Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (38) Kaupunginvaltuusto Kokoustiedot. Aika maanantai klo 18:00-19:35

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (38) Kokoustiedot Aika 02.05.2016 maanantai klo 18:00-19:35 Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Janne Laulumaa, puheenjohtaja Heikki Arikka, 1. varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen, 2. varapuheenjohtaja Ari Leinonen Janette Broberg Pipsa Allén Jari Salonen Heikki Laine Karoliina Harju Elisa Vuorinen Katriina Ylönen Jyrki Aaltonen Ari Jutila Eeva Savola Seija Sorsavirta Risto Nikkonen Jonni Moislahti, poistui klo 19.10 Riikka Visa Helena Sukari Hannele Lehto-Laurila Anneli Kivijärvi Vesa Parantainen Veijo Mikola Raimo Sulonen Jarmo Rosama Anita Ruusuranta Sirpa Ek Kimmo Nurmi Teuvo Helenius Juha Hellstén Kimmo Kosonen Suvi Heiniola Jyrki Yrttiaho Kiira Lasarov-Pernaja Eija Nurmi Pekka Närhinen, poistui klo 19.17 Leena Rihko Kari Hanka Mika Koivisto Raimo Perälahti Leila Myllyoja Kari Vastamäki Mika Peltokorpi Erkki Haavisto Mirjam Karila Kalle Myllymäki Saila Rintee Tuula Suomi Veera Köpsi

Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (38) Muut saapuvilla olleet Juha Jormanainen Ari Korhonen, Konsernihallinto Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto Antti Korte, Tekninen keskus Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Mari Koivunen, Konsernihallinto Petra Määttänen, Konsernihallinto kaupunginhallituksen edustaja kaupunginjohtaja talousjohtaja tekninen johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä Asiat 30-41 Allekirjoitukset Janne Laulumaa puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, 4.5.2016 Anita Ruusuranta Kari Vastamäki Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, 6.5.2016 Petra Määttänen Pöytäkirjanpitäjä

Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (38) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 30 Kokouksen laillisuuden toteaminen 4 2 31 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 5 3 32 Esityslistan hyväksyminen 6 4 33 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite koskien Raision ja ELY-keskuksen välisen sopimuksen uudelleenarviointia maahanmuuttajien vastaanotosta 5 34 Valtuutettu Suvi Heiniolan ym. valtuutettujen aloite työllisyysmäärärahan siirtämiseksi sote-lautakunnan alaisuuteen sekä työllistämistoiminnan kehittämiseksi kaupungissa 6 35 Kunnallisteknisten palvelujen investointihankkeiden määrärahojen siirto vuodelle 2016 7 36 Yritystontin 9-903-14 hinnoittelu 18 8 37 1-2 Asuintonttien hinnoittelu Krookilan alueella / korttelit 801-806 ja 809 20 9 38 Tilintarkastuspalvelujen sopimuksen jatkaminen kahdella optiovuodella 10 39 3 Vuokrasopimuksen jatkaminen, 680-4-407-9 / Kiinteistö Oy Tuotekatu 6 11 40 Eron myöntäminen Petri Teräväiselle luottamustehtävistä 31 12 41 4-5 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Muutoksenhaku 30-41 Muutoksenhakuohje 36 7 11 16 27 29 32

Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (38) 30 Kokouksen laillisuuden toteaminen ehdotus Valtuusto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valtuusto totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (38) 31 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen ehdotus Valtuusto valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Anita Ruusurannan ja Kari Vastamäen. Valtuusto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Anita Ruusurannan ja Kari Vastamäen.

Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (38) 32 Esityslistan hyväksyminen ehdotus Valtuusto päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Valtuusto päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä.

Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (38) Kaupunginvaltuusto 105 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 218 6.11.2013 Kaupunginhallitus 84 29.3.2016 Asianro 677/04.03.01/2013 33 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite koskien Raision ja ELYkeskuksen välisen sopimuksen uudelleenarviointia maahanmuuttajien vastaanotosta historia Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 105 Valtuutettu Mika Koivisto jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: "Raision kaupungin ja ELY-keskuksen välillä on sopimus pakolaisten vastaanotosta ja sopimus on vuodelta 1998. Ajat ovat muuttuneet 15 vuodessa ja on aika myös muuttaa sopimusta. Sopimuksessa ei ole määritelty vastaanotettavien määriä millään lailla, eikä myöskään sitä mikä taho päättää Raisioon sijoitettavien määrästä. Koska mm. Naantalikin on arvioinut uudelleen sopimuksen ELY-keskuksen kanssa tulisi myös Raision näin tehdä. Meillä on huomattavasti enemmän maahanmuuttajia Raisiossa ja on erittäin todennäköistä, että muiden kuntien kiristäessä vastaanottoa paine Raisiota kohtaan lisääntyy edelleen. Myös vastuuhenkilöt tulisi selkeästi osoittaa sopimuksessa, ettei pääse syntymään tilannetta, missä muuttama virkamies keskenään sopii asioista ja mahdollisesti tekee kunnalle taloudellista vahinkoa. Esitämme, että Raisio neuvottelee sopimuksen pakolaisten vastaanotosta uudelleen ELY-keskuksen kanssa (ja vastaanotettavien määrä rajoitetaan 1-5 henkilöön vuodessa). Raision Perussuomalaisten valtuustoryhmä Mika Koivisto Teemu Seikkula Jyrki Heiskari Raimo Perälahti Leila Myllyoja" Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (38) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 6.11.2013 218 : Sosiaalityön johtaja Arja Iho 31.10.2013: Raision kaupunki on tehnyt sopimuksen pakolaisten vastaanoton järjestämisestä ja kustannusten korvaamisesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa 16.3.1998. Sopimus on liitteenä. Sopimuksessa ei ole sovittu tarkkoja määriä vastaanotettavien pakolaisten määrästä. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja siinä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Vuonna 2005 Raision kaupunki käynnisti selvityksen ja myöhemmin projektin pakolaisten vastaanoton kehittämisestä Turun seutukunnassa. Tavoitteena oli pakolaisten tasaisempi sijoittuminen Turun seudun kuntiin kotoutumisen edistämiseksi ja vastuun jakamiseksi seudun kuntien välillä. Hankkeen kuluessa Turun ympäristökunnista Lieto ja Kaarina uudistivat vastaanottosopimuksensa ja Naantali teki uuden pakolaisten vastaanottosopimuksen. Oleskeluluvan saaneilla turvapaikanhakijoilla ja kiintiöpakolaisilla on oikeus jäädä tai saapua maahan ja heille pitää osoittaa kotikunta. Kuntapaikkaneuvottelut on delegoitu alueellisille ELY-keskuksille. Käytäntö on kaikissa kunnissa se, että kuntaan sijoitettavan pakolaisen vastaanotosta neuvottelee ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö ja kunnan sosiaalitoimen kotoutumisesta vastaava johtava viranhaltija vastaanottosopimuksen puitteissa. Yhteistyö Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Raision kaupungin ja seudun muiden kuntien kanssa on toiminut hyvin. Jos Raisio kiristää vastaanotettavien pakolaisten määrää ja moni muukin kunta tekisi samoin, pakolaisten hallitsematon kuntiin muutto lisääntyisi eikä se olisi kenenkään etu. Hallittu vastaanotto ja kotoutuminen tulevat yhteiskunnalle edullisemmiksi kuin maahanmuuttajien syrjäytyminen ja keskittyminen omiin yhteisöihinsä samoihin lähiöihin. Pakolaisten vastaanoton ja maahanmuuttajaväestön määrän tulisi olla nykyistä tasapuolisempaa kuntien välillä ja valtionosuuksissa tulisi enemmän ottaa huomioon heidän osuutensa väestöstä Raisio saa pakolaisten vastaanotosta korvausta sosiaali- ja terveyskuluihin. Sen lisäksi korvataan suuria sairauskuluja toteutuneiden kustannusten mukaan 10 vuoden ajalta, toimeentulotukimenot kokonaisuudessaan 4 vuoden ajalta sekä alaikäisenä ilman huoltajaa tulleiden nuorten ohjauskulut kokonaisuudessaan. (Oheismateriaalina haetut ja saadut korvaukset viime vuosilta.) Raisioon muuttaa pakolaisia, mutta heitä muuttaa myös pois. Tänne jäävät pakolaiset ovat kotoutuneet pääosin erittäin hyvin ja he ovat sitoutuneet perustamaan kotinsa tänne ja tulleet raisiolaisiksi. Raisio on hoitanut vastuunsa pakolaisten vastaanotossa. Vastaanotettavien määrä ei ole ollut ylimitoitettua, mutta Raisio ei ole myöskään siirtänyt omaa vastuutaan muiden kannettavaksi. Uutta sopimusta neuvoteltaessa tulee

Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (38) huomioida ELY-keskuksen todellinen tarve saada kotikunta sijoitettaville pakolaisille. Raision kaupunginhallitus on kokouksessaan 30.10.2013 päättänyt, että sopimus päivitetään ja neuvotellaan uudelleen Ely-keskuksen kanssa. ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää antaa edellä esitetyn selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen. Tuija Hyytiä ehdotti, että ELY-keskuksen kanssa neuvoteltavassa uudessa sopimuksessa Raisio sitoutuu vastaanottamaan vuosittain yhdestä viiteen pakolaista. Leila Myllyoja kannatti Hyytiän ehdotusta. Kaupunginhallitus 29.3.2016 84 Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa oli tehty käsittelyn pohjana olevasta sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotuksesta poikkeava päätösehdotus, jota oli kannatettu, asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen. Ne, jotka kannattavat sosiaali- ja terveysjohtajan esitystä, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hyytiän ehdotusta, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyksessä annettiin kuusi jaa -ääntä (Heiniola, Jalonen, Kalliotie, Kiiski, Pulkkinen, Sinilaakso), kolme ei -ääntä (Hyytiä, Myllyoja, Puoskari) sekä kolme tyhjää ääntä (Laine, Rusi, Varjo). Puheenjohtaja totesi, että lautakunta oli hyväksynyt sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotuksen. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää - merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja - saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Oheismateriaali 1 Pakolaisten vastaanottosopimus 2 Haetut korvaukset

Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (38) ehdotus Kaupunginhallitus saattaa aloitteeseen annetun vastauksen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (38) Kaupunginvaltuusto 52 18.5.2015 Kaupunginhallitus 85 29.3.2016 Asianro 494/14.00.01/2015 34 Valtuutettu Suvi Heiniolan ym. valtuutettujen aloite työllisyysmäärärahan siirtämiseksi sote-lautakunnan alaisuuteen sekä työllistämistoiminnan kehittämiseksi kaupungissa historia Kaupunginvaltuusto 18.5.2015 52 Valtuutettu Suvi Heiniola jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Vielä vuonna 2014 kunnat maksoivat Kelalle 50 %:n kuntaosuutta työmarkkinatuesta siitä lähtien, kun työttömälle oli maksettu Kelan maksamaa työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää. Vuoden 2015 alusta lukien, lainsäädäntöuudistuksen myötä, kuntien maksuvelvoite alkaa jo 300 maksupäivästä lähtien ja uutena maksuvelvoitteena on tullut peräti 70 %:n maksuosuus 1000 päivää passiivista työmarkkinatukea saavista työttömistä. Raision kaupunki maksoi vuonna 2014 työmarkkinatuen kuntaosuutta takautuvasti yhteensä 591.784. Kelan tilastojen perusteella vuonna 2015 tammi maaliskuussa kuntaosuutta on maksettu yhteensä 270.130. Ko. summasta lasketun keskiarvon perusteella ennuste Raision kaupungin vuonna 2015 maksamaksi työmarkkinatuen kuntaosuudeksi on noin 1,08 miljoonaa euroa, eli miltei 500.000 enemmän kuin vuonna 2014. Maksuosuuden nousun määrä selittyy sekä työttömien määrän kasvulla että laajentuneella maksuvelvoitteella. Kasvavat työllisyyden hoidon kustannukset, työttömyystilanne sekä alueellisen kilpailukyvyn varmistaminen edellyttävät tehokkaita ja ennakkoluulottomia keinoja Raision kaupungin työllisyyden hoitoon. Raisio on kehittänyt merkittävästi ja laadukkaasti kuntouttavan työtoiminnan lakisääteistä palvelua työllisyyden hoitoon. Kyseinen palvelu ei kuitenkaan saata työmarkkinatuen saajaa pois maksettavan kuntaosuuden piiristä kuin ainoastaan ko. palvelun ajaksi. Henkilön poistuminen maksuosuuden piiristä, eli ns. Kela-listalta edellyttäisi vähintään 6 kuukauden työllistymistä työsuhteeseen. Kuntouttava työtoiminta ei myöskään voi palveluna määrättömästi laajentua asiakkaiden osalta ilman resurssitarpeen kasvattamista. Kuntouttava työtoi-

Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (38) minta ei ole tarkoitettu korvaamaan työsuhdetta, vaan väliportaaksi kohti työmarkkinoita asiakkaiden työelämäedellytyksiä parannettaessa. Raision tulee kehittää työllisyyden hoidon malleja työllistämisen osalta ja palkkatukityöllistäminen määrärahoineen tulisikin keskittää soten alaisuuteen, osaksi keskitettyä työllisyyden hoitoa ja sen koordinointia. Palkkatukityöllistämisen volyymia tulee lisätä ja samalla tulisi kartoittaa ja kehittää avusteisia työpaikkoja monipuolisesti kaupungin eri organisaatioissa ja tarjota tehtäviä mm. työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla oleville asiakkaille. Tulisi ennakkoluulottomasti selvittää, olisiko järkevää lisätä palkkatukityöllistämiseen varattua määrärahaa ja kääntää näin passiivitukeen perustuva työmarkkinatuen kuntaosuuskustannus aktiivitoimiin ja säästöjen saavuttamiseen. Työllisyyden hoidon kehittäminen ei voi olla tempputyöllistämistä, vaan tähdätä vaikuttavuuteen ja mahdollisuuteen kohti avoimia työmarkkinoita. Tämän vuoksi myös yritysyhteistyön aloittaminen piilotyöpaikkojen kartoittamiseksi on keino, jonka monet muut kunnat ovat jo ottaneet käyttöön ja jota tulisi myös Raisiossa kehittää. Ripeys on valttia, sillä alueellisesti mm. telakan alihankintatyöt ja paikallisen kauppakeskuksen laajentuminen tarjoavat lähiaikoina työpaikkoja, joita tähytään myös lähikuntien työllisyyden hoidon yksiköistä. ELY-keskuksen 3/2015 Varsinais-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan alueen avoimen sektorin avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä on hieman laskenut vuoden takaiseen nähden, mutta samalla yksityiselle sektorille työllistyneiden määrä on vastaavassa ajassa kasvanut. Tämä kertoo osaltaan siitä, että huomattava osa yksityisen sektorin työpaikoista on edelleen ns. piilotyöpaikkoja, varsinkin pk-sektorilla. Esitänkin, että - Raisiossa aletaan valmistella työllisyysmäärärahan käytön ja koordinoinnin keskittämistä joko osittain tai kokonaan sote-lautakunnan alaisuuteen työllisyyden hoidon edistämiseksi. Samalla esitän, että - kartoitetaan ja hyödynnetään mahdollisuudet työllistää työttömiä asiakkaita kaupungin eri hallintokuntiin ja myös yksityiselle sektorille ja lisätään palkkatukityöllistämisen volyymia - Lisäksi esitän, että palkkatukityöllistämiseen varattua määrärahaa lisättäisiin asteittain kääntämällä passiivituen perusteella maksettu työmarkkinatuen kuntaosuus työttömien asiakkaiden aktiiviseen työllistämiseen. Suvi Heiniola Jarmo Rosama Raimo Sulonen Anneli Kivijärvi Sirpa Ek Anita Ruusuranta Hannele Lehto-Laurila

Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (38) Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 1.6.2015 164 Kaupunginhallitus 29.3.2016 85 - - - Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Suvi Heiniolan aloitteen koskien työllisyysmäärärahan siirtämiseksi sote-lautakunnan alaisuuteen sekä työllistämistoiminnan kehittämiseksi kaupungissa konsernihallinnon valmisteltavaksi. Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä 15.3.2016: Aloitteessa esitetään: - työllisyyden hoidon keskittämistä joko kokonaan tai osittain sotelautakunnan alaisuuteen työllisyyden hoidon edistämiseksi. - kartoitetaan ja hyödynnetään mahdollisuudet työllistää työttömiä asiakkaita kaupungin eri hallintokuntiin ja myös yksityiselle sektorille ja lisätään palkkatukityöllistämisen volyymia - palkkatukityöllistämiseen varattua määrärahaa lisätään asteittain kääntämällä passiivituen perusteella maksettu työmarkkinatuen kuntaosuus työttömien asiakkaiden aktiiviseen työllistämiseen. Innolink Research Oy:n Mikko Kesä ja Anna Laiho laativat 17.3.2015 päivätyn selvityksen Raision kaupungin työllisyydenhoidosta ja sen kehittämisestä. Selvityksessä todetaan Raision tilanne, jossa konsernihallinto vastaa palkkatukityöllistämisen koordinoinnista, sosiaalitoimi kuntouttavasta työtoiminnasta sekä harkinnanvaraisesta sosiaalisesta työllistämisestä ja nuorisotoimi nuorten aktivoimisesta nuorisotyöpajojen puitteissa. Kaupunginhallitus käsitteli selvitystä kokouksessaan 30.3.2015. Selvityksessä ja asian käsittelyssä ei sinänsä nähty ongelmallisena vastuiden hajauttamista kaupungissa käytössä olevalla tavalla. Kuitenkin esitettiin, että työllistämistoiminta vaatisi erillisen koordinaattorin ja kuntouttava työtoiminta lisää resursseja. Työllisyyskoordinaattorin osalta on koetettu löytää sisäisiä ratkaisuja tehtävän hoitamiseksi, mutta sellaista ratkaisuvaihtoehtoa ei toistaiseksi ole löytynyt. Työvoiman lisäämistä ei tältä osin ole toistaiseksi esitetty. Kuntouttavan työllistämisen tason raportti toteaa olleen Raisiossa aiemmin erinomaisella tasolla, mutta muutokset työllisyystilanteessa ja muutokset työmarkkinatuen kuntaosuudessa edellyttäisivät palveluvolyymien kolminkertaistamista. Tällä hetkellä sosiaalitoimessa työskentelee urasuunnittelijan tehtävissä 1 1/2 henkilöä, pajoilla 2 ohjaajaa ja arkiavussa yksi. Lisäksi Valonian hankkeessa on yksi määräaikainen ohjaaja. Konsernijaosto päätti lisäksi 11.5.2015 perustaa sosiaalityöntekijän viran vuoden 2016 loppuun helpottamaan kuntouttavaan työtoimintaan tulevien aktivointisuunnitelmien tekoa. Aktivointisuunnitelmat laaditaan yhteistyönä TE-toimiston kanssa. TE-toimisto on

Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (38) kuitenkin vasta nyt ilmoittanut osaltaan voivansa laajentaa toimintaa ja Raision osalta työntekijä on haettavana. Lisäksi päätettiin palkata ohjaaja kuntouttavaan työtoimintaa 2016 loppuun, kun enemmän ihmisiä saadaan toiminnan piiriin. Lisäksi aloitteessa esitetään palkkatukityöpaikkojen kartoittamista ja volyymin lisäämistä. Raision kaupungilla on usean vuoden ajan varauduttu kuukausittain 30 palkkatukityöllistetyn palkkaamiseen kaupungin omiin tehtäviin. Koska palkkatukijaksot ovat yleensä 6 kk:n mittaisia, merkitsee tämä noin 60 palkkatukityöllistettävää vuosittain. Kaupungin osalta tehdään vuosittain työllistämissuunnitelma, jossa keskusten esitysten pohjalta kohdennetaan työllistämiseen varatut varat. Kaupungin osalta tukityöllistämispaikkojen löytäminen ei ole ollut ongelma. Sen sijaan kaupungilla ei ole ollut resursseja tukityöllistettävien ohjaukseen edelleen mahdollisesti yksityisille työmarkkinoille. Tämä rooli soveltuisi mahdolliselle työllisyyskoordinaattorille. Vuonna 2015 jäätiin tukityöllistämisen osalta selvästi tavoitteesta, sillä tavoitellun 360 kk:n työllistämisen sijaan saavutettiin vai 155,5 kk:ta. Tämä johtui siitä, että valtion palkkatukeen varaamat määrärahat loppuivat kesken vuoden ja palkkatukipäätöksiä ei tehty. Alustavien tietojen mukaan myös tänä vuonna tulee tapahtumaan näin. Tällöin määrärahojen lisäämisestä ei ole hyötyä, ellei kaupunki työllistä omalla kustannuksella ilman valtion palkkatukea. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää - merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja - saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. ehdotus Kaupunginhallitus saattaa aloitteeseen annetun vastauksen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Keskustelun kuluessa Suvi Heiniola ehdotti Elisa Vuorisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Suvi Heiniola esitti uuden valmistelun tavoitteiksi:

Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (38) - työllisyyden hoidon ja taloudellisen vastuun (sisältäen työmarkkinatuen kuntaosuuskustannukset) painopisteen siirtäminen yhden keskuksen alaisuuteen nykyisen kolmen keskukset hajautetun mallin sijasta - kartoittaa ja hyödyntää mahdollisuudet työllistää vaikeasti työllistyviä, mutta riittävät työelämävalmiudet saavuttaneita sekä ensisijaisesti työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevia asiakkaita kaupungin eri hallintokuntiin, kolmannelle sekä yksityiselle sektorille hyödyntäen sekä palkkatukea että kaupungin omarahoitusta mm. kuntalisävaihtoehtoja käyttämällä - lisätä työsuhteisiin suunnattavaa työllisyysmäärärahaa asteittain kääntämällä passiivituen perusteella maksettavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta työttömien asiakkaiden työllistämiseen - nimetä tai palkata työllisyyskoordinaattori edistämään työpaikkojen löytämistä, hyvien yhteistyösuhteiden syntymistä työpaikkoihin etenkin avoimella sektorilla sekä työttömien työllistymistä löytyviin työpaikkoihin - sekä valjastaa olemassa olevasta työllisyydenhoidon henkilöstöresurssista henkilö huolehtimaan työsuhteiden alkutaipaleiden aikaisesta työvalmennuksesta Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, hyväksyykö valtuusto asian palauttamisen uudelleen valmisteltavaksi yksimielisesti. Keskustelun aikana Erkki Haavisto totesi, että Raision Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy palauttamisen uudelleen valmisteltavaksi, mutta ei sitoudu esitettyihin valmistelun tavoitteisiin. Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, hyväksyykö se yksimielisesti Suvi Heiniolan ehdotuksen asian palauttamisen osalta ja sai valtuustolta hyväksyvän vastauksen. Valtuusto päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (38) Tekninen lautakunta 33 8.3.2016 Kaupunginhallitus 86 29.3.2016 Asianro 716/02.02.00/2015 35 Kunnallisteknisten palvelujen investointihankkeiden määrärahojen siirto vuodelle 2016 historia Tekninen lautakunta 8.3.2016 33 Rakennuttajainsinööri Riku Järvinen 3.2.2016: Vuoden 2015 investointien työohjelmaan sisältyi kohteita, jotka jatkuvat vuoden 2016 aikana tai joiden valmistuminen on eri syistä siirtynyt vuoteen 2016. Koska nämä seikat eivät vielä olleet tiedossa alkusyksyllä vuoden 2016 talousarviota laadittaessa, ei kohteille voitu osoittaa määrärahaa kuluvan vuoden budjettiin. Näiden kohteiden rahoitus esitetään siirrettäväksi vuodelle 2016. Seuraavassa teknisen keskuksen kunnallisteknisten palveluiden esitykset määrärahojen siirrosta vuodelle 2016 hankkeittain. 3021 Pumppaamoiden saneeraus Kohteessa on varattu määrärahaa pumppaamoiden saneerausta varten. Makslan pumppaamon saneeraus aloitettiin vuoden 2015 loppupuolella ja työt jatkuvat vuonna 2016. Kohteeseen varatusta rahoituksesta 133.000 käytettiin vuonna 2015 102.394. Esitetään, että käyttämättä jääneet määrärahat 30.000 siirretään hankkeelle 3021 Pumppaamoiden saneeraus töiden loppuun saattamista varten. 3031 Hahdenniemen alueen kehittäminen Kohteissa on varattu määrärahaa Hahdenniemen alueen kehittämiseen, kaavanmukaisten katujen ja kunnallistekniikan rakentamiseen. Vuonna 2015 rakentamiseen ei päästy kaavoituksen ja suunnittelun keskeneräisyydestä johtuen. Esitetään, että käyttämättä jääneet määrärahat 242.000 siirretään hankkeelle 3031 Hahdenniemen alueen kehittäminen töiden aloitusta ja loppuun saattamista varten. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte

Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (38) Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että vuoden 2016 investointien rakentamiseen varataan määrärahaa yhteensä 272.000 euroa hankkeittain seuraavasti: 3021 Pumppaamoiden saneeraus 30.000 3031 Hahdenniemen alueen kehittäminen 242.000 Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 29.3.2016 86 ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2016 investointien rakentamiseen varataan määrärahaa yhteensä 272.000 euroa hankkeittain seuraavasti: 3021 Pumppaamoiden saneeraus 30.000 3031 Hahdenniemen alueen kehittäminen 242.000. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2016 investointien rakentamiseen varataan määrärahaa yhteensä 272.000 euroa hankkeittain seuraavasti: 3021 Pumppaamoiden saneeraus 30.000 3031 Hahdenniemen alueen kehittäminen 242.000. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Armi Peltonen, Tekninen keskus, talous- ja hallintopalvelut Riku Järvinen, Kunnallistekniset palvelut

Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (38) Kaupunginhallitus 108 11.4.2016 36 Yritystontin 9-903-14 hinnoittelu Asianro 431/10.00.02.00/2016 historia Kaupunginhallitus 11.4.2016 108 Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala 6.4.2016: Alhaistenojankadun korttelit on viimeksi hinnoiteltu valtuuston päätöksellä vuonna 1998 hintaan 50,46 /k-m2 vuokraprosenttina 3 %. Alueella on vapaana yksi rakentamaton tontti, joka on nyt herättänyt kiinnostusta. Aikanaan hyväksytty hinnoittelu on kuitenkin vanhentunut. Tontti sijoittuu kortteliin, joka voimassa olevassa asemakaavassa on osoitettu kaavamerkinnällä KT-1, toimistorakennusten korttelialue, jolle saa toimistorakennusten lisäksi rakentaa toimintaan liittyviä valmistus-, tutkimus-, tuotekehittely- tms. tiloja sekä varastointitilaa. Tekeillä olevassa markkinahintatarkastelussa (Newsec Valuation Oy) on alueen K-tonttien markkinahinta esitetty välille 60-80-120 e/k-m2 riippuen toiminnan luonteesta. Valmistelun yhteydessä on katsottu hinnoittelu 84 e/k-m2 alueen käyvän hinnan mukaiseksi. Vuokraprosenttina olisi 5 % kuten pääsääntöisesti kaikilla K-tonteilla. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy yritystontin 9-903-14 hinnoitteluksi 84 e/k-m2 ja vuokraprosentiksi 5 %. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Oheismateriaali 3 Sijaintikartta tontti 9-903-14.pdf ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy yritystontin 9-903-14 hinnoitteluksi 84 e/k-m2 ja vuokraprosentiksi 5 %.

Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (38) Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Markku Mäkinen, Maankäyttöpalvelut Aila Tuominen, Maankäyttöpalvelut

Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (38) Kaupunginhallitus 33 1.2.2016 Kaupunginhallitus 63 7.3.2016 Kaupunginhallitus 109 11.4.2016 Asianro 204/10.00.02.00/2016 37 Asuintonttien hinnoittelu Krookilan alueella / korttelit 801-806 ja 809 historia Kaupunginhallitus 1.2.2016 33 Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala 26.1.2016: Krookilan alueella on seitsemän vuokrasopimusta päättymässä tämän vuoden aikana. Näistä yksi on Asunto Oy Krookila, jonka vuokrasopimus käsittää yhteensä 30 pientalokiinteistöä. Muut kuusi ovat yksittäisiä omakotitalokiinteistöjä. Kaikki kiinteistöt ovat asemakaavan mukaisella omakotirakennusten korttelialueella (AO). Vuokrasopimusten uusimisen vuoksi alueelle tulee hyväksyä hinnoittelu. Aikanaan tehdyt vuokrasopimukset ovat sisältäneet muodossa tai toisessa jonkinlaisen indeksitarkistuksen (lähinnä elinkustannusindeksi), jonka on oletettu pitävän vuokrataso elinkustannusten tasomuutosten mukaisena. Maan arvon muutokset eivät kuitenkaan seuraa elinkustannusindeksiä, vaan maan arvoon ja sen muutoksiin vaikuttavat muut muuttujat. On selvää, että maan arvo Raisiossa nyt on aivan toista luokkaa kuin 50 vuotta sitten, jolloin vuokrasopimukset on solmittu. Hinnoittelussa on tasapuolisuuden vuoksi myös huomioitava nykyinen hintataso muualla asuntoalueilla. Nesteentien toisella puolella Nuorikkalan alueella on hintataso viimeisimmissä hinnoitteluissa ollut 45 /m2. Nuorikkalan hinnoittelu vastaa markkinahintatasoa, mikä on varmistettu ulkopuolisen kiinteistöarvioijan (Newsec Valuation Oy) laatimalla selvityksellä. Hinnoittelun tarkistaminen tulee vaikuttamaan siihen, että sen pohjalta uusittavien vuokrasopimusten vuosivuokrat tulevat reippaasti nousemaan ja että myös tonttien lunastushinnat tulevat pääasiallisesti nousemaan. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että korttelien 801 806 ja 809 asuintonttien hinnoitteluksi hyväksytään 45 /m2 ja vuokraprosentiksi 5 %. Tämän asian osalta pöytäkirja tarkastetaan heti.

Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (38) Kaupunginhallitus päätti puheenjohtajan ehdotuksesta yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun. Lisäksi päätettiin puheenjohtajan ehdotuksesta yksimielisesti, että ko. alueella voimassaolevien maanvuokrasopimusten voimassaoloaikaa jatketaan, kunnes uusi vuokrasopimus on hyväksytty, kuitenkin enintään 30.4.2016 saakka. Kaupunginhallitus 7.3.2016 63 Tekninen johtaja Antti Korte 3.3.2016: Vuonna 1966 rakennettu Asunto Oy Krookila on toteutettu ns. aluerakentamiskohteena. Rakennusliikkeen toteutettavaksi on vuokrattu noin 2,5 hehtaarin maa-alue, jolle rakennusliike on tehnyt kolmekymmentä omakotitaloa yhtiömuotoisesti. Rakennusliike on samalla rakentanut alueen kunnallistekniikan ja kadut. Rakennusliikkeen tekemien katujen ja kunnallistekniikan saneeraaminen kuuluu tämän vuoden investointiohjelmaan. Tämän tyyppinen omakotitalojen yhtiömuotoinen aluerakentamiskohde sijoittuu maankäytöllisesti rivitalokohteen ja omakotitalokohteen välimaastoon ollen rinnastettavissa ennemminkin rivitalo- kuin omakotitalokohteeksi. Kohde on poikkeuksellinen ja ainoa laatuaan Raisiossa. Asemakaavassa alueelle on määritetty rakennusoikeutta 6000 kerrosneliömetriä. Tuosta rakennusoikeudesta on nyt käytetty noin 3400 kerrosneliömetriä. Käytetyn rakennusoikeuden kautta laskettu alueen toteutunut tehokkuusluku (käytetyn rakennusoikeuden suhde tontin pinta-alaan) on noin 0,14, eli se on erittäin alhainen. Yhtiömuotoisen kohteen vuokran määräytymisen perusteena voidaan käyttää alueelle asemakaavassa määritettyä rakennusoikeutta. Asunto Oy Krookilan tontin jäljellä oleva rakennusoikeus on vaikeasti hyödynnettävissä, sillä se edellyttäisi jokaisen yksittäisen osakkaana olevan omakotitalon merkittävää laajentamista, mikä ei ole kovin todennäköistä. Yhtiömuotoisilla tonteilla ja yritystonteilla maanvuokran määräytymisen perusteena on yleensä rakennusoikeus. Myös As. Oy Krookilan osalta vuokran suuruus voi perustua rakennusoikeuden määrään. Maanvuokra on alun perin määritetty kokonaissummana ja vuokran määräytymisperustetta ei ole tarkemmin kuvattu vuokrasopimuksessa. Vaikeasti hyödynnettävän rakennusoikeuden käyttäminen maanvuokran perusteena voi johtaa kohtuuttoman kovaan vuokraan. Vastaavassa tilanteessa yritystontilla, missä asemakaavaan on määritetty runsaasti rakennusoikeutta, on käytetty ns. tehokkuusluvun leikkuria. Tällöin maanvuokran perusteena

Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (38) käytetään alennettua rakennusoikeuden määrää ja vuokraa korotetaan tällä perusteella vasta sitten, kun vuokran perusteena käytetty rakennusoikeus tontilla ylitetään. Mikäli Asunto Oy Krookilan maanvuokran perusteena käytettäisiin rakennusoikeutta 4800 kerrosneliömetriä, niin silloin talonyhtiölle jäisi vielä riittävä laajennusmahdollisuus (noin 46 km2/osakas) ilman, että vuokran määrää olisi tarpeen muuttaa. Vuokraa muutettaisiin tällä perusteella vasta, mikäli yhtiö käyttää asemakaavan mukaista rakennusoikeutta enemmän kuin 4800 kerrosneliömetriä. Vuokrasopimusten päättyessä uuden vuokrahinnan tulee perustua maan markkina-arvoon. Maan hinnan markkina-arvo on määritetty vertailemalla maan hintaa naapurikuntiin sekä tutkimalla laajasti toteutuneita maa- ja asuntokauppoja. Vertailun on tehnyt ulkopuolinen asiantuntija (Newsec Valuation Oy). Kyseessä olevilla korttelialueilla kerrosneliön markkina-arvoksi on määritetty 200 /kerrosneliömetri. Mikäli kerrosneliömetrille määritetty hinta muutetaan koskemaan maapohjaneliötä, päädytään keskimääräiseen hintaan 45 /maapohjaneliö. Yksittäisissä omakotikohteissa käytetään vuokran yksikkönä yleensä maapohjaneliötä. Asuntokäytössä olevien tonttien vuokra-ajat ovat erittäin pitkiä. Vuokrat on sidottu aikoinaan elinkustannusindeksiin. Viidessäkymmenessä vuodessa maan arvo kasvukeskuksissa on kuitenkin yli kymmenkertaistunut ja pelkällä indeksillä korotetut vuokrat ovat jääneet kauas markkinoilla vallitsevasta maan markkina-arvosta. Viidenkymmenen vuoden välein tapahtuva vuokran tason korjaaminen markkinahintaiseksi johtaa väistämättä suureen vuokran korotukseen. Toisaalta vanhan vuokrasopimuksen perusteella tontin haltija on saanut nauttia useita kymmeniä vuosia huomattavasti markkinahintaa halvemmasta vuokratasosta. Maan hinnoittelun tarkistaminen tulee vaikuttamaan myös siihen, että tonttien lunastushinnat tulevat nousemaan. Vanhan vuokrasopimuksen ollessa voimassa tontin lunastushinta on alhaisempi. Maanvuokran korjaaminen vuokra-ajan päättyessä markkinahintaan tarkoittaa suurta kertakorotusta verrattuna totuttuun erittäin alhaiseen hintatasoon. Joissain tapauksissa suuri kertakorotus voi tuntua kohtuuttomalta, vaikka vuosivuokra nouseekin vain ympäröivän alueen normaaliin tasoon. Näissä tilanteessa voisi olla mahdollista, että uuden vuokrasopimuksen perusteella tehtävät maanvuokran korotukset astuisivat voimaan porrastetusti joko yhden tai kahden vuoden aikana. Korotus voitaisiin tehdä siten, että puolet korotuksesta astuisi voimaan heti uuden vuokrakauden alussa ja toinen puoli korotuksesta tehtäisiin vuoden kuluttua vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Tällöin korotus porrastuisi yhden vuoden ajalle. Korotus voidaan myös tehdä porrastetusti kahden vuoden aikana siten, että vuokraa korotetaan kolmannes kerrallaan. Riippumatta por-

Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (38) rastuksista vuokra sidotaan normaaliin tapaan elinkustannusindeksiin, jotta vuonna 2066 vuokrasopimuksen päivityksen yhteydessä olisimme lähempänä sen hetkistä markkinahintaa. Mikäli vuokran korotuksia päädytään porrastamaan, kaupungin vuokratulot kyseisiltä tonteilta ovat alhaisemmat vuoden tai kahden ajan, jonka jälkeen kaupunki saa vuokraamistaan tonteista täyttä markkinahintaista vuosivuokraa, ainakin vuokrasopimuksen alkuvaiheessa. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy, että - korttelien 803 806 hinnoitteluksi hyväksytään 200 /k-m2 ja vuokraprosentiksi 5 %, - korttelien 803 806 uutta vuosivuokraa määritettäessä otetaan asemakaavan sallimasta rakennusoikeudesta huomioon vain 4800 k-m2, - korttelien 801, 802 ja 809 asuintonttien hinnoitteluksi hyväksytään 45 /m2 ja vuokraprosentiksi 5 % ja - korttelien 801 806 ja 809 uuteen hinnoitteluun perustuva uusi korotettu perusvuokra/vuosivuokra otetaan käyttöön asteittain siten, että puolet korotuksesta astuisi voimaan heti uuden vuokrakauden alussa ja toinen puoli korotuksesta tehtäisiin vuoden kuluttua vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Korotusten lisäksi huomioidaan normaaliin tapaan indeksitarkistukset vuosittain. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 11.4.2016 109 Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala 5.4.2016: Lisäselvityksenä asian käsittelyä varten on tarkasteltu kaikkia 31.12.2023 mennessä uusittaviksi tulevia asuintonttien vuokrasopimuksia. Näitä on Asunto Oy Krookilan lisäksi: 1.7.2016 päättyviä omakotitontteja 6 kpl, 16.10.2019 päättyviä kerrostalotontteja 3 kpl, 6.8.2022 päättyviä omakotitontteja 1 kpl, 31.5.2023 päättyviä kerrostalotontteja 1 kpl ja 19.11.2023 päättyviä kerrostalotontteja 6 kpl. Mikäli näiden kaikkien, mukaan lukien Asunto Oy Krookila, osalta noudatettaisiin vuokrankorotuksen porrastusta, muodostuisi näin aiheutuva vuokrahäviö eri porrastuksilla seuraavanlaiseksi:

Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (38) Korotuksen porrastus: 1 v (=2 korotusta) -> vuokrahäviö noin 150 000 2 v (=3 korotusta) -> vuokrahäviö noin 300 000 3 v (=4 korotusta) -> vuokrahäviö noin 450 000 4 v (=5 korotusta) -> vuokrahäviö noin 600 000 Oletuksena laskelmassa on omakotitonttien maapohjan hinta 45 /m2, kerrostalotonttien rakennusoikeuden hinta 150 /k-m2 ja As Oy Krookilan rakennusoikeutena käytetty 4800 k-m2 ja rakennusoikeuden hintana 200 /k-m2. Laskelmassa ei ole huomioitu korko- ja indeksivaikutuksia. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy, että - korttelien 803 806 hinnoitteluksi hyväksytään 200 /k-m2 ja vuokraprosentiksi 5 %, - korttelien 803 806 uutta vuosivuokraa määritettäessä otetaan asemakaavan sallimasta rakennusoikeudesta huomioon vain 4800 k-m2, - korttelien 801, 802 ja 809 asuintonttien hinnoitteluksi hyväksytään 45 /m2 ja vuokraprosentiksi 5 % ja - korttelien 801 806 ja 809 uuteen hinnoitteluun perustuva uusi korotettu perusvuokra/vuosivuokra otetaan käyttöön asteittain siten, että puolet korotuksesta astuisi voimaan heti uuden vuokrakauden alussa ja toinen puoli korotuksesta tehtäisiin vuoden kuluttua vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Korotusten lisäksi huomioidaan normaaliin tapaan indeksitarkistukset vuosittain. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Keskustelun kuluessa Veijo Mikola ehdotti Hannele Lehto-Laurilan kannattamana, että hinnankorotus jaetaan kolmeen vaiheeseen vaihtoehdon kaksi mukaan. Puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun kuluessa oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, asiasta on äänestettävä ja teki seuraavan, hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne, jotka kannattavat esittelijän tekemää ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Veijo Mikolan tekemää ehdotusta, äänestävät ei. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa-ääntä (Allén, Karila, Koivisto, Salonen, Vuorinen, Leinonen) ja 5 ei-ääntä (Jormanainen, Nurmi, Lehto-Laurila, Mikola, Parantainen), joten puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus oli tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (38) Liitteet 1 Hinnoittelu, korttelit 801-806, 809 1a KV_äänestysluettelo_2.5.2016.pdf ehdotus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy, että - korttelien 803 806 hinnoitteluksi hyväksytään 200 /k-m2 ja vuokraprosentiksi 5 %, - korttelien 803 806 uutta vuosivuokraa määritettäessä otetaan asemakaavan sallimasta rakennusoikeudesta huomioon vain 4800 k-m2, - korttelien 801, 802 ja 809 asuintonttien hinnoitteluksi hyväksytään 45 /m2 ja vuokraprosentiksi 5 % ja - korttelien 801 806 ja 809 uuteen hinnoitteluun perustuva uusi korotettu perusvuokra/vuosivuokra otetaan käyttöön asteittain siten, että puolet korotuksesta astuisi voimaan heti uuden vuokrakauden alussa ja toinen puoli korotuksesta tehtäisiin vuoden kuluttua vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Korotusten lisäksi huomioidaan normaaliin tapaan indeksitarkistukset vuosittain. Keskustelun kuluessa Hannele Lehto-Laurila ehdotti Veijo Mikolan kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa käsittelyn jatkamista kannattavat äänestävät jaa ja palautusehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestys 1 Äänestyksessä annettiin 23 jaa-ääntä ja 19 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan. Keskustelun kuluessa Hannele Lehto-Laurila ehdotti Veijo Mikolan kannattamana, että hinnankorotus jaetaan kolmeen vaiheeseen vaihtoehdon kaksi mukaan. Puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun kuluessa oli tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, asiasta oli äänestettävä ja

Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (38) teki seuraavan, hyväksytyn äänestysehdotuksen: suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä, äänestävät jaa, ja ne jotka kannattavat Hannele Lehto-Laurilan tekemää ehdotusta, äänestävät ei. Äänestys 2 Äänestyksessä annettiin 22 jaa-ääntä ja 20 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys oli tullut valtuuston päätökseksi. Pöytäkirjaan merkittiin, että Raimo Sulonen poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä. Tiedoksi Markku Mäkinen, Maankäyttöpalvelut Pertti Verho, Maankäyttöpalvelut

Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (38) Tarkastuslautakunta 45 20.4.2016 Asianro 529/02.02.01/2012 38 Tilintarkastuspalvelujen sopimuksen jatkaminen kahdella optiovuodella historia Tarkastuslautakunta 20.4.2016 45 Kaupunginvaltuusto on 18.3.2013 62 valinnut tilintarkastusyhtiöksi BDO Audiator Oy:n toimikaudelle 2013-2016 mahdollisella 2 vuoden optiolla. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti option käyttöönotosta päätetään erikseen. Hankintalaki 28 3 momentti kuuluu seuraavasti: Sen lisäksi, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun kyseessä on alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä uusi rakennusurakkasopimus tai palveluhankinta, joka vastaa aikaisemmin avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen tehtyä rakennusurakkaa tai palveluhankintaa. Edellytyksenä on, että alkuperäistä hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on mainittu mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta ja että lisäpalvelun tai uuden rakennusurakan ennakoitu arvo on otettu huomioon laskettaessa alkuperäisen sopimuksen kokonaisarvoa. Suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä. Sopimus Raision kaupungin ja BDO Audiator Oy:n välillä tilintarkastuspalveluista valtuustokaudella 2013-2016 sisältäen kahden vuoden option on allekirjoitettu 6.6.2013. BDO Audiator Oy on ilmoittanut, että sopimusta voidaan sen puolesta jatkaa voimassa olevien sopimusehtojen mukaisesti. ehdotus Tarkastuslautakunnan pj Raimo Sulonen Tarkastuslautakunta ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy, että voimassa olevaa sopimusta tilintarkastuspalveluista BDO Audiator Oy:n kanssa jatketaan kahden vuoden optiolla vuosille 2017-2018 sopimusehtojen mukaisesti. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Tarkastuslautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (38) Pöytäkirjaan merkittiin, että JHTT, tilintarkastaja Hannu Laurila poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Oheismateriaali 4 Sopimus tilintarkastuspalveluista_bdo Audiator Oy_2013.pdf 5 Kaupunginvaltuusto 18.03.2013 62.pdf ehdotus Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy, että voimassa olevaa sopimusta tilintarkastuspalveluista BDO Audiator Oy:n kanssa jatketaan kahden vuoden optiolla vuosille 2017-2018 sopimusehtojen mukaisesti. Tarkastuslautakunnan tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi BDO Audiator Oy

Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (38) Asianro 286/10.00.02.03/2016 39 Vuokrasopimuksen jatkaminen, 680-4-407-9 / Kiinteistö Oy Tuotekatu 6 historia Kaupunginhallitus 25.4.2016 121: Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala 18.4.2016: Kiinteistö Oy Raision Tuotekatu 6 hallitsee vuokrasopimuksella tonttia 4-407-9 osoitteessa Tuotekatu 6. Nykyinen vuokra-aika päättyy 31.7.2016. Toiminnan turvaamiseksi vuokraaja on toivonut vuokrasopimusta jatkettavan 30 vuotta eteenpäin. Tätä koskeva anomus on toimitettu kaupungille 11.2.2016. Asian valmistelun yhteydessä ei ole havaittu mitään estettä sopimuksen jatkamiselle. Tontin pinta-ala on 2759 m2, tehokkuusluku e=0,6 ja käyttötarkoitus ALT (Yhdistettyjen liike- ja teollisuusrakennusten korttelialue). Tonttia ei ole hinnoiteltu. Viime vuosina Tuotekadun varrella olevien tonttien vuokrasopimuksia uusittaessa on hinnoitteluna käytetty 100 euroa/k- m2. Uuden kuntalain 130 :n mukaisesti pitkäaikaiset vuokrasopimukset kunnan ja yrityksen kesken edellyttävät vuokran markkinaehtoisuutta. Markkinaehtoisuuden varmistamiseksi on juuri laadittu yritysalueiden markkinahintatarkastelu (Newsec Valuation Oy). Tarkastelussa on tämän kyseisen alueen K-tonttien markkinahinta esitetty välille 140-190-200 e/k-m2 riippuen toiminnan luonteesta. Asian valmistelun yhteydessä on hinnoittelu 140 e/k-m2 katsottu tässä kohden vastaavan markkinahintaa. Lisäksi vuokrasopimuksissa on noudatettu linjaa, jonka mukaan rakennusoikeus otetaan huomioon ainoastaan tehokkuuteen e=0,40 saakka ja vuokraa korotetaan, mikäli vuokralainen käyttää rakennusoikeutta enemmän kuin tehokkuutta e=0,4 vastaavan määrän. Tätä linjaa voitaneen noudattaa myös tässä tapauksessa. Tontilla 4-407-9 rakennusoikeutta on käytetty enemmän kuin tehokkuutta e=0,4 vastaava määrä, joten vuokra määräytyy käytetyn tehokkuuden mukaan. Soveltamalla hinnoittelua 140 euroa/k-m2 sekä määrittämällä vuokra 5 % tontin arvosta, tulisi tontilla 4-407-9 uudeksi vuosivuokraksi 1.8.2016 lähtien 9.443,00 euroa. Vuokran perusteena oleva hinnoittelu on vietävä valtuuston hyväksyttäväksi ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, koska alueelle ei ole valtuuston hyväksymää hinnoittelua. Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä kaupungin ja Kiinteistö Oy Raision Tuotekatu 6:n välisen tonttia 4-407-9 koskevan vuokrasopimuksen jatkamisen edellä esitetyllä tavalla ajalle 1.8.2016-31.7.2046 ja esittää sen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi hinnoittelun osalta.

Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (38) ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kaupunginhallitus - hyväksyy kaupungin ja Kiinteistö Oy Raision Tuotekatu 6:n välisen tonttia 4-407-9 koskevan vuokrasopimuksen jatkamisen esitetyllä tavalla ajalle 1.8.2016-31.7.2046 ja - ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuokrasopimuksen hinnoittelun osalta. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 2 Vuokrasopimus.jatkaminen 4-407-9 liitekartta.pdf ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuokrasopimuksen hinnoittelun osalta. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (38) Asianro 167/00.01.01/2016 40 Eron myöntäminen Petri Teräväiselle luottamustehtävistä historia Kaupunginhallitus 25.4.2016 122: Petri Teräväinen on ilmoittanut eroavansa luottamustehtävistään henkilökohtaisista syistä. Petri Teräväinen on teknisessä lautakunnassa Raimo Kumpulan varajäsenenä. Teknisessä lautakunnassa on miehiä 6 ja naisia 5 sekä varajäseninä miehiä 6 ja naisia 5. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että 1 valtuusto myöntää Petri Teräväiselle eron luottamustehtävistä, ja 2 valitsee tekniseen lautakuntaan Raimo Kumpulalle uuden varajäsenen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että 1 valtuusto myöntää Petri Teräväiselle eron luottamustehtävistä, ja 2 valitsee tekniseen lautakuntaan Raimo Kumpulalle uudeksi varajäseneksi Sakari Leinosen. ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että 1 valtuusto myöntää Petri Teräväiselle eron luottamustehtävistä, ja 2 valitsee tekniseen lautakuntaan Raimo Kumpulalle uudeksi varajäseneksi Sakari Leinosen. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Raision kaupunki Pöytäkirja 32 (38) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 historia Kaupunginhallitus 25.4.2016 137: Tekninen johtaja Antti Korte 20.4.2016 Turun kaupunkiseudun MAL-työryhmän kokous 2/2016 (Turku 13.4.2016) merkitsi tiedokseen 13.4.2016 allekirjoitetun MAL-sopimuksen neuvottelutuloksen (liite) ja päätti lähettää MAL-sopimusehdotuksen 2016-2019 (liite.) kunnille hyväksyttäväksi toukokuun 2016 loppuun mennessä. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa valtio-osapuolen isännöimässä tilaisuudessa 9.6.2016. Ensimmäinen MAL-sopimuskausi 2012 2015 on päättynyt ja osapuolten kesken on syksystä lähtien valmisteltu uutta sopimusta vuosille 2016 2019. Uuden MAL-sopimuksen neuvotteluosapuolina ovat valtion puolelta Ympäristöministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) sekä Turun kaupunkiseudun kunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö ja Varsinais-Suomen liitto osallistuvat sopimuksen valmisteluun ja neuvotteluihin. Nyt valmisteltu MAL-sopimusehdotus perustuu pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan 29.5.2015. MAL-sopimusehdotus on sopijaosapuolten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen tahtotilan ja kehityssuuntien kuvaus. Tavoitteena sopimukselle on, että sopimusmenettelyn avulla vahvistetaan Rakennemallin 2035 sitovuutta ja konkretisointia edistetään sopimuksen tarkoitusta tukevien seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta edistetään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma Turku Helsinki Pietari) kehittymistä tukevien hankkeiden toteutusta MAL-sopimusehdotuksessa toimenpiteet on jaoteltu kolmen teeman alle seuraavasti: I. Elinvoimainen seutu, jonka toimenpiteet kohdistuvat Etelä-Suomen kasvukäytävän ja matkailun vahvistamiseen 1. Etelä-Suomen kasvukäytävä (Pohjoinen kasvuvyöhyke)

Raision kaupunki Pöytäkirja 33 (38) a. TEN-T-ydinverkon kehittäminen Tunnin junayhteys Seudullinen lentoliikenteen kehittämisohjelma Turun kehätie (kt40) b. Yritysalueiden kehittäminen LogiCity Blue Industry Park Kampus Tiedepuisto 2. Matkailu a. Matkailua palveleva maankäyttö b. Saariston saavutettavuus II. Vahvat yhdyskunnat, jonka toimenpiteet kohdistuvat keskuksien, asemanseutujen ja joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden elinvoiman lisäämiseen 3. Keskukset ja täydennysrakentaminen a. Keskustojen kehittäminen ja täydentäminen b. Maankäyttöä tukevien väylien kehittäminen 4. Kehittyvät asemanseudut a. Seudullinen matkakeskus b. Kupittaan asema 5. Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne a. Raitiotien suunnittelu etenee b. Maankäyttöä tehostetaan joukkoliikenteen vyöhykkeillä III. Sujuva arki, jonka toimenpiteet kohdistuvat asuntotuotannon monipuolistamiseen, palveluiden saavutettavuuteen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen 6. Monipuolinen asuntotuotanto a. Asuntotuotannon toteuttaminen rakennemallin ja seudullisen asunto- ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti b. Tukimuotojen ja maapoliittisten toimien kohdentaminen kaupunkiseudulle c. Asuinympäristön ja -rakentamisen laadun ja monimuotoisuuden kehittäminen 7. Palveluiden saavutettavuus a. Maankäytön ja palveluverkon tasapuolinen kehittäminen lähipalveluiden turvaamiseksi b. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen c. Joukkoliikenne palveluna (MaaS) d. Matkaketjujen toimivuus 8. Liikenneturvallisuuden parantaminen 9. MAL-hankeohjelmarahoitus Sopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet on luonnollisesti laadittu seudullisesta näkökulmasta mutta sitä kautta niillä on vaikutuksia myös jokaisen yksittäisen sopimuskunnan kehittämiseen ja olosuhteisiin.