Uusimmat metsävaratiedot



Samankaltaiset tiedostot
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsävarat

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puu VMI-tulokset

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Suomen metsien inventointi

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lapin alueen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet- Valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Hämeen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lounais-Suomen metsävarat ja hakkuumahdollisuudet - Varsinais-Suomen maakunta

Suomen metsävarat metsäkeskuksittain

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsäpolitikkafoorumi

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Uudenmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Metsäohjelmien seuranta

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Metsäohjelman seuranta

Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

METSÄ SUUNNITELMÄ

Mikä neljästä numeroidusta kuviosta jatkaa alkuperäistä kuviosarjaa? Perustele lyhyesti

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Metsäohjelman seuranta

Jyväskylän kaupungin metsät

Hirvieläintuhot valtakunnan metsien inventointitulosten perusteella

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Metsäohjelman seuranta

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Metsäohjelman seuranta

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Kemijärvi. Heikki Nivala Boreal Bioref Oy

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Suomen metsävarat

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Metsäohjelman seuranta

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsäohjelman seuranta

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Kuolleen puuston määrä Etelä- ja Pohjois-Suomessa

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

n.20,5 ha

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Transkriptio:

Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015

Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj. ha eli 86 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata 20,3 milj.ha Puuntuotannon metsämaata 18,4 milj. ha FAO:n määritelmän mukaista metsää 22,2 milj. ha, siitä suojeltua 13 % 2 17.3.2015

Yksityismetsien osuus puustosta 71 % Osuudet metsätalousmaan alasta Osuudet puuntuotannon metsämaan alasta Osuudet puuntuotannon metsämaan puustosta 3 17.3.2015

Puuston kokonaistilavuuden kehitys Puuston kokonaistilavuus 2,4 miljardia kuutiometriä Lisäystä edellisestä inventoinnista 151 milj.kuutiometriä Erityisesti mäntyä ja koivua Lisäystä 1920-lukuun verrattuna 971 milj.kuutiometriä Kaikilla puulajiryhmillä 4 17.3.2015

Puuston vuotuisen kasvun (milj.m 3 ) kehitys Viime vuosina hakkuut ja luontainen poistuma on ollut 72 % puuntuotannon maan metsien kasvusta 5 17.3.2015

Kasvun lisäystä selittää soiden ojitus - Yli puolet suoalasta ojitettu - Ojitettua suota 4,6 milj. hehtaaria - Lisäksi ojitettua kangasta 130 00 hehtaaria - Ojitetuista soista 61 % turvekangasvaiheessa 6 17.3.2015

Soiden osuus metsämaasta ja puustosta neljännes Soiden osuus metsämaasta ja metsämaan puustosta lähes neljännes: merkitys puuntuotannossa kasvaa 7 17.3.2015

Kasvun lisäystä selittää metsien ikärakenne Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Pohjois-Suomessa 1950- luvun jälkeen uudistetut metsät ovat nyt hyvän kasvun vaiheessa 8 17.3.2015

Kasvun lisäystä selittää puuston keskitilavuuden nousu Erityisesti Etelä-Suomessa metsämaan puuston keskitilavuus on noussut - Vajaatuottoisten metsien vähentäminen - Poimintahakkuista luopuminen 9 17.3.2015

VMI5 ja VMI6: vajaatuottoiset metsät omana kehitysluokkanaan eli vähäpuustoisimmat metsät puuttuvat keskiarvoista 10 17.3.2015

Puuntuotannon metsämaan kehitysluokat VMI10 ja VMI11 Varttuneiden kasvatusmetsien osuus kasvanut 25 %:sta 30 %:iin 11 17.3.2015

Metsien rakenteen muuttuminen: puulajisuhteet Kuusen yleisyys uudistamisessa: pienistä taimikoista 57 % kuusivaltaisia, kun nuorissa kasvatusmetsissä kuusen osuus on 18 % 12 17.3.2015

Puuston laatu tulevaisuudessa? Varttuneissa kasvatusmetsissä parhaan laadun runkoja (133 kpl/ha) selvästi vähemmän kuin uudistuskypsissä metsissä (195/kpl/ha) Nuorissa kasvatusmetsissä parhaan laadun runkoja lähes yhtä paljon kuin uudistuskypsissä metsissä keskimäärin, mutta metsikkökohtainen vaihtelu suuri -> kaikki eivät säily päätehakkuuseen saakka 13 17.3.2015

Metsänhoidollinen tila Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella suurempi kuin viimeisen 10 vuoden taimikonhoitoala Ensiharvennusmahdollisuus tulevalla 10-vuotiskaudella 1,9-kertainen edelliseen 10-vuotiskauteen verrattuna Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 750 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 810 000 hehtaaria 14 17.3.2015

Vakavat tuhot harvinaisia Vakavia tuhoja kuitenkin vain 3 %:lla puuntuotannon metsämaasta Yksittäisistä tuhonaiheuttajista merkittävin hirvi Yhden ajankohdan poikkileikkaus: jo korjatut tuhot eivät näy tuloksessa 15 17.3.2015

Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien Pystyssä olevan lahopuuston määrä lisääntynyt 2000-luvun alussa Maapuun määrä näyttäisi vähentyneen 16 17.3.2015

Lahopuuston kehitys Etelä- ja Pohjois-Suomessa Lisäystä Etelä-Suomessa, vähennystä Pohjois-Suomessa 17 17.3.2015

Maapuun kehitys Pohjois-Suomessa laholuokittain Pohjois-Suomessa havaittu maapuun määrän väheneminen suurinta pehmeimmissä maapuissa - muutokset mittauskynnyksessä? - pirstaloituminen hakkuissa? 18 17.3.2015

Käyttökelpoista kuollutta puuta mitattu ensimmäisistä inventoinneista lähtien Etelä-Suomessa luonnonpoistumapuuta yli kaksinkertaisesti 1930-luvun tilanteeseen verrattuna, Pohjois-Suomessakin lisäystä 1960-1980-lukuihin verrattuna 19 17.3.2015

Kiitos! 20 17.3.2015