Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoskoulutus 7a 18.12.2018 Palveluntuottajille kohdennettu skypekoulutus (Ammatillinen kuntoutusselvitys, Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja NUOTTI-valmennus, koulutuskokeilu
Koulutus tallennetaan Tämä koulutus tallennetaan Tallenteeseen tulee mukaan video, jaettu materiaali, käydyt keskustelut, äänestys ja chatti-ikkunan sisältö Saat ilmoituksen Skype-ikkunan alareunaan, kun tallennus alkaa/päättyy Näet kuka tallentaa koulutusta, kun viet hiiren tallennuspainikkeen päälle Tallenne löytyy myöhemmin www.kela.fi/yhteistyökumppanit/kuntoutuspalvelut/tilaisuudet/toteutuneet tilaisuudet
Päivän ohjelma: Ammatillisen kuntoutuksen skype-lainmuutoskoulutus palveluntuottajille 18.12.2018 7a :n koskevista palveluista (Ammatillinen kuntoutusselvitys, Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja NUOTTI-valmennus sekä koulutuskokeilu) 14.00-14.25 Lainmuutoksen pääkohdat Lakimies Heidi Giss-Hannikainen 14.25-14.55 Toimintakykykäsitteet ja tulkintaa Asiantuntijalääkäri Jan Löfstedt 14.55-15.35 Yhteistyö sidosryhmien välillä ja miten se näyttäytyy kuntoutuspalveluiden osalta - Ammatillinen kuntoutusselvitys - Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus - NUOTTI-valmennus - Koulutuskokeilu Suunnittelijat Leena Penttinen, Anita Ketola ja Anne Koski 15.35-15.45 Kuntoutusraha Suunnittelija Anne Flak 3
Nuoren ammatillinen kuntoutus 7a Lainmuutoskoulutus palveluntuottajille 18.12.2018 Kela, Osaamiskeskuksen kuntoutusryhmä Heidi Giss-Hannikainen
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoite 1/2 Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on tukea ja edistää vaikeassa elämäntilanteessa olevien ja syrjäytyneiden nuorten toimintakykyä, elämänhallintaa sekä valmiuksia ja kykyä opiskella ja työllistyä Tavoitteena on erityisesti parantaa opiskelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten asemaa ja heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiaan kouluttautua ammattiin ja osallistua työelämään Tavoitteena on, että opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pääsevät joustavasti ammatilliseen kuntoutukseen ja siten etenemään opiskelu- ja työllistymispolulla
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tavoite 2/2 Tavoitteena on, että kuntoutus voi käynnistyä matalalla kynnyksellä ja varhaisessa vaiheessa, mikä ehkäisee ennalta vaikeuksien pitkittymistä ja monimutkaistumista Keskeisenä tavoitteena on tunnistaa nuoren omat vahvuudet ja voimavarat sekä tukea ja vahvistaa niitä Lisäksi tavoitteena on tukea nuoren omaa motivaatiota, kiinnostusta opiskeluun ja työllistymiseen sekä tulevaisuuden suunnittelua.
Kelan kuntoutuslakiin uusi 7a
Kenelle kuntoutus 7a :n mukaan on tarkoitettu eli kohderyhmä Tarkoitettu erityisesti nuorille, jotka ovat ilman opiskelu- tai työpaikkaa tai joiden opiskelu on vaarassa keskeytyä. Yhteistä kaikille kohderyhmään kuuluville nuorille on se, etteivät he yksin kykene tai ole motivoituneet suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin tai luomaan tavoitteita tulevaisuudelle. Myönnetään nuorelle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla ei ole todettua sairautta eikä hän tarvitse lääketieteellistä selvitystä terveydentilastaan tai jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla voi olla myös diagnosoitu sairaus, mutta nuoren työ tai opiskelukyky ei ole (tämän sairauden takia) olennaisesti heikentynyt Ei myönnetä nuorelle, jolla on akuutti psykoosi jolla on akuutti hoitoa vaativa päihdeongelma, joka estää kuntoutukseen osallistumisen
Kohderyhmä kenelle tarkoitettu Esimerkkejä nuoren elämäntilanteista nuori on asiakkaana esimerkiksi Ohjaamossa, Etsivässä nuorisotyössä, sosiaalitoimessa, TYP-toimipisteessä, TE-palveluissa, työpajalla tai muulla taholla. Kumppanin asiantuntijaarvion mukaan olennaisesti heikentynyt toimintakyky haittaa tai estää opiskelumahdollisuuksien selvittelyä ja opintojen suunnittelua tai työllistymistä nuori on keskeyttänyt opintonsa tai opinnot ovat vaarassa keskeytyä nuori on keskeyttänyt ase- tai siviilipalveluksen ja elämäntilanne on selkiytymätön nuori pyrkii päihdeongelmastaan huolimatta muuttamaan elämäänsä sekä tarvitsee muutokseen hoidon ja päihdekuntoutuksen ohella muuta kuntoutuksellista tukea nuori on vapautumassa tai vapautunut vankilasta ja ammatillinen jatkosuunnitelma on epäselvä.
Kuntoutuslain 7a 1 mom. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen Kansaneläkelaitos järjestää 16-29- vuotiaalle vakuutetulle ammatillista kuntoutusta (nuoren ammatillinen kuntoutus), jos: 1) vakuutetun toimintakyky on olennaisesti heikentynyt; 2) kuntoutus on tarkoituksenmukaista vakuutetun toimintakyvyn ja elämänhallinnan sekä opiskelu- tai työllistymisvalmiuksien tukemiseksi tai edistämiseksi; ja 3) kuntoutus on tarpeen tukemaan tai edistämään vakuutetun kykyä opiskella tai työllistyä.
Kuntoutuslain 7a 2 mom. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen Vakuutetun toimintakyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon hänen toimintakykyynsä vaikuttavia tekijöitä erityisesti suoriutumisen, osallistumisen, yksilötekijöiden ja ympäristötekijöiden osa-alueilta. Vakuutetun toimintakyky on olennaisesti heikentynyt, jos heikentyminen toimintakyvyn jollakin osa-alueella rajoittaa hänen tulevaisuuden suunnitteluaan tai opiskelemaan tai työelämään pääsyään taikka estää häntä jatkamasta opintojaan.
Kuntoutuslain 7a 3 mom. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, voidaanko haetulla kuntoutuksella edistää hakijan toimintakykyä, elämänhallintaa sekä valmiuksia ja kykyä opiskella ja työllistyä.
Kuntoutuslain 7a 4 mom. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen Kansaneläkelaitos järjestää nuoren ammatillisena kuntoutuksena kuntoutustarvetta, kuntoutusmahdollisuuksia ja opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksia selvittäviä ja arvioivia palveluja sekä valmennuksellisia palveluja. Kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluissa tehdään yhteistyötä kuntoutujan kannalta tarpeellisten toimijoiden kanssa.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelut Selvittäviä ja arvioivia palveluja järjestetään esim. silloin kun nuori tarvitsee ammatillisen suunnitelmansa tueksi kokonaistilanteen arviointia ja tietoa eri vaihtoehdoista. Nuori voi hakea valmentavaan palveluun esim. silloin kun hän tarvitsee henkilökohtaista tukea tulevaisuuden suunnitteluun, opiskeluun, siirtymiseen opiskelemaan tai työelämään. Nuorten ammatillisena kuntoutuksena järjestetään Aksea (ammatillinen kuntoutusselvitys), työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta (TEAK), koulutuskokeiluja ja NUOTTI-valmennusta.
Yhteistyö nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa 1/2 Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluissa tehdään yhteistyötä nuoren kannalta tarpeellisten toimijoiden kanssa. Lain yhteistyövelvoite koskee Kelaa, nuorten kanssa toimivia ja ohjaavia tahoja (esimerkiksi Etsivä nuorisotyö, Ohjaamot, sosiaalitoimi, nuorisotyötä tekevät järjestöt, nuorten työpajat, TYP ja TE-hallinnon palvelut, oppilaitokset) sekä nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluntuottajia. Lain tavoitteen toteutumisen kannalta suuri merkitys on sillä, että eri tahoilla tunnistetaan nuoret, jotka voisivat hyötyä nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista ja että nuoret ohjataan hakemaan kuntoutusta Kelasta. Ohjaavien tahojen vastuulla on motivoida ja tukea nuorta ammatillisen kuntoutuksen hakemisessa ja tehdä yhteistyötä Kelan kanssa hakemisvaiheessa ja tarvittaessa myöhemminkin.
Yhteistyö nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa 2/2 Yhteistyön tekeminen on välttämätöntä, jotta nuoren kuntoutukselle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jokaisen nuoren kanssa toimivan tahon tulee huolehtia nuoren kuntoutumisprosessista oman vastuualueensa osalta. Yhteistyöllä turvataan yksilöllisesti nuoren tarvitsemien palvelujen ja mahdollisesti pitkäjänteisen tuen yhteensovittaminen. Kelan tulee lainmuutoksen johdosta entisestään tehostaa yhteistyökanavia ja menetelmiä muiden viranomaisten suuntaan ja tarjota tukea yhteistyötahoille kuntoutustarpeessa olevien nuorten tunnistamisessa ja kuntoutukseen ohjaamisessa. Tavoitteena on, että palvelujen sisältöä suunniteltaessa ja kehittäessä Kela tekee yhteistyötä erityisesti etsivän nuorisotyön, nuorten työpajojen ja sosiaalihuollon kanssa päällekkäisten palveluiden välttämiseksi ja tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden rakentamiseksi.
Nuoren ammatillinen kuntoutus vai ammatillinen kuntoutus 1/2 Jos nuorella on diagnosoitu sairaus tai vamma ja hoitosuhde terveydenhuoltoon hoitava taho vastaa nuoren hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuudesta ammatillisen kuntoutuksen käynnistymiseksi tarvitaan hoitavan tahon kannanotto kuntoutuksen tarpeellisuudesta ja oikea-aikaisuudesta nuori hakee ammatillista kuntoutusta toimittamalla Kelaan hoitavan tahon laatiman lääkärinlausunnon (6 ) Jos nuorella ei ole hoitosuhdetta eikä akuuttia hoidon tarvetta ammatillisen kuntoutuksen hakemiseksi ei edellytetä lääkärinlausuntoa, vaan nuori voi hakea nuoren ammatillista kuntoutusta (7a )
Nuoren ammatillinen kuntoutus vai ammatillinen kuntoutus 2/2 Mikäli ammatillisen kuntoutuksen (6 ) myöntämisen edellytykset täyttyvät, voidaan nuorelle myöntää kyseisen lain mukaiset kuntoutuspalvelut Lisäksi voidaan myöntää NUOTTI-valmennus (7a ), mikäli se on nuorelle tarkoituksenmukaisin kuntoutuspalvelu Mikäli ammatillisen kuntoutuksen (6 ) myöntämisen edellytykset eivät täyty, tutkitaan oikeus nuoren ammatilliseen kuntoutukseen (7a ) Nuoren ammatillisen kuntoutuksen edetessä nuorella voidaan todeta sairaus, jonka vuoksi hänen opiskelu- ja työkykynsä on olennaisesti heikentynyt kuntoutuksen jatkotoimenpiteet voidaan myöntää ammatillisena kuntoutuksena (6 )
Pääpointteja 16-29-vuotiaille nuorille kuntoutusta voidaan myöntää sekä ammatillisena kuntoutuksena (6 ) että nuoren ammatillisena kuntoutuksena (7a ). Nuorella ei tarvitse olla todettua sairautta eikä hän tarvitse lääketieteellistä selvitystä terveydentilastaan, riittää että toimintakyky on olennaisesti heikentynyt jollain osa-alueella ( 7a ). Yhteistyövelvoite on tuotu lain tasolle.
Toimintakyvyn arviointi 16 29-vuotiailla nuorilla. Suositus avuksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjattaessa Koulutus palveluntuottajille 18.12.2018 Jan Löfstedt, vastaava asiantuntijalääkäri, vakuutuslääketieteellinen yksikkö
ilman diagnoosia! NEET-nuoret hanke 1.3.2018
UUTTA: Nuori voi hakea ammatilliseen kuntoutukseen ilman diagnoosia Mitä ilman diagnoosia hakeminen tarkoittaa? Nuorella ei ole todettua sairautta tai hänen sairausperusteensa eivät täytä ammatillisen kuntoutuksen edellytyksiä ei ole tai hänen ei tarvitse hankkia lääketieteellisiä selvityksiä todentaakseen kuntoutuksen tarvetta on heikentynyt toimintakyky ja se vaikuttaa hänen etenemiseensä ammatillisella polulla Toimintakyvyn heikentymisen arvioimiseksi nimetyt kuntoutuksen etuuskäsittelijät haastattelevat jokaisen kuntoutukseen ohjatun NEET-nuoren Nimetyt etuuskäsittelijät ovat koulutettu motivoivaan haastatteluun ja he käyttävät ICFtoimintakykyluokitukseen perustuvaa haastattelurunkoa kokeilun aikana Kelassa otetaan huomioon nuorta koskevat yhteistyötahojen tiedot; havainnot, arviot jne. 22 19.12.2018
UUTTA: nuori voi hakea ammatilliseen kuntoutukseen suullisesti Suullisessa hakemisessa on kyse siitä, että nuori ilmoittaa ääneen hakevansa kuntoutusta, etuuskäsittelijä varmistaa tiedon ja kirjaa tämän haastattelurunkoon Suullinen hakeminen edellyttää aina nuoren haastattelemista ja haastattelurungon käyttämistä sekä täyttämistä Vielä kerran: nuoren ei tarvitse täyttää yhtään lomaketta! Edellytyksenä tälle menettelylle on, että nuori tietää, mitä hän on hakenut ja millä tiedoilla nuori tietää, milloin hakemusta aletaan täyttää nuorella on mahdollisuus saada tarvittaessa hakemisen yhteydessä antamansa tiedot nähtäväksi Kela saa riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi nuori tietää, mitä tietoja hänestä menee päätöksen liitteenä palveluntuottajalle 23 19.12.2018
UUTTA: Nuoren heikentyneen toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehys tausta-ajatuksena (osallistuminen, suoriutuminen, ympäristö- ja yksilötekijät), myös vahvuudet, osaaminen ja taidot! Toimintakyky on olennaisesti heikentynyt, kun heikentyminen jollakin toimintakyvyn osa-alueella estää/vaikeuttaa nuorta suunnittelemasta tulevaisuuttaan tai pääsemään työhön tai opiskelemaan. Ohjaavien tahojen käyttöön on laadittu toimintakyvyn arviointia varten Kelan ja THL:n työryhmässä toimintakykysuositus niihin tilanteisiin, joissa nuori on hakeutumassa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ilman lääkärinlausuntoa Työryhmä suosittelee nuoren toimintakyvyn arviointiin viittä arviointivälinettä, jotka ovat jo kentällä käytössä 24 19.12.2018
Toimintakyvyn eri osa-alueet Yksilötekijät Taustalla ICF-viitekehys Suoriutuminen Ympäristötekijät Toimintakyky on moniulotteinen, näiden eri osa-alueiden yhteisvaikutuksesta muuttuva kokonaisuus. 25 19.12.2018 Osallistuminen Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet
Yksilötekijät Yksilötekijät Nuoren voimavarat Miten nuori arvioi oman jaksamisensa? Mikä auttaa nuorta jaksamaan? Miten nuori kohtaa vaikeita asioita? Milloin nuori luovuttaa ja miksi? Missä tilanteissa nuori on kokenut onnistumista? Miten nuori toimi tilanteessa, jossa asiat menivät hyvin? Miten nuori uskoo itseensä ja siihen mitä tavoittelee ja tekee? Suoriutuminen Osallistuminen Mitä nuori haluaa muuttaa elämässään ja millaista apua hän siihen itse haluaa? Mitä tietoa ja tukea nuori kokee tarvitsevansa tulevaisuudensuunnitelmiinsa? Mikä työ nuorta kiinnostaa? Missä työssä hän toivoisi onnistuvansa? Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet 26 19.12.2018
Ympäristötekijät Yksilötekijät Miten ja missä nuori asuu ja liikkuu? Mistä paikoista nuori on saanut apua vaikeaan elämäntilanteeseensa? Millaista apua ja milloin nuori on saanut esim. terveydenhuollolta tai muilta nuoren mainitsemilta tahoilta? Miten vanhemmat tai muut läheiset ovat auttaneet ja auttavat nuorta? Suoriutuminen Osallistuminen Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet 27 19.12.2018
Osallistuminen Yksilötekijät Millaiset vuorovaikutustaidot nuorella on? Syntyykö nuoreen kontakti helposti vai vetäytyykö nuori? Millaisia ystävyys ja läheissuhteita nuorella on? Mitä nuori tekee vapaa-aikana (esim. harrastus, vapaaehtoistyö)? Mitkä ovat nuoren kiinnostuksen kohteet? Miten nuori osallistuu esim. Ohjaamon, TYP:n tai Etsivän nuorisotyön tarjoamaan palveluun? Suoriutuminen Osallistuminen Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet 28 19.12.2018
Suoriutuminen Yksilötekijät Miten nuori huolehtii itsestään ja kodistaan? (peseytyminen, pukeutuminen, kodin askareet) Miten nuori osaa hoitaa raha-asioitaan? Missä tilanteessa nuori tarvitsee asiantuntija-apua? Mitkä asiat koulussa kiinnostivat? Missä nuori tunsi olevansa hyvä koulussa? Millaista tukea nuori kokee tarvitsevansa tulevissa opinnoissa tai työssä? Suoriutuminen Osallistuminen Ympäristötekijät Terveydentila ja ruumiin toiminnot ja rakenteet 29 19.12.2018
Toimintakyvyn arviointi - työryhmän työstä
Taustaa Suositus on laadittu osana NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projektia, jonka tavoitteena on valmistella Kelan järjestämän ammatillisen kuntoutuksen lainmuutosta Suositus on laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimana, monialaisessa yhteistyössä 1.3.2018-30.6.2018. Julkaistu Kuntoutusta kehittämässä-julkaisusarjassa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/250244 Suosituksen tarkoituksena on auttaa kentällä nuorten kanssa ns. ensilinjassa työskenteleviä ammattilaisia tunnistamaan ne ilman lääketieteellistä diagnoosia* olevat nuoret, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja joille ammatillinen kuntoutus olisi oikea-aikaista. *Kohderyhmään voivat kuulua myös nuoret, joilla on sairaus tai vamma, mutta siitä ei aiheudu heille tällä hetkellä merkittävää haittaa eikä heillä ole jatkuvaa hoitosuhdetta 31 19.12.2018
Arviointivälineet
Tarkastellut arviointivälineet 1/2 Työryhmä tunnisti viisi nuorten toimintakyvyn arvioinnissa käytössä olevaa laaja-alaista arviointivälinettä: Kyky-viisari, 3X10D, Onnen Apila, Tilannekompassi ja Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY) Arviointivälineet sillattiin ICF-luokitukseen ja niitä tarkasteltiin 12 ICF- sisältöalueen näkökulmasta Työryhmä tunnisti 12 toimintakyvyn sisältöaluetta, ns. ulottuvuutta, jotka tulisi huomioida kohderyhmän nuorten toimintakyvyn arvioinnissa ja ammatillisen kuntoutuksen oikeaaikaisuuden arvioinnissa Mikään näistä arviointivälineistä ei huomioinut kaikkia sisältöalueita eikä siis yksistään ole riittävä keino toimintakyvyn ja nuoren kokonaistilanteen arvioimiseksi 33 19.12.2018
Toimintakyvyn 12 sisältöaluetta, ns. ulottuvuutta Yleinen hyvinvointi, elämä kokonaisuutena, yleinen tilanne Terveys, fyysinen terveys Arjen sujuminen, päivittäinen pärjääminen, arjen jaksaminen, arjen hallinta Sosiaaliset suhteet, sosiaalinen tilanne, osallisuus, sosiaaliset verkostot Ystävät, perhe Psyykkinen hyvinvointi, psyykkinen terveys, psyykkinen toimintakyky, oppiminen ja tiedon soveltaminen Usko itseen, itseluottamus, itsetunto, suhde vastoinkäymisiin ja haasteisiin, luottamus tulevaisuuteen, tulevaisuuden näkymä Osaaminen, taidot, vahvuudet, kyvyt Halu opiskella, suhde koulutukseen ja opiskeluun, halu työllistyä, työllistyvyys, suhde työelämään Talouden hallinta, taloudellinen tilanne, varallisuus, velat, rahan käyttö Harrastukset Asuminen, asumisolosuhteet Riippuvuudet 34 19.12.2018
Sisältöalueet Kykyviisari 3X10D Onnen Apila Tilannekompassi Elämäntilanteen Yleinen hyvinvointi, elämä kokonaisuutena, yleinen tilanne Terveys, fyysinen terveys Arjen sujuminen, päivittäinen pärjääminen, arjen jaksaminen, arjen hallinta Sosiaaliset suhteet, sosiaalinen tilanne, osallisuus, sosiaaliset verkostot selvittämisen ympyrä (ESY) Muutamia väittämiä Osa-alue, jossa 1 väittämä x x x 2 osa-aluetta, useita väittämiä Osa-alue, jossa 1 väittämä Osa-alue, ei tarkentavia väittämiä Osa-alue, useita väittämiä Osa-alue, jossa 1 väittämä Osa-alue, ei tarkentavia väittämiä Osa-alue, useita väittämiä x Osa-alue, ei tarkentavia väittämiä Osa-alue, useita väittämiä Osa-alue, useita väittämiä Osa-alue, useita väittämiä Osa-alue, useita väittämiä Eri osa-alueiden alla useita väittämiä 2 osa-aluetta, useita väittämiä Ystävät, perhe Useita väittämiä 2 osa-aluetta, joissa väittämät x x Osa-alue, useita väittämiä Psyykkinen hyvinvointi, psyykkinen terveys, psyykkinen toimintakyky, oppiminen ja tiedon soveltaminen 2 osa-aluetta, useita väittämiä x Osa-alue, ei tarkentavia väittämiä Osa-alue, useita väittämiä Eri osa-alueiden alla useita väittämiä Usko itseen, itseluottamus, itsetunto, suhde vastoinkäymisiin ja haasteisiin, luottamus tulevaisuuteen, tulevaisuuden näkymä Osaaminen, taidot, vahvuudet, kyvyt Halu opiskella, suhde koulutukseen ja opiskeluun, halu työllistyä, työllistyvyys, suhde työelämään Talouden hallinta, taloudellinen tilanne, varallisuus, velat, rahan käyttö Muutamia väittämiä 2 osa-aluetta, joissa 1 väittämä Osa-alue, ei tarkentavia väittämiä 1 väittämä Osa-alue, useita väittämiä Osa-alue, useita väittämiä Osa-alue, jossa 1 väittämä x Muutamia väittämiä Osa-alue, useita väittämiä Osa-alue, useita väittämiä x 2 osa-aluetta, ei tarkentavia väittämiä 2 osa-aluetta, useita väittämiä Osa-alue, useita väittämiä Muutamia väittämää Osa-alue, jossa 1 väittämä x Osa-alue, useita väittämiä Osa-alue, useita väittämiä Harrastukset Muutamia väittämiä x x 1 väittämä Osa-alue, useita väittämiä Asuminen, asumisolosuhteet x Osa-alue, jossa 1 väittämä x 1 väittämä Osa-alue, useita väittämiä Riippuvuudet 1 väittämä x Osa-alue, ei tarkentavia 2 väittämää 2 väittämää väittämiä HUOMIO! Tässä taulukossa ei ole lueteltu kaikkia sisältöalueita, joita tarkastellut arviointivälineet sisältävät (erityisesti paljon väittämiä sisältävät välineet). NEET-nuorilla voi olla runsaasti monenlaisia elämän eri osaalueilla ilmeneviä vaikeuksia (ks. tämän suosituksen kappale 3.2). Yksikään tässä arvioiduista välineistä ei sisällä niitä kaikkia, mikä jokaisen arviointia tekevän ammattilaisen on huomioitava!
Tarkastellut arviointivälineet 2/2 Työryhmä toteaa, että näitä arviointivälineitä voi käyttää, mutta lisäksi tulee esimerkiksi nuoren kanssa keskustellen käydä läpi hänen kokonaistilannettaan Uusia arviointivälineitä ei suositella otettavaksi käyttöön Arviointivälineistä tarvitaan lisää kokemusta Uuden arviointivälineen laatiminen osana työryhmän työskentelyä ei ollut tarkoituksenmukaista eikä tässä aikataulussa mahdollistakaan 36 19.12.2018
Työryhmän suositukset
Työryhmän suositukset Suositus 1: Arviointia tekevän organisaation esimiehet ja työntekijät sopivat yhteisesti NEET-nuorten toimintakyvyn arviointiin liittyvistä käytännöistä Mitä arviointivälinettä käytetään? Koulutus arviointivälineen käyttöön Sovitaan kuka arvioi Yhtenäiset kirjaamismenetelmät 38 19.12.2018
Työryhmän suositukset Suositus 2: Ilman lääketieteellistä diagnoosia olevan NEET-nuoren toimintakykyä arvioivalle ammattilaiselle on arvioinnin toteutuksen aikana muodostuttava käsitys nuoren mahdollisesta soveltuvuudesta Kelan tarjoamaan ammatilliseen kuntoutukseen Onko nuoren toimintakyky oleellisesti heikentynyt? Onko juuri nyt oikea aika ohjata nuori ammatilliseen kuntoutukseen? Onko nuorella edes orastava toive muutokseen elämässään? 39 19.12.2018
Työryhmän suositukset Suositus 3: NEET-nuoren tilannetta arvioitaessa otetaan huomioon toimintakyvyn lisäksi laajemmin koko hänen elämäntilanteensa Suositus 4: NEET-nuoren toimintakyvyn arviointi toteutetaan aina henkilökohtaisessa tapaamisessa ja arviointi voi vaatia usean tapaamiskerran Luottamuksellisen keskusteluyhteyden luominen Ei tulisi toteutua puhelinhaastatteluna eikä siten, että nuori täyttäisi lomakkeita itsekseen 40 19.12.2018
Työryhmän suositukset Suositus 5: Toimintakyvyn arviointi tehdään yhdessä nuoren kanssa ja siinä kunnioitetaan hänen omaa arviota ja näkemystä omasta tilanteestaan Kerrotaan, mihin arvioinnilla pyritään ja miten se toteutetaan Arvioinnin tavoitteena on lisätä nuoren ymmärrystä omasta tilanteestaan ja motivoida palveluiden vastaanottamiseen Olennaista on nuoren oma arvio siitä, millä osa-alueella hän tarvitsee ja on valmis vastaanottamaan tukea Myös vahvuudet ja kyvyt huomioon Nuorelle tulisi jäädä tunne, ettei arviointia tehdä vain tiedonkeruun vuoksi 41 19.12.2018
Työryhmän suositukset Suositus 6: NEET-nuoren toimintakyvyn arvioinnissa voi käyttää suosituksessa tarkasteltuja arviointivälineitä Ei suositella uusien arviointivälineiden käyttöä Myös muita jo käytössä olevia arviointivälineitä voi käyttää, jos se kattaa laajasti toimintakyvyn 12 sisältöaluetta, ns. ulottuvuutta Suositus 7: NEET-nuoren toimintakyvyn arviointi tehdään porrasteisesti syventäen Tarkennetaan ja syvennetään tietoa niistä toimintakyvyn osa-alueista, joilla haasteita on Kaikki tarkastellut arviointivälineet eivät tätä mahdollista 42 19.12.2018
Työryhmän suositukset Suositus 8: NEET-nuoren toimintakyvyn arvioinnissa ei käytetä pisteytystä Suositus 9: Toimintakyvyn arvioinnin tuloksia tulkitaan nuoren kokonaistilannetta tarkastellen ja yhdessä nuoren kanssa 43 19.12.2018
Työryhmän suositukset Suositus 10: Suosituksessa mainittujen arviointivälineiden tulosten tarkastelussa painottuvat eräät osa-alueet silloin, kun NEET-nuori on hakeutumassa ammatilliseen kuntoutukseen Halu opiskella/työllistyä (orastava toive) Usko itseen/tulevaisuuteen Osaaminen/kyvyt/vahvuudet Arjen hallinta, taloudellinen tilanne, asumisjärjestelyt => ammatillisessa kuntoutuksessa ei ensisijaisesti keskitytä arjen hallinnan haasteisiin Fyysinen terveys, psyykkinen terveys => ohjataan tarvittaessa terveydenhuollon palveluihin 44 19.12.2018
Työryhmän suositukset Suositus 11: Toimintakyvyn arvioinnin tulokset kirjataan organisaatiossa sovittujen periaatteiden mukaisesti ja NEET-nuorten kohdalla lisäksi Kelan antamia ohjeita seuraten Suositus 12: Toimintakyvyn arvioinnin päätteeksi nuori jatkaa nykyisellä palveluilla, mikäli näyttää siltä, että tilanne ei vaadi muutosta, tai hänet ohjataan sopivaan palveluun tai sopivan yhteistyötahon luokse. Suositus 13: Tuloksia voidaan hyödyntää myös organisaation johtamisessa, tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa, voimavarojen suuntaamisessa ja yleisesti nuorten tilanteen seurannassa 45 19.12.2018
Ammatillinen kuntoutusselvitys (Akse) ja työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (Teak) ja NUOTTI-valmennus, Koulutuskokeilu Leena Penttinen Anita Ketola Anne Koski Kela, Osaamiskeskuksen kuntoutuspalvelujenryhmä ja kuntoutusryhmä 18.12.2018 Mitä lainmuutos tarkoittaa käytännössä ammatillisen kuntoutusselvityksen ja työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen kuntoutuspalveluissa 16-29- vuotiaiden nuorten osalta (7a )?
Ammatillinen kuntoutusselvitys (Akse)päivitetty (23.10.2018) ja työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (Teak), jatkossa kohderyhmä on kuvattu palvelukuvauksessa Kela voi järjestää ammatillista kuntoutusselvitystä silloin, kun laissa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista säädetyt ammatillisen kuntoutuksen tai nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyvät (KKRL 566/2005, 6 7 :t, 7 a ). Kela voi järjestää työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutus silloin, kun laissa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista säädetyt ammatillisen kuntoutuksen tai nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset täyttyvät (KKRL 566/2005, 6 7 :t, 7 a ). Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan myöntää nuorille tai aikuisille, joiden sairaus tai vamma on aiheuttanut tai aiheuttaa lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiokyvyn olennaisen heikentymisen (KKRL 6 ). Työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää nuorille tai aikuisille, joiden sairaus tai vamma on aiheuttanut tai aiheuttaa lähivuosina työ- tai opiskelukyvyn ja ansiokyvyn olennaisen heikentymisen (KKRL 6 ). Lisäksi ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan myöntää 16-29-vuotiaalle nuorelle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Nuorella ei ole todettua sairautta, tai hänen sairausperusteensa eivät täytä ammatillisen kuntoutuksen (KKRL 6 ) edellytyksiä. Nuorella ei ole tai hänen ei tarvitse hankkia lääketieteellisiä selvityksiä todentaakseen kuntoutuksen tarvetta (KKRL 7a ). Lisäksi työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus voidaan myöntää 16-29-vuotiaalle nuorelle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Nuorella ei ole todettua sairautta, tai hänen sairausperusteensa eivät täytä ammatillisen kuntoutuksen (KKRL 6 ) edellytyksiä. Nuorella ei ole tai hänen ei tarvitse hankkia lääketieteellisiä selvityksiä todentaakseen kuntoutuksen tarvetta (KKRL 7a ). 47 19.12.2018
Ammatillinen kuntoutusselvitys (päivitetty 23.10.2018) ja työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, palvelukuvauksen kohderyhmä Nuoren ammatillinen kuntoutus (KKRL 7a ) Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun nuori on työtön tai nuorella on lyhytaikaisia työsuhteita, eikä hän ole kiinnittynyt työelämään ja toimintakykyyn liittyvät rajoitteet heikentävät työllistymismahdollisuuksia nuori ei kykene asettamaan itselleen opiskelu- tai työelämätavoitetta nuoren henkilön työ- tai opiskelumahdollisuuksia rajoittavat esimerkiksi oppimisvaikeudet, haasteet elämänhallinnassa tai sosiaalisissa taidoissa nuorella ei ole opiskelupaikkaa ja toimintakyvyn rajoitteet heikentävät kykyä opiskella nuoren aloittamat opinnot eivät etene tai ne uhkaavat keskeytyä nuori tarvitsee moniammatillista tukea ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen, koska hän ei yksin kykene tai ole motivoitunut suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin tai luomaan tavoitteita tulevaisuudelle nuori on keskeyttänyt ase- tai siviilipalveluksen ja elämäntilanne on selkiytymätön nuori on vapautunut vankilasta ja ammatillinen jatkosuunnitelma on epäselvä. Edellä oleva kohderyhmän kuvaus koskee myös työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen kuntoutuspalvelua 48 19.12.2018
Ammatillinen kuntoutusselvitys (Akse) Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen Tavoitteet: tunnistaa ja arvioida vuorovaikutuksessa kuntoutujan kanssa hänen työ- ja toimintakykyynsä tai opiskelukykyynsä vaikuttavia tekijöitä selvittää sekä ammatillisen että lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet edistää kuntoutujan valmiuksia vastata työmarkkinoiden haasteisiin koulutuksen, työelämätaitojen kohentumisen ja henkilökohtaisten voimavarojen kehittymisen kautta ohjata kuntoutujaa tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja voimavaransa (syrjäytymisen ehkäisy) tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai sinne siirtymistä. Sisältö: Kuntoutumisprosessi on jokaiselle kuntoutujalle erilainen ja yksilöllinen kokemus. Kuntoutuksessa voidaan tällöin käyttää soveltuvia ohjaus- ja harjoitteluvaihtoehtoja. Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä kuntoutujan ohjelma koostuu teemoista. Moniammatillinen työryhmä 49 19.12.2018
Mitä lainmuutos tarkoittaa käytännössä ammatillisen kuntoutusselvityksen kuntoutuspalvelussa nuorten osalta? 50 Ammatillinen kuntoutusselvitys Palvelukuvauksessa kohdennettu kohderyhmän kuvaus: Nuoren ammatillinen kuntoutus(7a ) Rakenne ja toteutus huomioidaan seuraavasti: Kuntoutuspäivät voi toteuttaa kokonaisuutena, jaksotettuna tai erillisinä päivinä Kohderyhmällä mahdollisuus esim. jos alkuvaihe sisältyy kuntoutujan motivointia, aloitusosuus 3-4 kuntoutuspäivää tukee myös nuoria kuntoutujia Kuntoutuksen ajallinen tempo Huomioidaan kuntoutujan tarpeet tukee myös nuoria kuntoutujia Etäkuntoutuspäivä tukee myös nuoria kuntoutujia Sisältö teemoissa Minä toimijana Tukee myös nuoria kuntoutujia Erityistyöntekijänä nuoriso-ohjaaja : pakollinen 16-29-vuotiaat Tukee myös nuoria kuntoutujia Majoitusmahdollisuus alle 18-vuotiaille Majoitus valittava sellainen palveluntuottaja, joka järjestää kuntoutuksen ja majoituksen samassa laitosyksikössä 19.12.2018
Mitä lain muutos tarkoittaa käytännössä ammatillisen kuntoutusselvityksen kuntoutuspalvelussa nuorten osalta? Ammatillinen kuntoutusselvitys Verkostotyöllä: Yhteistyötä kaikkien sellaisen ammattihenkilöiden välillä, jotka ovat mukana kuntoutukseen liittyvissä asioissa Moniammatillinen ja monialainen asiantuntijuuden jakaminen, neuvottelu, tiedonvaihto ja keskustelu sekä asiantuntijan tarjoama neuvonta ja ohjaus Verkostotyötä tehdään video-tai puhelin/skype- yhteydenotot tai tapaaminen Omaohjaaja Verkostoneuvottelu: saumaton yhteistyö Osallistuu kuntoutujan lisäksi omaohjaaja(tms.) ja tarpeen mukaan TE-toimiston, terveydenhuollon, työeläkelaitoksen, sosiaalija koulutoimen tai Kelan asiantuntijoita Suositellaan arvioitavaksi ammatillisen kuntoutuselvityksen alkuvaiheessa, jotta yhteiseen tilaisuuteen saataisiin mukaan kuntoutujalle tärkeitä toimijoita. Tarvittaessa otetaan mukaan sosiaalipalvelun eri yksiköiden asiantuntijoita, kuten etsivä nuorisotyön, ohjaamon tai kuntouttavan työtoiminnan edustajia. Verkostoneuvottelu toteutetaan ammatillisen kuntoutusselvityksen aikana Kuntoutujalla on mahdollisuus sovitusti kutsua verkostoneuvotteluun läheinen tai muu tukihenkilö Palvelujen sisällön osalta yhteistyö erityisesti: etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat sosiaalihuolto. 51 19.12.2018
Mitä lain muutos tarkoittaa käytännössä työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palvelukuvauksessa nuorten osalta? Kela alkaa tekemään päätöksiä 1.1.2019 alkaen, mutta palvelu voi käynnistyä Teakin osalta 1.2. alkaen Palveluntuottajille ohjataan 1.2.2018 lukien myös 7a :n mukaiset 16-29 vuotiaat kuntoutujat Palveluntuottaja voi ilmoittaa ettei suostu toteuttamaan kuntoutusta ko. (tiedote ja lähetetty spviesti asiasta) 7.2.2019 tulossa sidosryhmien koulutus (Ohjaamo, oppilaitokset, Etsivä nuorisotyö yms.) 52 19.12.2018
Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (Teak), Kohderyhmä (nykyinen palvelukuvaus voimassa 1.1.2017 alkaen) Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus Henkilölle, jolla työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet nykyhetkessä ja lähivuosina; diagnosoitu sairaus, vika tai vamma lisäksi vaikuttaa kokonaistilanne (esim. hankala elämäntilanne). Haetun kuntoutuksen on oltava tarkoituksenmukaista johtaa terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen, työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen Kuntoutusta voi edeltää esimerkiksi: ammatillinen kuntoutusselvitys ammatillinen kuntoutuskurssi muun tahon järjestämä kuntoutusjakso 1.1.2019 mukana siis nuoret 16-29- vuotiaat, ilman diagnoosia 53 19.12.2018
Työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa on kolme palvelulinjaa Kela valitsee kuntoutujan kanssa yhden palvelulinjan, joka soveltuu parhaiten kuntoutujan ajankohtaiseen tilanteeseen ja kuntoutustarpeeseen Työkokeilu (60 pv) Tuetaan urasuunnitelman teossa alavaihtoehtojen valinnassa (työ/ opiskelu) ammattialan työn soveltuvuuden varmistamisessa Jatkohakemuksen perusteella Kela jatkaa työkokeilua kuntoutujan tarpeen mukaan työhönvalmennuksella Työhönvalmennus (60-180pv) Tuetaan etsimään laaja-alaisesti palkkatyöpaikkaa kuntoutujan tavoittelemalta ammattialalta siirtymään ulkopuoliseen työpaikkaan palkkatyöhön Työkokeilu ja työhönvalmennus (120-240 pv) Tuetaan runsaasti uratavoitteiden, työkykyä vastaavia ammattialojen, soveltuvien työnkuvien ja työpaikkojen täsmentämisessä ennen ulkopuoliseen työpaikkaan siirtymistä Kaikilla palveluntuottajilla ei ole työkokeilutiloja. Jos ennen kuntoutuspäätöksen tekoa Kelassa tiedetään, että kuntoutujalla on tarve palveluntuottajan työkokeilutiloissa toteutuvalle kuntoutukselle, Kela ohjaa asiakkaan palveluntuottajalle, jolla on työkokeilutilat. Tämä koskee työkokeilua työkokeilun ja työhönvalmennuksen alussa olevaa työkokeilua Kela haastattelee tarpeen mukaan asiakkaan, kertoo palvelulinjojen sisällöstä ja miettii asiakkaan kanssa kuntoutuksessa selvitettäviä asioita 54
Mitä lain muutos tarkoittaa käytännössä työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palvelukuvauksessa nuorten osalta? - toteutuksessa huomioidaan kuntoutujan yksilölliset tarpeet ja kuntoutustavoitteet 6. Seuranta 5. Kuntoutuksen päättäminen 1. Kuntoutuksen suunnittelu 4. Työssä tukeminen ja tuen asteittainen vähentäminen 2. Taitojen ja työn vaihtoehtojen kartoitus 3. Työn etsintä Tavoitteena, että työhönvalmentajatyöpari tukee - kuntoutujaa urasuunnitelman teossa, alavaihtoehtojen valinnassa (mm. työkokeilun jlk opiskelu) ja ammattialan työn soveltuvuuden varmistamisessa yksilöllisesti - kuntoutujan pääsyä kokotai osa-aikaiseen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille, yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi -työnantajaa ja työyhteisöä - Avomuotoista yksilöllistä kuntoutusta - Ryhmämuotoista toimintaa vain, jos se on tarpeen ja tukee kuntoutujan yksilöllisiä kuntoutustavoitteita - Toteutetaan yhtäjaksoisesti; kuitenkin kuntoutujan tarpeen mukaan 55 19.12.2018
Mitä lain muutos tarkoittaa käytännössä työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palvelukuvauksessa nuorten osalta? Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus Palvelukuvauksessa kohdennettu kohderyhmäkuvaus: Nuoren ammatillinen kuntoutus(7a ) Rakenteessa ja toteutuksessa on huomioitu seuraavasti: Kohderyhmä tukee myös nuoria kuntoutujia Vaikka kuntoutus toteutetaan yhtäjaksoisesti; kuntoutujan tarpeet huomioiden kuntoutuspäivien joustot tukee myös nuoria kuntoutujia 56 19.12.2018
Mitä tarkoittaa käytännössä työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen palvelukuvauksessa nuorten osalta? Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus Verkostotyö: yhdistää kuntoutujan kanssa toimivien tahojen asiantuntemuksen ja edistää sekä tukee kuntoutujaa saavuttamaan tavoitteensa kuntoutuja ja työhönvalmentajat varmistavat kuntoutusprosessin jatkuvuuden Moniammatillista asiantuntijuuden jakamista, neuvotteluja, tiedonvaihtoa, keskusteluja tehdään esim. verkostoneuvottelut tai video tai puhelinyhteydenotoilla palveluntuottajan tiloissa, työpaikoilla, TE-toimistoissa yms. Myös terveydenhuollon kanssa Kuntoutusprosessin aikana yhteistyötä: Sosiaalitoimi, talous- ja velkaneuvoja, mt-palvelut, päihdepalvelut, vammaisjärjestöt, psykologi, psyk. sairaanhoitaja, Kela, TYP, oppilaitokset, it-ohjaaja, opinto-ohjaaja, kuntoutujan lähiomainen tai tukihenkilö 57 19.12.2018
NUOTTI-valmennus 1.6. 2018 alkaen NUOTTI-valmennus on ollut osa NEET-nuorten projektia Projektin aikana kohderyhmänä on NEET-nuoret Yksilöllinen, matalan kynnyksen palvelu Sairausperustetta ei ole edellytetty Suullinen hakemus 30.11. mennessä noin 740 nuorelle on tehty NUOTTI-valmennuspäätös Valmennus sisältää 20 60 minuutin käyntikertaa Ratkaisukeskeinen työote ja toiminnalliset menetelmät Toteutus pääasiassa nuoren arjen ympäristössä kasvokkain, osa tapaamisista voi olla etäkuntoutuksena videoneuvottelua käyttäen 58 19.12.2018
NUOTTI-valmennus Tavoitteena: Saada nuori kiinnostumaan elämäntilanteestaan, tulevaisuuden suunnittelusta ja opiskeluun tai työelämään suuntautumisesta Eroaa sosiaalista kuntoutuksesta->ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on nuoren ohjaaminen kohti työelämää. 1.1.2019 lukien NUOTTI-valmennusta myönnetään nuoren ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmälle (KKRL 7a ), joka on laajempi kuin NEET-nuorten projektissa. 59 19.12.2018
Yhteistyötahot Kela on kehittänyt NUOTTI-valmennuksen Kelan ja Ohjaamojen, työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP), sosiaalitoimen ja Etsivän nuorisotyön yhteistyön välineeksi NEET-nuorten auttamisessa. Yhteistyötahoja ovat: Ohjaamot TYP Etsivät nuorisotyö Kuntien sosiaalitoimi Rikosseuraamuslaitos Oppilaitokset Työ- ja elinkeinohallinnon palvelut Nuorten työpajat 60 19.12.2018
Verkostotyö Valmennukseen sisältyy lisäksi säännöllinen yhteydenpito valmentajan ja nuoren välillä sekä verkostotyö. NUOTTI-valmennuksen ensimmäiset tapaamiset voidaan sovitusti toteuttaa esim. Ohjaamossa tai muualla jo nuoren kanssa työskentelevällä taholla. NUOTTI-valmennuksen aikana nuori tapaa yhdessä valmentajansa kanssa nuorelle merkityksellisiä toimijoita. Valmentaja huolehtii nuoren tarpeen mukaisesta verkostotyöstä myös tapaamisten välillä. Nuoren verkostoa hyödynnetään, jotta nuori saa tarvitsemansa tukitoimet ja palvelut. Verkostotyön avulla yhdistetään nuoren kanssa toimivien tahojen asiantuntemus nuorelle merkityksellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkostotyö mahdollistaa tarpeellisten tietojen vaihdon ja nuoren kokonaistilanteen hahmottamisen. Jos nuorella ei ole asiakkuutta Ohjaamoon, TYP:een tai muihin verkostoihin, valmentaja ottaa yhteyttä tarpeellisiin toimijoihin ja varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. 61 19.12.2018
NUOTTI-valmennus 1.1.2019 alkaen 16-29-vuotiaat nuoret toimintakyky on olennaisesti heikentynyt Valmennuksen tarkoituksenmukaisuus Kohderyhmään kuuluvat erityisesti nuoret, jotka ovat ilman opiskelu- tai työpaikkaa tai joiden opiskelu on vaarassa keskeytyä Vankilasta vapautuvat/vapautuneet nuoret Asevelvollisuuden keskeyttäneet Nuori täyttää 6 edellytykset, mutta NUOTTI-valmennus on tarkoituksenmukaista NUOTTI-valmennus on tarkoitettu 16-29-vuotiaille nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Kohderyhmään kuuluvat erityisesti nuoret, jotka ovat ilman opiskelu- tai työpaikkaa tai joiden opiskelu on vaarassa keskeytyä. Yhteistä kaikille kohderyhmään kuuluville nuorille on se, etteivät he yksin kykene tai ole motivoituneet suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin tai luomaan tavoitteita tulevaisuudelle. Nuorilla on muita nuoria suurempi riski jäädä opiskelu- tai työelämän ulkopuolelle myös tulevaisuudessa. 62 19.12.2018
NUOTTI-valmennus 1.1.2019 alkaen Samat palveluntuottajat jatkavat 1.1.2019 alkaen Nuorella on oikeus kuntoutusrahaan Valmennus toteutetaan 5 kk aikana sen käynnistymisestä. Jos nuori osallistuu valmennuksen aikana muuhun palveluun esimerkiksi kuntoutukseen tai työtoimintaan, voi valmennus toteutua enintään 10 kk sisällä sen käynnistymisestä Palvelukuvaus päivitetään vastaamaan 1.1.2019 voimaan tulevaa lainmuutosta nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta 8.1.2019 järjestetään NUOTTI-palveluntuottajille skype-tapaaminen 63 19.12.2018
Koulutuskokeilu Koulutuskokeilu on tarkoitettu nuorelle, jolla on koulutusalan valinnassa erityisiä vaikeuksia Nuorella voi olla esimerkiksi oppimiseen liittyviä ongelmia motivaatio-ongelmia keskeytyneitä opintoja valittavan koulutusalan ja opiskelumuodon kartoittaminen on erityisen tärkeää Koulutuskokeilun kesto on max. 10 vrk Nuori tutustuu opiskeluelämään ja arvioi kiinnostustaan tiettyyn koulutusalaan Samalla hän tutustuu koulutuksen asettamiin vaatimuksiin ja siihen, mitä ammattiala edellyttää Nuori etsii itse koulutuskokeilupaikan ja sopii koulutuskokeilun ajankohdasta oppilaitoksen kanssa
Seuranta osana kuntoutusprosessia 1/3 Nuoren ammatillisen kuntoutuksen toteutumisen seuranta on olennainen osa kuntoutusprosessia; laissa halutaan turvata nuorelle katkeamaton toimeentulo koko kuntoutusprosessin ajalle Miksi seuranta on nuoren toimeentulon kannalta tärkeää? Ennen kuntoutuksen arvioidun kestoajan päättymistä päättynyt kuntoutus voi aiheuttaa sen, että nuorelle maksetaan liikaa kuntoutusrahaa, jos Kelaan ei saada tietoa kuntoutuksen päättymisestä voi seurata takaisinperintää Kuntoutuksen jatkuessa vielä kuntoutuksen arvioidun kestoajan päättymisen jälkeen voi nuorta kohdata tilanne, jossa toimeentulon turvaamiseksi myönnetty kuntoutusraha päättyy nuorelle seuraa rahattomuutta ja siitä aiheutuvia ongelmia 65
Seuranta osana kuntoutusprosessia 2/3 Kelassa kuntoutusprosessin toteutumista seurataan nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa seuraavasti; Kuntoutuspalautteet Osallistumistodistukset Uusi tarkistuspiste kuntoutusprosessiin: Kuntoutusprosessin tilannekatsaus kaksi viikkoa ennen kuntoutuspäätöksen arvioidun keston päättymistä (UUTTA) Kelan kuntoutuskäsittelijä on tarvittaessa yhteydessä palveluntuottajaan, jos Kelassa olevien tietojen perusteella ei voida päätellä, miten pitkään nuoren kuntoutus on vielä jatkumassa halutaan turvata nuoren katkeamaton toimeentulo 66
Seuranta osana kuntoutusprosessia 3/3 Palveluntuottajalla on myös vastuu nuoren kuntoutusprosessin etenemisestä ja siitä, ettei nuoren toimeentulo katkea ja vaaranna kuntoutuksen etenemistä Kuntoutuksen toteuttamisajan ohjeet löytyvät palvelukuvauksista Palveluntuottajalla on vastuu kuntoutusprosessin käynnistymisestä ja toteutumisesta palvelukuvauksessa määritellyn ajan puitteissa poikkeuksista pitää sopia Kelan kanssa Nuoren kuntoutuksen keskeyttämisestä tulee viipymättä ilmoittaa Kelaan 67
Palvelun aloittaminen, palvelukuvaukset NUOTTI-valmennus Valmentaja ottaa nuoreen yhteyttä viimeistään seuraavana arkipäivänä valmennuspäätöksen saavuttua palveluntuottajalle. Valmentaja sopii nuoren kanssa puhelimitse ensimmäisen tapaamisen ajankohdan ja toteutuspaikan sekä antaa yhteystietonsa. Ensimmäinen tapaaminen tulee järjestää mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään viikon sisällä yhteydenotosta. AKSE Palveluntuottaja aloittaa ammatillisen kuntoutusselvityksen mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 2 kuukauden kuluessa siitä, kun kuntoutuspäätös ja siihen liittyvät asiakirjat ovat saapuneet palveluntuottajalle. TEAK Palveluntuottaja aloittaa kuntoutuksen mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 4 viikon kuluessa siitä, kun palveluntuottaja on saanut kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvät asiakirjat. Kuntoutujasta johtuvasta perustellusta syystä kuntoutus voidaan aloittaa myöhemmin. Palveluntuottaja sopii tästä Kelan kanssa. Omaohjaaja ottaa kuntoutujaan yhteyttä puhelimitse viimeistään 2 viikon sisällä siitä, kun palveluntuottaja on saanut kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvät asiakirjat. Palveluntuottaja ilmoittaa Kelaan, jos kuntoutuspalvelu ei käynnisty palvelukuvauksen määrittämällä tavalla
AKSE Palvelun keskeytyminen, palvelukuvaukset Omaohjaaja on yhteydessä Kelaan, jos kuntoutus uhkaa keskeytyä ja syynä keskeytymiseen on muu kuin kuntoutujan kanssa yhdessä sovittu kuntoutuksen lopettamisen syy TEAK Jos kuntoutuja ja työhönvalmentajat havaitsevat kuntoutuksen suunnittelussa tai myöhemmin kuntoutuksen aikana, että kuntoutujan tilanne vaatii vielä laaja-alaista selvitystä ja arviointia, kuntoutus keskeytyy ja yhdessä Kelan kanssa selvitetään tarvetta ohjata kuntoutuja ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Kuntoutuja ja työhönvalmentajat voivat myös muusta syystä todeta, että kuntoutusta ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa. Tällöin palveluntuottaja on yhteydessä Kelaan. Tällöin kuntoutuja, Kelan toimihenkilö ja palveluntuottaja selvittävät tilannetta ja ohjaavat kuntoutujan sopivaan kuntoutukseen tai muihin tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Palveluntuottaja kirjaa keskeyttämisen syyn sekä mahdollisen jatko-ohjauksen kuntoutuspalautteeseen. NUOTTI Jos nuori ei aloita hänelle myönnettyä valmennusta tai jo alkanut valmennus keskeytyy tai on vaarassa keskeytyä, neuvottelee valmentaja asiasta Kelan kuntoutuksen etuuskäsittelijän kanssa. 69
Kuntoutuspäätös ja liitteet Nuoren ammatillisessa kuntoutuksessa palveluntuottajalle lähetetään kuntoutuspäätöksen liitteenä haastattelurungon kopio, joka sisältää ne asiat, joista nuoren kanssa on keskusteltu Asiakirjaan sisältyvät nuoren yhteystiedot, taustatiedot ja nuoren kertoman mukainen kuva hänen tilanteestaan ja toimintakyvystään Lääkärinlausuntoa ei yleensä lähetetä päätöksen liitteenä 70 19.12.2018
Nuoren motivoiminen Palveluntuottajat tuovat oman asiatuntemuksensa nuoren kuntoutumiseen ja motivointiin Kuntoutusmotivaation vahvistaminen kohti ammatillisia tavoitteita keskeisessä roolissa Nuoren ammatillisen kuntoutuksen keskiössä on nuoren motivaation synnyttäminen tai vahvistaminen. Palveluntuottajan tehtävänä on tukea nuorta muutoksen mahdollisuuden näkemisessä ja luoda nuorelle tulevaisuuden uskoa Viivytyksetön palvelun aloitus Nuoren aktiivinen tuki ja yhteydenpito kuntoutusprosessin aikana Kohderyhmän erilaisuuden ymmärtäminen 71 19.12.2018
Yhteistyö palveluntuottajien ja Kelan välillä Miten otat yhteyttä nuoren asioissa Kelaan? Puhelimitse: Kuntoutuksen viranomaislinja 020 692 235 ma-pe klo 9-16 Vakuutuspiirikohtaiseen skype-rinkiin ma-pe klo 10-15 (tarvitaan federoitu yhteys): tyokyky.lantinen@kela.fi (Kelan Läntinen vakuutuspiiri) tyokyky.keskinen@kela.fi (Kelan Keskinen vakuutuspiiri) nuoret.etelainen@kela.fi (Kelan Eteläinen vakuutuspiiri) nuoret.itainen@kela.fi (Kelan Itäinen vakuutuspiiri) nuoret.pohjoinen@kela.fi (Kelan Pohjoinen vakuutuspiiri) 72 19.12.2018
Kuntoutusraha nuoren ammatillisen kuntoutuksen ajalle (KKRL 7a ) 18.12.2018 Anne Flak Suunnittelija
Voimassa oleva laki 23 Ehdotus (1.1.2019 lukien) 23 24 24
Mikä muuttuu? Nuorille maksetaan kuntoutusrahaa siitä päivästä alkaen, jolloin he saavat Kelasta kuntoutuspäätöksen (KKRL 7a ) Omavastuuajan jälkeen, kun kuntoutuspäätös on tehty Kuntoutuspalvelun päättymiseen saakka Kun asiakas odottaa kuntoutuspalvelun käynnistymistä ja kuntoutusjaksojen välisiltä ajoilta Ei siirtymisiä etuuksien välillä kuntoutuksen aikana Toimeentulo koko kuntoutuksen keston ajan = kuntoutuspäätöksen antamispäivästä viimeiseen seurantapäivään asti Odotus- ja väliajoissa ei ole enimmäisaikoja Kuntoutuspäivän kestoa ei tutkita Kelassa 75
Mikä muuttuu? Kuntoutusrahapäätöksen myöntöaika perustuu arvioon kuntoutuksen toteutusajasta (KKRL 7a ) Ammatillinen kuntoutusselvitys, kuntoutusraha myönnetään 8 kk ajalle Työllistämistä edistävä ammatillinen kuntoutus, kuntoutusraha myönnetään 10 kk ajalle NUOTTI-valmennus, kuntoutusraha myönnetään 5 kk ajalle Koulutuskokeilu, kuntoutusraha myönnetään 3 kk ajalle
Mikä ei muutu? Kuntoutusrahan määrä Määräytyy ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahana Omavastuuaika Kuntoutuksen alkamispäivä Palveluntuottaja laatii osallistumistodistuksen jokaisen kuntoutuspäivän/jakson/käyntikerran osalta https://www.kela.fi/kuntoutuspalvelujen-pysyvaistiedotteet_osallistumisen-seuranta-kelankuntoutuksessa
Mikä ei muutu? Palveluntuottaja laatii kuntoutusselosteen/palautteen Palvelukuvauksissa määritelty toimitusaika; 2 viikkoa kuntoutuspalvelun päättymisestä Kelassa Palautteen/selosteen perusteella nuorelle tehdään päätös kuntoutusrahasta kuntoutuksen loppuun asti Seurannan aikataulun huolellinen kirjaaminen varmistaa, että kuntoutusraha turvaa asiakkaan toimeentulon koko kuntouksen ajan
Tukea kuntoutuksen kustannuksiin - Ylläpitokorvaus Tarkoituksena varmistaa asiakkaan kuntoutukseen osallistuminen Myöntöedellytykset: Asiakkaalla oikeus kuntoutusrahaan Kuntoutusraha määrä on enintään ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan vähimmäismäärän suuruinen Asiakkaalle aiheutuu kuntoutukseen osallistumisen vuoksi ylimääräisiä kustannuksia, esimerkiksi matkakustannuksia Maksetaan vain kuntoutuksen ajalta, ei odotus-ja väliajoilta 9 /pv (veroton etuus) Ei huomioida toimeentulotuessa tulona
Kiitos!
82 Kiitos mielenkiinnostanne!