NUUTSARAN LKEKULMA OY NUUTSARAN LKEKULMAN HULEVESSELVTYS Loppuraportti
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti SSÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet... 1 1.2 Projein organisaatio... 1 1.3 Käsitteitä... 1 2 SELVTYSALUE JA SEN NYKYTLA... 2 2.1 Maankäyttö... 2 2.2 Valuma-alueet ja -reitit... 2 2.3 Härmälänoja... 3 3 HYDROLOGNEN TARKASTELU... 5 3.1 Maankäytön muutos... 5 3.2 Vaikutukset hulevesiin ja virtausreitteihin... 5 3.3 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet... 8 4 SUOSTELLUT RATKASUVAHTOEHDOT... 9 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet... 9 4.2 Suositellut hulevesien hallintatoimenpiteet...10 4.3 Härmälänojan kapasiteetin varmistaminen...12 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...14 LTE 1 VHT--201 Valuma-aluekartta 1:2000 (A2) LTE 2 VHT--202 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, Yleissuunnitelmakartta 1:500 (A1) Kansikuva: FCG Finnish Consulting Group Oy. Näkymä tontille 44 sen länsikulmasta.
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 1 (14) NUUTSARAN LKEKULMA OY NUUTSARAN LKEKULMAN HULEVESSELVTYS 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 1.2 Projein organisaatio Tehtävänä on laatia Tampereella Sarankulmassa sijaitsevan tontin 44 asemakaavan muutosta varten hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma. Selvitysalue sijaitsee Sarankulman yritysalueella, Pöytäsarankadun päässä. Kaavamuutoksen kohteena olevaa tonttialuetta sivuaa pohjoispuolella Härmälänoja sekä Tampereen läntinen kehätie, Valtatie 3. Kaavamuutoksella alueen nykyistä rakennusoikeutta ollaan lisäämässä ja paikalle on suunniteltu autohuoltoon ja myyntiin keskittynyttä liikekiinteistöä, nk. Nuutisaran Liikekulmaa. Rakentamista varten tontti on esitetty laajennettavan pohjoiseen osittain Härmälänojan uoman päälle. Tontti on suunniteltu rakennettavan tiiviiksi ja se tulisi sisältämään pääosin vettä läpäisemättömiä kattoja asfalttipintoja. Tässä työssä arvioidaan asemakaavan muutoksen mukaisen täydennysrakentamisen vaikutuksia hulevesien määrään ja johtamiseen, määritetään tonttikohtaisen hulevesien hallinnan tarve ja esitetään sitä varten tarvittavat kaavamääräykset. Osana työtä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia aluetta sivuavaan Härmälänojaan. Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työn projeipäällikkönä ja pääsuunnittelijana on toiminut dipl.ins. Hannes Björninen. Työn tilaaja on Nuutisaran Liikekulma Oy, kaavoittaja Tampereen kaupunki, hankkeen pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Neva Oy ja rakennuttaja Rakennuskaari Oy. Työn ohjausryhmän ovat muodostaneet: Petteri Neva Jari Mäkimartti Kimmo Toukoniemi Elina Karppinen Timo Rysä Arkkitehtitoimisto Neva Oy Arkkitehtitoimisto Neva Oy Rakennuskaari Oy Tampereen kaupunki, KAKE Tampereen kaupunki, KAKE 1.3 Käsitteitä Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 2 (14) 2 SELVTYSALUE JA SEN NYKYTLA 2.1 Maankäyttö Selvityksen kohteena olevalla tontilla 44 on kaavamerkintä T-1. Tontin nykyinen maankäyttö muodostuu noin 450 m² korjaamo- ja huoltorakennuksesta ja sitä ympäröivästä yli 9000 m² laajuisesta sorapintaisesta kenttäalueesta. kenttäalueella varastoidaan mm. työkoneita ja raskaan liikenteen kalustoa. Selvitysalueen tilaa elokuussa 2011 on havainnollistettu kuvissa 1 ja 2. Kuva 1. Tontti 44 kuvattuna sen länsikulmasta, tonttien 44 ja 45 rajalta. 1 2.2 Valuma-alueet ja -reitit Kuva 2. Selvitysalue on pääosin sorapintaista kenttäaluetta. Taustalla näkyvä rakennus sijaitsee viereisellä tontilla 45. 1 Selvitysalue kuuluu laajaan Härmälänojan valuma-alueeseen, joka laskee Pyhäjärveen. Selvitysalueen sijainti, läheiset osavaluma-alueet, vedenjakajat ja virtausreitit on kuvattu liitteenä 1 olevassa valuma-aluekartassa. 1 Kuva: FCG Finnish Consulting Group Oy
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 3 (14) 2.3 Härmälänoja Selvitystä varten Härmälänojaa tarkasteltiin Keskusojankadun länsipään ja tontin 44 kohdalla olevan Valtatien 3 alituksen välillä. Tarkastelupäivä oli 25.8.2011, jolloin syksyn ylivalumakausi ei ollut vielä käynnistynyt. Härmälänoja alittaa Keskusojan kadun kahdella 1600 B rummulla. Tämän jälkeen oja jatkuu vesipinnaltaan noin 3 4 metrin leveänä suoralinjaisena ojana kohti Valtatie 3:a (kuva 3). Virtaus oli havaittavaa ja ojan uomista pystyi päättelemään, että vedenpinnan säännöllinen vaihteluväli on noin 0,3 0,4 m vallitsevasta tasosta ylöspäin. Tontin 44 koilliskulmassa Härmälänoja johdetaan betonisen, vesijohtoa varten rakennetun putkikanaalin ali kahdella 1600 mm teräsrummulla (kuva 4). Virtaus rummuissa oli vuodenaikaan nähden hyvä. Vedensyvyys rummuissa oli mittaushetkellä noin 0,2 m, jolloin rumpujen täyttöaste on tällöin noin 10 13 %. Rumpujen jälkeen uomassa vesisyvyys oli noin 0,3 m. Kasvillisuuden ja rummun värjäymien perusteella vedenpinnan maksimitasot uomassa ovat olleet keväisin noin 0,7 m vallitsevaa tasoa korkeammalla. Tällöin rumpujen täyttöaste on ollut noin 70 %. Kuva 3. Härmälänoja tontin 44 itäpuolella. 1 Kuva 4. Tontin 44 koilliskulmassa olevat kaksi 1600 mm teräsrumpua. 1
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 4 (14) Tontin 44 pohjoispuolella Härmälänojan uoma levenee hieman siten, että vesipinnan leveys on noin 5 metriä. Uoma on kuitenkin hyvin tukkoinen runsaasta kasvillisuudesta johtuen, jolloin tehokkaampaa virtausta tapahtuu vain 2 3 metrin osalla ojan keskellä (kuva 5). Uoman laatu paranee ja kasvillisuus monipuolistuu lähestyttäessä Valtatien 3 alitusta (kuva 6), joka on toteutettu kahdella 1600 mm teräsrummulla (kuva 7). Rumpujen vietto on hyvä ja virtaus tehokasta. Kuva 5. Näkymä tontin koilliskulman putkikanaalilta länteen. 1 Kuva 6. Härmälänojan kasvillisuutta tontin 44 pohjoispuolella. 1 Kuva 7. Valtatien 3 alittavat kaksi 1600 mm teräsrumpua Härmälänojassa. 1
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 5 (14) 3 HYDROLOGNEN TARKASTELU 3.1 Maankäytön muutos Kaavamuutoksella alueen nykyistä rakennusoikeutta ollaan lisäämässä ja paikalle on suunniteltu autohuoltoon ja myyntiin keskittynyttä liikekiinteistöä, nk. Nuutisaran Liikekulmaa. Tonttia on esitetty laajennettavan pohjoiseen noin 4000 m 2 osittain Härmälänojan nykyisen uoman päälle. Tällöin tontin kokonaispinta-ala olisi noin 14900 m 2. Havainnekuvaluonnos tontin suunnitellusta maankäytöstä on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Luonnos suunnitellusta maankäytöstä. 2 Tontti on suunniteltu rakennettavan tiiviiksi ja se tulisi sisältämään pääosin vettä läpäisemättömiä katto- ja asfalttipintoja. Erityyppisten pintojen määrät nykytilassa ja tulevassa tilanteessa on koottu taulukkoon 1. Taulukko 1. Tontin 44 sisältämien erilaisten pintojen arvioidut määrät sekä osuudet tontin pinta-alasta nykytilassa ja tulevassa tilanteessa. Pinta Nykytila Tuleva katto 450 m² 4 % 8 700 m² 58 % asfaltti 0 m² - 5 700 m² 38 % sorapinta 9 250 m² 87 % 0 m² - viherpinta 1 000 m² 9 % 500 m² 4 % Yhteensä 10 700 m² 100 % 14 900 m² 100 % 3.2 Vaikutukset hulevesiin ja virtausreitteihin 3.2.1 Valuma-aluerajat Tontin 44 maankäytön muutoksella ei ole vaikutuksia alueen päävedenjakajiin eikä olennaista vaikutusta läheisten osavaluma-alueiden rajauksiin. Nykytilassa tontilla 44 ei ole selviä hulevesiä kerääviä ja johtavia reittejä, vaan suurin 2 Arkkitehtitoimisto Neva Oy
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 6 (14) 3.2.2 Hulevesivalunnan muodostuminen osa hulevesistä suotautuu tontin täyttömaan läpi ja purkautuu useista kohdista Härmälänojaan. Tontin 44 rakentamisen ja päällystämisen myötä sen sisäiset valumareitit tulevat selvemmiksi ja hulevesien purku Härmälänojaan on hallitumpaa. Tulevassa tilanteessa myös tontin 45 hulevedet tullaan todennäköisesti johtamaan tontin 44 kautta yhteistä reittiä pitkin Härmälänojaan. Asemakaavan muutoksen hydrologiset vaikutukset arvioitiin läpäisemättömien pintojen perusteella, koska niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä. Läpäisemättömistä pinnoista merkittävimpiä ovat kattopinnat, koska ne ovat usein kytketty suoraan tontin kuivatusjärjestelyihin. Lisäksi kattojen kaltevuus on muita rakennettuja pintoja suurempi ja virtausvastus pieni etenkin peltikatoilla. Näin ollen kattovedet johtuvat nopeasti syöksyputkien kautta hulevesiviemäriverkkoon tai maan pinnalla oleviin hulevesikouruihin ja edelleen valuma-alueen purkupisteeseen. Valuma-alueilta määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärä, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total mpervious Area (TA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene pidättämään tai imemään kaikkea niille satavaa vettä. Läpäisemättömien pintojen määrän lisäksi on huomioitava, että uudisrakentamisen myötä läpäisemättömien pintojen laatu tasoittuu ja kaltevuudet kasvavat. Näin ollen rakentaminen pienentää pintojen painanteisiin varastoituvan veden, eli painannesäilynnän määrää. Esimerkiksi sorapintainen alue voi pidättää jopa 5 millimetrin sademäärän, kun taas uusi asfalttipinta pidättää vain alle millimetrin. Rakentamisen myötä myös päällystämättömät pinnat tiivistyvät luonnontilaan verrattuna. Kokonaisuudessaan rakentaminen tehostaa tonteilla tapahtuvaa hulevesien keräystä ja johtamista merkittävästi, mikä johtaa purkautuvien hulevesien määrän ja virtaaman selvään kasvuun. Tarkasteluissa käytetyt läpäisemättömän pinnan osuudet (TA) ja painannesäilynnän ominaisarvot erilaisille pinnoille on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Tarkasteluissa käytetyt rankkasadetilanteissa pätevät pintojen TA-arvot sekä painannesäilynnän ominaisarvot. Pinta TA Painannesäilyntä katto 100 % 0 mm asfaltti 95 % 0,5 mm sorapinta 40 % 5 mm viherpinta 15 % 7 mm 3.2.3 Hulevesien määrä Selvitysalueelta muodostuvien hulevesien määrää arvioitiin keskimääräisellä valumakertoimella, joka kuvaa hulevesivalunnan osuutta yksittäisen sadetapahtuman sademäärästä. Valumakertoimen maksimiarvo on 1,0. Tarkastelussa oletettiin, että kaikki hulevesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (TA). Kun otettiin lisäksi huomioon esitetyt painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, voitiin laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. Valumakerroin riippuu kuitenkin aina sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitä edeltävistä olosuhteista kuten maaperän ja pintojen kosteudesta, joten tulosta ei voi yleistää koskemaan kaikkia tapauksia. Esimerkiksi erittäin rankoilla, harvoin toistuvilla rankkasateilla valumakertoimen
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 7 (14) arvot kasvavat. Tarkastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien hulevesien määrän muutosta ja rakentamisen hydrologisia vaikutuksia. Taulukossa 2 esitettyjen ominaisarvojen ja tontin maankäyttösuunnitelmien pohjalta laskettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärät (TA) kaavamuutoksen jälkeen. Lisäksi laskettiin valumakertoimet rankkasateella, jonka sademäärä on 10 mm. Nykytilanteen ja tulevan tilanteen arvojen vertailu on esitetty kuvassa 9. Läpäisemättömän pinnan laskennallinen määrä ja valumakerroin Total mpervious Area (TA) Valumakerroin (10 mm rankkasade) 1.00 0.90 0.95 0.91 0. 0.70 0.60 0.50 0.40 0.30 0.20 0.10 0.40 0.20 tontti 44 nyky tontti 44 tuleva 3.2.4 Hulevesien laatu Kuva 9. TA-arvot ja valumakertoimet 10 mm rankkasadetapahtumalla nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa. Nykytilanteessa suurin osa tontilla 44 muodostuvista hulevesistä suotautuu tontin täyttömaan läpi ja purkautuu useista kohdista Härmälänojaan. Tontin nykyisestä käyttötarkoituksesta johtuen sen maaperä voi sisältää ajoneuvoista ja työkoneista lähtöisin olevia epäpuhtauksia ja haitta-aineita. Suotautuessaan maakerrosten läpi hulevedet huuhtovat todennäköisesti osan maaperään joutuneista epäpuhtauksista Härmälänojaan. Tulevassa tilanteessa tontti on päällystetty lähes kokonaan vettä läpäisemättömillä katto- ja asfalttipinnoilla. Tämä pienentää tontin maakerrosten läpi suotautuvan huleveden määrää ja näin ollen vähentää myös maaperästä suotovesien mukana Härmälänojaan kulkeutuvien mahdollisten epäpuhtauksien määrää. Kattopinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, vaikka voivatkin sisältää hieman mm. tuulen kuljettamaa kiintoainesta. Asfalttipinnoilta muodostuvat hulevedet sisältävät ajoneuvoista ja talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia, mutta verrattuna tontin nykytilaan hulevesien laatu voi olla jopa parempi. Tontista suurin osa tulee olemaan kattopintaa, mikä parantaa hulevesien keskimääräistä laatua. Lisäksi jos tontille toteutetaan asfalttipintojen hulevesiä käsittelevä erotinjärjestelmä, hulevesien laatu voi parantua selvästi nykytilanteesta.
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 8 (14) 3.2.5 Vaikutukset Härmälänojaan Esitetty maankäytön muutos vaatii tontin 44 laajentamista pohjoiseen Härmälänojan nykyisen uoman päälle, mikä edellyttää uoman siirtoa pohjoisemmaksi. Uoman tilavarauksen kaventuminen johtaa sen eteläpenkan rakentamiseen tukimuurilla tuettuna rakenteena. Muutoksen jälkeen Härmälänojan uoman tulee kyetä välittämään samat virtaamat kuin nykytilassakin. Kapasiteettitarkasteluja on käsitelty kappaleessa 4.3. 3.3 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet 3.3.1 Hallinnan tarve 3.3.2 Hallinnalle asetettavat tavoitteet Tontin 44 keskimääräisen valumakertoimen suuruus eli hulevesivalunnan määrä kasvaa keskimäärin yli nelinkertaiseksi (0,20 0,91). Kasvun vaikutukset korostuvat, koska tulevassa tilanteessa tontti on pääosin katto- ja asfalttipintaa, joilla hulevesivalunta on erittäin nopeaa. Tämä johtaa hulevesimäärien hyvin merkittävään kasvuun ja lyhyillä rankkasateilla, tontin koko huomioiden erittäin suuriin virtaamahuippuihin. Suuret hetkelliset virtaamat aiheuttavat eroosiohaittoja Härmälänojan uoman penkkaan ja pohjaan, mikä vaurioittaa ojan kasvillisuutta ja aiheuttaa veden samenemista. Suuret virtaamahuiput voivat ylittää myös tontin oman hulevesijärjestelmän kapasiteetin ja johtaa pahimmillaan tulvimiseen tontin sisällä. Tontin 44 hulevesistä yli puolet muodostuu kattopinnoilta, joten hulevesiä voidaan pitää keskimääräiseltä laadultaan puhtaina. Tontin asfalttipinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan kattovesiä huonompia, mutta eivät eroa lähialueiden asfalttipintojen hulevesistä. Härmälänojan valuma-alueella, etenkin Sarankulmassa, on paljon laajoja asfalttipintaisia alueita ja niihin verrattuna tontin 44 osuus on pieni. Näin ollen koko Härmälänojan valuma-alueen mittakaavassa selvitysalueen vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun ovat vähäiset. Paikallisesti tontin 44 hulevesillä on kuitenkin vaikutusta ojan tilaan mm. eroosion ja vedenlaadun hetkittäisen samenemisen kautta. Selvitysalueen suunnittelussa olisi johdonmukaista noudattaa Tampereen kaupungin suosimia hyviä hulevesien hallinnan periaatteita, joiden mukaisesti kukin tontti kantaa oman vastuun aiheuttamistaan hulevesistä. Haittojen ehkäisemiseksi tontilta muodostuvia virtaamahuippuja tulee pyrkiä tasaamaan pidemmälle ajanjaksolle hulevesiä viivyttävän rakenteen avulla. Asfalttipintojen hulevedet tulee käsitellä lisäksi hiekan- ja öljynerottimin. Useimpiin Tampereen kaupungin viimeaikaisiin asemakaavoihin on sisällytetty erityisiä kaavamääräyksiä, joilla ohjataan hulevesien käsittelyn laajuutta ja sijoittumista. Hulevesien viivytyksen ja tulvasuojelun näkökulmasta hyviin tuloksiin voidaan päästä erityisesti hule-9 kaavamääräyksellä. Se velvoittaa viivyttämään läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä korttelin sisällä siten, että korttelialueille sijoitettavien viivytyspainanteiden, -altaiden tai - säiliöiden mitoitustilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m 3 vettä/100 m 2 läpäisemätöntä pintaa). Lisäksi viivytystilavuuden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja siinä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevesien laatuun, etenkään hulevesiin liuenneisiin epäpuhtauksiin, hule-9 viivytysvaatimus ei kuitenkaan suoraan vaikuta. Näin ollen hulevesien hyvän laadun varmistamiseksi voidaan edellyttää asfalttipintojen hulevesille hiekan- ja öljynerottimien käyttöä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 9 (14) 4 SUOSTELLUT RATKASUVAHTOEHDOT 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet 4.1.1 Hallintamenetelmien priorisointi Hulevesien hallinnan ja johtamisen yleisiä hyviä periaatteita on kuvattu tyypillisesti seuraavalla toimintatapojen prioriteettijärjestyksellä, jota voidaan pitää hyvänä ohjeistuksena myös selvitysalueella:. Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen). Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla) V. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa) V. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vesistöön. Tontille 44 laadittujen maankäyttösuunnitelmien perusteella toteuttamiskelpoisin menettely on toimintatapa, jolloin hulevedet johdetaan hulevesiä viivyttävän järjestelmän kautta Härmälänojaan. Hulevesiä maahan imeyttävien ratkaisujen () käyttöä on suositeltavaa välttää, jotta maaperän mahdolliset epäpuhtaudet eivät kulkeutuisi suotovesien mukana Härmälänojaan. 4.1.2 Asemakaavamääräyksellä vaadittava hulevesien viivytys Tontille esitetään Tampereen kaupungin yleisesti käyttämän kaavamääräyksen hule-9 mukaista mitoitusta. Tämä tarkoittaa, että vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää tontin sisällä siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden (1 m 3 / 100 m 2 ). Lisäksi tämän viivytystilavuuden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja siinä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Kaavamääräyksen hule-9 mukainen viivytysvaatimus koskee rakennusten katoilta ja piha-alueiden asfalttipinnoilta muodostuvia hulevesiä. Tontin 44 maankäyttösuunnitelmien perusteella viivytysvaatimus olisi noin 150 m³ eli tontin sisältä on varattava yhteensä tämän verran viivytystilavuutta hulevesille. Tilavuus voidaan muodostaa joko keskitetysti yhdessä paikassa tai hajautetusti useampana järjestelmänä. Tontin 44 tapauksessa taloudellisinta on rakentaa yksi keskitetty viivytysjärjestelmä, joka kattaa tontille 44 asetettavat viivytysvaatimukset kokonaisuudessaan. Järjestelmän taloudellisuutta lisää, mikäli samalla järjestelmällä varaudutaan myös viereisen tontin 45 hulevesien viivyttämiseen samoin perustein. Tontin 45 täydennysrakentaminen edellyttäisi nykyisten maankäyttöluonnosten perusteella arvioilta viivytysvaatimuksen kaksinkertaistumista ollen yhteensä noin 300 m³. Arvo tulee tarkistaa tontin 45 suunnittelun edetessä. Kaavamääräyksen mukaiset viivytysvaatimukset on koottu taulukkoon 3.
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 10 (14) Taulukko 3. Hule-9 kaavamääräyksen mukaiset viivytysvaatimukset. Tontti Hule-9 viivytysvaatimus 44 150 m 3 44 + 45 noin 300 m³ 4.2 Suositellut hulevesien hallintatoimenpiteet 4.2.1 Hallintajärjestelmän toiminta Tontin 44 maankäyttösuunnitelmissa maanpäällisille hulevesien hallintamenetelmille ei ole tilaa, koska koko piha-alue halutaan tehokkaaseen käyttöön ja asfalttipintaiseksi. Näin ollen hulevesien viivytys esitetään tehtävän kokonaan maanalaisella viivytysjärjestelmällä. Kattopinnoilta hulevedet johdetaan suoraan hulevesiviemärillä viivytysjärjestelmään, mutta asfalttipinnoilta muodostuvat hulevedet johdetaan viivytysjärjestelmään hiekan- ja öljynerottimien kautta. Kattopinnat johdetaan erotinjärjestelmän ohi, koska kattovedet eivät tarvitse vastaavaa laadullista käsittelyä ja kattovesien suuri määrä johtaisi erotinjärjestelmän tarpeettomaan ylimitoittamiseen. Maanalainen viivytysjärjestelmä on suositeltavinta purkaa Härmälänojaan tontin luoteiskulmasta, koska tällöin vältetään purkuputken risteäminen alueellisen päävesijohdon (300 SGB) kanssa. Vesijohto leikkaan tonttia 44 sen koilliskulmassa. Purku Härmälänojaan tulee tehdä läheltä ojan ylintä vedenpinnan tasoa ja purkupiste tulee eroosiosuojata, jotta eroosiohaitat saadaan minimoitua. Esitettyä hulevesien hallintakokonaisuutta on havainnollistettu liitteenä 2 olevassa yleissuunnitelmakartassa. Maanalaiset hulevesikennostot ovat tyypillisesti muovikaseteista päällekkäin ja vierekkäin koottuja rakenteita. Muovikennostojen etu on niiden suuri, jopa 95 % hyötytilavuus, jolloin suhteellisen pienellä rakennetilavuudella saavutetaan suuriakin hulevesien viivytystilavuuksia. Samalla maanpäällinen tila voidaan käyttää tehokkaasti muihin toimintoihin, koska oikein rakennettuna kennostot eivät vaikuta yläpuolisten osien liikennöitävyyteen. Maanalaiset kennostot voidaan liittää ongelmitta hulevesiviemäriverkkoon ja erilaisiin tontin kaivojärjestelyihin. Esimerkki kennoston rakentamisesta on kuvassa 10. Kuva 10. Maanalaisen 300 m³ kennoston rakentamista Tampereen Tykkitienkadulla. 1
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 11 (14) Hiekan- ja öljynerotinjärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta ja kytkeytymistä tontin hulevesiviemäriverkkoon on havainnollistettu kuvassa 11. Erotinjärjestelmä varustetaan virtauksensäätökaivolla, joka ohjaa erotinjärjestelmien välityskyvyn ylittävät virtaamahuiput järjestelmän ohi. Virtauksensäätökaivo mitoitetaan siten, että erotinjärjestelmä pystyisi käsittelemään noin 95 % vuotuisesta sademäärästä 3. Sekä erottimista että ohivirtauksesta vedet johdetaan näytteenottokaivoon, josta vedet puretaan tässä tapauksessa tontin sisälle toteutettavaan maanalaiseen hulevesien viivytysjärjestelmään. Näytteenottokaivot varustetaan lisäksi sulkuventtiileillä, jolloin erityistilanteissa purkuvirtaus voidaan katkaista kokonaan. Kuva 11. Esimerkki erotinjärjestelmästä. 3 4.2.2 Hallintajärjestelmän kustannukset Hallintajärjestelmien laitteistokustannukset arvioitiin yleissuunnitelmatasolla. Kustannuksissa ei ole esitetty perinteisten hulevesiviemäreiden ja kaivojen kustannuksia, koska ne eivät ole lisäkustannus, vaan ne tulisivat tontille kaikesta huolimatta. Maanalainen viivytysvarasto voidaan rakentaa myös betonirakenteisena katettuna säiliönä tai suurikokoisista hulevesiputkista ja soveltuvista kaivorakenteista. Vaihtoehtojen karkeat kustannusarviot on koottu taulukoon 4. Taulukko 4. Hulevesijärjestelmien karkeita kustannusarvioita. Maanalainen hulevesien viivytys Järjestelmä 1. Muovikennosto: WavinLabko Q-Bic Yksikkökustannus Kokonaiskustannus 240 /m³ 36 000 / 72 000 2. Betonirakenteinen allas 300 /m³ 45 000 / 90 000 150 / 300 m³ 3. Putkijärjestelmänä** - 60 000 / 120 000 Erotinjärjestelmä Tontti 44: 28 000 Wavin Labko: virtauksensäätökaivo, hiekanerotin, öljynerotin ja näytteenottokaivo sulkuventtiilillä Tontti 44+45: 44 000 28 000 44 000 ** 100 m x Kierre Weholite 1525 mm putkea sekä kaivo- ja purkurakenteet 3 Wavin Labko Oy
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 12 (14) 4.2.3 Tulvareitit Taulukon 4 arvoista nähdään, että laitteistokustannuksiltaan erotinjärjestelmä tulee edullisemmaksi mitoittaa suoraan myös tontin 45 hulevesille. Kahden erillisen järjestelmän kustannukset kohoavat entisestään, kun maarakennustyöt joudutaan tekemään kahteen kertaan. Sama periaate pätee myös maanalaiseen viivytysjärjestelmään. Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäksi on suunniteltava erityistilanteita varten hulevesien tulvareitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa joissa hulevesiviemäriverkon ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. Yksinkertaisimmillaan tulvareittejä voidaan muodostaa esimerkiksi käyttämällä yhtenäisiä reunakiveyksiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella. Myös pihojen kaltevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Katualueelta tulvavedet tulisi pyrkiä johtamaan maaston painanteisiin tai ojiin, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinkoja eivätkä haittaa alueiden käyttöä muuten kuin hetkellisesti. Selvitysalueella tulee huolehtia pinnantasauksin, että tulvatilanteessa hulevedet eivät pääse valumaan missään tilanteessa suunniteltuun pysäköintihalliin tai muihin maanalaisiin tiloihin. 4.3 Härmälänojan kapasiteetin varmistaminen Tontin 44 laajentumiseksi Härmälänojan uomaa joudutaan siirtämään nykyistä pohjoisemmaksi. Tällöin ojan aluevaraus kaventuu, mikä edellyttää uoman eteläpenkan rakentamista tukimuurin avulla jyrkäksi. Uoman suunnittelun lähtökohtana tulee olla, että tulevassakin tilanteessa uoman vedenvälityskyky on vähintään nykytilanteen tasolla. Härmälänojan nykytilaa tontin 44 läheisyydessä on kuvattu kappaleessa 2.3. Härmälänojan virtaamista ei ollut mittaustietoa käytettävissä tätä työtä tehdessä. Näin ollen virtaamia on arvioitu karkealla tasolla Manning:n avouomavirtauksen laskukaavoilla ottaen huomioon putkien ja uoman poikkileikkausten mitat sekä putkissa ja uomassa havaittujen värjäymät ja kulumat. Kesäaikaiset virtaamat tontin koilliskulman rumpujen kohdalla ovat maastokäynnin havaintojen ja laskelmien perusteella keskimäärin luokkaa 40 100 l/s. Lumensulamisen aiheuttaman kevätylivalunnan aikaan rumpujen täyttöaste on ollut noin 70 %. jolloin virtaamat kasvavat suuruusluokkaan 0 1000 l/s. Rankkasateiden aiheuttamat virtaamat asettuvat näiden välille, arviolta enintään 500 600 l/s suuruusluokkaan, jolloin rumpujen täyttöaste olisi noin 40 50 %. Edellä kuvattujen virtaamien johtaminen ei ole ongelma nykyisessä uomassa tontin 44 pohjoispuolella. Tulevassa tilanteessa uoman virtausominaisuudet paranevat uoman uudelleenrakentamisen johdosta, vaikka tilavarausta joudutaankin kaventamaan. Suurin vaikutus on uoman penkan kasvillisuuden siistiytymisellä, mikä pienentää virtausvastusta. Tällöin uudesta kapeammasta poikkileikkauksesta huolimatta uoman kapasiteetti säilyy nykytilanteen tasolla eikä johda juurikaan vesisyvyyden keskimääräiseen kasvuun.
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 13 (14) Nykyisen ja uuden Härmälänojan sijaintia ja poikkileikkauksen periaatetta on havainnollistettu kuvassa 12. Uudelle uomalle soveltuvia mittoja on koottu taulukkoon 5. Taulukon arvoilla uoman kapasiteetti säilyy vähintään nykytasolla. Kuva 12. Periaateleikkaus Härmälänojasta tontin 44 pohjoisreunassa. 2 Taulukko 5. Uoman poikkileikkaukseen suositeltavia vähimmäismittoja. Uoman osa Arvo Luiskan kaltevuus: vasen penkka tukimuuri 10:1 Luiskan kaltevuus: oikea penkka vahvistettu, 1:1,5 Uoman pohjan leveys n. 1,5 m Uoman pohja tulee eroosiosuojata esimerkiksi murskeella tukimuurin läheisyydessä, jotta virtaus ei aiheuttaisi haitallista eroosiota tukimuurin ja ojan pohjan yhtymäkohdassa. Myös uoman oikean luiskan alaosa tulee suojata eroosiolta murskeella, mutta yläosa voidaan vahvistaa soveltuvalla geotekstiilillä, jolloin luiska voidaan pinnoittaa myös kasvillisuudella. Härmälänojan siirto tulee tehdä talvella, jolloin oja on jäätynyt tai virtaamat ovat pienimmillään. Oja voidaan padota osittain tontin 44 koilliskulman rumpujen eteläpuolelta, jolloin siirrettävä uoman kohta pysyy mahdollisimman kuivana. Lisäksi on suositeltavaa rakentaa työnainen suotopato ennen Valtatien 3 alittavia rumpuja, jotta kaivotöiden samentamat hulevedet eivät päätyisi suoraan Härmälänojan alaosiin. Suotopato voidaan toteuttaa yksinkertaisesti murskeella, jolloin osittainen läpivirtaus on mahdollista.
FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 14 (14) 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tampereella Sarankulmassa sijaitsevalle tontille 44 on esitetty rakennusoikeuden lisäämistä ja paikalle on suunniteltu autohuoltoon ja myyntiin keskittynyttä liikekiinteistöä, nk. Nuutisaran Liikekulmaa. Rakentamista varten tontti on esitetty laajennettavan pohjoiseen osittain Härmälänojan uoman päälle, joka tulisi siirtää pohjoisemmaksi. Tässä työssä on laadittu kaavoitusta varten tarvittava hulevesiselvitys ja hulevesien hallinnan yleissuunnitelma. Tontti 44 on suunniteltu rakennettavan tiiviiksi ja se tulisi sisältämään pääosin vettä läpäisemättömiä katto- ja asfalttipintoja. Hulevesimäärien arvioitiin kasvavan yli nelinkertaisiksi nykytilanteeseen verrattuna. Nykytilanteessa tontilta ei ole hallittuja virtausreittejä Härmälänojaan, vaan suurin osa hulevesistä suotautuu tontin maaperän läpi. Tällöin mahdollisesti pilaantuneesta maaperästä voi nykytilanteessa kulkeutua hulevesien mukana epäpuhtauksia Härmälänojaan. Tulevassa tilanteessa hulevedet kerätään ja johdetaan Härmälänojaan hallitusti ja asianmukaisesti käsiteltynä. Tontin 44 merkitys Härmälänojan valuma-alueen mittakaavassa on pieni, mutta sillä voi olla paikallisesti vaikutusta ojan eroosion ja vedenlaatuun. Selvitysalueen suunnittelussa on johdonmukaista noudattaa Tampereen kaupungin suosimia hyviä hulevesien hallinnan periaatteita, joiden mukaisesti kukin tontti kantaa oman vastuun aiheuttamistaan hulevesistä. Näin ollen tontille suositellaan Tampereella yleisesti asemakaavoissa esitettyä kaavamääräystä hule-9, joka edellyttää kiinteistökohtaista hulevesien viivytystä (1 m 3 vettä / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa). Viivytystilavuuden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja siinä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tontin 44 osalta kaavamääräyksen hule-9 mukainen viivytysvaatimus on noin 150 m³ ja se on maankäyttöluonnosten perusteella parhaiten toteutettavissa maanalaisella viivytysjärjestelmällä. Tontin kattopinnoilta hulevedet johdetaan suoraan tähän viivytysjärjestelmään, mutta asfalttipintojen hulevesiä käsitellään lisäksi hiekan- ja öljynerotinjärjestelmällä. Järjestelmien mitoituksessa on syytä varautua myös viereisen tontin (45) maankäytön kehittymiseen. Esitetyn hulevesien viivytysjärjestelmän avulla kasvavat virtaamahuiput saadaan tasattua sellaiselle tasolle, että maankäytön aiheuttama muutos saadaan kompensoitua ja hulevedet eivät aiheuta eroosiohaittoja Härmälänojan uomalle. Asfalttialueiden hulevedet saadaan käsiteltyä laadullisesti hiekan- ja öljynerotinjärjestelmällä. Toimenpiteiden ansiosta tontilta 44 Härmälänojaan päätyvien hulevesien laadun voidaan olettaa parantuvan nykytilaan verrattuna. Uuden Härmälänojan uoman tulee kyetä välittämään vähintään samat virtaamat kuin nykyisen uoman. Tontin rakentamisen aikaiseen hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska tontti rajoittuu Härmälänojaan. Härmälänojan siirto tulee tehdä talvella, jolloin ojan virtaamat ovat pienimmillään. Rakentamisen ajaksi suositellaan suotopadon rakentamista ennen Valtatien 3 alittavia rumpuja. Tontin toteutussuunnittelun yhteydessä tulee laatia myös hulevesien hallintajärjestelmien toteutussuunnitelma, jossa tarkennetaan yksittäisten menetelmien sijaintia, mitoitusta ja yksityiskohtia. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Laatinut: Perttu Hyöty, toimialajohtaja, dipl.ins. Hannes Björninen, suunnitteluinsinööri, dipl.ins.
90.1690.22 63 PEH/1995 JK117430.560 76. 4 P 867 315 M/1987 906 903 905 89 7 870 6 50 V/1964 150 V/1964 2 6 06 90.48 90.41 91.48 90.32 0.43 93.37 200 M/1996 200 M/1996 225 B/1964 225 B/1964 91.26 91.05 90.53 1681049 90.72 93.21 90.41 90.77 90.32 92.23 1681042 90.53 16025 92.19 93.13 90.69 92.31 90.72 90.39 91.51 90.78 89 9 90.37 9 87 4 901 89 5 200 M/1996 93.31 92.94 90.37 91.93 92.95 92. 86 4 90.73 90.78 1681043 P 93.13 89 8 900 90.50 903 87 9 90 89 6 904 225 B/1996 95.37 89 7 225 B/1996 200 M/2006 110 M/1995 18144 18142 95.37 92.90 M 86 8 901 89 5 89 8 882 89 2 89 0 873 89 0 200 M/1995 200 M/1995 93.70 110 M/0 160 M/0 90.29 160 M/0 110 M/0 90.27 90.63 90.45 93.67 91.68 90.27 92.28 92.45 95.21 200 M/1996 200 M/1996 93.42 93.44 18130 110 M/1995 92.83 92.44 90.18 90.18 92.36 94.59 110 M/1996 200 M/1996 200 M/1996 95.21 93.41 883 315 PVC/1987 92.93 92.82 18139 89 0 891 89 7 94.43 8 93.00 18132 888 90 90.18 888 Liiker. k 904 89 7 903 88,4 89 2 8 883 884 8 200 M/1996 908Härmälänoja uoman siirtoa 87,0 pohjoisemmaksi 881 887 89 2 884 95 886 88,3 884 961 87,5 (2 x 1600T) Valtatien 3 ali 90 89 3 884 883 96 0 87 6 8 89 6 888 95 6 884 89 3 89 5 110 M/1995 110 M/1995 200 M/1996 92.25 92.21 92.39 90.16 93.58 18140 200 M/1995 110 M/1996 18137 94.53 200 M/1996 92.20 92.34 92.69 92.67 92.94 92.46 92.46 92.9 90.09 100 M/0 100 M/0 92.75 94.37 92.67 90.08 100 M/0 93. 93.87 92.46 95 2 87 6 882 87 5 94 8 89 2 884 a 884 886 87,7 Härmälänoja johdetaan rummuilla Tontin 44 esitetty laajennus edellyttää 18133 110 M/1995 92.25 90.06 90.49 200 M/1995 92.25 94.10 93.27 90.05 93.87 90.02 18134 93.21 90.02 94.11 94.54 93.16 18162 886 200 M/1995 89 6 86 9 87,3 315 PVC/1987 89.96 89.96 89 9 94 5 886 89.91 88,7 94.28 18146 888 89 2 89 3 90 94 4 8 Tsk 8 886 87 4 94 3 86 5 881 891 89 0 887 86 9 8 882 86 5 89 0 889 883 886 200 m 91 89.93 89.98 94.08 89.93 18147 86,9 887 883,9 Liiker. p 87 9 884 110 PEH/1981 VS200/0 86,6 88,1 87 6 315 PVC/1987 884 89 3 87 9 883 8 89 3 887 86 3 86,8 881 883 881 882 86 4 87 9 93,3 87,5 87 6 8 882 86 3,9 86 5 63 PEH/1982 200 SGB/19 63 PEH/2010 90 90 87 5 87 8 2 x 1600 T 1 887 Liiker. p 87 6 8 8 86,4 87 5 87 6 7 Tsp 877 87 2 7 TONTT 45 87,6 SK308627 87.47.67 870.67 873 877 87 2 400 B 90 87 4 87 8 5 87,3 400 B/0 83,6 83,7 84 6 SK3131 86.64 84.84 JK110270 87.95 5.03 87 5 86 9 867 200 SGB/19 84.84 84.57 2 86,2 vrk 87 5 84.78 87 4 87 5 87,9,4 87 4 87,1 87 6 86,4 63 PEH/2008 JK102154 87.73 84.57 83,2 Tsk 86 5 Nuutisarankatu 87 2 86,6 873 87 5 1 841 831 300 SGB/1993 5 873 84,6 84 7 86 3 Nuutisarankatu 200 PEH/2004 861 87 4 873,4 7 63 PEH/1979 400 B/0 400 B/0 315 PVC/1987 81.64 PEH/0 SK3130.68 83.88 83.88 JK1010.19 81.64 87 4,7 84 8 110 M/0 82.78? 225 B/0 4 8 87 4 87 5 83,6 828 828 4 M 200 PEH/2004 84 4 5 82,9 84 5 835 84,8 87 4,1 84 4 3 200 M/1972 Tsp 84 8 82,2 84 0 839 87 5 841,0 200 SG/1973 TONTT 44 110 M/0 400 B/0 600 B/0 82.64 82.70 SK310529 84.78 82.78 83.09.57 82.11 82.16 JK1094 84.79 82.64 JK115178 82.05 82.87 300 B/1973 82.87 84 9 84 7 1 81,7 84 0 200 SGB/19 400 B/0 600 B/0 79.66 82.47 82.05 63 PEH/19 SK311576.62 84.16 84.51 SK310528 84.00 82.00 81.98 JK115179 SK310530 827 200 M/19 84 9 vrk JK109484 83.78 81.90 JK105177 82.21 79.66 839 Tsp 84 9 823 SK313730 82.40 84,1.15 84,9 838 836 834 833 82,4 300 SGB/1993 84 0 833 838 836,6.15 SK311563 81.52 836,0 87,8 830 Pihkanokankatu,9 822 84 7 84 5 300 SG/1972 77.87 Valtatie 3 82.47 82.47 SK309941 84.26 84 4 300 B/1973 150 B/0 84,4 84 7 82,8,1 300 B/1973 300 B/1973.54.54 82. JK1094 79.55 82,3 83,2 200 SG/1973 832 Last. lait. 829 83,1 82,3 63 PEH/1981 600 B/0 200 PEH/2004 79.38 SK302709 83.06 300 B/1973.65.65.37 79.55 81,5 Keskuojankatu Pöytäsarankatu JK109481.65 Tsp 81.38 829 JK112057 81.12 79.38 831 82,5 827 820 822 300 SGB/1993.16 SK310527 82.53.65 SK301406 150 M/0 SK308448 82.16 81,8 81 7 836 200 SG/1973.30.46.06 81.87 82,5 SK310521 79.89 300 SG/1972 Tsp 81,4 81 6 300 B/1973,6 81,6 81,7 820 82 4 82 4 Tsk 4 400 B/0 81 6 822 81 9 trp 300 B/1973 400 B/1973 79.34 600 B/0 JK109483 82.65.30.46.14 79.89 SK311562 400 B 300 B 400 B Pöytäsarankatu 600 B 63 PEH/19 79.68 77.79 Keskusojankatu 81.81 SK310522 79.34 81.21 79.70 79.48 JK105920 81.26 79.00 77.79 79.70 100 M/0 81 6 821 821 lmailunkatu 821 Tsp,7 300 SGB/1993 81,2 81,7 827 822,9 828 82,1 828,6,4 600 B/0 200 PEH/2004 200 M/19 6/790 B/0 SK311561 81.31 81,5 k Last. lait. 826 81,9 81,8 823 Lrp Tsp Tstor. p 82 4,8 81,8 81 8 81 7 820 820 Last. lait. osittain Valtatien 3 eteläpuolelle 82,8 77.79 2 x 1600 T 81.30 Härmälänoja SK310523 79.23 79.22 79.60 79.78 79.94 JK101907.76 79.00 SK317927.46 79.31 SK313421 81.64 79.33 79.94 SK326198.47 SK310524 81.45 79.60 JK109482 79.21 78.96 79.17 79.27 3 SK309730 81.79 79.33 300 M/0 63 PEH/1977 JK105919 82.19 79.17 200 M/1972 78.68 77.83 SK301619 78.45 78.38 78.38 SK310525 81.50 78.68 Tsp,0 81 9 81 9 M 81,6 5 81 7 81,0 0 827,9 81 8 81,5 Tsk 82,9 M 82,8 81,7 3 823 823 823 0,2,0 Tsk 826 820 82,4,8,2 Tsk Tsp Tsp 81,2 M 6 6,2 82,5,9 vrk 3 827 827 Tsk 81 8 81 8 300 SGB/1993 300 SGB/1993 300 B/1983 110 PVC/0 110 PVC/19 6/790 B/0 40 PEH/2007 63 PEH/1982 600 B/0 600 B/0 600 B 78.45 JK101934 81.28 78.39 78.41 78.61 78.94 JK110409 81.27 78.45 JK109486 81.76 78.61 lmailunkatu 110 PVC/0 63 PEH/0 63 Ei /1984 82,5,9 63 PEH/1976 81 8 822 81 9,5,9 150 SGB/1983 Tsp,4 3 82,4 5 5 5 63 PEH/1988 Tsp 81,6,1 6 81,4 81,4 82,5 Härmälänoja, Peltolammin valumareitti 7 63 PEH/1983 150 SGB/1973 150 SGB/1973 63 PEH/1999 300 M/1972 150 M/0 160 M/0 110 M/0 0 B/0 300 SG/1972 300 B/1983 300 M/1973 250 M/1983 SK309932.82 78.08 lmailunkadulta johdetaan hulevesiä 2 x 1600 B 78.94 78.62 78.43 78.41 78.07 78.00 SK308449 81.39 79.66 SK310526 79.63 SK310346 78.68 79.66 78.60 JK110247 81.92 78.30 78.30 JK110410 81.10 78.60 78.58 JK110311.38 78.56 300 B 78.69 78.30 78.60 SK310531.62 78.60 JK109487 81.04 78.69 78.66 78.66 78.72 78.60 100 M/0 150 M/0 300 M/0 79.22 78.12 78.08 63 PEH/1997 81.14 JK105178 81.92 78.12 100 M/0 79.32 SK313420 78.36 78.38 Tsp,8,7,6 78.39 6/790 B/0 78.49 7 4,8 5,5,6 JK105531.24 78.36 6 JK109488.63 78.38 63 PEH/1983 300 M/0,8 300 M/1972 6 300 B/1983 SK311594.18 81 9 250 M/1983 SK308626. 79.04 78.40 7 Tsp 81,7 79 6 63 PEH/1988 4 Tsk 81 8 4 7 Tsp 63 PEH/1973 2 820 81,4,3 Tsk 81,0 79,9 3,0,0 81,0 Tsp 4 63 PEH/1983,2 63 PEH/1974 Tsp 81,6,9 7 Keskuojankatu Sp 6 63 PEH/1983 150 SGB/1983 150 SGB/1983 79.06 JK105176.68 78.40 300 M/1973 77.91 Keskusojankatu JK110248.87 78.77 78.77 77.91 JK100288.81 78. JK102492.78 78.87 78.88 79.00 78. 78.98 M/0 160 M/0 110 M/0 JK110416 78.12 81.03 79.62 110 PVC/0 78.47 SK311575.88 63 PEH/2001.47 79.41 78.55 78.22 78.53 JK110430.04 78.12 JK114128 JK102073.83 78.47 250 M/1983 300 M/0 JK114235.01 300 B 78.96 77.66 79.01 300 M/1973 77.66 78.09 78.23,8 7,3 1 7 63 PEH/1986 63 PEH/19 160 M/19 6 110 M/19,6 3 150 SGB/1973 JK101795.16 78.09 78.17,9 77.37,8 3 2 300 SG/1972 160 M/1986 77.37 77.37 160 M/1986.14 77.47 81,4,8 79.06 Tsp,2 2 2 SK311592 SK311595.02 78.32 1,9 77.37 SK311593.18 1 78.17 79.06 78.32,4 400 B/0 77.47 2 5 63 PEH/1978 78.35 vr a 79 9,6 315 M/1983 2 81,6 250 M/1983 200 SGB/1983 Liiker.p Tsk,4,2 Lrp Tsp 79,6 6/790 B/0 SK308625.75 79.00 78.46 SK301422.08 JK101794.35 77.66 78.43 81.23 78.42 JK101791 JK110428.75 78.32 77.44,8 7 110 M/1984 77.66 JK112014 200 SGB/1983 1 315 M/1983 7 81,2 63 PEH/1983 SK321350 81.00 78.14,9,9 63 PEH/1983 82,4 81,2 823 40 PEH/1982 250 M/1983 78.77 63 PEH/1984 200 M/1984.22 79.92 78.42 77.44 77.56 300 B/1983 250 M/1983 77.56 78.78 JK110429.11 77.44 78.77 6 0 81 6 110 PVC/1983.63 81,0 160 M/1982 SK308624 Lrp,8 SK306779.50 77.82 JK114234 8 78. 78.57 77.71,1 81 8 81 7 SK309940.81 78.02 300 B 78.28 822 110 M/1986 78.57 77.44 78.14,6 150 SGB/1983 77.71 78.60 78.02.66 300 B/1983 JK110433.56 77.44 JK101796 79.89 77.48 77.48 5 JK101793 250 M/1983 3 81,4 78.14 Last. lait. 250 M/1983 Liiker. k Last.lait.,9 7 M 200 SGB/1983 78.33 Pmo Halli p 81,0 79,5 vrk 7 81,4 Tsp 7 81,5 z Last.lait. Pyrynkatu Lrp 6 Lakalaivan valumareitti 63 PEH/1986 200 M/1986 77.37 77.42 5,8 110 M/19 3 160 M/19 SK308 79.86 JK114113.97 JK102075.51 JK112016.65 77.00 77.91 77.37 76. 77.91 300 M/0 78.69 78.69 79.13 79.13 150 M/0 300 B/1983 6/790 B/0 77.99 7 300 M/1976 250 M/0 SK311572 81,2 822.86 SK311573.68 SK311571 63 PEH/1989 78.84 78.84 7 63 PEH/19 7 250 M/0 200 M/19 78.41 78.41.84 79.14 79.26 SK311606.74 JK115177 81.00 78.65 78.78 78.78 63 PEH/1979 200 M/19 110 PVC/19 SK3132 81.42 79.26 79.26 820 atp Urheiluhalli 81 6 81,6 78.41 78.41 JK110408 81.49 JK106262 78.65 78.73 JK115176 77.72 77.72 7 a 81 6.95 821 5 63 PEH/1987,0 81,5 81 6 z SK311574 81.01 JK112007 79.59 81.10 JK114112 81.11 78.46 78.46 78.45 79.33 79.33 Liiker. k Tsp Härmälänoja, Lahdesjärvi- Härmälänoja,5 0 81 7 78.45 3 823 81,8 78.46 1 81,0 250 M/0 63 PEH/1983 Liiker. p 6 300 M/0 81,5 81,4 78.43 78.43,6 81.36,8 81 7 JK110246 300 M/0 250 M/0 6 81,5 300 B/198 200 SGB/1983 6/790 JK112056 81.34 78.00 81,4 SK313849 81.15 78.95 78.95 81 7 8 JK 81 8 63 P 30 79. Rakennuskohde NUUTSARAN LKEKULMA OY Nuutisaran liikekulman hulevesiselvitys Tampere, Sarankulma, tontti 44 Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 0104096700, www.fcg.fi Päiväys Pääsuunn. H. Björninen Hyv. P. Hyöty Piirustuksen sisältö Valuma-aluekartta Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero VHT Tiedosto Suunn./Piirt. Tarkastaja Tonttiraja nykyinen (44) Tonttiraja esitetty (44) Ylemmän tason vedenjakaja Osavaluma-alueen raja Hulevesiviemäri, nykyinen Avo-oja Härmälänoja Virtaussuunta H. Björninen P. Hyöty Yhteyshenkilö H. Björninen 201 Mittakaavat 1:2000 (A2) Muutos A S
,9 Nykyiset 2 x 1600 teräsrummut 1 84 6 841 Viivytysjärjestelmä puretaan kaksivaiheisesti Härmälänojaan: Tyhjennysputki + ylivuoto, viivytytystilavuus tyhjenee 835 12 tunnissa Purkupisteeseen eroosiosuojaus 836 836 Härmälänojan 833 siirto ja rakennus uuden tontinrajan mukaisesti. Kapasiteetti säilytettävä vähintään nykytasolla. Esitetty tontin raja 831 400 B/0 Valtatie 3 827 82,8 828 Tonttiraja nykyinen (44) Tonttiraja esitetty (44) Valuma-alueen raja Hulevesiviemäri, nykyinen Hulevesiviemäri, uusi (suuntaa antava) Härmälänoja Virtaussuunta Rakennus, nykyinen Kattopinta, suunniteltu Asfalttipäällyste, suunniteltu Maanalainen hulevesien viivytysjärjestelmä 69 70 86 4 86,4 Maanalainen viivytysjärjestelmä huoltopihan alle, mitoitus kaavamääräyksen hule-9 mukainen: Tonttia 44 varten hyötytilavuus n.150 m³,tilavaraus n. 150-200 m² Tontin 45 rakentaminen huomioituna n.300 m³ ja 300-400 m² Nykyinen tontin raja 71 72 73 73 Nykyiset 2 x 1600 teräsrummut 86 5 84 4 Kattopintojen hulevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotinjärjestelmän ohi suoraan viivytysjärjestelmään 84 4 300 SGB/1993 74,9 44 86,6 84 8 86,8,4 84,9 Härmälänoja Tsp,7 81 Liiker. p Tsp,0 300 SGB/1993 84,4 847 Vesijohto 300 SGB tulee huomioida rakentamisessa 63 86 5 887 P 884 110 PEH/1981 VS200/0 87 6 Nuutisarankatu 315 PVC/1987 50 m 63 PEH/1982 200 SGB/19 870 8 66.67 87,6 SK308627 87.47 45 867 87,3 86,6 300 SGB/1993 86 3 27 63 PEH/1979 110 M/0,7 28 46 4 23 110 M/0 5 83.09 26.57 JK115178,1 84 9 29 847 1,0 Asfalttipintojen hulevedet käsitellään hiekanja öljynerotinjärjestelmällä ennen hulevesien johtamista viivytysjärjestelmään. Mitoituksessa,1 varaudutaan myös 84tontin 9 45 asfalttipintojen 847 84 5 82.05 300 B/1973 82.47 200 SG/1973 82.05 SK311576.62 hulevesien käsittelyyn. 84.16 JK115179 82.47 82.47 SK309941 84.26 31 43 Nykyinen rakennus puretaan 43 56 75 75 119 SK317927.46 79.31 78.96 SK326198.47 79.27,6,4 45 120 Keskusojankatu 3 6 Rakennuskohde NUUTSARAN LKEKULMA OY Nuutisaran liikekulman hulevesiselvitys Tampere, Sarankulma, tontti 44 Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 0104096700, www.fcg.fi Päiväys Pääsuunn. H. Björninen Hyv. P. Hyöty Piirustuksen sisältö Hulevesien hallintasuunnitelma Yleisuunnitelmakartta Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero VHT Tiedosto Suunn./Piirt. H. Björninen Tarkastaja P. Hyöty Yhteyshenkilö H. Björninen 202 Mittakaavat 1:500 (A1) Muutos A S