Kommunfullmäktige / Kunnanvaltuusto 24.3.2011

Samankaltaiset tiedostot
Inkoon maankäytön strategia Luonnos

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA / GENERALPLAN FÖR STAMSTADEN

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

SIPOON YLEISKAAVA 2025 KEHITYSKUVA OSA 2: TAVOITETILA. Rakennemalli V: Valtuusto Yleiskuvaus

Österbottens landskapsplan 2040 Pohjanmaan maakuntakaava 2040

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION

Österbottens landskapsplan 2040 Pohjanmaan maakuntakaava 2040

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Eduskunnan puhemiehelle

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Kaavoitusohjelma , päivitetty / Planläggningsprogram , uppdaterat

Rakennesuunnitelma 2040

Planläggning och landskapsreformen Kaavoitus ja maakuntauudistus

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Generalplan för Sibbo Planeringsskeden. Sipoon yleiskaava Suunnittelun vaiheet

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

INGÅ KOMMUNS MARKPOLITISKA PROGRAM INKOON KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA. Kommunfullmäktige / Kunnanvaltuusto

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA

S 23, Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus / Planförslag för upphävande av södra delen av detaljplan för Söderkulla

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

INGÅ KOMMUNS STRATEGI INKOON KUNNAN STRATEGIA

OHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VAASAN SATAMATIE YVA JA ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA VASA HAMNVÄG MKB OCH PRELIMINÄR ÖVERSIKTSPLAN WORKSHOP , SOLF SKOLA

r '~:~

Eduskunnan puhemiehelle

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Eduskunnan puhemiehelle

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Uudenmaan liiton julk aisuja E Uudenmaan liitto. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi. Maakuntakaavan.

Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet

Beredningen av landskaps- och vårdreformen Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö Asia: ASEMAKAAVAMUUTOS NRO , VAPAALA, LUONNOS

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla

Helsingin seudun VISIO

Takoa eller maakunnallista samlingspolitik. Tako-seminaari Leena-Maija Halinen ja Lena Dahlberg

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

Tidtabeller - Aikataulut. Från och med/alkaen

Eduskunnan puhemiehelle

UTVECKLANDE AV SKOLORNAS IDROTTSMILJÖER I SKOLAN I RÖRELSE

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

MALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Landskapsreformen i Österbotten Maakuntauudistus Pohjanmaalla LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Marsuddenin alueen yleiskaavan muutosehdotus ja siihen liittyvä Kaakkois-Siuntion alueen yleiskaavan muutosehdotus

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

SUUNNITTELUPERIAATTEET

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

Eduskunnan puhemiehelle

Ihmislähtöisyys julkisen sektorin toiminnan lähtökohtana ja tulevaisuuden kunnan toimintamallina

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Maakuntakaavan. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan asemakaavavarannot ja suunnitelmat uudistaminen. Uudenmaan liiton julk aisuja E

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma , INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa , INFO

Eduskunnan puhemiehelle

Språkbarometern Kielibarometri 2012


SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus


OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

Eduskunnan puhemiehelle

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf

MÄNTSÄLÄN ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET (MAT) Suositukset ja toteutuspolku vuoteen 2035

Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

Eduskunnan puhemiehelle

Janakkalan kunta Tervakoski

LOVIISAN STRATEGINEN YLEISKAAVA LOVISAS STRATEGISKA GENERALPLAN YLEISTÄ ALLMÄNT

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti klo 18:00. Extra bolagsstämma tis kl. 18:00

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

INKOON KUNTA KAAVOITUSKATSAUS

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

Transkriptio:

INGÅ INGÅ KOMMUNS KOMMUNS MARKANVÄNDNINGSSTRATEGI MARKANVÄNDNINGSSTRATEGI 2035 2035 INKOON INKOON KUNNAN KUNNAN MAANKÄYTÖN MAANKÄYTÖN STRATEGIA STRATEGIA Kommunfullmäktige / Kunnanvaltuusto 24.3.2011

Inledning Johdanto Ingås vision för markanvändning undersöktes våren 2010 med hjälp av fullmäktiges scenarioarbete. På basis av ett seminarium och en verksamhetsmiljöanalys utarbetades beskrivningar av tre strukturmodellalternativ, som bearbetades vidare vid fullmäktiges gemensamma workshop 25.10.2010. Rakennemallityössä keväällä 2010 tutkittiin Inkoon maankäytön visiota valtuuston skenaariotyöskentelyn avulla. Seminaarikierroksen ja toimintaympäristön analyysin perusteella valmisteltiin sanalliset kuvaukset kolmesta rakennemallivaihtoehdosta, joita työstettiin valtuuston yhteisessä työpajatyöskentelyssä 25.10.2010. Strukturmodellalternativens verkningar granskades också av en konsultgrupp ifråga om näringslivets verksamhetsförutsättningar, trafik och kommunikationer, kommunalekonomiska verkningar och klimatverkningar. Resultaten presenterades för fullmäktige för diskussion av markanvändningsvision och dess förverkligande vid det andra fullmäktigeseminariet 20.1.2011. Det föreliggande förslaget till Ingås markanvändningsstrategi har utarbetats utgående ifrån en bedömning av verkningar och förda diskussioner. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksia tarkasteltiin konsulttiryhmän toimesta elinkeinoelämän toimintaedellytysten, liikenteen ja liikkumisen, kuntataloudellisten vaikutusten ja ilmastovaikutusten näkökulmasta. Tulokset esiteltiin valtuustolle, ja niiden perusteella käytiin keskustelua maankäytön vision ja sen toteutuspolun ominaisuuksista toisessa valtuustoseminaarissa 20.1.2011. Vaikutusten arvioinnin ja käydyn keskustelun perusteella on laadittu tässä esiteltävä ehdotus Inkoon maankäytön strategiaksi.

Innehåll / Sisältö 1. Markanvändningsstrategins roll i kommunens strategiarbete / Maankäytön strategian rooli strategiatyössä... 1 2. Markanvändningsstrategin i förhållande till landskapsplan / Maankäytön strategia suhteessa maakuntakaavaan... 2 3. Samhällstruktur / Yhdyskuntarakenne... 4 4. Trafik och kommunikation / Liikenne ja liikkuminen... 5 5. Näringslivets verksamhetsförutsättningar / Elinkeinoelämän toimintaedellytykset... 6 6. Kommunalekonomiska kostnader / Kuntataloudelliset kustannukset... 7 7. Klimatverkningar / Ilmastovaikutukset... 8 8. Markanvändningsstrategi på olika områden / Maankäytön strategia eri luonteisilla aloilla... 9 9. Förverkligande: förenhetliga komplettera val och beredskap / Totetutuspolku: eheytä täydennä valitse ja varaudu... 11 9.1 Förenhetliga 2010-2020 / Eheytä 2010-2010... 12 9.2 Komplettera 2020-2035 / Täydennä 2020-2035... 14 9.3 Val och beredskap inför 2035+ / Valitse ja varaudu 2035+... 15 10. Förverkligandet av markanvändningsstrategin / Maankäytön strategian toteuttaminen... 15

1. Markanvändningsstrategins roll i kommunens strategiarbete 1. Maankäytön strategian rooli kunnan strategiatyössä Markanvändningsstrategin fungerar som ett gemensamt strategidokument som styr kommunens övriga strategiarbete och stöder beslutsfattande gällande markpolitik, planläggning och styrning av byggande. Om strategins uppdatering fattas beslut i samband med godkännandet. Maankäyttöstrategia toimii kunnan muuta strategiatyötä tukevana yhteisenä strategisena asiakirjana, joka ohjaa maapolitiikassa, kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa tehtäviä päätöksiä. Strategian päivittämisestä päätetään sen hyväksymisen yhteydessä. 1

2. Markanvändningsstrategin i förhållande till landskapsplan 2. Maankäytön strategia suhteessa maakuntakaavaan Kommunens markanvändning och planläggning styrs av nationella mål för markanvändning samt landskapsplan. Landskapsplan i Ingå: Tätorter: centrum och Degerby Byar: Ingå station, Täkter, Solberg och Barösund Viktigaste utvidningar av bostadsområden samt tätorternas utvidgningsriktningar: Haga och Dal-Smeds Joddböle: område för energiförsörjning, industriområde, trafikområde, stickspår, normativ dragning för naturgas stomledning Skogsbruksdominerat område, som är stort, enhetligt och viktigt med tanke på det ekologiska nätverket: Brukträsket- Marsjö Områden med viktiga stenmaterialreserver: Klevberget, Storkärr, Brännkärr, Svartbäck Område lämpligt för vindkraftproduktion: på öppet hav, delvis på Raseborgs stads område OBS! Landskapsplanen revideras som bäst (2. etapplandskapsplan). Huvudvikt vid regionstrukturella frågor gällande samhällsstruktur och trafik. Kunnan maankäyttöä ja kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava. Maakuntakaava Inkoossa: Taajama-alueet: keskusta ja Degerby Kylät: Inkoon aseman seutu, Tähtelä, Päivölä ja Barösund Merkittävimmät asuinalueiden laajennukset ja taajamarakenteen laajenemissuunnat: Haga ja Dal-Smeds Joddböle: energiahuollon alue, teollisuusalue, liikennealue, yhdysrata, maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkon kannalta merkittävä: Brukträsket-Marsjö Alueet, joilla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja: Klevberget, Storkärr, Brännkärr, Svartbäck Tuulivoiman tuotantoon sopiva alue: avomerellä osaksi Raaseporin kaupungin alueella HUOM Maakuntakaavan uudistaminen (2. vaihemaakuntakaava) on käynnissä. Kaavatyön pääpaino on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. 2

Sammanställning av landskapsplaner på Ingå kommuns område Yleiskuva maakuntakaavojen yhdistelmästä Inkoon kunnan alueella 3

3. Samhällstruktur 3. Yhdyskuntarakenne Betonas att nya invånare och arbetsplatser placeras inom eller i anslutning till nuvarande samhällsstruktur (kyrkbyn och byarna). Detta tryggar aktiviteten i de nuvarande samhällena och skapar förutsättningar för kontrollerad utveckling. Samhällen som förstärks erbjuder ramar för mångsidiga livsstilar och olika åldersgrupper. Beredskap för framtida detaljplanering i tillväxtriktningarna och bl.a. i närheten av eventuella nya hållplatsreservationer. Obebyggda områden struktureras enligt betydelse; med tanke på jord- och skogsbruk och natur- och landskapsvärden för att beaktas vid planläggning och tillståndsövervägande. Painotetaan uusien asukkaiden ja työpaikkojen sijoittamista nykyisen yhdyskuntarakenteen (kirkonkylän ja kylien) sisälle tai yhteyteen. Näin turvataan nykyisten yhdyskuntien vireys ja luodaan edellytykset niiden hallitulle kehittämiselle. Näin vahvistuvat yhdyskunnat tarjoavat puitteet monipuolisille elämäntapavalinnoille ja eri ikäryhmille. Varaudutaan tulevaisuuden asemakaavoitukseen kasvusuunnissa ja mm. mahdollisten uusien asemavarausten lähiympäristössä. Jäsennetään rakentamattomat alueet niiden merkityksen mukaisesti yhtäältä maa- ja metsätalouden harjoittamisen ja toisaalta luonnon- ja maisema-arvojen kannalta, ja otetaan tämä huomioon kaavoituksessa ja lupaharkinnassa. 4

4. Trafik och kommunikation 4. Liikenne ja liikkuminen Befolkningsökningen och utvecklandet av arbetsplatser koncentreras på kyrkby- och stationsområdet och i byarna längs viktigaste trafikförbindelser. Tillväxten i östra Ingå koncentreras i Degerby i närheten av busstrafik. Busstrafiken utvecklas så att den betjänar förbindelser till huvudstadsregionen, mot Lojo och öst-västaxeln samt förbindelserna inom kommunen bl.a. mellan centrum, stationen och Djuphamnen. Vid planläggning och tillståndsövervägande beredskap för två framtida spårtrafiktätorter i Täkter och Solberg. Beredskap för byggande av stickspår från Ingå djuphamn till kustbanan. Främjas byggandet av kustbanan till tvåspårig och görs förberedelser inför förverkligandet av banan som tvåspårig. Painotetaan väestönkasvu ja työpaikkojen kehittäminen kirkonkylän ja asemanseudun muodostamalle alueelle sekä kyliin pääliikenneyhteyksien varteen. Itäisen Inkoon kasvu keskitetään Degerbyn vaikutusalueelle linja-autoliikenteen varteen. Kehitetään linja-autoliikennettä palvelemaan yhteyksiä pääkaupunkiseudulle, Lohjan suuntaan ja itä-länsiakselille sekä myös kunnan sisäisiä yhteyksiä mm. keskustan, asemanseudun ja Syväsataman väliliä. Varaudutaan kaavoituksessa ja lupaharkinnassa kahteen myöhemmän tulevaisuuden raideliikennetaajamaan Tähtelän ja Päivölän alueilla. Varaudutaan pistoraiteen rakentamiseen Inkoon satamasta Rantaradalle. Edistetään Rantaradan rakentamista kaksoisraiteiseksi ja varaudutaan kaksoisraiteen toteutumiseen. 5

5. Näringslivets verksamhetsförutsättningar 5. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Eftersträvas speciellt sådana arbetsplatser som stöder kommunens näringspolitiska program. Målet gällande arbetsplatssjälvförsörjning dimensioneras rätt med tanke på kommunens utvecklingsstrategi. Byggande av arbetsplatser koncentreras på några lättillgängliga områden. De viktigaste områdena som utvecklas i det första skedet är Ingå centrum (inkl. Torp-området), Joddböle och Ingå station. Offentlig och kommersiell service borde koncentreras i Ingå centrum och Degerby. Samhällsstrukturen i kommunens östra del planeras som en del av samhällsstrukturen som överskrider kommungränsen (Degerby Sjundeå station - Störsvik). Områdena får en enhetlig servicestruktur och trafiknät oberoende av kommungräns. Tryggas tillräckligt befolkningsunderlag och därigenom efterfrågan på service genom att planlägga nya bostadsområden och bostadsområden som utvidgas så att de är tillräckligt täta. Beredskap för näringsutveckling genom långsiktig markanskaffning och planläggning genom att reservera markområden för olika aktörer. Tavoitellaan erityisesti sellaisia työpaikkoja, jotka tukevat kunnan elinkeinopoliittista ohjelmaa. Määritellään kunnan kehitysstrategian kannalta oikein mitoitettu työpaikkaomavaraisuuden tavoite. Keskitetään työpaikkarakentaminen muutamalle hyvin saavutettavissa olevalle alueelle. Tärkeimmät ja ensimmäisessä vaiheessa kehitettävät alueet ovat Inkoon keskusta (ml. Torpin alue), Joddböle ja Inkoon asemanseutu. Julkiset ja kaupalliset palvelut keskitetään pääasiassa Inkoon keskustaan ja Degerbyhyn. Suunnitellaan kunnan itäosan yhdyskuntarakenne Inkoon puolella osana kuntarajan ylittävää yhdyskuntarakennetta (Degerby - Siuntion asema - Störsvik). Toteutetaan alueille kuntarajasta riippumaton yhteinen palvelurakenne ja liikenneverkko. Turvataan riittävä väestönpohja ja sitä kautta palvelujen kysyntä kaavoittamalla uudet ja laajentuvat asuntoalueet riittävän tiiviiksi. Varaudutaan kunnan elinkeinojen kehitykseen varaamalla pitkäjänteisellä maanhankinnalla ja kaavoituksella maa-alueita erilaisten toimijoiden sijoittumiseen. 6

6. Kommunalekonomiska kostnader 6. Kuntataloudelliset kustannukset Befintlig kommunalteknisk infrastruktur utnyttjas så långt som möjligt med beaktande av kapacitet. Hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevaa kunnallistekniikan infrastruktuuria sen kapasiteetti huomioiden. Servicetransporter minskas antingen genom att utveckla lokal service i byarna eller genom att koncentrera nybyggnation i närheten av den service som bevaras enligt principen till fots till skolan. Palvelukuljetuksia vähennetään joko kehittämällä kylien paikallisia palveluja tai keskittämällä uudisrakentaminen säilyvien palvelujen läheisyyteen periaatteella kävellen kouluun. Glesbebyggelse kontrolleras ifråga om mängd och placering. Dyrast är det att låta glesbebyggelse växa oplanerat till bosättning som förutsätter kommunalteknik och kommunal service. Ökad befolkning utanför detaljplanerade områden leder till oplanerade investerings- och servicebehov. Hallitaan hajarakentamisen määrä ja sijoittuminen. Kalleinta on antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi. Väestömäärän kasvaessa tämä aiheuttaa ennalta suunnittelemattomia investointi- ja palvelutarpeita asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle. 7

7. Klimatverkningar 7. Ilmastovaikutukset Byggande placeras i tillräckligt täta och stora tätorter eller detaljplaneområden för att göra centraliserad värmeproduktion med förnybara energikällor (t.ex. flis) lönsamt. Energieffektivitet och lokal energiproduktion främjas vid nybyggnation och renovering av tätorter och glesbygdsområden (t.ex. värmepumpar och små vindkraftverk). Lantbruksprocesser utnyttjas vid lokal energiproduktion (t.ex. biogas, flis Verksamhetsförutsättningarna för lätt trafik och kollektivtrafik främjas. Byggande på skogsområden som fungerar som kolsvalger undviks när samhällsstrukturen tillåter. Sijoitetaan rakentaminen riittävän tiiviisiin ja suuriin taajamiin tai asemakaavoitetuille alueille, jotta keskitetty lämmöntuotanto uusiutuvilla energianlähteillä (esim. hake) on kannattavaa. Edistetään energiatehokkuutta ja paikallista energiantuotantoa taajamien ja haja-asutusalueiden uudis- ja korjausrakentamisessa (esim. lämpöpumput ja pientuulivoimalat). Hyödynnetään maatalouden prosesseja paikallisessa energiantuotannossa (esim. biokaasu, hake) Edistetään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Vältetään yhdyskuntarakenteen niin salliessa rakentamisen sijoittamista metsäalueille, jotka toimivat hiilinieluina. 8

8. Markanvändningsstrategi på olika områden 8. Maankäytön strategia erilaisilla alueilla Ingås kommunstruktur består av olika områden med olika mål. I det följande beskrivs karakteristiska drag för dessa områden. Indelningen till dessa områdestyper framgår av bilagekartan. Centrum- / kärnområden Promenadavstånd Detaljplan Funktioner blandas Offentlig service som betjänar hela kommunen Centrums randområden Cyckelavstånd Detaljplan Boende och arbetsplatser som stöder kärnområden Detaljplan Byacentra Hållplats för kollektivtrafik Centrum för sina områden Service för lokala invånare och besökare Byaaktigt boende Möjligheter till distansarbete Detaljplan Inkoon kuntarakenne koostuu erilaisista alueista, joita koskevat toisistaan poikkeavat tavoitteet. Seuraavassa on lyhyesti luonnehdittu näiden alueiden tunnusomaisia piirteitä. Liitekartalla on esitetty kunnan alueen karkea jako näihin aluetyyppeihin. Keskustaluonteiset / ydinalueet Kävelyetäisyydet Asemakaava Toimintojen sekoittuminen Koko kuntaa palvelevat julkiset palvelut Keskustan reuna-alueet Pyöräilyetäisyydet Asemakaava Ydinalueita tukeva asuminen ja työpaikat Asemakaava Kyläkeskukset Joukkoliikennepysäkki Alueensa keskuksia Paikalliset ja vierailijoille suunnatut palvelut Kylämäistä asumista Etätyömahdollisuudet Asemakaava 9

Arbetsplatsområden Industri-, lager- mm. områden reserverade för industriverksamhet Detaljplan Kollektivtrafik för anställda Jord- och skogsbruksområden Viktiga åker- och skogsområden med tanke på lantbruk Tilläggsbyggande på primärproduktionens villkor Värnandet om landskapsvärden Speciellt viktiga områden med tanke på natur och landskap Bevarande och utvecklande av ekologiska korridorer Vidsträckta enhetliga skogsbruksområden Viktiga områden med tanke på viltvård Rekreations- och naturskyddsområden Skärgård Förutsättningarna för utvecklande av båttrafik och rekreation Principerna gällande placering av fritidsbosättning Östersjön / Finska viken Ingå kommun samarbetar med företag och invånarna för att förbättra Östersjöns tillstånd. Työpaikka-alueet Teolliseen toimintaan varatut teollisuus- varasto- ym alueet Asemakaava Joukkoliikenneyhteydet työntekijöille Maa- ja metsätalousalueet Maatalouden harjoittamisen kannalta keskeiset pelto- ja metsäalueet Lisärakentaminen alkutuotannon ehdoilla Maisemallisten arvojen varjeleminen Luonnon ja maiseman kannalta erityisen merkitykselliset alueet Ekologisten käytävien säilyttäminen ja kehittäminen Laajat yhtenäiset metsätalousalueet Riistanhoidon kannalta merkittävät alueet Virkistys- ja luonnonsuojelualueet Saaristo Veneilyn ja virkistyksen kehittämisen edellytykset Vapaa-ajan asumisen sijoittelun periaatteet Itämeri / Suomenlahti Inkoon kunta tekee yhteistyötä yritysten ja asukkaiden kanssa Itämeren tilan parantamiseksi. 10

9. Förverkligande: förenhetliga komplettera val och beredskap 9. Toteutuspolku: eheytä täydennä valitse ja varaudu Kustbana-stamväg 51 -tillväxtkorridorens konkurrenskraft ifråga om invånare och företag förbättras om kommungränserna glöms vid planering liksom onödig konkurrens mellan kommunerna. Samhällsstrukturen borde utvecklas starkt så att den baserar sig på spår- eller annan kollektivtrafik utan att pruta på livsmiljöns kvalitet samt genom att se till att den kommunstyrda markpolitiken lyckas genom gemensamma spelregler. Ingås markanvändning kan indelas i tre perioder: Skedet för förenhetligande 2011-2020 (genom detaljplanering) Skedet för kompletterande 2020-2035 (genom generalplanering) Skedet för val och beredskap (långsiktig strategisk planering, landskapsplan) I det följande presenteras ett utkast över mål och praktiska åtgärder under olika utvecklingsperioder. Målen och åtgärderna följs upp och granskas på nytt i samband med att strategin uppdateras. Rantaradan ja Kantatie 51:n kasvukäytävän kilpailukyky asukkaista ja yrityksistä Helsingin metropolialueella paranee, mikäli suunnittelua tehdään kuntarajat unohtaen ja välttämällä kuntien välistä turhaa kilpailuasetelmaa. Yhdyskuntarakennetta tulisi kehittää vahvasti raideja muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen elinympäristön laadusta tinkimättä ja huolehditaan kuntavetoisen maapolitiikan onnistumisesta yhteisin pelisäännöin. Inkoon maankäytön kehitys jakautuu karkeasti kolmeen jaksoon: Eheyttämisvaihe 2011-2020 (asemakaavoissa linjattavat asiat) Täydentämisvaihe 2020-2035 (yleiskaavalla linjattavat asiat) Varautumisvaihe (pitkäjänteinen strateginen suunnittelu, maakuntakaava) Seuraavassa on esitetty eri kehitysjaksoille ajoittuvat tavoitteet ja käytännön toimenpiteistä, joita seurataan ja tarkastellaan uudelleen strategian päivitysten yhteydessä. 11

9.1 Förenhetliga 2010-2020 9.1 Eheytä 2010-2020 Befintlig infrastruktur utnyttjas effektivt och samhällsstrukturen tätas speciellt på axeln Ingå station-kyrkbyn. Samtidigt höjs kvaliteten och servicenivån i den nuvarande livsmiljön; bl.a. byggande av parker, förbindelser för lätt trafik. Tillväxten koncentreras så att den nuvarande samhällsstrukturen tätas och växer inåt och samman speciellt på centrum- och stationsområdet. Förutom kyrkbyn med randområden utvecklas också stationsområdet och Degerby genom planläggning. Glesbebyggelse styrs och kontrolleras genom att uppdatera generalplanerna för fastlandsområden och den inre skärgården. Barösund utvecklas som en stödpunkt för skärgårdsboende, -näringar och turism. Samarbete på gränsområdet i kommunens östra delar för att utveckla service, lätt trafik och markanvändning tillsammans med Sjundeå. På Svartå-området samarbetas på motsvarande sätt med Raseborg. Kollektivtrafikens och de hållbara färdsättens konkurrenskraft förbättras och resekedjorna görs flexiblare. Utbudet av kollektivtrafik och anslutningsparkering vid Ingå station och längs stamväg 51 utvecklas. Hyödynnetään tehokkaasti olemassa olevaa infrastruktuuria ja tiivistetään yhdyskuntarakennetta erityisesti asema-kirkonkylä - akselilla. Samalla panostetaan nykyisen elinympäristön laadun ja palvelutason kohottamiseen: mm. puistorakentaminen, kevyen liikenteen yhteydet. Kasvu painottuu nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja sisäänpäin ja yhteen kasvaminen erityisesti keskustan ja asemanseudun alueella. Kaavoituksella kehitetään kirkonkylän ja sen reuna-alueiden ohella erityisesti asemanseutua ja Degerbyn kylää. Ohjataan ja hallitaan hajarakentamisen leviämistä päivittämällä manneralueiden ja sisäsaariston yleiskaavat. Kehitetään Barösundin asemaa saaristoasumisen, -elinkeinon ja - matkailun tukipisteenä. Kunnan itäosissa tehdään raja-alueyhteistyötä Siuntion kanssa palvelujen, kevyen liikenteen ja maankäytön kehittämiseksi. Vastaavasti Mustion alueella tehdään yhteistyötä Raaseporin kanssa. Pyritään vaikuttamaan siihen, että joukko- ja vähäpäästöisen liikenteen kilpailukyky sekä matkaketjujen sujuvuus paranee. Kehitetään joukkoliikenteen tarjontaa ja liityntäpysäköintiä Inkoon asemalla ja Kantatie 51:n varrella. 12

Åtgärder nu 2011-12 Toimenpiteet nyt 2011-12 Det markpolitiska programmet godkänns Markanvändningsstrategin kopplas till kommunens helhetsstrategi Utarbetas ett planläggningsprogram Strategisk generalplan uppgörs för kommunen. Granskningen av generalplanerna för fastlandsområden och den inre skärgården programmeras Fastställande av kommunal och privat servicenät Fortsatt detaljplanering av kyrkbyn delområdesvis: Riktningen mot Torp-Ingå station Riktningen mot Västerberg Riktningen mot Böle Kvaliteten av och servicenivån i den nuvarande livsmiljön i kyrkbyn höjs: Leder för lätt trafik i kyrkbyn Bygguppmaningar för att förverkliga detaljplanereserverna Utvärdering av möjligheterna att komplettera nuvarande detaljplaner Maapoliittisen ohjelman hyväksyminen Maankäytön strategian yhdistäminen muuhun kunnan kokonaisstrategiaan Kaavoitusohjelman laatiminen Kunnalle laaditaan strateginen yleiskaava. Manneralueiden ja sisäsaariston yleiskaavojen tarkistuksen ohjelmointi Kunnallisen ja yksityisen palveluverkon määrittäminen Kirkonkylän asemakaavoituksen jatkaminen osa-alueittain: Torpin-aseman suunta Västerbergin suunta Bölen suunta Nykyisen elinympäristön laadun ja palvelutason kohottaminen kirkonkylässä: Kevyen liikenteen yhteydet kirkonkylän alueella Rakentamiskehotukset asemakaavavarannon toteuttamiseksi Nykyisten asemakaavojen täydennysrakentamismahdollisuuksien arviointi 13

Utvecklande av byar: Detaljplanering av Barösundsområdet Granskning av detaljplan över Degerby För Ingå Station uppgörs ett program för deltagande och bedömning Ekologisk effektivitet: Utarbetas ett program för att främja lokal och kolneutral energiproduktion 9.2 Komplettera 2020-2035 Kylien kehittäminen: Barösundin alueen asemakaavoitus Degerbyn kyläkeskuksen asemakaavan tarkistus Inkoon asemalle laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ekotehokkuus: Ohjelman laatiminen paikallisen ja hiilineutraalin energiatuotannon edistämiseksi 9.2 Täydennä 2020-2035 Detaljplaneområdet i centrum utvidgas kontrollerat mot Böle och Täkter. Förbindelserna för lätt trafik och förutsättningarna för användning av kollektivtrafik utvecklas för att stöda markanvändning som kompletterar nuvarande samhällsstruktur. Största delen av de ökade kostnaderna för infrastruktur täcks genom tomtförsäljning. Ingås närhet till havet utnyttjas genom att öppna ett nytt högklassigt bostadsområde på ett lämpligt ställe vid kusten med tanke på kommunens helhetsstruktur. Åtgärder nu 2011 12: budgetering och fondering av markanskaffningsanslag strategisk markanskaffning förverkligande av markpolitik utredning om alternativa platser för en helt ny strandbostadsområde, programmering av områdets planläggning som en del av planläggningsprogrammet Laajennetaan harkiten keskustan asemakaava-aluetta Bölen ja Tähtelän suuntaan. Kehitetään kevyen liikenteen yhteyksiä ja joukkoliikenteen käytön edellytyksiä ja tuetaan näin nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävää maankäyttöä. Katetaan kasvavat infrastruktuurin kustannukset pääosin tontinmyynnin kautta. Hyödynnetään Inkoon merellistä luonnetta avaamalla uusi laadukas merellinen asuinalue kunnan kokonaisrakenteen kannalta sopivaan paikkaan Inkoon rannikolle. Toimenpiteet nyt 2011 12: maanhankintamäärärahan budjetointi ja rahastointi strateginen maanhankinta maapolitiikan toteuttaminen selvitys kokonaan uuden ranta-asuinalueen sijaintivaihtoehdoista, alueen kaavoituksen ohjelmointi osana kaavoitusohjelmaa 14

9.3 Val och beredskap inför 2035+ 9.3 Valitse ja varaudu 2035+ Om man inte kan svara mot befolkningsutvecklingen genom att täta och komplettera nuvarande tätorter eller om kommunikationerna ändras så att spårtrafik får en stark betoning, placeras ny bebyggelse i anslutning till eventuella nya hållplatser i Täkter och Solberg. Det nya stationsområdet planeras samtidigt med stationen som en enhetlig markanvändnings- och trafikmässig helhet. Potentiella nya stationsområden reserveras före detta som reservområden för byggande. Glesbebyggelse som hindrar utvecklandet av området tillåts inte före planläggning. Åtgärder nu 2011-2012: Reservationer för markanvändning och trafik vid eventuella nya stationsområden i Täkter och Solberg Områdesreserveringar för nya stationer i Nylands landskapsplan Begränsande av glesbebyggelse på kommande stationsområden, eventuellt byggförbud Mikäli nykyisten taajamien tiivistämisellä ja täydentämisellä ei pystytä vastaamaan väestökehitykseen tai liikkumisen olosuhteet muuttuvat vahvasti raideliikennettä painottavaksi, uusi asutus sijoitetaan mahdollisten Tähtelän ja Päivölän uusien seisakkeiden yhteyteen. Uusi asemanseudut suunnitellaan yhtaikaa aseman kanssa yhtenäisenä maankäytöllisenä ja liikenteellisenä kokonaisuutena. Potentiaaliset tulevat asemanseudut varataan tätä ennen rakentamisen reservialueeksi, jonne ei sallita alueen kehittämistä estävää hajaasumista ennen alueen kaavoitusta. Toimenpiteet nyt 2011-12: Mahdollisten uusien asemanseutujen maankäytön ja liikenteen varaukset Tähtelässä ja Päivölässä Uusien asemien aluevaraukset Uudenmaan maakuntakaavaan Haja-asutuksen rajoittaminen tulevilla asemanseuduilla, mahdollinen rakennuskielto 10. Förverkligandet av markanvändningsstrategin 10. Maankäytön strategian toteuttaminen För förverkligandet av markanvändningsstrategin svarar tekniska chefen och kommundirektören. Tidtabellen för åtgärderna ingår i programmet. Strategin uppdateras och kommunfullmäktige rapporteras årligen om hur strategin har förvekligats. Maankäytön strategian toteuttamisesta vastaavat teknisen toimen johtaja ja kunnanjohtaja. Toimenpiteet on aikataulutettu ohjelmassa. Strategia päivitetään ja sen toteutumisesta raportoidaan kunnanvaltuustolle vuosittain. 15