Vastine: Kutterikujan päässä sijaitseva koivu kuuluu Pajamäenpuistoon. Puistoalue on asemakaavoitettu jo aiemmin, alueen ensimmäisessä vaiheessa. Pajamäenpuisto on asemakaavassa määrätty luonnontilaisena hoidettavaksi lähivirkistysalueeksi (VL-5). Koivu on varmaan mahdollista säilyttää, jos se vain muuten on terve, eikä satu olemaan liian keskeisellä paikalla kulkuväylien hoitamisen tai mahdollisen kunnostamisen kannalta. Kutterikuja 1 A:n vastapäätä sijoittuu kaavaluonnoksessa korttelin 1607 läntisin tontti. Tontin kerrosala on 2000 kerrosneliötä ja kerrosluku V. Kaavaratkaisussa korttelin 1607 rakennusalat on sijoitettu siten, että rakennukset yhdessä matalien muurimaisten aitojen kanssa rajaavat korttelin ympäröivistä yleisistä alueista. Sisäpihat ovat siten suojaisempia ja rajatumpia. Korttelia rajaavat pääsääntöisesti viisikerroksiset rakennukset. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa G1 on määrätty asuinhuoneiden pääikkunoiden edessä olevista etäisyyksistä seuraavaa: 2.4.1 Määräys Etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna, ellei asemakaavasta muuta johdu. Pääikkunan edessä tulee kuitenkin olla vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Pientalossa saa mainittu etäisyys tontilla tai rakennuspaikalla olla viihtyisyyden vaatimukset huomioon ottaen pienempikin. Jos siis vastapäinen rakennus on viisikerroksinen (korkeus n. 15m), pitää asuinhuoneen ikkunan edessä olla vapaata tilaa vähintään 15 metriä. Asemakaavalla toisaalta voidaan asiasta määrätä tarvittaessa toisinkin. Tämä 45 asteen perussääntö on joka tapauksessa lähtökohtana suunnittelussa. Tässä tapauksessa rakennusten välinen etäisyys on niin suuri, lyhimmilläänkin noin 40 m, että määräys täyttyy selvästi.

Liite 4, 13 / 14 12 B04 AKI MUSTONEN JA JENNA-MAARIA KURONEN Olemme perehtyneet Joensuun kaupungin verkkosivuilla esillä olleisiin materiaaleihin asemakaavan muutoksesta, ja esille nousi seikkoja, joita toivomme huomioitavan, ja joista toivoisimme lisätietoja. Esillä olleesta ehdotuksesta käy ilmi, että alueen kehnoon pysäköintitilanteeseen on alettu kiinnittää huomiota ja muutoksia vieraspaikkatarpeisiin sekä kadunvarsipysäköintiin on tehty kyselyn pohjalta. Haluamme yhä kokemustemme pohjalta korostaa kaupunginosamme jatkuvasti kasvavaa paikoitustilatarvetta, sillä tilanne on edelleen hankala. Hiekkapohjainen pysäköintialue joen rannalla on osoittautunut välttämättömäksi kaikille niille autoileville, joilla ei ole mahdollisuutta autopaikkaan omalla pihaalueella. Tämä on myös mahdollisten yövieraiden kannalta korvaamaton alue, sillä Kimpikujan ja Kutterikujan yhä supistuva kadunvarsipaikoitustila on havaittu olevan riittämätön ympäröivien asuntojen vieraiden pysäköintiin. Myöskään Penttilänkadun kahden tunnin jatkuvalla kiekkorajoituksella olevat kadunvarsipaikat eivät luonteeltaan palvele yöpyjiä. Ongelma tullee jatkossa kasvamaan uusien kerrostalojen tulevan asukasmäärän johdosta. Kolmannen vaiheen kaavaluonnoksessamme ei ollut mainintaa joen rannan pysäköintialueesta, mutta huomasimme, ettei sitä ole piirretty luonnosten kokonaiskuviin. Toivomme silti sen säilyttämistä mahdollisimman helposti lähestyttävässä muodossa kasvavan pysäköintitarpeen vuoksi. Luonnosvaiheen esityksessä mainittiin kortteliin 1607 rakennettavasta kaksitasoisesta pysäköintialueesta siihen rajautuvia tontteja varten. Kysymmekin, voisiko tämä tila olla ratkaisu alueen pysäköintiongelmaan, vai onko kyseessä vain yksityisten tahojen käyttöön rakennettava alue? Mielestämme vapaa pysäköintialue palvelisi lähiympäristön vieras- sekä paikattomia pysäköijiä erinomaisesti, mikäli alueelle ei tule liian lyhyttä pysäköintiaikarajoitetta tai maksupakkoa. Lyhyesti, pelkäämme joutuvamme asukkaina tilanteeseen, jossa kaukaa autolla saapuville vieraille muodostuu kynnys saapua liian rajoitetun, kauas rakennetun tai maksulliseksi tehdyn pysäköinnin takia. Ymmärrämme tavoitteenne rakentaa kestävän kehityksen mukaista elinympäristöä, sekä kaavoitukseen liittyvät taloudelliset ja hallinnolliset seikat, jotka voivat vaikeut-

Liite 4, 14 / 14 13 taa kaikkien alueen asukkaiden toiveiden täyttämistä. Toivomme kuitenkin teidän ottavan yksittäisen mielipiteemme huomioon, ja auttamaan kysymyksissämme, joita kaava meissä herätti. Olemme havainneet, ettei alueella ole juurikaan lapsiperheitä ja uskomme pysäköintitilan huomioon ottamisen parantavan alueen vetovoimaa. Vastine: Penttilänrannan alueella oleva soraparkki ei kuulu suunnittelualueeseen, vaan alue on asemakaavoitettu jo aiemmin. Soraparkki sijaitsee Penttilänkadun ja Suursahankadun kulmassa autopaikkojen korttelialueella, jolle saa rakentaa pysäköintilaitoksen (LPA-5). Pysäköintilaitoksen toteutuminen ei näyttäisi vielä tällä hetkellä olevan näköpiirissä. Laitos toteutunee sitten, kun alueen toteutus etenee ja pysäköintilaitokselle tulee sitä kautta tarve. Soraparkki on nykyisellään niin sanottua ilmaista pysäköintiä, eli pysäköinnistä ei tällä hetkellä peritä maksua. Pysäköintipaikka ei kuitenkaan siinä mielessä ole koskaan ilmainen, että jokaisen paikan rakentaminen ja hoito maksavat. Ilmaisuuteen ei voida siis sitoutua. Lähtökohtaisesti paikan maksaa käyttäjä. Luultavasti viimeistään siinä vaiheessa, kun pysäköintilaitos valmistuu nykyisen soraparkin paikalle, tullee pysäköintiinkin jokin maksu. Kaupunki selvitti talvella 2016 asukaskyselyllä valmistuneen Penttilänrannan pysäköintitilannetta. Kyselyn perusteella selvisi, että alueelle ei ole toteutettu autopaikkoja samassa suhteessa asuntojen määrään nähden. Asuntoja oli siis enemmän kuin autopaikkoja. Toisaalta alueella on ollut puutetta myös tarpeeksi lähellä asuntoa sijaitsevista vieraspysäköintipaikoista. Alueella oli kyselyn perusteella myös melko paljon autottomiakin talouksia, sillä sijaitseehan kävely- ja pyörämatkan päässä kattava keskustan ja Niinivaaran palveluverkko. Penttilänranta on osa laajenevaa keskustaa ja Ylisoutajan sillan kautta se on jopa lähempänä toria kuin ruutukaavakeskustan reuna-alueet. Kyselyn perusteella Penttilänkadun varteen lisättiin yleisiä pysäköintipaikkoja, mutta ne ovat luonteeltaan enemmän asiointi- kuin pitkä-aikaispysäköintiä varten. Vielä tällä hetkellä soraparkki toimii eräänlaisena alueellisena pysäköinnin paisuntasäiliönä. Voi olla, että myös Penttilänrannan rakentamattomia tontteja on mahdollista käyttää väliaikaisena pysäköintitilana, ennen kuin alue kokonaisuudessaan valmistuu. Voi olla, että kun alue valmistuu, myös autottomuus ja ajatus keskusta-asumisesta voimistuvat. Pysäköintinormina Penttilänrannan asemakaavan muutoksissa on ollut vaatimus, että asumista varten tontille on toteutettava vähintään 1 autopaikka 85 kerrosneliömetriä kohti. Jos asuntojakauma on monipuolinen, eli tontille toteutuu sekä pieniä että suuria asuntoja, on asuntoa kohti noin 1 autopaikka. Jos tontille toteutuu vain pieniä asuntoja, on asuntoja silloin enemmän kuin autopaikkoja. Tietysti nimenomaan pienissä asunnoissa saattaa olla myös enemmän autottomia talouksiakin. Penttilänrannan III asemakaavan muutoksessa autopaikkanormia on täydennetty siten, että vieraspysäköintiin on tehtävä 1 autopaikka / 1500 kerrosneliömetriä kohti tai vähintään 2 autopaikkaa tonttia kohti. Tämä määräys ei tietysti helpota jo valmistuneita kohteita aiemmin asemakaavoitetulla alueella. Lisäksi suunnittelualueelle on tulossa jonkin verran kadunvarsipysäköintiä, mutta lähtökohtaisesti tontin pysäköinti on siis ratkaistava omalla tontilla. Kaavakartassa korttelin 1607 tontille 30 on merkitty kaksikerroksinen pysäköintitasojen rakennusala (py-2). Pysäköinti on tarkoitettu vain tontteja 30 ja 32 varten.

Liite 5, 1 / 29 Raportti Päiväys 24.1.2018 Projekti PENTTILÄNRANTA III Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Tilaaja Joensuun kaupunki Kohde Penttilänranta III asemakaava alue

Liite 5, 2 / 29 Raportti 1/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Suunnittelu... 2 1.3.1 Kunnallistekninen suunnittelu... 2 1.3.2 Liikennesuunnittelu... 2 2 Johdanto... 3 2.1 Kohteen yleistiedot... 3 2.2 Työn laajuus, tarkoitus ja tavoite... 3 2.3 Lähtötiedot... 4 2.4 Maaperäolosuhteet... 4 3 Suunnittelun lähtökohdat ja periaatteet... 5 3.1 Liikenne ja katuverkko... 5 3.2 Kunnallistekniikka... 7 3.3 Hulevedet... 7 3.4 Puistot ja katuvihreä... 7 3.5 Operaattorit... 7 4 Liikenteelliset vaihtoehtotarkastelut ja vaihtoehdon valinta... 7 4.1 Liikenne... 7 4.1.1 Tutkitut vaihtoehdot... 7 4.1.2 Vaihtoehdon valinta... 12 5 Suunnitelmaratkaisu... 13 5.1 Liikenteelliset ratkaisut... 13 5.1.1 Lehtolankatu... 13 5.1.2 Niittytie... 13 5.2 Kunnallistekniikka... 14 5.3 Hulevedet... 14 5.4 Puistot ja katuvihreä... 15 5.4.1 Puistot... 15 5.4.2 Katuvihreä... 15 5.5 Operaattorit... 15 6 Rakentamiskustannukset... 16 7 Aikataulu... 16 Liitteet... 17 Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 3 / 29 Raportti 2/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 1 Yhteystiedot 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Penttilänranta III asemakaava alue Joensuu Joensuun kaupunki / kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie 5 80100 JOENSUU Timo Ritala puh 050 566 1432 email timo.ritala@joensuu.fi 1.3 Suunnittelu Sitowise Oy Viestikatu 7 70600 KUOPIO 1.3.1 Kunnallistekninen suunnittelu Sami Pailamo Antti Elomaa puh 040 557 2195 puh 040 054 8979 email sami.pailamo@sitowise.com email antti.elomaa@sitowise.com 1.3.2 Liikennesuunnittelu Jouni Mikkonen puh 040 778 2694 email jouni.mikkonen@sitowise.com Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 4 / 29 Raportti 3/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 2 Johdanto 2.1 Kohteen yleistiedot Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Penttilänranta on yksi keskeisistä alueista Symmetrisen kaupungin (KV 29.9.2014 126) toteutuksessa. Aiemmilla Penttilänrannan asemakaavamuutoksilla on ratkaistu alueen jokijulkisivu, Pajamäen ja Penttilänmäen ympäristöt sekä kaarena alueen halki kulkevan Penttilänkadun linjaus. Penttilänrannan III asemakaavan muutoksella ratkaistaan Penttilänkadun varren kaupunkirakenne, satamarataan rajautuva Sahaniitynpuisto, Penttilän Hovin ympäristö sekä liittyminen Penttilän nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Samalla selvitetään kaava alueen jo rakennettujen kortteleiden täydennysrakentamismahdollisuudet. 2.2 Työn laajuus, tarkoitus ja tavoite Suunnittelualue käsittää Penttilänranta III asemakaava alueen. Suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Suunnittelualue Tehtävä käsittää asemakaava alueen liikenteen yleissuunnitelman, kunnallistekniikan yleissuunnitelman laatimisen sekä hulevesien johtamisen ja alueellisten korkeusasemien periaatteiden määrittämisen. Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 5 / 29 Raportti 4/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 2.3 Lähtötiedot Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kaupungin toimittamaa aineistoa. Näitä ovat olleet mm.: Kantakartta ja kunnallistekniikan kartat Alueelliset mittaukset ja pohjatutkimukset Kaavaehdotus Penttilänkadun ja Mäntyläntien katu ja rakennussuunnitelmat Puiston yleissuunnitelma Joensuun kaupungin pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 2030 2.4 Maaperäolosuhteet Suunnittelualueen pohjamaa on pääosin silttiä tai savea, jonka päällä on paikoin täyttökerroksia. Täyttökerrosten paksuus vaihtelee. Perusmaan siltti/savi kerroksen paksuus vaihtelee yhdestä metristä kymmeneen metriin. Ollen paksuimmillaan alueen lounais ja eteläosalla ja pienimmillään koillis ja pohjoisosalla. Siltti/savikerroksen jälkeen alkaa hiekkamoreenikerros, johon kairaukset ovat päättyneet. Kalliota ei ole varmistettu pohjatutkimuksilla. Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 6 / 29 Raportti 5/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 3 Suunnittelun lähtökohdat ja periaatteet 3.1 Liikenne ja katuverkko Lehtolankatu ja Niittytie tulevat olemaan kerrostaloalueen tonttikatuja. Liikenteellisten ratkaisujen tulisi tukea alhaisia ajonopeuksia sekä jalankulkijan ja pyöräilijän asemaa liikenneympäristössä. Lähtökohtaisesti liikenteellisenä sopivana ratkaisuna katsottiin olevan hidaskatu tai pihakatu. Lehtolankadun ja Niittytien liittymäaluetta voitaisiin mahdollisesti kehittää shared space tyyppisenä. Lehtolankadun ja Niittytien kadunvarsipysäköintiin ei haeta maksimaalista autopaikkamäärää, vaan pyritään huomioimaan myös viihtyisyys, katuvihreä ja riittävä lumitila. Kuva 2 Lehtolankatu Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 7 / 29 Raportti 6/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 Honkapolku on pyöräilyn tavoiteverkossa pääreitti. Lähtökohtaisesti katuosuutta kehitetään pyöräkatuna. Kuva 3 Honkapolku Mäntyläntien länsipuolella Kuva 4 Honkapolku Mäntyläntien ja Peltolankadun välillä Puistoon sijoittuvat raitit rakennetaan kivituhkapintaisina. Kaikki uudet liikenneväylät ja raitit esitetään pohjattavaksi mukaan lukien Lehtolankadun nykyinen katuyhteys. Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 8 / 29 Raportti 7/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 3.2 Kunnallistekniikka Lehtolankadun jatkeelle sekä Niittytien välille Penttilänkatu Lehtolankatu esitetään rakennettavaksi uusi kunnallistekniikka uuden maankäytön edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi Lehtolankadun nykyinen kunnallistekniikka esitetään saneerattavaksi kokonaisuudessaan. 3.3 Hulevedet Katualueille esitetään rakennettavaksi hulevesiviemäri katualueiden ja osittain tonttien kuivattamiseksi. Lisäksi alueen puistojen ja raittien kuivattamiseksi esitetään rakennettavaksi erilliset hulevesilinjat. 3.4 Puistot ja katuvihreä Alueelle on esitetty rakennettavaksi Sahaniitynpuisto erillisen suunnitelman mukaisesti. Puistosuunnitelman on laatinut Joensuun kaupunki. Tonttikatujen ja raittien vierialueet esitetään nurmetettavaksi ja katualueelle esitetään sijoitettavaksi runkopuustoa. 3.5 Operaattorit Alueelle esitetään rakennettavaksi kaukolämpö ( Fortum ) sekä kaapeleita erillisten operaattoreiden ( Caruna, Eltelnetworks, Elisa ) toimittamien suunnitelmien mukaisesti. 4 Liikenteelliset vaihtoehtotarkastelut ja vaihtoehdon valinta 4.1 Liikenne 4.1.1 Tutkitut vaihtoehdot Lehtolankadulle ja Niittytielle tutkittiin useita eri hidas ja pihakatuvaihtoehtoja. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin mm.: Pysäköinnin sijoittamista suuntais tai kohtisuorana pysäköintinä Jalankulun, pyöräilyn, pysäköinnin ja autoliikenteen sijoittuminen katutilassa Kuinka jalankulku, pyöräily ja autoliikenne voisivat käyttää samaa katutilaa Yhteisen katutilan ratkaisut Hidaskaturatkaisussa ajonopeuksien hallinta esim. polveilevalla vaakageometrialla Kunnossapidon näkökulma mm. riittävien lumitilojen osalta Katuvihreä vs. kovat pinnat Rakentamiskustannusten vaikutus Kunnossapitokustannusten vaikutus Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 9 / 29 Raportti 8/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 Kuva 5 Vaihtoehto 1 Kuva 6 Vaihtoehto 2 Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 10 / 29 Raportti 9/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 Kuva 7 Vaihtoehto 3 Kuva 8 Vaihtoehto 4 Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 11 / 29 Raportti 10/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 Kuva 9 Vaihtoehto 5 Kuva 10 Vaihtoehto 6 Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 12 / 29 Raportti 11/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 Kuva 11 Vaihtoehto 7 Kuva 12 Vaihtoehto 8 Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com

Liite 5, 13 / 29 Raportti 12/17 Penttilänranta III asemakaava alue Kunnallistekniikan yleissuunnitelma 24.1.2018 Kuva 13 Vaihtoehto 9 4.1.2 Vaihtoehdon valinta Lehtolankadun ja Niittytien osalta päädyttiin tavanomaiseen kerrostaloalueen tonttikaturatkaisuun, jossa ajoradan toisessa reunassa suuntaispysäköintiä taskuissa ja toisessa reunassa yhdistetty jalankulku ja pyöräilyväylä. Katutila on selkeä, helposti kunnossapidettävä ja sekä rakentamis että kunnossapitokustannuksiltaan tutkituista vaihtoehdoista edullisin. Pysäköinnin sijoittaminen kohtisuorana parantaisi pysäköintipaikkojen saavutettavuutta molemmista suunnista, mutta vähentäisi vastaavasti lumitilaa. Pihakatuvaihtoehtojen rakentamiskustannukset nousisivat tarpeettoman korkeiksi kadun toiminnallinen luokitus ja alueen sijainti huomioiden. Sitowise Oy Y tunnus 2335445 0 Sähköposti etunimi.sukunimi@sitowise.com www.sitowise.com