TOIMINTAKERTOMUS 2017

Hallitus 5.3.2018 Kevätkokous 23.4.2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 I samma båt-samassa veneessä rf ry Toiminta-alue (maaseutuohjelma) Kustavi, Kemiönsaari, Parainen Asukasluku c. 23 500 Pinta-ala c. 1735 km 2 Toiminta-alue (kalatalousohjelma) Kustavi, Taivassalo, Vehmaa, Mynämäki, Masku, Naantali, Raisio, Turku, Kaarina, Parainen, Paimio, Sauvo, Kemiönsaari, Salo Asukasluku c. 370 000 Pinta-ala c. 6089 km 2 Yhteystiedot I samma båt samassa veneessä rf ry 21600 PARAINEN s-posti: etunimi.sukunimi@sameboat.fi

TOIMINTAKERTOMUS 2017 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 2. Hallinto 2.1. Hallitus 2.2. Hallituksen työryhmä 2.3. Tilintarkastajat, kirjanpito ja rahaliikenne 2.4. Jäsenistö ja yhdistyksen kokoukset 2.5. Henkilökunta ja toimitilat 3. Toiminta 3.1. Hallinto 3.2. Hanketoiminta 3.3. Koulutus 3.4. Yhteistyö 3.5. Tiedotus ja markkinointi 3.6. Yhteydet viranomaisiin 3.7. Arviointi 3.8. Muu toiminta 4. Talous 4.1. Tilinpäätös ja tilikauden tulos 4.2. Hallinto 4.3. Hankerahoitus 4.4. Kuntien rahoitusosuudet (maaseutuohjelma) 4.5. Kuntien rahoitusosuudet (kalatalousohjelma) 4.6. Yhdistyksen yksityiset varat 5. Loppusanat

1. Yleistä Vuoden pääasiallisena tavoitteena oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteuttaminen eli jakaa Leader-rahoitusta omaan Skärgården - Aktivt välmående / Saaristo Aktiivista hyvinvointia strategiaan perustuviin toimenpiteisiin. Yhdistys toinen pääasiallinen tavoite oli Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmän toiminnan toteuttaminen osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmaa 2014 2020, oman strategian Vastuullisesti tuotettua kalaa lähivesiltä / Ansvarsfullt producerad fisk från närvattnen puitteissa. Toimintasuunnitelman painopistealueet: - Ohjelmakauden 2014-2020 konkreettiset toimet sekä maaseutu- että kalatalousrahastossa (tiedotus, koulutus, hankkeiden käsittely) - Oman NuorisoLeader -toiminnan aloittaminen Lisätietoa hanketilastosta ja hallituksen jäsenistä löytyy Toimintaryhmän vuosiraportista MMM:lle 2017 (Liite 1). 2. Hallinto 2.1. Hallitus Hallituksen kokoonpano kolmikantaperiaatteen mukaan: VAKINAINEN JÄSEN Julkisen sektorin edustajat Blomberg Teresia, Parainen Palmroos Petra, Parainen Ivars Sven (puh.), Kimitoön Järjestöjen edustajat Rosenqvist Anna-Lisa, Taalintehdas Karlsson Tony, Parainen Latokartano Linda, Kustavi Yksityishenkilöiden edustajat Wallentowitz Sara, Nauvo Rinne Jere, Kemiö Heinonen Satu, Iniö HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Söderlund Nina, Parainen Laurén Fredrik, Kemiönsaari Herhi Kari, Kustavi Kinos Johan, Dragsfjärd Jansson Micaela, Korppoo Villanen Erik, Kustavi Bäcklund Oliwer, Parainen Petters Marianne, Kemiö Gröning Janne, Iniö / Helmiö Jami, Houtskari Hallituksen jäsenten kytkennät eri järjestöihin selvitettiin Maa- ja metsätalousministeriöön uuden ohjeistuksen mukaan. Selvitys lähetettiin sisään syyskokouksen 2016 jälkeen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Sven Ivars ja varapuheenjohtajana Petra Palmroos. Toiminnanjohtaja Emil Oljemark toimi hallituksen sihteerinä. Hallitus kokoontui kaikkiaan 8 kertaa vuoden aikana: ISB toimisto, Parainen (8 hallituksen jäsentä/varajäsentä läsnä); ISB toimisto, Parainen (7); Farmors Café, Högsåra (6); Vartsalan vanha koulu, Gustavs (6) ; Sähköinen kokous (7), ; Café Hallonblad, Parainen (6); Åbolands

hantverk, Parainen (6); Köpmans, Nauvo (7). Vakinaiset ja varajäsenet voivat osallistua hallituksen kokouksiin samanaikaisesti. 2.2. Hallituksen työryhmä Hallituksen työryhmä muodostui seuraavista henkilöistä: Puheenjohtaja Sven Ivars, varapuheenjohtaja Petra Palmroos sekä toiminnanjohtaja Emil Oljemark. Työryhmä asetettiin ainoastaan valmistelemaan toiminnallisesti ja/tai taloudellisesti laajalti vaikuttavia asioita. 2.3. Tilintarkastajat, kirjanpito ja maksuliikenne Yhdistyksen tilintarkastaja (varatilintarkastaja) oli Kari Niukko (KPMG) Kirjanpidon ja palkanlaskun hoiti Rantalainen Ab/Gunilla Storgård ja Agneta Nordman ostopalveluna. Maksuliikenteen hoiti yhdistyksen henkilökunta Internetin välityksellä. 2.4. Jäsenistö ja yhdistyksen kokoukset Vuoden alussa rekisteröitiin viisi jäsentä yhdistykseen, ja yhdistyksen sääntöjen mukaan 0 jäsentä rekisteröitiin eronneeksi. Yhdistyksellä oli kaikkiaan 61 jäsentä 31.12.2017, joista 28 henkilöjäsentä, 30 järjestöjäsentä ja 2 kuntajäsentä. Kevätkokous pidettiin 20.4.2017 Farmors Caféssa Högsårassa. Kaikkiaan 10 henkilöä osallistui. Syyskokous pidettiin 23.11.2017 Köpmansissa Nauvossa, kaikkiaan 8 henkilöä osallistui. Vuosikokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa 2016 valittiin kalatalouden toimintaryhmälle ohjausryhmä vuodelle 2017. Ohjausryhmän jäseninä toimivat seuraavat henkilöt. Varsinainen jäsen Varajäsen Julkinen sektori Wilhelm Liljeqvist Heikki Liede Olli-Pekka Mäki Leena Alitupa Lasse Lehtonen Anssi Päivärinta Järjestöt Yksityiset Olavi Sahlstén Chris Karppinen Kaj Mattsson Olof Lerche Reima Salonen Antti Forsman Janne Antila Markku Ketonen Jani Ollikainen Antero Eloranta Teijo Lindström Simon Strömsund Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa vuonna 2017. 2.5. Henkilökunta ja toimitilat Määrälliset tavoitteet Toistaiseksi voimassa olevia työpaikkoja: 3, joista naisia 2, henkilötyövuosina: 3.

Määräaikaisia työpaikkoja: - Tulokset Toistaiseksi voimassa olevia työpaikkoja: 3, joista naisia 2 Henkilötyövuosia 2,91 Yhdistyksellä oli vuodenvaihteessa 2016-2017 yhteensä 3 työntekijää. Henkilökunta toimintavuonna - Emil Oljemark, toiminnanjohtaja; 100% työsuhde (Toimintaraha 2015-2017 -hanke) - Hanna Hermansson, hankeneuvoja, 100 % työsuhde (Toimintaraha 2015-2017 -hanke) - Maria Saarinen, kalatalousaktivaattori, 100 % työsuhde (Kalatalousaktivointi 2015-2016, Kalatalousaktivointi 2017 ja kalatalousristeily sekä Aalborg -hankkeet) Yhdistyksen toimisto oli Paraisilla (ns. Vanha kunnantupa), missä koko henkilökunta työskenteli. 3. Toiminta Katso toiminnanjohtajan vuosiraportti (liite 1). 3.1. Hallinto Yhdistyksen hallinto rahoitetaan ns Hallinto-hankkeiden kautta, jotta toimintaryhmä voi hoitaa perustehtäviään. Vuonna 2017 rahoitus tuli hallintohankkeesta Toimintaraha 2015-2017 ja Kalatalousaktivointi 2015-2016 sekä Kalatalousaktivointi 2017". 3.2. Hanketoiminta 3.2.1. Hankkeiden käsittely ja seuranta Vuosi 2017 oli toinen vuosi kuluvan ohjelmakauden (2014-2020) aikana, jolloin hankekäsittelyt olivat auki koko vuoden ja myös hankkeiden maksatukset.. Hankemäärä oli kohtalaisen hyvin linjassa strategisten tavoitteiden kanssa, mutta korkeiden yritystukien ansioista menimme hieman annetun vuosittaisen kehyksen yli. Katso toiminnanjohtajan vuosiraportti 2016 (Liite 1). Hankekäsittelyssä arkistointi hankeasiakirjojen osalta tapahtuu hakujärjestelmä Hyrrässä. Henkilökunta osallistui ohjausryhmätyöhön niissä hankkeissa, joissa ohjausryhmä oli nimetty. Hankeneuvontaa annettiin käynnistyneille hankkeille niiden edetessä. 3.2.2. Tärkeysjärjestys vuoden aikana Vuonna 2017 panostettiin paljon toimintaryhmätyön peruskysymyksiin, eli aktivointiin, neuvontaan ja rahoitukseen. Tämän lisäksi rekisteröitiin kymmeniä vierailuja toimistolla ja ihmiset tulivat aktiivisesti keskustelemaan hanke- ja yritysaihioistaan. Yleisten infotilaisuuksien tarve ei täten ollut kovin suuri. Kalataloustoiminnassa toteutettiin kaksi omaa hanketta.

Yhdistys aloitti NuorisoLeader -toiminnan nettisivujen luomisella, hankekäsittelyn sääntöjen valmistelulla ja markkinointivideo valmistui. Vuoden aikana aloitettiin yhdistyksen omat valmistelut Linc 2018 seminaariin, joka järjestetään Suomessa. 3.2.3. Yhdistyksen omat hankkeet Yhdistys haki yhtä omaa hanketta huhtikuussa 2017. Hankkeen nimi on Aalborgin kalastusmessut ja se rahoitettiin kalatalousryhmän kiintiöstä. Hanke sai päätöksen ELYkeskuksesta toukokuussa 2017. Hanke aloitettiin huhtikuussa 2017 ja päättyy joulukuussa 2017. Tämän lisäksi kalastajaristeilyhanke, joka aloitettiin vuonna 2016 vietiin loppuun vuonna 2017. Hanke päättyi toukokuussa 2017. Molemmat hankkeet toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti ja onnistuivat erinomaisesti niin toiminnallisesti kuin myös taloudellisesti. 3.2.4. Hanketilastoa Kts.Liite 1 3.3. Koulutus Henkilökunnan ja hallituksen jäsenten koulutus tapahtui lähinnä ELY-keskuksen, Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston (MAVI), Maaseutuverkostoyksikön ja Suomen kylätoiminta ry Byaverksemhet i Finland fr (SYTY):n puitteissa. Tämän lisäksi henkilökunta on osallistunut eri seminaareihin ja vastaaviin. Koulutus- ja muihin tilaisuuksiin osallistuminen käy ilmi hallituksen pöytäkirjoista. Toimintavuoden aikana järjestettiin koulutusta hankkeille joulukuussa 2017 ja oma koulutustilaisuus yritystuista toukokuussa 2017. 3.4. Yhteistyö Yhdistys on ylläpitänyt yhteyksiään Varsinais-Suomen eri yhteistyökumppaneihin. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat naapuritoimintaryhmät (ns. LEPO-ryhmä) Varsinais- Suomessa. Myös yhteistyö maakuntarajan yli Satakuntaan jatkui toimintavuotena 2016. Varsinais-Suomen kyläasiamies toimi linkkinä alueen toimintaryhmien välillä. Alueen kunnat, ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto olivat muut keskeiset yhteistyökumppanit toimintavuonna 2017. Yhteydet kaksikielisiin toimintaryhmiin ja ruotsinkielisiin järjestöihin jatkuivat säännöllisellä yhteydenpidolla ja yhteisesti toteutettavien/rahoitettavien hankkeiden suunnittelulla. Vuonna 2016 oli Leader-ryhmä Pomovästin vuoro järjestää kaksikielisten ryhmien tapaaminen Lappvikissä. Pomovästin ja Yrkeshögskola Novian kanssa järjestettiin myös ruotsinkielinen työpaja Maaseutuparlamentissä Leppävirralla.

Muita kansallisia yhteyksiä pidettiin yllä toimintaryhmätasolla erityisesti lukuisien yhteisten koulutus- ym. tilaisuuksien puitteissa sekä toiminnanjohtajien yhteistyöverkostolla. Kansainvälisiä yhteyksiä luotiin Linc 2017 tapahtumassa Viandenissa Luxemburgissa ja Pohjoismaisen saaristoyhteistyön seminaarissa Ruotsin Norrköpingissä. 3.5. Tiedotus ja markkinointi Määrälliset tavoitteet Aktivointi ja tiedotustilaisuuksia: 5 kpl. per vuosi, osallistujia 50 kpl/vuosi Ryhmästä tai sen hankkeista kertovien lehtiartikkeleiden määrä: 30/vuosi Seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa: Lisäys 100 henkilöä per vuosi, lähtötaso 200 henkilöä. Kävijöitä verkkosivuilla: 800 Tulos Yhdistys ei järjestänyt erillistä infokiertuetta vuonna 2017, mutta piti yritystukiinfotilaisuuden johon osallistui yhteensä 18 henkilöä. Yhdistys osallistui myös paikallisten toimijoiden (kunnat, yhdistykset) järjestämiin tilaisuuksiin esim. Saaristomeren biosfäärialueen, Kustavin kirjallisuusyhdistyksen ja Turku Science Parkin järjestämissä tilaisuukisissa. Hallituksen pöytäkirjoista käy ilmi yksityiskohtia niistä tilaisuuksista, joiden järjestelyissä yhdistys on ollut mukana. Yhdistys tiedottaa Leader -rahoituksesta myös ns. Fyrk -sivuilla: http://fyrk.luckan.fi, jotka sisältävät tietoa stipendeistä ja tuista. Yhteydet tiedotusvälineisiin: Yhteydet tiedotusvälineisiin olivat ajankohtaisia varsinkin yhteistyössä Haloo maaseutu -viestintähankkeen kanssa. Vuoden aikana paikallisissa lehdissä kirjoitettiin lukuisista (noin 20 kpl) osarahoittamastamme hankkeesta, sisältäen sekä käynnissä olevia hankkeita kuin myös päättyneitä hankkeita. Yhdistys julkaisi oman ns. Newsletterin 2 kertaa vuoden aikana, loppukeväästä ja joulukuussa. Uutiskirje jaettiin hallitukselle ja muille keskeisille yhteistyökumppaneille sähköpostitse ja julkaistiin myös yhdistyksen kotisivuilla. Uutiskirje on hallituksen jäsenten ja henkilökunnan työväline tiedon levittämisessä. Nettisivujen ja sosiaalisen median seurannan työkaluja asennettiin vuoden 2015 aikana. Sosiaalisen median kanavat ovat tulleet koko ajan tärkeämmiksi yhdistyksen päivittäisessä tiedonvälityksessä. Seuraajamäärämme sosiaalisissa medioissa kasvaa hitaasti, mutta vakaasti. Facebook on keskeisin tiedonvälityksen kanavamme. Yhdistyksellä oli yhteensä 475 seuraajaa sen sosiaalisen median kanavissa (tilanne 31.12.2017).

3.6. Yhteydet viranomaisiin Yhteyksiä viranomaisiin ylläpidetään pääsääntöisesti päivittäisen työn kautta. 3.7. Arviointi Yhdistyksen laatukäsikirjaa päivitettiin kerran vuoden 2017 aikana. Vertaisauditointityö toisen Leader-ryhmän kanssa aloitettiin syksyllä 2017. Yhdistys osallistui lähettämällä sisään omat kriteerinä MMM:n tulevaan tarkastukseen, joka tehtiin vuonna 2017, sisältäen Suomen kaikki 54 Leader-ryhmää. Valitettavasti tuli esille, että ministeriön käyttämät tilastotiedot tarkastuksessa olivat virheellisesti haettu hakujärjestelmä Hyrrästä. 3.8. Muu toiminta Hallituksen pöytäkirjoista käy ilmi, että yhdistys on ollut edustettuna eri tilaisuuksissa. Toiminnanjohtaja Emil Oljemark oli jäsenenä Varsinais-Suomen kylät ry:n hallituksessa, ja jäsenenä maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostossa. 4. Talous 4.1. Tilinpäätös ja tilikauden tulos Tilikauden tulos näyttää alijäämää 2 534,91. Alijäämä ehdotetaan siirrettävän voitto- ja tappiotilille. 4.2. Hallinto 4.2.1. Kausi 2014-2020 (maaseutuohjelma) Yhdistykselle on myönnetty koko ohjelmakautta varten hallintorahaa indikatiivisesti 792 000. Toimintarahan osuus koko kehyksestämme (3 600 000 ) on 22%. Vuoden 2017 lopussa olimme käyttäneet 113 729,92, josta kirjattiin toimintaan 90 123,36 ja aktivointiin 23 606,56 euroa maaseutuviraston toimintarahan kustannusjako-ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2017 lopussa olimme yhteensä käyttäneet 344 762,26 euroa, josta kirjattiin toimintaan 286 809,04 euroa ja aktivointiin 57 953,22 euroa maaseutuviraston toimintarahan kustannusjako-ohjeistuksen mukaisesti. 4.2.2. Kausi 2014-2020 (kalatalousohjelma) Yhdistykselle on myönnetty koko ohjelmakautta varten indikatiivisesti 1 000 000 Euroopan Meri ja Kalatalousrahastosta (EMKR), minkä lisäksi ohjelmaan sisältyy kuntarahaa vuositasolla yhteensä 22 750. Strategian mukaan palkka- ja palkkojen sivukulukustannukset katetaan EMKR:n kautta haettavasta hallintohankkeesta ja muut hallinnolliset kustannukset

kuntarahasta. EMKR-osuudesta korkeintaan 25% voidaan käyttää aktivointiin (palkkakustannukset jne.). Aktivointikustannuksia syntyi aktivointihankkeessa 45 685,29 euroa. Kustannuksia muusta hallinnosta syntyi 14 128,17 euroa. Tämä summa kirjattiin tuloksi kuntarahaosuudesta. 4.3. Hankerahoitus LEADER hankkeita voidaan toteuttaa kaikissa maaseutuohjelman tavoitteissa, eikä erillisille linjoille/toimenpiteille ole myönnetty erillisiä rahoituskehyksiä, erotuksena ohjelmakauden 2007-2013 käytännöstä. Ryhmällä oli vuonna 2017 käytettävissään rahoituskehys vuosilta 2014-2017 joka oli yhteensä 1 905 588,10 paikallisille hankkeille ja yritystuille. Hallitus käsitteli yhteensä 21 hakemusta, joista 18 kpl sai myönteisen puoltopäätöksen. Tarkempia hanketietoja löytyy toiminnanjohtajan vuosiraportista (liite 1). Yhdistys puolsi 18 hankkeelle yhteensä 671 412,37. Tämän lisäksi tulee yksityinen rahoitus. Vuoden lopussa yhdistys oli sitonut kehyksestään yhteensä 2 048 677,27 hanke- ja yritystukiin. Vuodelle 2018 siirtynyt rahoituskehys oli negatiivinen, joka tarkoitti, että marraskuussa 2017 puolletuille hankkeille sidottiin varat vuoden 2018 kehyksestä. Kehyksen kokonaisylitys oli 143 089,17 euroa. Todelliset sidonnat ratkeavat kuitenkin vasta ELY-keskuksen tehtyä omat hankepäätöksensä yhdistyksen puoltamiin hankkeisiin. Toimintaryhmä vastaanotti 17 hankepäätöstä Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta vuonna 2017 ja puolsi rahoituskehystä kahteen alueidenväliseen hankkeeseen, jotka saivat päätöksen vuonna 2017. Kalatalousohjelmassa yhdistyksellä oli käytettävissä 500 000 kehys vuosille 2015-2017. Aktivointihankkeet haetaan myös tästä kehyksestä. Ohjausryhmä puolsi rahoitusta yhdelletoista hankkeelle yhteensä 191 121 ja haki omaa hanketta, jonka rahoitusosuus oli 9 913,00. Yhteensä ryhmä puolsi kokonaisuudessa 201 034 toisen toimintavuotensa aikana. Tämän lisäksi tulee yksityinen rahoitus. 4.4. Kuntien rahoitusosat (maaseutuohjelma) Yhdistys perii kunnilta vuosittain kuntaosuutta LEADER -toimintaan keskimäärin 5,00 asukasta kohti. Vuonna 2017 tätä ns. kuntarahaa perittiin yhteensä 115 865. Nämä kuntarahaosuudet kohdennetaan kaudelle 2014-2020. Yhdistys maksaa hankkeiden kuntaosuudet suoraan hakijoille, toisin kuin EU- ja valtionosuudet (jotka maksetaan ELY-keskuksesta). Vuonna 2017 maksettiin hankkeisiin liittyviä kuntaosuuksia yhteensä 117 244,23. Nämä kuntarahat kohdentuivat kauden 2014-2020 hankkeisiin, yritystukiin ja toimintarahaan. 4.5. Kuntien rahoitusosat (kalatalousohjelma) Yhdistys perii kunnilta vuosittain kuntaosuutta strategian mukaisen taulukon mukaan, jossa jokaiselle kunnalle on laskettu erillinen vuosittainen summa. Kokonaissumma vuositasolla on

22 750. Kuntaosuuksilla katetaan kalataloustoiminnan hallintokustannuksia. Kokonaissumma, joka käytettiin vuonna 2016, oli yhteensä 14 128,17. 4.5. Yhdistyksen yksityiset varat Yhdistyksellä ei ole ollut varsinaista yksityistä toimintaa koko toiminta-aikanaan. Yksityiset varat koostuvat pääasiassa jäsenmaksuista, korvamerkitystä hankerahoituksesta yksityislähteistä, kuten rahastoista, sekä korkotuloista. Yksityiset kustannukset muodostuvat pääasiassa niistä yhdistyksen omien hankkeiden yksityisistä rahoitusosuuksista siltä osin, kun ei ole saatu rahastovaroja tai muuta ulkopuolista rahoitusta tai silloin, kun kustannuksia ei ole hyväksytty maksatuspäätöksissä. Yksityiset kustannukset pyritään kattamaan ulkopuolisella rahoituksella (esim. rahastot). Vuonna 2017 korkotaso oli niin matala, että korkotulot ja jäsenmaksut eivät kattaneet yksityisiä varoja. Tämä tasoittaa aikaisempia vuosia, jolloin korkotulot aiheuttivat pienoisen ylijäämän. 5. Loppusanat Toimintavuosi 2017 oli vuosi, jolloin ohjelmakauden työkalut tulivat kokonaisuudessaan käyttöön niin maaseutu- kuin kalatalousrahastossa. Hanke- ja yritysrahoituksen kysyntä oli hyvin korkea ja suurin osa yhdistyksen resursseista keskitettiin täten yksittäiseen hankeaktivointiin ja hankeneuvontaan. Yhdistyksen henkilökunnassa ei tapahtunut muutoksia