Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen LINNAINMAAN ASEMAKAAVAN NRO 8364 HULEVESISELVITYS. Loppuraportti

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen LNNANMAAN ASEMAKAAVAN NRO 86 HULEVESSELVTYS Loppuraportti 01-P

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti SSÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Projein organisaatio Käsitteitä SELVTYSALUE JA SEN NYKYTLA Selvitysalueen sijainti Maankäyttö Maaperä Valuma-alueet ja reitit... HYDROLOGNEN TARKASTELU....1 Suunniteltu maankäyttö....2 Maankäytön hydrologisen vaikutukset Valuma-alueet ja -reitit Läpäisemättömien pintojen määrä Hulevesien muodostuminen... 6 HULEVESVEMÄRVERKON TARKASTELU Tastelun lähtökohdat Johtopäätökset Verkoston kapasiteetin riittävyys Tulvariskialueet... 8 HULEVESEN HALLNNAN TARVE JA TAVOTTEET Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Hulevesien hallinnan tarve Määrällinen hallinta Laadullinen hallinta Hallinnalle asetettavat tavoitteet SUOSTELLUT RATKASUVAHTOEHDOT Hulevesien hallintatoimenpiteet Hulevesien muodostumisen vähentäminen Hulevesien pintajohtaminen Hulevesien viivytys Tulvareitit Raisuvaihtoehdot VE1: Maanalainen viivytys VE2: Osittainen maanpäällinen viivytys Hallinnalla saavutettavat tavoitteet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...18 LTE 1 VHT-01-P Valuma-aluekartta, 1:2000 (A1) LTE 2 LTE VHT-01-P VHT-01-P12-20 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus VE1, 1:1000 (A2) Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, asemapiirustus VE2, 1:1000 (A2)

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 1 (19) TAMPEREEN KAUPUNK LNNANMAAN ASEMAKAAVAN NRO 86 HULEVESSELVTYS 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet 1.2 Projein organisaatio 1. Käsitteitä Tehtävänä on laatia Linnainmaan Koilliskeskuksessa sijaitsevan asemaakaavan nro 86 muutosta varten hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma. Selvitysalue on niin kutsuttu Linnakeskuksen palvelukortteli 697, jonne suunnitellaan sijoitettavan alueellisia liikunta- ja kirjastopalveluita. Selvitysalue rakennetaan tiiviiksi ja se tulee sisältämään paljon vettä läpäisemättömiä kattopintoja ja pysäköintialueita. Työssä arvioidaan asemakaavan muutoksen mukaisen täydennysrakentamisen vaikutuksia hulevesien määrään, arvioidaan tonttikohtaisen hulevesien hallinnan tarvetta ja esitetään sitä varten tarvittavat kaavamääräykset. Lisäksi arvioidaan täydennysrakentamisen vaikutuksia hulevesiviemäriverkon kapasiteetin riittävyyteen ja tulvatilanteiden esiintymiseen. Hulevesiselvitys on tehty konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Hannes Björninen ja dipl.ins. Perttu Hyöty. Työ tilaaja on Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, jossa yhteyshenkilönä on toiminut vesihuoltoinsinööri Maria Åkerman. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi kitehti Vesa Kinttula, Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen ja johtava erikoissuunnittelija Maire Väisänen, Tampereen nfra, suunnittelupalvelut, yhdyskuntasuunnittelu. Valunnalla toitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä toitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä baeereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista 1. 1 US EPA Preliminary data summary of urban storm water best management practices. EPA-821-R Washington D.C.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 2 (19) 2 SELVTYSALUE JA SEN NYKYTLA 2.1 Selvitysalueen sijainti Työn selvitysalueena on niin kutsuttu Linnakeskuksen palvelukortteli, joka sijaitsee Tampereen kaupungin itäosissa Linnainmaan Koilliskeskuksessa. Selvitysalue rajautuu pohjoisessa ja idässä Mäentakusenkatuun, lännessä Korpikodinkatuun ja etelässä Korpikodinpuistoon. Selvitysalueen sijainti ja rajaus on esitetty liitteenä 1 olevassa valuma-aluekartassa sekä kuvassa Maankäyttö Kuva 1. Selvitysalueen sijainti ja rajaus. Selvitysalue on nykytilanteessa kokonaan rakentamaton. Suurin osa tontista on ojitettua metsittynyttä peltoa. Selvitysalueen eteläreunaan jää Korpikodinpuiston viheralue, joka toimii liito-oravien kulkukäytävänä ja on esitetty kaavamuutoksessa jätettävän rakentamattomaksi. Selvitysalueen nykytilaa on havainnollistettu kuvassa 2. Kuva 2. Selvitysalue nykytilassa kuvattuna Korpikodinkadun ja Mäentakusenkadun liittymästä kaakkoon.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti (19) 2. Maaperä 2. Valuma-alueet ja reitit Selvitysalueen maaperää hallitsevat 2 mein paksuiset savi- ja siltti kerrokset. Näiden alapuolella on tiivis moreeni. Nykyisen maaperän kantavuus ja vedenläpäisevyys ovat heikkoja. Selvitysalue sijaitsee Pyhäojan valuma-alueen pohjoisosissa, lähellä Pyhäojan ja Pappilanojan valuma-alueiden vedenjakajaa. Temmin määriteltynä selvitysalue sijaitsee Korpikodinkadun Lahtomäenkadun päähulevesiviemärilinjan valuma-alueella, joka määritettiin hulevesiviemäriverkkokartan ja pohjakartan perusteella. Valuma-aluetta rajoittaa pohjoisessa Citymetin piha-alueet sekä Valtatie 12 ja Piettasenkatu. Kaakossa ja etelässä valuma-alue rajautuu Korpikodinpuiston ja Länkiniitynmäen harjanteisiin ja lännessä Aitolahdentiehen. Länkimäenraittiin rajattuna valuma-alueen koko on noin hehtaaria. Pääasiallinen valumasuunta alueella on lounaaseen ja etelään. Selvitysalueen hulevedet kerääntyvät nykytilassa peltoalueen painanteisiin ja ojiin. Peltoalueen vedet johdetaan avo-ojassa Korpikodinkadun varteen, josta ne päätyvät Korpikodinkadun päähulevesiviemäriin (00 B). Viemärin linjaus kulkee Linnainmaan seurakuntakeskuksen eteläpuolelta Linnainmaanraitille, jonka jälkeen se kulkee pysäköintialueiden läpi länteen ja juu Lahtomäenkadun hulevesiviemärinä (00 B). Lahtomäenkadun ja Hannulankadun liittymästä viemärilinja jaa koilliseen asuin ja teollisuuskorttelien välistä päättyen Länkimäenraitin pohjoispuolella yhteen Pyhäojan pohjoishaaroista, joka on toinen Linnainmaan kahdesta tärkeästä laskuojasta. Korpikodinkadun Lahtomäenkadun päähulevesiviemärin valuma-alue jaettiin sen haarojen perusteella 1 osavaluma-alueeksi. Muodostetut osavalumaalueet, päävedenjakajat ja purkureitit on kuvattu liitteenä 1 olevassa valumaaluekartassa ja osavaluma-alueiden perustiedot taulukossa 1. Osavalumaalueet 1 jäävät selvitysalueen yläpuolelle ja niiden yhteispinta-ala (8,2 ha) on noin neljännes koko tasteltavasta valuma-alueesta. Taulukko 1. Tasteluissa käytetyt osavaluma-alueet. Valuma-alue Pinta-ala 1 Mäentakusenkatu 1, ha 2 Piettasenkatu,0 ha Citymetin pysäköintialue 2,2 ha Mäentakusenkatu Korpikodinkatu 1, ha Linnakeskuksen tontti 1, ha 6 Korpikodin puisto 0,9 ha 7 Maatilakeskus 1,2 ha 8 Linnainmaanraitin eteläosat,1 ha 9 Linnainmaanraitin kerrostalokortteli lähialueineen,1 ha 10 Mäentakusenkatu Lahtomäenkatu 2,7 ha 11 Länkinnotkonraitti, ha 12 Hannulankatu 1,8 ha 1 Lahtomäenkatu Länkimäenraitti 8,2 ha Yhteensä ha

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti (19) HYDROLOGNEN TARKASTELU.1 Suunniteltu maankäyttö Asemakaavan muutoksen myötä Linnakeskuksen korttelin maankäyttö muuttuu täysin. Nykyiselle peltoalueelle rakennetaan palvelukortteli, jonne sijoittuu alueellisia kirjasto- ja liikuntapalveluita yhteensä noin kerrosneliömeiä tehokkuudella 0,0. Pinta-alaltaan noin 1, hehtaarin laajuinen kortteli rakennetaan kahdessa vaiheessa, joista jälkimmäiseen jää uimahallin toteutus. Uimahallin noin 1700 neliömein pinta-ala käytetään ensimmäisessä vaiheessa pysäköintialueena. Asemapiirrosluonnoksissa nykyinen peltoalue on korvattu lähes täysin läpäisemättömillä katto- ja asfalttipinnoilla. Katto- ja asfalttipintojen osuus korttelista on molemmissa rakennusvaiheissa noin 90 %. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa painottuvat pysäköintialueiden asfalttipinnat, mutta toisessa vaiheessa, korttelin valmistuttua kattopinnat muodostavat suurimman osan korttelin pinta-alasta. Erilaisten pintojen keat määrät ja jakautuminen korttelin sisällä rakennusvaiheissa 1 ja 2 on esitetty taulukossa 2. Selvitysalueen maankäyttöä ja tontin rakennusvaiheita on havainnollistettu kuvassa sekä liitteinä 2 ja olevissa asemapiirustuksissa. Taulukko 2. Erilaisten pintojen määrän jakautuminen korttelissa. Pinta Vaihe 1 Vaihe 2 katto 00 m 2 0 % 700 m 2 % asfaltti 7200 m 2 1 % 200 m 2 7 % kiveys, laatat 0 m 2 8 % 0 m 2 8 % viheralue 10 m 2 n.1 % 10 m 2 n.1 % Kuva. Selvitysalueen maankäyttö ja rakennusvaiheet.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti (19).2 Maankäytön hydrologisen vaikutukset.2.1 Valuma-alueet ja -reitit.2.2 Läpäisemättömien pintojen määrä Selvitysalueen rakentamisella ei ole vaikutuksia osavaluma-alueiden rajauksiin eikä päävedenjakajiin. Korttelin nykyinen päävalumasuunta lounaaseen säilyy, vaikka korttelin sisäiset valumareitit muuttuvat hulevesiviemäröinnin ja kuivatuksen myötä. Korttelin hulevesien purkupiste säilyy Korpikodinkadun reunassa. Asemakaavan muutoksen hydrologiset vaikutukset arvioitiin läpäisemättömien pintojen perusteella, koska niiltä muodostuu suurin osa hulevesistä. Läpäisemättömistä pinnoista merkittävimpiä ovat kattopinnat, koska ne ovat usein kytketty suoraan tontin kuivatusjärjestelyihin. Lisäksi kattojen kaltevuus on muita rakennettuja pintoja suurempi ja virtausvastus pieni, etenkin peltikatoilla. Näin ollen kattovedet johtuvat nopeasti syöksyputkien kautta hulevesiviemäriverkkoon tai maan pinnalla oleviin hulevesikouruihin ja edelleen valuma-alueen purkupisteeseen. Valuma-alueilta määritettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärä, jota on kuvattu kaupunkihydrologiassa yleisesti käytetyllä käsitteellä Total mpervious Area (TA). Siinä vettä läpäisevienkin pintojen ajatellaan olevan osittain läpäisemättömiä eli esimerkiksi läpäiseviltä nurmipinnoilta muodostuu myös jonkin verran välitöntä hulevesivaluntaa. Tämä pätee etenkin rankkasadetilanteissa, joissa läpäisevät pinnat eivät kykene imeyttämään kaikkea niille satavaa vettä. Tasteluissa käytetyt läpäisemättömän pinnan osuudet erilaisille pinnoille on koottu taulukkoon. Taulukko. Tasteluissa käytetyt pintojen vedenläpäisemättömyyttä kuvaavat TA-arvot, jotka pätevät rankkasadetilanteissa. Pinta TA katto 100 % asfaltti 90 % kiveys, laatat 70 % viherpinta 10 % Taulukossa esitettyjen TA-arvojen ja korttelin asemapiirrosluonnoksen pohjalta arvioidun maankäytön perusteella laskettiin läpäisemättömien pintojen kokonaismäärät (TA) kaavamuutoksen jälkeen. Rakentamisen jälkeisessä tilanteessa tontista on päällystetty noin 90 % läpäisemättömillä katto ja asfalttipinnoilla, jolloin tontin TA-arvo nousee luokkaan 90 9 %. Sen sijaan nykytilanteessa tontti on kokonaan rakentamaton ja kasvillisuuspeitteinen, jolloin sen TA arvo on noin 10 %. Läpäisemättömien pintojen lisääntyessä myös alueelle varastoituvan veden, eli painannesäilynnän, osuus pienenee merkittävästi. Tämä on helposti havaittavissa taulukosta, johon on koottu tasteluissa käytetyt keskimääräiset painannesäilynnän arvot erilaisilla pinnoilla.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 6 (19) Taulukko. Tasteluissa käytetyt pintojen painannesäilynnän arvot. Pinta Painannesäilyntä katto asfaltti kiveys, laatat rakennettu viherpinta pelto metsä 0,1 mm 0, mm 2 mm 6 mm 10 mm 1 mm.2. Hulevesien muodostuminen Valuma-alueilta muodostuvien hulevesien määrää arvioitiin keskimääräisillä valumakertoimilla, jotka kuvaavat hulevesivalunnan osuutta yksittäisen sadetapahtuman sademäärästä. Valumakertoimen maksimiarvo on 1,0. Tastelussa oletettiin, että kaikki hulevesivalunta muodostuu edellä kuvatuilta läpäisemättömiltä pinnoilta (TA). Kun otettiin lisäksi huomioon esitetyt painannesäilynnän aiheuttamat häviöt, voitiin laskea keskimääräinen rankkasadetapahtuman valumakerroin. On huomattava, että valumakerroin riippuu aina sadetapahtuman ominaisuuksista ja sitä edeltävistä olosuhteista, kuten maaperän ja pintojen kosteudesta, joten tulosta ei voi yleistää koskemaan kaikkia tapauksia. Tastelu havainnollistaa silti hyvin muodostuvien hulevesien määrän muutosta ja rakentamisen hydrologisia vaikutuksia. Keskimääräiset valumakertoimet nykytilanteessa sekä kaavamuutoksen mukaisissa rakennusvaiheissa 1 ja 2 on esitetty taulukossa. Tastelussa käytettiin vertailun vuoksi kestoltaan erilaisia sadetapahtumia, jotka esiintyvät kerran vuodessa (1/1a), kerran viidessä vuodessa (1/a) ja kerran kymmenessä vuodessa (1/10a). Taulukko. Keskimääräiset valumakertoimet erilaisilla sadetapahtumilla. Keskimääräinen valumakerroin Vaihe 1/1a, 1 min P = 6 mm 1/a, 1 min 11, mm 1/a, 60 min 18, mm 1/10a, 2 h 27 mm Nykytila 0 0,01 0,0 0,10 Vaihe 1 0,8 0,87 0,88 0,89 Vaihe 2 0,8 0,89 0,90 0,91 Taulukosta nähdään, että muutos valumakertoimissa on hyvin suuri. Nykytilanteessa selvitysalueelta ei etenkään lyhyillä sadetapahtumilla muodostu käytännössä juurikaan hulevesivaluntaa. Pidempikestoisillakaan rankkasadetapahtumilla hulevesien muodostuminen ei ole kovin merkittävää. Sen sijaan rakennetussa tilassa lähes kaikki tontille satava vesi muuttuu välittömäksi hulevesivalunnaksi myös lyhyillä sadetapahtumilla.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 7 (19) HULEVESVEMÄRVERKON TARKASTELU.1 Tastelun lähtökohdat.2 Johtopäätökset.2.1 Verkoston kapasiteetin riittävyys Hulevesiviemäriverkon toimintaa selvitysalueen ympäristössä tasteltiin rakentamalla alueesta kea hulevesimalli EPA SWMM ohjelmalla. Malliin rakennettiin hulevesien muodostumista kuvaava hydrologinen valuma-aluemalli sekä hulevesiviemäriverkostoa kuvaavaan hydraulinen malli. Hulevesimalliin sisällytettiin liitteenä 1 olevassa valuma-aluekartassa esitetyt 1 osavaluma-aluetta sekä Korpikodinkadun Lahtomäenkadun päähulevesiviemäri ja sen tärkeimmät sivuhaarat. Osavaluma-alueiden maankäyttö ja hydrologiset parameit arvioitiin keasti karttatastelun perusteella. Putkien ja kaivojen tiedot saatiin Tampereen Veden ajantasaisesta verkostokartasta. Mallissa huomioitiin myös, että Mäentakusenkadun pohjoispuolella Citymetin pysäköintialueella on kiinteistön hulevesien viivytystilavuutta hule- 9 -kaavamääräyksen mukaisesti noin m. Hulevesiviemäriverkon tasteluissa käytettiin kerran viidessä vuodessa (1/a) esiintyvää 1 minuutin kestoista rankkasadetta, jonka intensiteetti on 0,7 mm/min eli 12, l/s*ha. Sateen intensiteetti on Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) 2 loppuraportin mukainen ja perustuu Suomessa kesäisin vuosina tehtyihin tutkasadehavaintoihin. Mallinnuksen perusteella todettiin, että tastellun hulevesiviemäriverkon kapasiteetti riittää hyvin yleisillä sadetapahtumilla. Harvemminkin toistuvissa tilanteissa verkoston toiminta on pääosin riittävää ja tulviminen vain hetkellistä. Korpikodinkadun päähulevesiviemärin (00 B) yläpuolinen valuma-alue on kooltaan suhteellisen pieni (8,2 ha), joten hulevesimäärät pysyvät kohtuullisina. Alue sisältää kuitenkin paljon asfaltoituja katu- ja pysäköintialueita, mitkä tekevät hulevesivalunnan muodostumisesta nopeaa. Citymetin tontilla olevien hulevesien viivytysraisujen todettiin parantavan Korpikodinkadun päähulevesiviemärin toimintaa merkittävästi rajoittamalla tontilta viemäriin purkautuvia huippuvirtaamia. Tasteluissa ei voitu kuitenkaan huomioida hulevesiviemäriverkon todellista kuntoa, mikä voi vaikuttaa sen kapasiteettiin olennaisesti. Tästä huolimatta mallinnus antoi hyvän yleiskuvan verkostossa tapahtuvista ilmiöistä kuten herkimmistä tulvimispisteistä ja osavalumaalueiden merkityksestä. Korpikodinkadun päähulevesiviemärissä ennen Linnakeskuksen tonttiliittymää kerran viidessä vuodessa esiintyvällä 1 min rankkasadetapahtumalla hetkellinen huippuvirtaama on luokkaa 160 l/s. Jos Linnakeskuksen tontilla ei suoriteta hulevesiä viivyttäviä toimenpiteitä, tontilta Korpikodinkadun hulevesiviemäriin purkautuva huippuvirtaama olisi samalla rankkasadetapahtumalla noin 10 l/s. Näin ollen virtaama Korpikodinkadun päähulevesiviemärissä likimain kaksinkertaistuisi yksin selvitysalueen hulevesien vaikutuksesta, mikä kasvattaisi merkittävästi päähulevesiviemärin kuormitusta. Selvitysalue sijaitsee valuma-alueen latvaosissa, joten sen hulevesien vaikutukset kohdistuvat koko sen alapuoliseen valuma-alueeseen. Suurin vaikutus selvitysalueen hulevesillä olisi Korpikodinkadun ja Lahtomäenkadun välisellä alueella. Sen sijaan Lahtomäenkadun päähulevesiviemärin kapasiteettiin, 2 Aaltonen, J. ym Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU). Suomen Ympäristö, s.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 8 (19).2.2 Tulvariskialueet etenkin sen eteläosissa, vaikuttavat enemmän Lahtomäenkadun katualue ja sen varressa sijaitsevat asuinkorttelit. Myös Aitolahdentien varressa tapahtunut täydennysrakentaminen on lisännyt viimevuosina Lahtomäenkadun päähulevesiviemärin kuormitusta ja voinut aiheuttaa satunnaista hulevesien tulvimista Hannulankadun liittymässä. Mallinnuksen perusteella määritettiin selvitysalueen läheisyydestä kealla tasolla tulvariskialueet, joihin selvitysalueen hulevesillä voisi ääritilanteissa olla vaikutusta. Tulvariskialueiden sijainnit ja suuntaa antava rajaukset on esitetty asemapiirustuksissa liitteissä 2 ja. Tastelu on yleispiirteinen ja sen toituksena on havainnollistaa tulvariskialueiden sijainteja ja hulevesien määrällisen hallinnan tarvetta. Ensimmäinen tulvariskialue sijaitsee Korpikodinkadulla Linnakeskuksen tontin kohdalla, jossa hulevesien tulviminen kadulle (+10.2), johtaisi vesien valumiseen ja lammikoitumiseen kadun länsipuoleisille pysäköintialueille. Pysäköintialueet sijaitsevat alimmillaan tasossa +10.0, jolloin lammikoitumissyvyys olisi noin 0.2 meiä. Tulvimista esiintyisi kuitenkin vasta harvemmin toistuvilla rankkasadetapahtumilla ja tulviminen rajautuisi lähinnä pysäköintialueille, aineellisten vahinkojen riski on arvioitu vähäiseksi. Vesien tulviminen selvitysalueen sisällä on epätodennäköistä, koska sen asemapiirrosluonnoksissa esitetty tasaus on selvästi Korpikodinkatua korkeampi. Näin ollen hulevedet on mahdollista johtaa sujuvasti pois selvitysalueelta. Toinen tulvariskialue sijaitsee Linnainmaanraitti 16 ja Korpikodinkadun pientalokorttelin välisellä viheralueella. Viheralueen läpi on rakennettu avo-oja, joka liittyy Linnainmaanraitin hulevesiviemäriin tasossa Näin ollen hulevesiviemärin tulviessa vesi leviää ja padottuu ensimmäisenä tähän ojaan ja sen ympäristöön. Ääritapauksessa tulviva vesi voi peittää viheralueen läpi kulkevan kevyenliikenteen väylän, jonka alin kohta on tasossa Näin laajaa tulvimista voidaan pitää kuitenkin hyvin poikkeuksellisena eikä tulvimisella olisi tässäkään laajuudessa merkittäviä haittavaikutuksia, koska ympäröivät rakennukset sijaitsevat selvästi korkeammalla tasolla. Alimpana sijaitsee Linnainmaanraitti 16 (+10.2), kun taas Korpikodinkadun varren kiinteistöt sijaitsevat kaikki yli tasossa ja useat yli tasossa. Kolmannen tulvariskialueen muodostaa Linnainmaan seurakuntakeskuksen lounaispuoleinen piha, joka sijaitsee selvästi ympäristöään alempana, alimmillaan tasossa Mikäli Korpikodinkadun Lahtomäenkadun päähulevesiviemäri pääsisi tulvimaan tämän tason yläpuolelle, on veden padottuminen myös seurakuntakeskuksen pihaan ja rakennuksen sisälle mahdollista. Tulvariski ei johdu kuitenkaan selvitysalueen rakentamisesta, vaan tulvimista voi tapahtua jo nykytilanteessa. Vaikka tulvariski koskee vain poikkeuksellisia tilanteita, kiinteistön on suositeltavaa varautua jo nykytilanteessa hulevesien tulvimiseen esimerkiksi sopivalla pumppauslaitteistolla.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 9 (19) HULEVESEN HALLNNAN TARVE JA TAVOTTEET.1 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet.2 Hulevesien hallinnan tarve.2.1 Määrällinen hallinta.2.2 Laadullinen hallinta Hulevesien hallinnan ja johtamisen yleisiä hyviä periaatteita on kuvattu tyypillisesti seuraavalla toimintatapojen prioriteettijärjestyksellä:. Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen). Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla). Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa) V. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Prioriteettijärjestystä voidaan pitää hyvänä ohjeistuksena myös selvitysalueella, jossa toimintatavoista tulee kyseeseen lähinnä ensimmäinen ja toinen. Alueelliset laajemmat hulevesien hidastus- ja viivytysalueet eivät ole nykyisten maankäyttösuunnitelmien perusteella toteuttamiskelpoisia. Kaavamuutoksen vaikutuksesta selvitysalueen maankäyttö muuttuu rajusti. Nykytilassa alue sisältää vain metsittynyttä peltoa, mutta rakentamisen jälkeen läpäisemättömien pintojen yhteismäärä olisi noin 90 % tontin pintaalasta. Tämä johtaa suuriin alueella muodostuviin hulevesimääriin ja virtaamahuippuihin, jotka kuormittavat Korpikodinkadun päähulevesiviemäriä. Suuret virtaamahuiput voivat ylittää yksittäisen verkoston osan kapasiteetin kohottaen tulvariskiä valuma-alueella selvitysalueen alapuolisissa osissa. Hulevesiviemäriverkoston tasteluissa kappaleessa.2 todettiin, että ääritilanteissa suuret virtaamahuiput voivat aiheuttaa hulevesien hallitsematonta tulvimista katu- ja piha-alueille. Tasteluissa havaittiin myös, että ilman selvitysalueen sisällä suoritettavaa hulevesien hallintaa Korpikodinkadun päähulevesiviemärin huippuvirtaama likimain kaksinkertaistuu vain selvitysalueen hulevesien vaikutuksesta. Näin merkittävää pistevaikutusta ei voida pitää hyväksyttävänä tastellun valuma-alueen mittakaavassa. Näin ollen suurien hulevesivirtaamien hallitsemiseksi Linnakeskuksen tontilla tulee pyrkiä ehkäisemään hulevesien muodostumista sekä tasaamaan virtaamahuippuja pidemmälle ajanjaksolle hulevesien viivytyksellä. Selvitysalueen hulevesistä yli puolet muodostuu kattopinnoilta, joten hulevesiä voidaan pitää keskimääräiseltä laadultaan varsin puhtaina. Selvitysalueelle sijoittuvien pysäköintialueiden hulevedet ovat laadultaan huonompia, mutta eivät eroa lähialueiden kaduilla ja pysäköintialueilla muodostuvista hulevesistä. Koska tasteltu valuma-alue sisältää muutenkin paljon laajoja pysäköinti- ja katualueita, ja niihin verrattuna selvitysalueen pysäköintialueiden määrä on pieni, selvitysalueen hulevesien laatuvaikutukset ovat vähäiset. Näin ollen selvitysalueen hulevesille ei ole erityistä laadullisen hallinnan tarvetta.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 10 (19). Hallinnalle asetettavat tavoitteet Useisiin Tampereen asemakaavoihin, mm. Vuoreksessa, on sisällytetty erityisiä kaavamääräyksiä, joilla ohjataan hulevesien käsittelyn laajuutta ja sijoittumista. Myös selvitysalueen läheisyydessä sijaitseville Linnainmaan Prisman ja Citymetin tonteille on annettu vastaavia määräyksiä. Näin ollen selvitysalueen asemakaavoituksessa olisi johdonmukaista edetä samojen hulevesien hallinnan periaatteiden mukaisesti. Hulevesien hallinnan avulla on tavoitteena pienentää tulvimisriskiä kappaleessa.2.2 määritetyillä tulvariskialueilla. Hulevesien viivytyksen ja tulvasuojelun näkökulmasta hyviin tuloksiin voidaan päästä erityisesti hule-9 kaavamääräyksellä. Se velvoittaa viivyttämään läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä korttelin sisällä siten, että korttelialueille sijoitettavien viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuus on yksi kuutiomei jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömeiä kohden (1 m vettä/100 m 2 läpäisemätöntä pintaa). Lisäksi viivytystilavuuden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja siinä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Rakentamisen jälkeen selvitysalueella on nykyisten maankäyttöluonnosten mukaan noin 700 m 2 kattopintaa ja 200 m 2 asfalttipintaa. Lähtöoletuksena oli, että pysäköintialueet ovat kokonaan asfaltoituja ja jalankululle varatut alueet kivettyjä. Tällöin kaavamääräyksen hule-9 täyttäminen vaatisi tontille noin 10 m hulevesien viivytystilavuutta. Kaavamääräyksen vaatimaa viivytystilavuutta voidaan kuitenkin pienentää suosimalla tontilla läpäiseviä päällysteitä. Esimerkkejä näistä ja muista suositeltavista hallintatoimenpiteistä on annettu seuraavassa kappaleessa 6.1. Selvitysalueelle soveltuvia, eri hallintamenetelmiä yhdisteleviä raisuvaihtoehtoja on tasteltu kappaleessa 6.2.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 11 (19) 6 SUOSTELLUT RATKASUVAHTOEHDOT 6.1 Hulevesien hallintatoimenpiteet Hulevesien muodostumisen vähentäminen Hulevesien muodostumista voidaan vähentää kasvattamalla valuma-alueilla tapahtuvaa imeytymistä ja haihduntaa. Selvitysalueella suurin osa pihaalueista on päällystettyjä pysäköintialueita, mikä vaikeuttaa imeyttävien hallintamenetelmien käyttöä. Myöskään alueen maaperä ei ole kovin hyvin vettä läpäisevää, vaikka nykyiset savi- ja silttikerrokset poistettaisiinkin. Välitöntä hulevesivaluntaa voidaan kuitenkin vähentää imeyttämisen sijasta muilla menetelmillä kuten viherkatoilla, pihakasvillisuudella ja läpäisevillä päällysteillä, jotka viivyttävät hulevesiä ja lisäävät haihduntaa. Viherkatoilla toitetaan kasvillisuudella peitettyä kattopintaa, joka pidättää ja suodattaa vettä. Viherkaton kasvillisuuskerrokseen pidättynyt vesi haihtuu joko suoraan tai kasvillisuuden käyttämänä. Viherkatoilla pystytään usein pidättämään matalan intensiteetin sateet kokonaan, kun taas rankemmilla sateilla ylimääräinen vesi valuu kasvillisuuskerroksen pinnalla ja johdetaan normaalisti ränneillä ja syöksyputkilla eteenpäin. Viherkatot soveltuvat erityisen hyvin katosten ja piharakennusten yhteyteen, mutta niiden käytölle ei ole rakenteellista estettä myöskään muissa kohteissa. Laaja-alaisten viherkattojen käyttöä on havainnollistettu kuvassa. Kuva. Esimerkki laaja-alaisesta viherkattojen käytöstä. Veg Tech Ab. Vegetationsteknik. Systemlösningar och produer.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 12 (19) Hulevesivaluntaa voidaan vähentää myös läpäisevien päällysteiden, kuten reikälaattojen tai -kiveyksien käytöllä. Varsinaisten reikälaattojen ohessa myös väljästi saumatut betonikiveykset ovat hulevesien vähentämisen kannalta selvästi asfalttipintoja parempi vaihtoehto. Läpäisevät päällysteet vähentävät tehokkaasti etenkin matalan intensiteetin sadetapahtumien aiheuttamaa hulevesivaluntaa, koska päällyste ehtii imeä suurimman osan sille satavasta vedestä. Vaikka läpäisevän päällysteen vedenläpäisykyky ajan mittaan pienenisikin, näillä tapahtuva hulevesien muodostuminen ja virtaaminen on tavallisilla sadetapahtumilla aina vähäisempää, kuin esimerkiksi tiiviillä asfalttipinnoilla. Suuren intensiteetin rankkasateilla läpäisevä päällyste toimii likimain asfalttipinnan tavoin, joskin pintavalunnan virtausnopeudet jäävät asfalttipintoja alhaisemmiksi. Läpäisevän päällysteen käyttöä pysäköintialueella on havainnollistettu kuvassa Hulevesien pintajohtaminen Kuva. Esimerkki läpäisevän päällysteen käytöstä pysäköintialueella. Hulevesivirtaamia voidaan alentaa käyttämällä hulevesiviemäröinnin rinnalla hulevesien pintajohtamista, esimerkiksi kouruja, kivettyjä painanteita ja linjakuivatusta. Periaatteena voi olla, että normaalitilanteessa veden johdetaan pintaraisuilla ja vasta niiden täytyttyä vedet ohjataan hulevesiviemäreihin. Hulevesiviemäröinti toimii näin ollen pintaraisujen tulvareittinä. Pintaraisuilla voidaan kerätä hulevedet esimerkiksi pysäköinti- ja jalankulkualueilta ja johtaa biopidätysalueille tai hulevesiviemäriin. Pintajohtamisen etuna on hulevesien hitaampi virtaus, mikä alentaa hetkellisiä virtaamapiikkejä esimerkiksi hulevesiviemäriverkon solmupisteissä. Esimerkki hulevesien pintajohtamisesta on kuvassa 6. Pintajohtamismenetelmän yksityiskohdissa tulee huomioida talvikunnossapidon ja puhdistuksen vaatimukset. Hulevesien pintajohtamista voidaan hyödyntää myös kattovesien johtamisessa sekä osana pihojen istutusalueita. Tätä on havainnollistettu kuvassa 7 esimerkillä, jossa kattovedet johdetaan hulevesiä hidastavan kivipesän läpi. Kuva: Suunnittelukeskus Oy

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 1 (19) Kuva 6. Esimerkki hulevesien pintajohtamista Hulevesien viivytys Kuva 7. Hulevesien pintajohtamista osana istutuksia 6. Hulevesien viivyttämisellä pyritään hulevesivirtaamien porrastamiseen pidemmälle ajanjaksolle, jolloin purkureittien hetkellinen kuormitus alenee ja tulvimisriski pienenee. Tontin sisällä hulevesiä voidaan viivyttää joko maanalaisilla kennostoilla tai maanpäällisillä painanteilla. Maanalaiset kennostot ovat tyypillisesti muovikaseteista päällekkäin ja vierekkäin koottuja rakenteita. Muovikennostojen etu on niiden suuri, jopa 9 % hyötytilavuus, jolloin suhteellisen pienellä rakennetilavuudella saavutetaan suuriakin hulevesien viivytystilavuuksia. Maanalaiset kennostot voidaan liittää ongelmitta hulevesiviemäriverkkoon ja erilaisiin tontin kaivojärjestelyihin. Oikein rakennettuna kennostot eivät vaikuta yläpuolisten osien liikennöitävyyteen. Esimerkki 0 m maanalaisen kennoston rakentamisesta on kuvassa 8. Kuva: Suunnittelukeskus Oy 6 Kuva: FCG Finnish Consulting Group Oy

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 1 (19) Kuva 8. Laaja-alaisen maanalaisen kennoston rakentaminen. Kohde sijaitsee Norjassa, Sandefjordissa. 7 Maanpäällinen hulevesien viivytys voidaan toteuttaa biopidätysalueilla, jotka ovat osa pihakasvillisuutta. Biopidätysalueet ovat kasvillisuuspainanteita, joihin on toituksena varastoida hetkellisesti hulevesiä. Biopidätysalueelle johdetut vedet poistuvat alkutilanteessa ainoastaan suodattumalla maakerrosten, millä on hulevesiä puhdistava vaikutus. Suodatusta voidaan tehostaa rakenteen salaojituksella, joka johtaa vedet tontin hulevesiviemäriverkkoon. Veden pinnan tason noustessa biopidätysalueella määrätylle tasolle, ylimääräiset hulevedet johdetaan ylivuotorakenteen kautta hallitusti hulevesiviemäriverkkoon. Pysäköintialueen yhteyteen toteutettua hulevesiä viivyttävää biopidätysaluetta on havainnollistettu kuvassa 9. Vaihtoehtoisesti maanpäällinen viivytys voidaan toteuttaa esimerkiksi betonirakenteisilla istutusalueilla. Kuva 9. Esimerkki pysäköintialueen yhteyteen toteutetusta hulevesiä viivyttävästä biopidätysalueesta. 8 7 Wavin-Labko Oy, Wavin Q-Bic sadevesikasetit, Tuote-esite Kuva:

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 1 (19) 6.1. Tulvareitit 6.2 Raisuvaihtoehdot VE1: Maanalainen viivytys Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäksi on suunniteltava erityistilanteita varten hulevesien tulvareitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa joissa hulevesiviemäriverkon ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. Yksinkertaisimmillaan tulvareittejä voidaan muodostaa esimerkiksi käyttämällä yhtenäisiä reunakiveyksiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella. Myös pihojen kaltevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Katualueelta tulvavedet tulisi pyrkiä johtamaan maaston painanteisiin tai ojiin, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinkoja eivätkä haittaa alueiden käyttöä muuten kuin hetkellisesti. Raisuvaihtoehdossa VE1 koko selvitysalueen katto- ja kenttävedet kerätään tontin hulevesiviemäriverkolla yhteen maanalaiseen hulevesien viivytyskennostoon. Vedet johdettaisiin erillisiä hulevesiviemärilinjoilla rakennuksen pohjois- ja eteläpuolitse tontin lounaiskulmaan, Korpikodinkadun varteen, jonne maanalainen kennosto sijoitettaisiin. Raisuvaihtoehto VE1 on kuvattu liitteenä 2 olevassa asemapiirustuksessa. Maanalaisesta kennostosta hulevedet johdetaan normaalitilanteessa pienemmän tyhjennysputken kautta tontin kokoojakaivoon, joka on yhdistetty Korpikodinkadun päähulevesiviemäriin. Hule-9 -kaavamääräyksen mukaisesti kennoston tulee tyhjentyä tyhjennysputken kautta 12 tunnin kuluessa, jotta viivytystilavuus on todennäköisemmin käytettävissä seuraavan rankkasateen esiintyessä. Rankkasadetilanteessa kennoston tyhjennysputken kapasiteetti ylittyy, jolloin kennostoon alkaa padottua vettä. Suunnitellun padotuskorkeuden jälkeen, eli viivytystilavuuden täytyttyä, vedet ohjataan ylivuotoreittinä toimivan suuremman putken kautta tontin kokoojakaivoon. Viivytystilavuuden ollessa kokonaan käytetty ylimääräiset hulevedet virtaavat suoraan ylivuotoreitin kautta järjestelmän ohi, jolloin järjestelmän toiminta muistuttaa tavanomaista hulevesiviemäröintiä. Rakentamisen jälkeen selvitysalueella on nykyisten maankäyttöluonnosten mukaan noin 700 m 2 kattopintaa ja 200 m 2 asfalttipintaa. Kun on oletettu, että pysäköintialueet ovat kokonaan asfaltoituja ja jalankululle varatut alueet kivettyjä, kaavamääräyksen hule-9 täyttäminen vaatisi tontille noin 10 m hyötytilavuutta hulevesien viivytykseen. Esimerkkinä käytetyillä Wavin Q-Bic kennostoilla viivytystilavuuden toteuttaminen vaatisi yhteen kerrokseen asennettuna noin m 2 alueen tontilta. Kennosto ei rajoita liikennöintiä ja ainoat maanpäälle näkyvät yksityiskohdat ovat tastuskaivojen kannet. Kennosto voidaan sijoittaa tontilla useaan eri kohtaa, kunhan se saadaan asennettua riittävän korkealle suhteessa Korpikodinkadun päähulevesiviemäriin. Tällöin päähulevesiviemärin tulviminen ei suoraan vaikuta viivytyskennoston toimintaan eikä näin ollen johda vesien tulvimiseen selvitysalueen sisällä. Viivytyskennoston tulee sijoittaa tontille siten, että se voidaan rakentaa jo ensimmäisen rakennusvaiheen aikana ja siten, että se ei haittaa toisen vaiheen toteuttamista.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 16 (19) VE2: Osittainen maanpäällinen viivytys Raisuvaihtoehdossa VE2 hulevesien johtamisreitit ja hallinnan periaatteet ovat hyvin samankaltaiset kuin ensimmäisessä raisuvaihtoehdossa. Kuitenkaan kaikkea hulevesien viivytystä ei VE2:ssa suoritettaisi yhdessä maanalaisessa kennostossa, vaan tontin pohjoisosien hulevedet johdettaisiin sen sijaan maanpäällisille kahdelle biopidätysalueelle. Tontin eteläosiin jäävien palloiluhallien katoilta ja asfalttipinnoilta hulevedet johdettaisiin maanalaiseen kennostoon kuten ensimmäisessä raisuvaihtoehdossa. Raisuvaihtoehto VE2 on kuvattu liitteenä olevassa asemapiirustuksessa. Biopidätysalueelle 1 johdettaisiin hulevedet rakennuksen kirjasto-osan katolta ja sen pohjoispuoleiselta pysäköintialueelta. Biopidätysalueelle 2 johdettaisiin puolestaan hulevedet suurelta osalta uimahallirakennuksen katosta sekä uimahallin luoteispuoleiselta pysäköintialueelta. Ensimmäisessä rakennusvaiheessa koko biopidätysalueelle 2 kohdennettu alue olisi pysäköintialuetta. Biopidätysalueet voisivat olla tyypiltään esimerkiksi betonirakenteisia istutusalueita, jolloin niiden hyötytilavuutta saadaan parannettua. Biopidätysalueilla on ylivuotorakenteet, joiden kautta ylimääräinen vesi johdetaan hulevesiviemäriverkkoon. Biopidätysalueilla tulee olla lisäksi sellainen salaojitus tai tyhjennysputki, että viivytystilavuus tyhjenee 12 tunnin kuluessa. Biopidätysalueiden mitoitustiedot on koottu taulukkoon 6. Taulukko 6. Biopidätysalueiden mitoitustiedot. Biopidätysalue 1 Biopidätysalue 2 Kohdennetut kattopinnat 100 m m 2 Kohdennetut pysäköintialueet 0 m m 2 Viivytystilavuus(hule-9) 2 m 0 m Käytettävissä oleva pinta-ala 8 m 2 8 m 2 Keskisyvyys 0, m 0, m Esitetyt biopidätysalueet olisivat toteutettavissa pysäköintialueiden keskisaarekkeille jääville viheralueille, jotka on esitetty Linnakeskuksen asemapiirustusluonnoksissa. Molempien biopidätysalueiden osalta tarvittavan pinta-alan saavuttaminen vaatisi kolmen pysäköintiruudun poistamista. Maanalaiselta viivytyskennostolta vaadittu hyötytilavuus olisi biopidätysalueiden viivytystilavuuden jälkeen enää noin 7 m. Sen toteuttaminen vaatisi yhteen kerrokseen asennettuna noin m 2 alueen tontilta. Muuten kennoston toiminta ja rakenteet vastaavat raisuvaihtoehtoa VE1. 6. Hallinnalla saavutettavat tavoitteet Raisuvaihtoehdoissa VE1 ja VE2 esitetyillä hulevesien viivytystoimenpiteillä saadaan alennettua selvitysalueelta Korpikodinkadun päähulevesiviemäriin purkautuvia virtaamia merkittävästi. Mallinnuksen perusteella kerran viidessä vuodessa esiintyvällä 1 minuutin rankkasateella huippuvirtaama ilman hulevesien hallintaa on noin 10 l/s. Sen sijaan esitettyjen hulevesien hallintatoimenpiteiden vaikutuksesta purkuvirtaama laskee noin 7 % luokkaan 0 l/s. Yhteenveto raisuvaihtoehdoista on esitetty taulukossa 7.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 17 (19) Taulukko 7. Raisuvaihtoehtojen yhteenveto. VE 1 VE 2 Maanalainen viivytystilavuus 10 m 7 m Maanpäällinen viivytystilavuus - m Viivytystilavuus yhteensä 10 m Purkuvirtaama tontilta ilman hule-9 * 10 l/s Purkuvirtaama tontilta, kun hule-9 * 0 l/s (-7 %) * Kerran viidessä vuodessa esiintyvä 1 min rankkasade. Taulukosta 7 nähdään, että molemmilla raisuvaihtoehdoilla saavutetaan samat tavoitteet virtaamien rajoittamisessa. VE1 eli hulevesiviemäröintiin ja vain maanalaiseen viivytykseen perustuva raisu on yksinkertainen ja verrattain edullinen toteuttaa. Maanalaisen viivytyksen tapauksessa piha-alueet saadaan tehokkaaseen käyttöön. Sitä vastoin VE2:ssa esitettyjä pintaraisuja voidaan hyödyntää jos piha-alueille halutaan rakentaa esimerkiksi vesiaiheita. Molemmissa raisuvaihtoehdoissa kaavamääräyksen hule-9 vaatimaa viivytystilavuutta voidaan pienentää lisäämällä läpäisevien päällysteiden osuutta tontilla. Läpäisemättömien pintojen korvaaminen läpäisevillä pinnoilla vähentää hulevesien viivytystilavuuden tarvetta yhdellä kuutiomeillä sataa korvattua neliömeiä kohti. Esimerkiksi 1000 m 2 asfalttipinnan korvaaminen läpäisevällä pinnalla vähentää tarvittavaa hulevesien viivytystilavuutta 10 m. Hulevesien hallinnan vaikutuksesta tapahtuva purkuvirtaamien tasaantuminen pienentää selvitysalueen rakentamisen aiheuttamaa hulevesikuormitusta Korpikodinkadun päähulevesiviemäriin. Tällä on selvä tulvariskiä alentava vaikutus selvitysalueen alapuolisissa osissa. Etenkin kappaleessa.2.2 määritetyillä, liitteissä 2 ja esitetyillä tulvariskialueilla tulvimisriski pienenee. Raisuvaihtoehtojen vaikutusta Korpikodinkadun päähulevesiviemäriin on havainnollistettu taulukossa 8. Tastelupiste on päähulevesiviemärissä selvitysalueen tonttihaaran jälkeen. Sadetapahtumana käytettiin kerran viidessä vuodessa esiintyvää 1 minuutin rankkasadetta. Taulukko 8. Vaikutukset Korpikodinkadun päähulevesiviemäriin. Tasteltava tilanne Virtaama Nykytilanne 180 l/s Tuleva tilanne, ilman hule-9 10 l/s (+70 %) Tuleva tilanne, kun hule l/s (+10 %) Taulukosta 8 nähdään, että ilman hulevesien hallintaa virtaama Korpikodinkadun päähulevesiviemärissä kasvaisi noin 70 %. Sen sijaan esitettyjen hulevesien hallintajärjestelmien avulla virtaaman kasvu päähulevesiviemärissä jäisi vähäiseksi, noin 10 % tasoon. Kokonaisuudessaan selvitysalueen vaikutus tasteltuun hulevesiviemäriverkkoon on vähäinen, mikäli esitetyt hulevesien hallintatoimenpiteet toteutetaan.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 18 (19) 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalueena olevaan niin kutsuttuun Linnakeskuksen palvelukortteliin on esitetty asemakaavan muutoksella rakennettavan alueellisia kirjasto- ja liikuntapalveluita. Nykyisten asemapiirrosluonnosten mukaan tontin pintaalasta yli 90 % olisi katto- ja asfalttipintoja. Nykytilassa tontti on kokonaan metsittynyttä peltoa, joten asemakaavan muutoksen myötä tontilta muodostuvat hulevesimäärät kasvavat hyvin merkittävästi. Selvitysalueen (1, ha) hydrologisia vaikutuksia arvioitiin laajemmassa mittakaavassa osana Korpikodinkadun Lahtomäenkadun päähulevesiviemärin valuma-aluetta ( ha). Valuma-aluetastelun perusteella todettiin, että selvitysalue sijaitsee valuma-alueen latvaosissa, joten selvitysalueen hulevesillä on suora vaikutus sen alapuoleiseen hulevesiviemäriverkkoon. Näitä vaikutuksia arvioitiin tätä varten laaditun valuma-alueet ja hulevesiviemäriverkoston yhdistävän hulevesimallin avulla. Hulevesimallinnuksen perusteella todettiin, että tastellun päähulevesiviemärin kapasiteetti riittää hyvin yleisillä sadetapahtumilla ja harvemminkin toistuvissa tilanteissa verkoston toiminta on pääosin riittävää. Osana tasteluja selvitysalueen läheisyydestä määritettiin kealla tasolla tulvariskialueet, joihin selvitysalueen hulevesillä voisi ääritilanteissa olla vaikutusta. Tulviminen selvitysalueen sisällä on epätodennäköistä, koska sen asemapiirrosluonnoksissa esitetty tasaus on selvästi Korpikodinkatua korkeampi. Läpäisemättömien pintojen suuresta määrästä johtuen selvitysalueella hulevesien hallinnan tarve painottuu niiden määrän ja virtaamien hallintaan. Hallinnan tarvetta korostaa selvitysalueen alapuolelta määritetyt tulvariskialueet, joihin selvitysalueella tehtävällä hulevesien hallinnalla on suora tulvimisriskiä alentava vaikutus. Selvitysalueen hulevesillä ei ole merkittävää laadullista vaikutusta, koska suuri osa vesistä muodostuu puhtailta kattopinnoilta, ja lisäksi valuma-alue sisältää jo nykytilassa laajoja päällystettyjä alueita. Tehtyjen tastelujen perusteella selvitysalueelle suositellaan Tampereella yleisesti asemakaavoissa käytettyä hule-9 -kaavamääräystä, joka edellyttää kiinteistökohtaista hulevesien viivytystä (1 m vettä / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa). Selvitysalueella viivytystilavuuden tarve on noin 10 m. Lisäksi viivytystilavuuden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja siinä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Hulevesien viivytys voidaan järjestää monin eri tavoin joko maanpäällisin tai maanalaisin menetelmin. Suositelluissa raisuvaihtoehdoissa on esitetty kahta hulevesien hallinnan toteutusperiaatetta: VE1 perustuu vain maanalaiseen viivytystilavuuteen, kun taas VE2 yhdistää tähän myös maanpäällistä viivytystä. Molemmissa vaihtoehdoissa tontin vedet kerätään hulevesiviemäreillä, mutta niiden rinnalla voidaan käyttää myös pintareittejä. Kaavamääräyksen edellyttämää viivytystilavuutta voidaan pienentää suosimalla salaojitettuja päällysteitä ja viherpintoja. Hulevesien muodostumisen vähentämiseksi asfalttipinnat suositellaan korvattavan osin esimerkiksi betonikiveyksin. Esitetyillä hulevesien hallintaraisuilla pienennetään merkittävästi selvitysalueelta Korpikodinkadun päähulevesiviemäriin kohdistuvia virtaamahuippuja. Virtaamahuippu alenisi hulevesien viivytyksen vaikutuksesta noin 7 % kerran viidessä vuodessa esiintyvällä 1 minuutin rankkasateella. Tämän todettiin alentavan hulevesiviemäriverkon kuormitusta merkittävästi ja pienentävän tulvariskiä selvitysalueen alapuolella. Selvitysalueen vaikutus tasteltuun hulevesiviemäriverkkoon jää vähäiseksi, mikäli esitetyt hulevesien hallintatoimenpiteet toteutetaan.

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Loppuraportti 19 (19) Tontin toteutussuunnittelun yhteydessä tulee laatia myös hulevesien hallintajärjestelmien toteutussuunnitelma, jossa tennetaan yksittäisten menetelmien sijoitusta, mitoitusta ja yksityiskohtia. Lisäksi selvitysalueen rakentamisen aikaiseen hulevesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska rakentamisen aikaiset hulevedet ovat laadultaan usein huonoja. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Laatinut: Perttu Hyöty toimialajohtaja, dipl.ins. Hannes Björninen suunnitteluinsinööri, dipl.ins.

22 V , Citymet /a, 1 min rankkasade, Virtaama: 160l/s Purku Korpikodinkadun päähulevesiviemäriin 1/a, 1 min rankkasade, ilman hule-9: 10l/s hule-9 kanssa: 0 l/s p , Biopidätys 2 8 m2 0 m 10,6 10,6 KORPKODNKATU a MÄENTAKUSENKATU ajo 10 10,6 ap 1078 PYSÄKK 00 B 108, Y- e=0.0 1 a=168,0 M 2 UMAHALL YHT. 108ap + kpl/ap/linja-auto VSS Uimahallin katto- ja kenttävedet johdetaan biopidätysalueelle 2 Polkupyörät AULA/ KAHVO 78 0ap + ap/nva 2 Biopidätys 1 8 m2 2 m KRJASTO/ KUNTOKESKUS ,7 10,8 10, , PETTASENKATU ,7 109, , 111, ,9 V M ,9 28 Kirjasto-osan katto- ja kenttävedet johdetaan biopidätysalueelle 1 aita lastaus kirjastoauto PYSÄKK 21 aita MÄENTAKUSENKATU -V 11 V V 11 V Kattopinta, vaihe 1 Kattopinta, vaihe 2 Asfalttipinta Kivetty pinta Viherpinta Nykyinen hulevesiviemäri Tontin hulevesiviemäri Biopidätysalue Maanalainen viivytys Tulvariskialue Päävedenjakaja Sivuvedenjakaja 109 0,1 10, , 10 Seurakuntakeskus k - 102,6 10, LNNANMAANRATT Tulvariskialue: 107 Korkeustaso alle , 10, 10, Seurakuntakeskus 10, Tulvariskialue: Korkeustaso alle , , B 00 B ,2 101 Polkupyörät 7 a 2 10, ap /linja-auto B lasikatteinen galleria ajo 1 SALBANDY/ FUTSAL Maanalainen hulevesien viivytyskennosto: Hyötytilavuus n.7 m Pinta-ala n m ap 10 Korpikodinpuisto LNNAKESKUS SULKAPALLO 109, ap tukim Sulkapallo- ja salibandyhallien Katto- ja kenttävedet johdetaan tontin hulevesiviemäriverkkoon ja maanalaiseen viivytykseen 109,0 tukim aita 2 109, ,0 Korpikodinpuisto ,1 111,1 112, , , 117, 11,0 10,2 00 B 10,2 10,1 10,1 M 00 B 10,6 V 10, ,010,1 10,,1 109,6 10,1 0, V 10,1 10,1 P 10,6, 10, 10,1 10, 10,2 10, 10, 10,0 100 m 10, 102, 10,9 a a 10 Tulvariskialue: Korkeustaso alle KORPKODNKATU 10,9 a ,1 10,1 a 107, VSS k a 107, 107, ,7 107, 108,8 108,8 109,1 109, -,7 Rakennuskohde TAMPEREEN KAUPUNK Linnainmaan asemakaavan nro 86 hulevesiselvitys Pyhäjärvenkatu 1, 200 Tampere Puh , Päiväys Pääsuunn. H. Björninen Hyv P. Hyöty Piirustuksen sisältö Mittakaavat Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Asemapiirustus, VE2 1:1000 (A2) Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Muutos VHT 01-P12 Tiedosto Suunn./Piirt. H. Björninen Tastaja P. Hyöty Yhteyshenkilö H. Björninen 20 A S

23 V , Citymet Seurakuntakeskus k - 102, , /a, 1 min rankkasade, Virtaama: 160l/s Purku Korpikodinkadun päähulevesiviemäriin 1/a, 1 min rankkasade, ilman hule-9: 10l/s hule-9 kanssa: 0 l/s 108 Tulvariskialue: 107 Korkeustaso alle Seurakuntakeskus p , ,6 10,6 KORPKODNKATU B a MÄENTAKUSENKATU ajo 10 10,2 10,6 ap Polkupyörät ap /linja-auto PYSÄKK 00 B 108, Y- e=0.0 1 a=168,0 M 2 UMAHALL YHT. 108ap + kpl/ap/linja-auto lasikatteinen galleria VSS 1 SALBANDY/ FUTSAL 77 2 Polkupyörät AULA/ KAHVO Maanalainen hulevesien viivytyskennosto: Hyötytilavuus n.10 m Pinta-ala n m ap + ap/nva LNNAKESKUS KRJASTO/ KUNTOKESKUS SULKAPALLO 108,7 10,8 10,2 0 2 Katto- ja kenttävedet johdetaan tontin hulevesiviemäriverkkoon , PETTASENKATU 11 aita lastaus 109,7 kirjastoauto 109, PYSÄKK , 17ap tukim 111, ,9 V 21 aita M 1080 tukim aita , MÄENTAKUSENKATU 18 -V 11 V 120,0 - Korpikodinpuisto V 11 V ,1 111,1 117, Kattopinta, vaihe 1 Kattopinta, vaihe 2 Asfalttipinta Kivetty pinta Viherpinta Nykyinen hulevesiviemäri Tontin hulevesiviemäri Maanalainen viivytys Tulvariskialue Päävedenjakaja Sivuvedenjakaja 0,1 10,6 10, 10, LNNANMAANRATT 10, 10, Tulvariskialue: Korkeustaso alle , 10,0 10, B a 2 10, B ajo ap 10 Korpikodinpuisto ,6 109, , , 11,7 116, 11,0 10,2 00 B 10,2 10,1 10,1 M 00 B 10,6 V 10, ,010,1 10,,1 109,6 10,1 0, V 10,1 10,1 P 10,6, 10, 10,1 10, 10,2 10, 10, 10,0 100 m 10, 102, 10,9 a a 10 Tulvariskialue: Korkeustaso alle KORPKODNKATU 10,9 a ,1 10,1 a 107, VSS k a 107, 107, ,7 107, 108,8 108,8 109,1 109, -,7 Rakennuskohde TAMPEREEN KAUPUNK Linnainmaan asemakaavan nro 86 hulevesiselvitys Pyhäjärvenkatu 1, 200 Tampere Puh , Päiväys Pääsuunn. H. Björninen Hyv P. Hyöty Piirustuksen sisältö Mittakaavat Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Asemapiirustus, VE1 1:1000 (A2) Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Muutos VHT 01-P12 Tiedosto Suunn./Piirt. H. Björninen Tastaja P. Hyöty Yhteyshenkilö H. Björninen 202 A S

24 Jussilankatu Jussilankulma Aitolahdentie Aitolahdentie Puttosenkatu Kirviälänkatu Kirviälänkatu Liikekatu Huovisenkatu Helminkuja Länkimäenraitti Länkipuistonkatu Länkiniitynkatu Koivupirtinkatu Hannulankatu Lahtomäenkatu Hannulanraitti Konmäenkatu Konkuja Mä Aitolahdentie Piettasenkatu Linnainmaanraitti Lahtomäenkatu Konmäenkatu Konmäenkatu Mäentakusenkatu Mäentaku Mäenrinteenkatu Korpikodinkatu Heikkilänkatu Mäentakusenkatu Kotipellonraitti Aitolahdentie Pikkupiiankatu Piettasenkatu Taljakatu Aitolahdentie Kahdenmantanpolku Eetunraitti Puttosenpolku Kolmenkallenpolku Länkinotkonraitti Lahtomäenraitti VT 9 VT 12 VT 12 VT 12 VT 9 M vrp vrp vrp vrp vrp M rp Sos.- ja terveysasema k Posti p Liiker. k p - Liiker.k a at at ma Liiker. p V-V V V V V V V V V V Päiväkoti k V Koulu k Seurakuntakeskus k - M ar ar ar ar - V M -V - -V - - -V -V -V -V VSS k M V Mp-as. Lrp Liiker. p M V Sähköasema k M V V V V V V V V V V V Radioas. Pmo Pmo a a a a a a kr kr Z Z a a a a a VSS k a a a a at ma a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a a Z a a a a a a a a ma at ma a a a kr 10, 10,9 10,6 102,8 10,0 10,2 10,0 102,7 102, 102,1 10, 10,6 10, 10,1 102,8 106,7 10,2 10, 10, 10,2 10,1 10,1 10,0 102,8 102,6 102, 102, 102, 102, 102, 102,7 102,0 102,1 102,0 101,8 101,6 100,9 102,8 102,7 101,1 101,1 101,1 100,9 100,9 101,7 101,7 102,0 102,0 101,1 101,0 101,0 100,7 10,7 112,2 10,9 10,9 101, 101, 99,9 99,8 99,9 100,0 100,2 100, 99,8 100, 100,6 100,7 101,1 101, 101,7 101,6 102,1 101,6 101, 101, 101, 102,0 101,9 99,8 101,0 101,0 10,2 10,0 10, 10,0 10,9 10,9 10,6 10,1 10,7 10, 102, 101,0 101,1 102,6 10,9 101,0 101,0 106, 106, 10,2 10,6 10,1 10,6 10,2 10,2 10,1 10,2 10,2 10,1 10,9,8 10,9 10,1 08, 10,9 106, 102,6 10, 106,7 106, 10,1,6 111,8 111, 108,7 106, 106,7 107, 111,, 109, 106, 107, 102,8 102,6 10,6 10, ,0 112, 111, , 107, 10, 10, 10,6 10, 10,6 10,6 10,9 10,0 10,1 10,9 10,6 10,6 10,9 102, 102,0 102, ,1 10,6 10,6 106,7 10,6 10,2 10,2 10, 10,2 106, 10,6 108,9 106, 109,, 111,7,9 111, , 106, 106, , 106, 106, 106, 106, 106, 107,6 10,7 108, 107, 107,6 107, 107,6 107, ,2 112,0 112,1 107,6 109,1 108,8 107,7 108,7 109,,9 108,7 107,7 108, 108, 109,7,6 112, 11, 11,9 11, 11, 11,,,7 112,,,2 108,9 10,6 106,7 106, 108,7, 111,2 111,, 109, 106, 10,9 10,6 10,9 10,7 10,9 10,2 10,6 10,9 10, 10,1 10,0 10, 10,1 10, 10,9 10,6 10, 10,2 10,1 108, 10,6 10, 10,9 10,9 10,7 102,8 102,6 102, 102,1 101,6 101, 101, 101,0 100,9 100,6 100,2 100,2 100,0 100,0 99,1 99,2 99, 99,8 100,1 100, 100, 100,9 101,0 101,1 100, 100, 100,2 100,1 100,0 99,9 99,7 99,7 99,6 99, 99,2 99,2 99,1 99,1 99, 100,2 100,8 101, 101, 100, 100, 100, 100, 100, 100,2 100,2 100, 99,7 100,1 100,0 100, 100,6 99,9 100,2 101,0 101, 101, 10,9 10,7 10,2 10, 10,2 10,8 10,2 10,8 10, 102, 102, 102,0 101,7 102,0 101, 101,1 101, 101,6 102,0 10,2 10,6 10,7 10, 10,9 10,1 10,1 101,1 100,9 10,9 10, 10,1 102,8 102, 10,1 10,0 10,7 10,0 10, 10,2 102, 10,7 10, 10,2 10,8 10,2 102,0 101, 101, 101, 101,6 101,8 101,9 102,1 102, 102, 102,7 10,1 10,6 10,9 10,2 10, 10,1 10,9 10, 10,6 10,0 10,0 102,8 10,0 10,0 10, 102,8 10,1 102,7 10,9 102,8 10,0 10, 102,0 10,1 10, 10,6 10,6 10,9 10, 10,7 101, 101, 101,7 101, 101, 10,7 106, 10,1 10,9 10,1 10, 106, 10,1 10,6 10,1 10,7 10,1 10,6 10,1 10, 102,6 102, 102,1 101,9 101,7 101,7 101, 10,7 10, 10,2 102, 101, 101,7 100,9 102,8 102,8 102,7 102,7 102, 10,7 10,1 10,7 10,1 10,1 102,6 102, 102,7 101,9 101,6 101, 101, 10,1 10,2 10,2 10,2 10,6 10,9 10,1 10,1 10,2 10,1 10,9 10,9 10,9 10,1 10,9 10,6 10,2 108, 10, 10,6 102,6 10,6 10,8 10,9 107, 108,8 108,8 10,7 10, 10, 10,6 10,7 10, 10,7 109,0 109,2 109,6 107, 106, 10,9 10, 108,6 108,9 108,9 109,0 109,0 108,9 108,9 108, 107, 107, 107,7 108, 109,0 10,1 10,0 10, 10, 10, 10, 10,2 10,1 10,2 10,1 10, 10, 102,6 10, 102, 10, 10, 10,1 118,9,0 112, 11,8 111,1 112, 11,6 117,8 111,1 11,7 117,8 116, 119,1 107,6 109,,7 111, 112,1 112,7 117,8 116,6 11,2,1 112, 11,7 11,0 112, 116, 117, 116,6 11,0 11,1 11,6 11,8 10,0 10,9 10,8 10,8 10,8 10,8 10,8 10,7 10,7 10,6 10,6 10,7 10, 10, 10, 10, 10,2 10, 10,7 10, 119, , 118, ,9 10,9 10,2 11,1 10,6 10, ,1 101,8 10,9 10,1 10,1 107, 107, 107,7 109, , 101,6 101,6 102,1 102, 102, 101,9 10,2 10,2 10, 10, 10, 10,2 10, ,6 10,7 10, 10,9 10,6 10, ,2 10, 10,010,1 10, 10,6 10,0 10, 102, , , ,6 10,6 10,9 10,1 106, 106, 106, 107, 107, 108, 107, 10,6 10,9 10,6 106, 107, 10,1 10,0 10,6 10,9 10,6 10,6 10, 10, 10, 10,6 10, 10, 106, 106, 106, 10,1 10,6 10,9 106, 108,8 109, ,6 101,6 108, 10,2 108,9 102,7 102, 10, , 106, 106, , 108, 10,0 108,2 107, 107, ,2 108,2 107, 106, 106, 106, 10,2 10,2 10,6 10,6 10, ,2 10,1 10,6 10,9 10,0 10, 107, 107, ,9 109,0,,1,1 107, 107, 107, 107,7 108,2 11,8 101, 10,9 106, 10,1 10,9 107, 111,8, 111,,0,0 107, 109,6 109,2 108,8 8,7 109,0 109, 109,7,0 109,6,0,2,2,,2,,2, 10,2 10,7 10, 10,7 10,9 10,1 10,9 10,6 10,2 10,0 10,6 10,0,2 108,6 109,1 109,8 109,6 108,9,2 109,1,1 10,8 10,2 10,2 10,2 10,9 10,7 10,6 107, 107, 107, 107, 107,6 107, 107, ,9 109,7 108,2 106,7 106,7 107,7 108, ,6 11,6 106, 107, 118,8 119,0 10,6 108,2, 111,7 111,1 111,,8,6 10,1 101,9 101,6 101, 102,7 107, 10,9 106,7 107,6 10,1 10,0 106, 106, 12,7 121,7 12, 127,2 12, 12,6 12,9 11,6 106, 12,2 126,1 126,2 12,9 12, 126,1 12, 12, 12, 12, 109,7 111, 111,9 11,8 11,9 117,9 117,9 121,1 121,1 12, 12, 12,1 10,6 107, 108, 106, 107, 108,7 109,8,8 111,2 10,9 106, 107,7 10,6 10,1 10,1 10, 107, 109,7 109, 109,8 111,2 107, 12,6 12, 12,9 126, 126,2 126,0 12,8 12,8 12,9 12,7 12,9 12,8 126,0 127, 127,0 12, 12,9 121,7 119,6 11, 112,,6 109,1 108,7 108, 107, 107, 107, 107, 107, 106, 107, 106,7 107, 107, 107,7 107, 107, 108,9 108, 109,2 109,6 109, ,0 12,2 119, 120, ,8 12,6 108,2 108,9 109, ,1 10,1 10,1 10,6 109,8 108, ,2 109,0 108, ajo ajo aita aita aita kirjastoauto lastaus tukim tukim ap 0ap + ap/nva ap 17ap ap /linja-auto YHT. 108ap + kpl/ap/linja-auto UMAHALL LNNAKESKUS VSS PYSÄKK PYSÄKK Polkupyörät Polkupyörät SALBANDY/ FUTSAL KRJASTO/ KUNTOKESKUS SULKAPALLO AULA/ KAHVO lasikatteinen galleria p a Y- e=0.0 a=168,0 M Muutos Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Mittakaavat Piirustuksen sisältö Rakennuskohde Yhteyshenkilö Tastaja Suunn./Piirt. Hyv. Pääsuunn. Päiväys S A Tiedosto Pyhäjärvenkatu 1, 200 Tampere Puh , H. Björninen P. Hyöty P. Hyöty H. Björninen H. Björninen P12 VHT 1:2000 (A1) Valuma-aluekartta hulevesiselvitys Linnainmaan asemakaavan nro 86 TAMPEREEN KAUPUNK 00 B 00 B 00 B 00 B Pappilanojan valuma-alue Päähulevesiviemärin purku avo-ojaan, joka laskee Pyhäojaan P 100 m Päävedenjakaja Sivuvedenjakaja Osavaluma-alue Osavaluma-alueen purkupiste Hulevesiviemärin päälinja Hulevesiviemäri Tärkeä avo-oja Avo-oja Selvitysalue Linnakeskus Toritunjärven valuma-alue Alasjärven valuma-alue Lankinmäenraitti Lahtomäenkatu Korpikodinkatu Mäentakusenkatu Piettasenkatu Citymet Prisma Linnainmaan koulu Tulvatilanteessa vedet javat myös Mäentakusenkadun hulevesiviemäriin Hulevesiviemärin purku avo-ojaan, joka laskee Pyhäojaan Linnainmaanraitti Aitolahdentie VT12 VT9 Rummun ja avo-ojan linjaukset ovat muuttuneet peruskarttaan verrattuna Hulevesiviemäri liittyy avo-ojaan myöhemmin Pyhäojan valuma-alue