Talotekniikka. Ylivieskan kaupunki Ylivieskan keskuskeittiö Puhurikatu YLIVIESKA Sähköselostus S

Talotekniikka Ylivieskan kaupunki Ylivieskan keskuskeittiö Puhurikatu 7 84100 YLIVIESKA Sähköselostus S210600 15.11.2018

Sisällys A KIINTEISTÖHALLINTO... 3 A0 YLEISTIEDOT KOHTEESTA... 3 B RAKENNUTTAMINEN... 3 B1 RAKENNUTTAJA... 3 B2 SUUNNITTELU... 3 B3 VIRANOMAISTOIMET... 4 C01 TOTEUTUKSEN SISÄLTÖ... 4 C02 YLEISET TOTEUTUSOHJEET JA VAATIMUKSET... 4 C03 LAITTEITA JA TARVIKKEITA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET... 5 C04 SUUNNITTELUA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET... 5 C05 YLEISET ASENNUSOHJEET... 6 C06 MERKINTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET... 7 C07 LAADUNVARMISTUS, LUOVUTUS JA KÄYTTÖÖNOTTO... 7 C08 DOKUMENTOINTIA KOSKEVAT VAATIMUKSET... 9 C09 HUOLTOKIRJAA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET... 10 C10 TAKUUAIKAA KOSKEVAT VAATIMUKSET... 10 D NIMISTÖ JA JÄRJESTELMIEN JAOTTELU... 11 S SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT... 12 S1 ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT... 12 S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ... 12 S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ... 13 S130 LATTIAKANAVAJÄRJESTELMÄ JA LATTIAKOTELOT... 13 S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ (VALAISINRIPUSTUSKISKOT)... 13 S150 LÄPIVIENNIT... 14 S21 SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN... 14 S211 SÄHKÖLIITTYMÄ... 15 S212 SÄHKÖN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEISTOT... 15 S22 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU... 16 S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ... 16 S2222 SÄHKÖPÄÄKESKUS... 16 S2223 MAADOITUKSET... 17 S2224 LOISTEHON KOMPENSOINTILAITTEET... 17 S2226 YLIJÄNNITESUOJAT... 17 S2227 KESKUSTEN VÄLISET SYÖTTÖJÄRJESTELMÄT... 18 S2228 SÄHKÖN JAKOKESKUKSET... 18 S23 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 18 S231 KIINTEISTÖN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 18 S232 LVI-LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 19 S233 KÄYTTÄJÄN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS... 21 S24 SÄHKÖLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT... 21 S241 PISTORASIAT... 21 S245 AUTOLÄMMITYSPISTORASIAT... 22 S248 SÄHKÖAUTOJEN LATAUSPISTORASIAT... 22

S25 VALAISTUSJÄRJESTELMÄT JA -KAAPELOINNIT... 22 S251 YLEIS- JA ALUEVALAISTUS... 22 S26 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT... 23 S262 LATTIALÄMMITYKSET... 23 S264 SADEVESIJÄRJESTELMIEN LÄMMITYKSET... 24 S266 ALUEIDEN SULANAPIDOT... 24 S267 MUUT LÄMMITYSLAITTEET... 24 S5 UPS-LAITTEET JA LAITTEISTOT... 24 T TIETOTEKNISET JÄRJESTELMÄT... 25 T130 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ... 25 T210 AV-JÄRJESTELMÄ... 27 T5 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT... 28 T520 KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ... 28 T530 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ... 29 T550 KAMERAVALVONTAJÄRJESTELMÄ... 30 T6 PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT... 31 T610 PALOVAROITINJÄRJESTELMÄ... 31 T630 SAVUNPOISTON OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 34 T8 AUTOMAATIO- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT... 35 T810 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ... 35 Liite 1. JAKOKESKUSTEN TOTEUTUSOHJEET... 37

A A0 A01 KIINTEISTÖHALLINTO YLEISTIEDOT KOHTEESTA Rakennuskohde ja sen sijainti Ylivieskan keskuskeittiö Puhurikatu 7 84100 YLIVIESKA B B1 RAKENNUTTAMINEN RAKENNUTTAJA Ylivieskan kaupunki Kyöstintie 4, 84100 YLIVIESKA Yhdyshenkilö: Leena Löytynoja Puh. 0444294237 E-mail: leena.loytynoja@ylivieska.fi B2 SUUNNITTELU B21 Pääsuunnittelija Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Kyöstintie 29, 84100 YLIVIESKA Yhdyshenkilö: Kimmo Heikkilä Puh. 0400587834 E-mail: kimmo.heikkila@paloranta.fi B22 Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy Kyöstintie 29, 84100 YLIVIESKA Yhdyshenkilö: Kimmo Heikkilä Puh. 0400587834 E-mail: kimmo.heikkila@paloranta.fi B23 Rakennesuunnittelu Ins.tsto R-SUUNNITTELU Kaustinen Oy Luomala 2 69600 Kaustinen Yhdyshenkilö: Rauno Kaustinen Puh. 0400-267440 E-mail: rauno.kaustinen@kaustinen.fi B24 LVIA-suunnittelu Avecon Oy Vaasantie 6 67100 KOKKOLA Yhdyshenkilö: Jussi Ruissalo Puh. 0443266732 E-mail: jussi.ruissalo@avecon.fi

B25 Sähkösuunnittelu Avecon Oy Pajatie 5 85500 NIVALA Yhdyshenkilö: Jarmo Hintsala Puh. 0500768161 E-mail: jarmo.hintsala@avecon.fi B29 Suunnitelmien kopiointi Kaikki suunnitteluun liittyvä kopiointi tehdään tilaajan määräämässä kopiolaitoksessa tilaajan laskuun. Urakoitsijalle veloituksetta toimitettavat laskenta-asiakirjasarjat on määritelty urakkaohjelmassa/urakkarajaliitteessä. B3 VIRANOMAISTOIMET B31 Rakentamisen viranomaisvalvonta Paloviranomainen: Jokilaaksojen pelastuslaitos B32 Sähkölaitteiden ja -laitteistojen viranomaisvalvonta Sähkölaitteiden ja -laitteistojen viranomaisvalvontaa suorittaa valtuutettu tarkastuslaitos tai tarkastaja. C01 TOTEUTUKSEN SISÄLTÖ C010 Yleistä Yleiset tiedot rakennuskohteesta, käytettävä urakkamuoto, rakennusaika, indeksisidonnaisuus, maksuerät, viivästyssakot ja vakuudet on esitetty kaupallisissa asiakirjoissa. C011 Urakkaa koskevat tekniset määrittelyt Työt edellytetään tehtävän ensiluokkaisesti ammattitaitoista työvoimaa ja hyvää asennustapaa käyttäen. Mikäli työn erikoisluonne vaatii, on käytettävä apuna erikoisurakoitsijaa ja erikoistyövoimaa. Urakkasuorituksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia, alaa koskevia julkisoikeudellisia määräyksiä ja sopimusasiakirjoja. C016 Malliasennukset Malliasennuksien tekniset määrittelyt on esitetty kyseisen asennuksen järjestelmäkohtaisessa selostusosassa. Malliasennuspaikat merkitään tarkastuksien yhteydessä. Mikäli myöhemmin syntyy epäselvyyttä asennustavoista, voidaan vaatimustaso tarkastaa malliasennuksista. Tarkemmat ohjeet ja urakkarajat on mainittu urakkarajaliitteessä. C02 YLEISET TOTEUTUSOHJEET JA VAATIMUKSET C021 Yleisiä sähköteknisiä tietoja Asennukset tehdään voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. Sähköasennuksissa noudatetaan SFS 6000 -standardin viimeisintä versiota seuraavin täsmennyksin: kaikki kaapelit, myös heikkovirtakaapelit, on kiinnitettävä, ellei asenneta vaakasuoralle alustalle (esim. kanavaan, kouruun tai kaapelihyllylle) tai putkeen. Kiinnikkeiden välimatka on kevyillä kaapeleilla (johtimen poikkipinta enintään 6 mm² kuparia tai 10 mm² alumiinia) vaakasuorassa enintään 0,25 m ja pystysuorassa enintään 0,5 m. Raskaalla kaapelilla kiinnikkeiden välimatka on 20 25 kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Pystysuorissa kanavissa on kaapelien kiinnityspisteiden suurin etäisyys 3 m. pystyhyllyissä tulee käyttää metallisia kaarikiinnikkeitä lopullisissa asennuksissa. Työmaa-aikaisissa vedoissa voi väliaikaisesti käyttää nippusiteitä. palonkestävissä asennuksissa noudatetaan ko. asennustavan ohjeita ja määräyksiä putketonta asennustapaa voidaan käyttää vain rakenteissa, jotka voidaan avata niitä rikkomatta (esim. T- lista-alakattojen yläpuolella). Muualla kaapelit asennetaan putkeen. sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevina vaatimuksina noudatetaan uusinta TUKES-ohjetta S10.

Sähkö- ja koneasennuksissa noudatetaan voimassa olevia kone- ja EMC-direktiivejä sekä ST-käsikirjan 37 ohjeita. Kiinteän asennuksen EMC-vastuuhenkilöt nimeää urakoitsija. Muut noudatettavat ohjeet ja määräykset on mainittu erikseen järjestelmäkohtaisissa selostusosissa. Kaikki järjestelmät urakassa täydellisenä toimintakuntoon saatettuina, ellei ole erikseen mainittu jonkin osan kuuluvan esim. tilaajan erillishankintaan. C03 LAITTEITA JA TARVIKKEITA KOSKEVAT YLEISET VAATIMUKSET C031 Tarvikkeet Kaikkien tarvikkeiden pitää olla Suomessa käytössä olevien standardien mukaisia. Jos ne eivät ole standardien mukaisia, urakoitsijan pitää osoittaa, että ne vastaavat standardien vaatimuksia. Kaikki laitteet asennetaan noudattaen laitetoimittajan antamia asennusohjeita. Laitteiden keskinäinen sähkömagneettinen yhteensopivuus varmistetaan noudattamalla lisäksi erillisten järjestelmien asentamista koskevia standardeja. Tarvikkeiden on oltava ensiluokkaisia ja rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja. Ellei sähköselostuksessa tai piirustuksissa ole työmenetelmiä tai tarvikkeita tarkemmin määritelty, saa urakoitsija valita ne itse, mutta kuitenkin niin, että rakennuttajalla on oikeus niiden hyväksymiseen tai hylkäämiseen, mikäli ne eivät johda sopimuksen mukaiseen tulokseen. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus, samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen esittäjälle. Urakoitsijan on pyydettäessä toimitettava rakennuttajan hyväksyttäväksi kaikki niiden tarvikkeiden ja laitteiden mallit ja värit, joita suunnitelmassa ei ole erikseen tarkoin määrätty. Sähkötarvikkeina käytetään tuotteita, joiden huollon ja varaosien saanti on turvattu. Tarvikkeiden valinnassa on otettava huomioon Suomessa vallitsevat asennusolosuhteet, kuten asennuspaikan lämpötila, soveltuvuus suomalaiseen rakentamistapaan ja vastaavat seikat. Mikäli urakoitsija haluaa vaihtaa tarvikkeen suunnitelmasta poikkeavaan, on urakoitsija velvollinen korvaamaan suunnittelijalle ja tilaajalle vertailuun käytetyn työajan. C04 SUUNNITTELUA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET Sähköselostus ja muut suunnitteluasiakirjat täydentävät toisiaan. Mikäli näissä havaitaan epäselvyyksiä, joita ei säännösten ja hyvän asennustavan perusteella voi ratkaista, on urakoitsijan pyydettävä lisäselvityksiä. C041 Suunnitelmapiirustukset (hankintaa palvelevat piirustukset) Suunnitelma on laadittu ohjelmilla MagiCAD (AutoCAD 2018 compatible version), CADiE 2018, Word ja Excel. C042 Toteutusta palvelevien (asennus)dokumenttien laadinta Toteutusta palvelevat dokumentit laaditaan kortin ST 13.28 periaatteita noudattaen. C0421 Toteutusta palvelevat dokumentit Suunnitteluaikataulun lähtötiedot toimitusaikoineen laatii urakoitsija suhteutettuna rakennusaikatauluun sekä muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden aikatauluihin. Urakoitsija täydentää sopimuspiirustuksia seuraavasti, laatii seuraavat lisäpiirustukset ja toimittaa seuraavat tiedot: 1. Täydentää vahvavirtajohdotuspiirustukset. 2. Täydentää (keskustoimittaja) jakokeskusten piiri- ja johdotuskaaviot. Piiri- ja johdotuskaavioissa esitetään riviliitinnumerot, kojetunnukset ja kojeliitinnumerot. Tekee vakiopiirikaaviot valaistuksesta yms. tarvittaessa. 3. Toimittaa keskusvalmistajalle ja automaatiourakoitsijalle piiri- ja johdotuskaaviot.

4. Laatii (keskustoimittaja) toimittamiensa keskusten kokoonpanopiirustukset ja yksilöidyt kojeluettelot. 5. Sähkötekniset tietojärjestelmät yleisesti: järjestelmätiedot korjattuina hankintoja vastaaviksi johdotuspiirustukset täydennettyinä laite- ja pistetunnuksin tarvittavat runkokaapeliluettelot sähköteknisten tietojärjestelmien laitteistojen kytkentäpiirustukset käsittäen kaikki ulkoiset liitännät sekä sisäisen kytkennän siltä osin, kuin se poikkeaa standardikytkennästä sähköteknisten tietojärjestelmien laitteiden ja asennustarvikkeiden tyypit tiedoilla liitinmerkinnöistä sähköteknisten tietojärjestelmien keskusten kokoonpano- ja kytkentäpiirustukset. 6. Yleiskaapelointijärjestelmä: pisteiden koodimerkinnät ko. kaavioon 7. Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä: johdotuspiirustusten täydentäminen ryhmänumeroilla. 8. Reikäpiirustukset: laatiminen yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa, hyväksyttäminen rakennesuunnittelijalla 9. Valaisintaulukko korjattuna hankintoja vastaavaksi 10. Suunnitelmissa esitetyt laitetyypit ja tavaramerkit korjattuna hankintoja vastaaviksi 11. Elementtien sähköputkituspiirustukset. Urakoitsija hankkii rakennusaikaisten toteutuspiirustusten laatimista varten muiden suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden asiakirjoista, kuten laitteiden ja laitteistojen lopulliset teho- ja liityntätiedot, muiden urakoitsijoiden hankintoja vastaaviksi. Urakoitsija tarkastuttaa rakennusaikaiset toteutuspiirustukset rakennuttajalla ennen asennustöihin ryhtymistä ja materiaalitilauksia. Urakoitsija vastaa siitä, että asennustyöt ja sähköurakkaan sisältyvät hankinnat ovat hyväksyttyjen asiakirjojen ja piirustusten mukaisia. Työn kuluessa eri urakoitsijoiden laitteiden keskinäisestä sovittelusta tms. syistä tehtävät pienehköt suunnitelmatarkistukset merkitsee urakoitsija työmaan tarkepiirustussarjaan suullisten ohjeiden tai neuvottelupäätösten perusteella. Laajemmista tai suunnitelman ratkaisuja periaatteellisesti muuttavista muutoksista teettää rakennuttaja muutossuunnitelman. C05 C051 YLEISET ASENNUSOHJEET Työn suorittaminen C0511 Yleistä Kaapeleiden ja johtimien asennustapa on yleensä osoitettu asennuspiirustuksissa piirrosmerkein. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää suunnitelmasta poikkeavaa asennustapaa, hänen on saatava siihen rakennuttajan lupa. Joissakin tapauksissa kaikki kaapeloinnit on kuitenkin piirretty kaariviivoin selvyyden vuoksi. Tällöin kaapelit asennetaan kunkin tilan mukaan uppoon, pintaan, hyllylle tai listaan. C0512 Uppoasennus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 lukua 2, sivu 17 C0513 Pinta-asennus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtaa 5.4, sivu 66 C0514 Kaapelihyllyasennus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtaa 1.1, sivu 11

C0515 Sähkölista- ja johtokanava-asennus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtia 1.3 ja 1.4, sivut 13 ja 14 ja korttia ST 51.15 Kaapeleiden asennuksissa sähkölistaan ja johtokanavaan noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtaa 5.2, sivu 62. Siistiä ulkonäköä vaativissa tiloissa pintakaapelit asennetaan sähkölistaan tai tarvittaessa isompaan, esim. TIRkanavaan. C0516 Läpiviennit Noudatetaan ST-käsikirjan 34 lukua 3, sivu 39 C0517 Maakaapeliasennus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtaa 5.9, sivu 76 C052 Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus Noudatetaan ST-käsikirjan 34 lukua 7, sivu 105 sekä korttia ST 51.22. C06 MERKINTÖJÄ KOSKEVAT YLEISET OHJEET JA VAATIMUKSET C061 Kaapeleiden ja eristettyjen johtimien merkintä Kaapelit ja eristetyt johdot merkitään väliaikaisin merkinnöin asennuksen yhteydessä. Väliaikaiset merkinnät korvataan ST-käsikirjan 34 kohdan 11.7, sivu 169 mukaisilla merkinnöillä lopullisten merkintöjen suorituksen yhteydessä. Kaapeleista merkitään: Seuraavat johdot merkitään molemmista päistä ja haaroituksista: nousujohdot voimaryhmäjohdot maadoitusjohdot taloteknisten tietojärjestelmien runkojohdot antennijohdot haaroittimilla rakennusautomaatiojohdot muut tässä sähköselostuksessa mainitut kaapelit Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa. Merkinnät tulee tehdä koneellisesti. Merkinnästä tulee ilmetä: kojeella syöttävä keskus- ja ryhmätunnus (vahvavirtajohdot) keskuksella syötettävä laite (vahvavirtajohdot) järjestelmätunnus (sähköteknisten tietojärjestelmien johdot) kaapelin ryhmä- ja/tai numerotunnus kaapelityyppi poikkipintoineen antennikaapeleissa myös pituus sekä rasia-/huonetunnus, mihin kaapeli on menossa C062 Rasiakojeiden merkintä Noudatetaan ST-käsikirjan 34 kohtia 11.5, sivu 167 ja 11.6, sivu 168. Kaikki pistorasiat merkitään keskus- ja varoketunnuksin (ei kuitenkaan asunnoissa). C07 C071 LAADUNVARMISTUS, LUOVUTUS JA KÄYTTÖÖNOTTO Rakennuttajan suorittamat tarkastukset C0711 Asennustarvikkeiden ja laitteiden hyväksyntä Urakoitsijan tulee hyväksyttää rakennuttajalla kaikki kohteeseen hankittavat suunnitelmista poikkeavat laitteet, kojeet, asennusmateriaalit sekä toteutusta palvelevat piirustukset ennen laitteiden toimittamista tai asennusten aloittamista. C0712 Laite- ja asennustapatarkastukset Laite- ja asennustapatarkastusten toteutus on määritelty urakkarajaliitteessä. Vaikeasti luokse päästävät tai piiloon jäävät laitteet on urakoitsijan esitettävä rakennuttajan edustajan tarkastettavaksi ennen peittämistyön aloittamista.

Urakoitsijan tulee huolehtia siitä, että piiloon jääville laitteille tulee riittävät aukot laitteiden huoltoa ja tarkastusta varten. Sähkötöiden teknisen tarkastuksen edellytys on, että tarkastajalla on viimeisimmät toteutusta palvelevat piirustukset käytettävissään. C0713 Toimintakokeet Toimintakokeiden toteutus on määritelty urakkarajaliitteessä. Urakkaan sisältyvät toimintakokeet suoritetaan järjestelmäkohtaisissa ohjeissa kuvatulla tavalla urakoitsijan ilmoitettua rakennuttajalle niiden olevan toimintakunnossa. Tällöin edellytetään, että järjestelmät on asennettu oikein lopullisille paikoilleen. Asennusten on oltava siinä valmiudessa, että toimintakokeen jälkeen voidaan aloittaa laitteiden säätö ja viritys. Kuormituskokeet Ennen kuormituskoetta on korjattava toimintakokeissa mahdollisesti havaitut viat ja puutteet. Poistumisalaistusjärjestelmän tulee olla ennen kuormituskokeen suorittamista täysin urakkasopimuksen mukaisessa kunnossa. Järjestelmät, joille kuormituskokeet suoritetaan, ovat: -poistumisvalaistusjärjestelmä -paloilmoittimen akusto C0714 Koekäyttö Koekäytössä käyttäjän henkilökunta tutkii järjestelmän toimintaa normaaleissa käyttöolosuhteissa. Koekäytön edellytyksenä on, - ettei urakoitsijalla ole keskeneräisiä töitä, jotka estävät käyttämästä järjestelmää normaalikäyttöä vastaavasti - että käyttöhenkilökunnalle on annettu riittävä käyttökoulutus järjestelmän käyttämiseksi. Koekäytön yhteydessä havaitut puutteet urakoitsija korjaa vastaanottoon mennessä. C0715 Käytön opastus Urakkaan sisältyy: - Käyttäjien opastus järjestelmien käyttöön ja hoitoon koulutustilaisuuksien muodossa tai eri järjestelmien toimintakokeiden yhteydessä. - Valmistajan tekemät kirjalliset ohjeet käyttäjälle jokaisen järjestelmän käytöstä ja huollosta. - Käyttöohjeet toimitetaan suomenkielisinä. Urakoitsija järjestää käytönopastustilaisuudet kahdessa vaiheessa: ensimmäiset tilaisuudet kuukauden kuluttua vastaanotosta ja lisäkoulutus noin kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisistä tilaisuuksista. Käytön opastusta annetaan niin paljon, että käyttäjät hallitsevat riittävän hyvin ko. järjestelmän käytön. Urakoitsija esittää käytönopastustilaisuuksien ohjelman (kesto, sisältö ja esitysjärjestys) kirjallisena rakennuttajalle 2 viikkoa ennen käytönopastustilaisuuksia. Urakoitsija luovuttaa käyttö- ja huoltohenkilökunnalle viikkoa ennen ensimmäistä käytönopastustilaisuutta järjestelmä- ja laitekohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet tutustumista varten. C072 Urakoitsijan suorittamat tarkastukset C0721 Urakoitsijan laadunvarmistustoimenpiteet Urakoitsijan tulee suorittaa oman työn laadunvarmistus itselleluovuttamistarkastuksessa ennen toimintakokeita ja käyttöönottotarkastusta. Urakoitsijan tulee esittää rakennuttajan hyväksyttäväksi laadunvarmistussuunnitelma, jolla varmistetaan tehtyjen asennusten oikeellisuus. Laadunvarmistus suoritetaan ja dokumentoidaan urakoitsijan laatimia, hyväksyttyjä tarkastuslistoja käyttäen. Listat päivää ja allekirjoittaa tarkastuksen tekijä ja ne luovutetaan rakennuttajalle ennen laite- ja asennustarkastusten suorittamista. C0722 Alustavat toimintakokeet Urakoitsijat suorittavat keskenään alustavat toimintakokeet ja korjaavat niissä havaitsemansa puutteet. C0723 Käyttöönottotarkastukset

Ennen sähkölaitteiston osan käyttöönottoa tehdään kyseiselle osalle määräysten mukainen käyttöönottotarkastus. Käyttöönottotarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, jonka tarkastuksen tekijä allekirjoituksellaan varmentaa. Paloilmoitinjärjestelmän oman työn tarkastus (asennustodistus) tehdään ennen järjestelmän käyttöönottoa. Tarkastuspöytäkirjat luovutetaan rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. C0724 Tarkastusmittaukset ja testaukset Tarkastusmittaukset ja testaukset on kuvattu tarkemmin järjestelmäkohtaisissa selostuksissa. C073 Ulkopuolisten suorittamat tarkastukset C0731 Sähköasennusten varmennustarkastus Kohteen laajuudesta johtuen on sähkölaitteisto tarkastutettava urakoitsijasta riippumattomalla valtuutetulla tarkastajalla tai tarkastuslaitoksella urakkaan kuuluvana. Mikäli sähköasennuksia sisältyy myös muihin urakoihin, tulee sähköurakoitsijan huolehtia, että tarkastamattomista asennuksista tiedotetaan rakennuttajalle. C0732 Muut tarkastukset Muut tarkastukset on esitetty kyseisen erillisen järjestelmän selostusosassa. C074 Vastaanotto Vastaanotto suoritetaan juridisessa tilaisuudessa, jossa varmistetaan, että kohdissa C072 ja C073 määritetyt tarkastukset on tehty, niiden pöytäkirjat luovutettu rakennuttajalle ja kohde on luovutuskunnossa. C08 DOKUMENTOINTIA KOSKEVAT VAATIMUKSET C081 Dokumentointi Dokumenttien sisällön tulee täyttää sekä hankkeen valmiiksi saattamiseksi että käytön ja huollon suorittamiseksi asetetut tavoitteet. C082 Luovutusdokumentit ja ohjeistus Dokumentit laaditaan vastaavasti kuin kohdassa C042, Toteutusta palvelevien (asennus) dokumenttien laadinta, on selostettu. Työmaan piirustuskäytäntö Työmaalla ylläpidetään tarkepiirustussarjaa. Tarkesarja laaditaan kortin ST 13.32 ohjeiden mukaan ja sen ylläpidosta vastaa urakoitsija. Urakoitsija kopioi tarkepiirustussarjan väliaikaiseksi käyttöpiirustussarjaksi käyttöhenkilökunnalle viimeistään yhden viikon kuluttua vastaanottotarkastuksen jälkeen, aineisto toimitetaan mapitettuna ja piirustusluettelolla varustettuna. Urakoitsija luovuttaa loppudokumenttien laatijalle yhden yhtenäisen sarjan tarkepiirustuksia luovutuspiirustusten laadintaa varten mapitettuna ja piirustusluettelolla varustettuna. Suunnittelija tekee tilaajan laskuun: -siirtää tarkepiirustusten muutokset tiedostoihin -toimittaa kopioliikkeelle pdf-tiedostot, jolta urakoitsija tilaa kustannuksellaan luovutuspiirustussarjat ja toimittaa ne kohteeseen urakkaan kuuluvana -toimittaa tilaajalle luovutuspiirustukset levykkeellä tiedostoina tai tallentaa tiedot projektipankkiin Luovutuspiirustukset laaditaan korttien ST 13.30 ja ST 13.32 ohjeiden mukaan. Kaikki piirustukset varustetaan piirustusnumeroinnilla riippumatta siitä, kenen laatimia piirustukset ovat. Luovutusmateriaaliin liitetään tarkastuksien, koestuksien ja mittausten pöytäkirjat. Urakoitsija tallentaa pöytäkirjat myös projektipankkiin. Käyttö- ja huolto-ohjeiden on oltava suomenkielisiä. Tässä ohjeessa on esitettävä erikseen huoltoon ja normaaliin käyttöön liittyvät asiat.

Luovutuspiirustuksiin tulee sisällyttää lisäksi myös sähköjakelun ja moottorien ylikuormitussuojien koestustaulukot keskuskohtaisesti järjestelmiin sisältyvien takuuajan huoltojen huoltosopimusjäljennökset sähköselostus Luovutuspiirustukset tulee lähettää yhtenä A4-kokoon taitettuna sarjana rakennuttajan tarkastettaviksi. Tarkastettu sarja palautetaan kommentoituna luovutuspiirustusten viimeistelyä varten. Tarpeelliset sähkötiedot tulee toimittaa LVI-huoltokortiston ns. konekortteja varten. Hyväksyttyjä luovutuspiirustuksia toimitetaan: Luovutuspiirustustiedostot: CD-, DVD-levylle, muistitikulle tai projektipankkiin tallennetut piirustukset ja muut sähköisessä muodossa olevat dokumentit rakennuttajalle. Tallennusmediana tulee käyttää tunnettujen valmistajien tuotteita. Luovutuspiirustusten paperikopioita seläkkeillä mapitettuina A4-mappeihin: 1 sarja rakennuttajalle arkistoitavaksi 1 sarja pääkeskushuoneeseen 1 sarja talotekniseen valvomoon Lisäksi laminoituina pääkeskushuoneeseen toimitetaan nousujohtokaavio, maadoituskaavio, pääkeskuksen pääkaavio ja kokoonpanopiirustus Käyttö- ja huolto-ohjeet: Luovutusasiakirjojen yhteydessä tulee toimittaa 2 sarjaa järjestelmä- ja laitekohtaisia käyttö- ja huoltoohjeita. Luovutusdokumentit toimitetaan rakennuttajan tarkastettaviksi viimeistään 3 viikon kuluessa kohteen vastaanotosta. C083 Käyttöpiirustukset Käyttöpiirustusvaatimukset esitetään järjestelmäkohtaisissa selostuksissa (esim. tietoteknisten järjestelmien keskuksille ja sähkökeskuskomeroihin). C09 HUOLTOKIRJAA KOSKEVAT TIEDOT JA VAATIMUKSET C091 Yleistä Huoltokirjan laadinnassa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, osa A4, Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000 (lyhenne SRMK A4), sekä ST-ohjeistoa 14, Sähköisen talotekniikan ylläpito-ohjeet, Toimitilakiinteistön huoltokirja. Asuinrakennusten sähkölaitteiden huoltokirjan laadinnassa noudatetaan ST-ohjeistoa 10. C092 Huoltokirjaa varten luovutettavat dokumenttitiedostot Urakoitsija laatii ja toimittaa ylläpidon hallintajärjestelmää (huoltokirjaa) varten seuraavat dokumentit tallennusvälineelle tallennettuina: luovutusdokumenttitiedostojen asiakirjaluettelon tiedot takuuajan töiden ja huoltojen vastuuhenkilöistä yhteystietoineen. tekee tarvittavat paikannuskaaviot C10 TAKUUAIKAA KOSKEVAT VAATIMUKSET C101 Yleistä Takuuehdot ja takuuajan pituus ilmenevät urakkaohjelmasta. (Mikäli muita velvoitteita ei ole, takuuajan pituus on 2 vuotta ja takuuehdot YSE 1998:n mukaiset.) C1011 Takuuajan korjaukset YSE 1998:n mukaisesti urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan korjaamaan kaikki takuuaikana ilmenevät virheet ja puutteet.

Takuuaikana urakkaan sisältyvät takuuehtojen mukaisten korjausten lisäksi kohdassa Takuuajan huolto luetellut huoltotoimenpiteet. Kaikki takuuaikana suoritettaviin korjaus- ja huoltotöihin liittyvät kustannukset, kuten matka- ja lähetyskulut, sisältyvät urakkaan. Urakoitsijan on otettava yhteys laitoksen vastuunalaiseen hoitajaan ennen korjaus- ja huoltotöiden aloittamista. Käynnistä luovutetaan raportti, josta käy ilmi tehdyt toimenpiteet, toteutusajankohta ja tekijä, korjatut tai huolletut laitteet, yksilöity kuvaus niille suoritetuista toimenpiteistä, käytetyt varaosat ja tarvikkeet sekä muut tehdyt toimenpiteet ja havainnot. Raporttiin on saatava käyttöhenkilökunnan edustajan kuittaus. Kuitatusta raportista liitetään kopio huoltokirjakansioon. Takuuajan huolto Urakoitsijan on suoritettava takuuaikana kaikki suosituksiensa sekä urakkaan sisältyvien laitteiden valmistajien suosituksien mukaiset määräaikaiset huoltotoimenpiteet. Huollon tulee käsittää vähintään seuraavaa: Kerran vuodessa: -palovaroitinjärjestelmän vuosihuolto valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti. -keskusten lämpökuvaus -poistumisvalaistuskeskuksen vuosihuolto valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti -vikavirtasuojien koestus -mittausjärjestelmän raporttien ja mittarinäyttöjen oikeellisuuden tarkistaminen -nousujohtojen vaihekohtainen virtamittaus -varavoimakoneiden koekäyttö ja toimintatestaus (muut koeajot tekee käyttäjä) Viimeinen huoltokäynti on suoritettava aikaisintaan 1,5 kk ennen takuuajan päättymistä. Huoltotöissä tarvittavat tarvikkeet yms. kuuluvat urakkaan. Urakoitsija tekee kaikista urakkaan kuuluvista järjestelmistä kirjallisen huoltosopimuksen laitetoimittajan kanssa ja luovuttaa sopimuksen rakennuttajalle. D D1 NIMISTÖ JA JÄRJESTELMIEN JAOTTELU Nimistö Tässä sähköselostuksessa rakennuttaja tarkoittaa luonnollista tai juridista henkilöä, jonka lukuun rakennustyö tehdään ja joka viime kädessä vastaanottaa työn tuloksen urakka tarkoittaa urakkasuoritusta, sähköteknisen järjestelmän urakoitsijan toimenpiteet urakkasopimuksen mukaisten velvollisuuksien täyttämiseksi suunnittelija tarkoittaa sähkösuunnittelijaa suunnitelma tarkoittaa sähkösuunnitelmaa urakoitsija tarkoittaa ko. sähköteknisen järjestelmän urakoitsijaa pääurakoitsija tarkoittaa rakennuttajaan sopimussuhteessa olevaa urakoitsijaa, joka kaupallisissa asiakirjoissa on nimetty pääurakoitsijaksi käyttäjä tarkoittaa rakennuksen valmistumisen jälkeen tilojen ja kiinteistön käytöstä ja huollosta vastaavaa organisaatiota urakkarajaliite tarkoittaa asiakirjaa, joka sisältää työmaan hallintoa ja yhteisiä toimintoja sekä eri urakkasuoritusten välisiä urakkarajoja koskevat säännöt.

S SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT S1 ASENNUS- JA APUJÄRJESTELMÄT Järjestelmä käsittää erilaiset mekaaniset asennus-, apu- ja kaapelireittijärjestelmät. S110 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ Rakennuksen kaapelointi tehdään piirustuksissa esitetyille kaapelihyllyille niiltä osin, kuin se on asennusteknisesti edullisinta. Teknisissä tiloissa, tuotantotiloissa yms. kaapelihyllytyyppinä käytetään sinkittyjä pienahyllyjä. Alaslaskettujen kattojen yläpuoliset kaapelihyllyt ovat sinkittyjä pienahyllyjä. Näkyviin jäävät hyllyosuudet toteutetaan valkoiseksi poltto- tai pulverimaalatuilla levyhyllyillä sekä sisäpuolisilla kannakkeilla ja huomaamattomilla jatkoksilla siistiä ulkonäköä vaativissa tiloissa. Kaapelihyllyjen liitos-, kulma- ja päätyosien on oltava samaa sarjaa kuin hyllytkin. Kaikki kaapelit kiinnitetään hyllyyn nippusitein, ylimääräiset sideosat katkotaan ennen vastaanottotarkastusta. Pystyhyllyissä käytetään kaarikiinnikkeitä lopullisessa asennuksessa, vetovaiheessa sallitaan nippusidekiinnitys. Kaapelihyllyt liitetään potentiaalintasaukseen. Paloalueläpivienneissä ja muissa katkospaikoissa käytetään erillistä potentiaalintasausjohdinta, jolla hyllyt liitetään yhteen. Liitoksien johtavuudesta ja muodon jatkuvuudesta tulee huolehtia. Kiinnitys suunnitellaan luotettavaksi ja vähintään 100 kg pistevoimia kestäväksi. Pystyhyllyjen suojauksen tekee RU siistiä ulkonäköä vaativissa tiloissa lattiasta kattoon helposti avattavalla rakenteella. Muualla suojauksen tekee SU vähintään 2 m:n korkeuteen saakka ruuvikiinnitteisin suojalevyin. Suojausta ei tehdä kuitenkaan sähkötiloissa. Hyllyihin asennetaan välilevy erottamaan vahva- ja heikkovirtakaapelit toisistaan paikoissa, missä ei ole erillistä heikkovirtakaapelien hyllyä. Palonkestävät kaapeloinnit asennetaan erilleen muista kaapeleista käyttäen tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä ripustusjärjestelmiä tai johtoteitä. Asennuksessa noudatetaan ST-käsikirjaa 34 kohta 1.1. Asennuksen tekijällä on oltava käytettävissään kustakin hyllyjärjestelmästä valmistajan asennusohje. Paloalueiden läpimenoissa hylly katkaistaan ja kiinnitetään molemmilta puolilta 50 300 mm päässä seinästä. Vain kaapelit viedään seinän läpi. Asennuksessa tulee käyttää tehdasvalmisteisia osia. Kaikki kaapelointiin liittyvät tarvikkeet kiinnitetään hyllyyn käyttäen asennuslevyjä. Kaapelihyllyjen rakenneratkaisuiden on mahdollistettava se, että myöhemminkin on mahdollista vaivattomasti lisätä tai poistaa rakennuksen kaapelointia. Seinäkannattimia käytetään tiili- ja betoniseinien kohdalla sekä keskikannattimia kevyiden väliseinien kohdalla. Hyllyjen asennus suoritetaan niin, ettei taipuma kannakevälillä ole alaslaskettujen kattojen yläpuolella suurempi kuin 1:100 ja näkyviltä osin suurempi kuin 1:100. Hyllyjen asennus tulee suorittaa niin tukevasti, etteivät ne pääse kallistumaan tai kiertymään. Laadunvarmistus Hyväksyttäminen rakennuttajalla on hoidettava ennen komponenttitilauksia ja asennuksen aloittamista. Ennen materiaalitilauksia varmistetaan lopullinen asennusjärjestys ja sijoitukset muiden urakoitsijoiden kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

S120 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄ Järjestelmä sisältää kaapelireitteinä ja pistorasioiden yms. laitteiden sijoituspaikkoina toimivat johtokanavat osineen ja varusteineen. Johtokanavana käytetään piirustusten mukaista johtokanavaa, jolla on oma johto-osa heikkovirtakaapeleille vaakaosuuksilla ja pystyosuuksilla. Ikkunaseinillä kaapelihyllyt varustetaan kannakkein ja peitesälein. Kannakkeet ovat niin pitkiä, että vesipatterien armiputket mahtuvat seinän ja kanavan välistä. Johtokanavat varustetaan päätylevyin. Pystykourut päätetään noin 20 cm ennen lattianrajaa siivouksen helpottamiseksi. Pystykourut varustetaan myös päätylevyin. Väliseinien kohdalle asennetaan kanavaan äänieristys (SU). Kanava katkaistaan seinäpintaan paloseinien läpivienneissä ja läpivienti toteutetaan paloläpivientinä. Asennustarvikkeina tulee käyttää valmistajan siihen tarkoittamia osia ja menetelmiä. S130 LATTIAKANAVAJÄRJESTELMÄ JA LATTIAKOTELOT Järjestelmä sisältää lattioihin sijoitettavat kaapelireittiosat ja liitäntäpisteiden yms. laitteiden asennuskotelot tarvikkeineen. Putkituksen ja muiden tarvikkeiden tulee olla järjestelmään soveltuvia ja mekaanisesti riittävän lujia. Lattiakotelon kanteen on voitava asentaa muun lattiamateriaalin mukainen pinnoite ja korkeuden tulee olla säädettävissä pinnoitteen paksuuden mukaan. Reunojen on oltava lattiapintaan upotettua mallia. Kannessa tulee olla kaapelien ulosottomahdollisuus kannen ollessa kiinni. Asennustarvikkeina tulee käyttää valmistajan siihen tarkoittamia osia ja menetelmiä. S140 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄ (VALAISINRIPUSTUSKISKOT) Järjestelmä sisältää sähköjärjestelmiä varten toteutettavat ripustusjärjestelmät, lähinnä valaisinripustuskiskot. Teknisissä ja tuotantotiloissa käytetään kuumasinkittyä teräskiskoa, siistiä ulkonäköä vaativissa tiloissa kuumasinkittyä valkoiseksi maalattua teräskiskoa. Valaisinripustuskiskojen tyypit on määritelty kuvissa. Asennus suoritetaan siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:200. Kannatus määritellään kuormituksella 10 kg/m. Kannatusväli on kuitenkin korkeintaan 2 m. Mikäli kiskoon asennetaan palonkestäviä kaapeleita, noudatetaan asennuksissa lisäksi valmistajan ko. asennusohjeita (mm. tiheämpi kannatusväli). Laitteiden tulee olla saman valmistajan tähän tarkoitukseen valmistama kokonaisuus. Asennus tapahtuu valmistajan asennusohjeiden sekä ST-käsikirjan 34 kohdan 1.2 mukaan. Kojeiden asennuksessa käytetään tehdasvalmisteisia asennuslevyjä. Kuivan tilan kojeiden alla on oltava eristelevyt.

S150 LÄPIVIENNIT Järjestelmä sisältää kaikki sähköjärjestelmiä varten toteutettavat rakenteiden läpivientiosat, tarvikkeet ja järjestelmät. Palo-osastojen välisten läpivientien tulee olla rakenteen (esim. seinän) palonkestävyyden mukaan tyyppihyväksyttyjä paloläpivientejä. Paloläpiviennit RU:ssa. Paloläpivienteihin on merkittävä tunnus, tyyppihyväksyntä sekä tekijän nimi ja valmistusaika. Läpivientien rakenteen tulee sallia 30 % jälkiasennettavia kaapeleita Läpivientiosa sisältää kaikki läpiviennin toteuttamiseksi, asentamiseksi, sulkemiseksi ja viimeistelemiseksi tarvittavat osat, tarvikkeet ja materiaalit. Asennuspiirustuksiin on merkitty paloaluerajat ja ääneneristävyysvaatimukset. Tällaisen rakenteen lävistäminen edellyttää vastaavaa läpivientirakennetta. Asentajilla tulee olla ko. läpivientityypin asennuskoulutus. S21 SÄHKÖENERGIAN TUOTANTO JA LIITTÄMINEN Kaikki seuraavissa luvuissa esitetyt sähköenergian tuotanto- ja liitäntäjärjestelmät noudattavat tässä luvussa (S21) esitettyjä yleisiä vaatimuksia. Lisävaatimukset kullekin järjestelmälle ja sen pääosille on esitetty ao. luvuissa. Toiminta Mainituilla sähköliittymillä sekä tuotantojärjestelmillä ja -laitteistoilla katetaan rakennuksen koko sähköenergian tarve. Järjestelmät ja laitteistot pitävät sisällään myös liitynnät rakennuksen sähkönjakeluverkkoon. Kiinteistön sähköliittymä toteutetaan kohteen liittymisehtojen mukaisesti. Suunnittelu ja dokumentointi Liittymän ominaisuudet määritellään suunnittelun yhteydessä. Jakeluverkon haltijan kanssa selvitetään liittymän jännitetaso, oikosulkuvirran vaihtelurajat ja tarvittavat muut ominaisuudet, kuten suojauksen toimintatapa ja laukaisuaika. Asennuksen tekijällä on oltava käytettävissään jakeluverkon haltijan erityisohjeet. Laadunvarmistus Laadunvarmistukseen sisältyvät hyväksyntään, valmistukseen, asennuksiin, käyttöön ja huoltoon sekä luovutusdokumenttien laadintaan tarvittavat asiakirjat. Kaapelointireitti mitoitetaan ja dokumentoidaan käyttöasiakirjoihin.

S211 SÄHKÖLIITTYMÄ Sähköliittymä yhdistää kiinteistön yleiseen sähkönjakeluverkkoon. Vaatimusten osalta noudatetaan tätä suunnitelmaa ja jakeluverkkoyhtiön liittymäohjeita. S2111 Sähköliittymäkaapeli Kiinteistö liittyy 400/230 V jakeluverkkoon maakaapelein. Liittymässä noudatetaan Energiateollisuus ry:n kulloinkin suosittelemia liittymisehtoja. Liittymissopimus laaditaan tilaajan toimesta hyvissä ajoin ennen liittymistä. Liittymisjohto SU:ssa. Kaapelireitti on esitetty suunnitelmissa. Käyttöpiirustuksiin urakoitsija mitoittaa reitin käyttäen riittävästi kiintopisteitä. Liittymiskaapelit asennetaan suunnitelman ja jakeluverkkoyhtiön ohjeiden mukaan. Kaapelit asennetaan mekaanisesti hyvin suojattuina. Suojaus toteutetaan jakeluverkon haltijan ohjeiden mukaisesti. S212 SÄHKÖN TUOTANTOJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEISTOT Järjestelmä sisältää kiinteistön sisäiset sähköenergian tuotantolaitteet ja -laitteistot, joiden tarkoituksena on jatkuvatoimisesti tuottaa sähköenergiaa kiinteistön tarpeisiin. Lisäys tarvittaessa: ja myös myytäväksi yleiseen sähköverkkoon. Tuotantojärjestelmän tulee täyttää Energiateollisuuden Verkostosuosituksen YA 9:09 vaatimukset. Kytkeytyessään se ei saa aiheuttaa yli 4 % jännitevaihtelua verkossa. Laitos ei saa syöttää jännitteetöntä verkkoa. Tarvittaessa on varavoiman verkkoon syötöstä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sovittava kirjallisesti jakeluverkon haltijan kanssa. Tämä edellyttää rajoitetun saarekkeen muodostamista sovitulle jakelualueelle. Verkkokatkoksen aikana varavoimalaitteisto ei saa syöttää automaattisesti muuta verkkoa kuin varavoimaan liitettyä kuluttajan laitteistoa. Soveltuvin osin noudatetaan standardeja SFS 6000-5-551.6 ja/tai 551.7. Suunnittelu ja dokumentointi Jakeluverkon haltija tarkastaa suunnitelman ennen toteutusta ja dokumentin kopio käyttöönottopöytäkirjoineen luovutetaan myös verkonhaltijalle. Asennustarvikkeina tulee käyttää valmistajan laitteistoon tarkoittamia osia ja asennukset on tehtävä valmistajan menetelmin. Laadunvarmistus Laitos tulee tarkastaa kolmannen osapuolen (valtuutetun laitoksen tai -tarkastajan) toimesta ennen sen käyttöönottoa. S2124 Dieselvoimayksiköt Kiinteistöön asennetaan 750 kva:n dieselgeneraattori varavoiman lähteeksi. Laitos ei liity sähköverkon rinnalle eikä se voi syöttää energiaa jakeluverkon haltijan jakeluverkkoon. Toiminta Diesel käynnistyy automaattisesti, kun normaali sähkönsyöttö katkeaa ja sammuu, kun sähköverkon normaali toiminta on varmistunut. Laitos on sähköverkkoon tahdistuva.

Ylikuormitus tai suojalaitteiden toiminta pysäyttää generaattorin ja aiheuttaa hälytyksen. SFS-EN ISO 12100. Safety of machinery. General principles for design. Risk assessment and risk reduction (ISO 12100:2010) SFS-EN 60204-1. Koneturvallisuus. Koneiden sähkölaitteisto. Osa 1: Yleiset vaatimukset Muut vaatimukset: Ks. asemapiirros. Kokonaisuudessaan noudatetaan valmistajan asennusohjeita ja sähköisissä asennuksissa soveltuvin osin standardisarjaa SFS 6000. Laadunvarmistus Ennen laitteiston käyttöönottoa sille tehdään valmistajan määräämät testit sekä sähköasennusten käyttöönottotarkastus. S22 SÄHKÖENERGIAN PÄÄJAKELU S222 PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄ S2220 Yleistä Kohteessa on normaalijakelua palveleva pääkeskus ja ryhmäkeskukset, joiden kautta sähköenergia siirretään kulutuspisteisiin. Sähkönjakelu toteutetaan kokonaisuudessaan TN-S-järjestelmällä liittymisjohtoa lukuun ottamatta. Ennen keskusten tilaamista varmistetaan, että niille on riittävät asennustilat ja kuljetusreitit. Tarvittaessa keskukset toimitetaan useassa osassa. Kojeistot toimitetaan tehdasvalmisteisina, korroosiosuojattuina ja pintakäsiteltyinä. Vikavirtasuojaus toteutetaan yhdistelmäsuojilla (johdonsuoja ja vikavirtasuoja samassa kojeessa). Vikavirtasuojat ovat A-tyyppiä. Suunnittelu ja dokumentointi Keskusten pääkaavioiden lähdöt järjestetään toteutusta palvelevien piirustusten laadinnan yhteydessä lähtönumeroinnin mukaiseen järjestykseen. Piirikaaviot laaditaan numeroitujen lähtöjen mukaisessa järjestyksessä. S2222 SÄHKÖPÄÄKESKUS Rakennuksen pienjännitteinen sähkönjakelu tapahtuu pääkeskuksen kautta. Pääkeskukseen liittyy sähkölaitoksen jakeluverkosta tuleva liittymiskaapeli sekä kiinteistön sähköverkon nousujohdot. Pääkeskus (mittauskeskus) on varavoimakontissa. Sen suunnittelee ja toteuttaa laitetoimittaja SU:n laskuun. Valmistusta ja toimitusta koskevat ohjeet on esitetty erillisessä jakokeskusten hankinta- ja toimitusohjeessa. Pääkeskustilaan hankitaan ja asennetaan varasulakkeille metallinen tilava säilytyskaappi, johon hankitaan varasulakkeita 20 % käytössä olevista sulakkeista, mutta vähintään 3 kpl ja enintään 20 kpl kutakin käytössä olevaa kokoa, sekä hihasuojalla varustettu kahvasulakkeiden vaihtokahva ja kansien avaimet. Pääkeskus asennetaan rakennuttajan hyväksymien asennuspiirustusten mukaisesti varavoimakonttiin. Kojeisto asennetaan ja kiinnitetään keskusvalmistajan asennusohjeiden. Pääkeskus suojataan rakennusaikana siten, että se ei joudu alttiiksi pölyn ja kosteuden vaikutuksille. Keskuksen ulko- ja sisäosat on puhdistettava kaapeleiden liittämisen jälkeen.

Laadunvarmistus Pääkeskuksen toimituksessa on otettava huomioon rakennuttajan asennuspiirustusten tarkastuksen sisältämien mahdollisten korjausvaatimusten suorittamiseen tarvittava aika sekä rakentamisaikataulun mukaiset muut sidonnaisuudet. Käyttöönoton jälkeen, normaalissa käyttötilanteessa, mitataan eri vaiheiden virrat keskuskohtaisesti. Mittauksista laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan rakennuttajalle. Pääkeskukselle tehdään käyttöönoton jälkeen ja takuuajan kuluessa lämpökuvaukset. Lämpökuvaus toteutetaan avaamalla keskusten kannet tai lämpökuvausluukut siten, että mahdolliset löysät liitokset saadaan luotettavasti ja liitoskohtaisesti selville. Havaitut löysät liitokset kiristetään. Sähköpääkeskukselle suoritetaan toimintakokeissa ns Black Out testi, josta sovitaan työmaalla erikseen. S2223 MAADOITUKSET Rakennukseen asennetaan maadoituskaavion ja/tai muiden piirustusten sekä standardin SFS 6000-5-54 ja kortin ST 53.21 mukainen maadoitusjärjestelmä. Pääkeskustilaan asennetaan päämaadoituskisko, johon maadoituselektrodi liittyy maadoitusjohtimilla. Teknisiin- ja ryhmäkeskustiloihin asennetaan potentiaalintasauskiskot, joihin yhdistetään pääkanavat, putkistot, kaapelihyllyt, atk-kaapit yms. Toiminta Asennuksissa on huomioitava, että käytössä olevien laitteiden maadoitukset pysyvät toiminnassa koko ajan ilman keskeytyksiä. Maadoituskiskot toteutetaan piirustusten mukaisesti. Potentiaalintasauskiskot ovat tehdasvalmisteisia maadoituskiskoja maadoituskaavion mukaisesti. Päämaadoitus- ja -potentiaalintasausjohtimet sekä niiden liitospaikat on esitetty piirustuksissa (keskuskaavioissa). Johtimiin merkitään kortin ST 51.25 mukaiset tunnukset kumpaankin päähän. Koneita, kojeita ja tarvikkeita ei saa sarjamaadoittaa siten, että yhden laitteen poistaminen esim. huoltoa varten katkaisee muiden maadoituksen. Maadoitusjärjestelmän johtimina käytetään elektrodeja lukuun ottamatta eristepäällysteisiä johtoja. S2224 LOISTEHON KOMPENSOINTILAITTEET Kompensoinnille on tilavaraus iv-konehuoneessa sekä varalähdöt SPK:lla. S2226 YLIJÄNNITESUOJAT Sähköverkkoa ja siihen kytkettyjä laitteita suojataan ylijännitteiltä ylijännitesuojilla. Tätä varten pääkeskukseen varavoimakonttiin asennetaan yhdistelmäsuoja, jossa on yhdistetty sekä karkea suoja että keskisuoja selektiivisesti toteutettuna. Mahdolliset laitekohtaiset hienosuojat ovat käyttäjän erillishankinnassa. Asennuksessa noudatetaan laitevalmistajan ohjeita.

S2227 KESKUSTEN VÄLISET SYÖTTÖJÄRJESTELMÄT Sähkönjakelu pääkeskuksesta jakokeskuksiin tapahtuu tavanomaista kaapelointia käyttäen. Rakennuksen sähkönjakelu on kokonaisuudessaan TN-S-järjestelmän (5-johdinjärjestelmä) mukainen. Nousukaapelien esimerkkityypit on esitetty kaavioissa tai luetteloissa. Nousukaapelit asennetaan jatkamattomina ja niille varatuille reiteille, ei esim iv-kuiluihin tai vastaaviin. Asennukset tehdään niin, että tasauskerroin on vähintään 0,8. Kaapeleita asennettaessa tulee niiden ryhmittelyissä ja reittien valinnoissa ottaa huomioon SFS 600 -käsikirjan määrittelemä ympäristö- ja asennustapojen vaikutus ao. kaapeleiden kuormitettavuuksiin. Kaapeleiden käytössä ja käsittelyssä noudatetaan SFS-käsikirjan 650 0,6/1 kv kaapeleita koskevaa osuutta. S2228 SÄHKÖN JAKOKESKUKSET Rakennuksen sähkönjakelu kulutuspisteisiin tapahtuu alueellisten jakokeskusten kautta. Suunnitelmasarjan pääkaavioissa on esitetty varokkeet, kontaktorit, ohjauskytkimet ja merkkilamput. Ryhmäkeskusten yhteyteen asennetaan varasulakekaapit lukuun ottamatta niitä keskuksia, joissa on vain johdonsuojakatkaisijoita. Varasulakkeita hankitaan 20 % käytössä olevista sulakkeista, mutta vähintään 3 kpl ja enintään 20 kpl kutakin käytössä olevaa kokoa. Lisäksi hankitaan hihasuojalla varustettu kahvasulakkeiden vaihtokahva, mikäli keskuksessa on kahvavarokkeita. Jakokeskusten hankintaa ja toimitusta koskevat ohjeet on esitetty asiakirjassa Jakokeskusten hankinta- ja toimitusohje. Keskusten on oltava myös takaa kosketussuojattuja. Takaa avoimet keskukset tulee varustaa taustalevyllä. Keskukset asennetaan tiloihin siten, että vähintään toiselle sivulle jää laajennusvaraa. Vikavirtasuojaus toteutetaan yhdistelmäsuojilla, tyyppi A. Keskukset asennetaan tasopiirustusten mukaisiin paikkoihin ja suunnitelma-asiakirjoissa osoitettuja asennustapoja noudattaen. Laadunvarmistus Kokoonpanopiirustukset (keskusvalmistaja laatii) kojeluetteloineen ja kilpitietoineen hyväksytetään suunnittelijalla ennen keskuksen valmistamista. S23 S231 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS KIINTEISTÖN LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Asennuksilla toteutetaan kohteeseen asennettavien kiinteistön laitteiden ja laitteistojen sähköenergian syöttö. Toteutetaan laitteiden ja laitteistojen sähköistys ja asennetaan suunnitelmissa (luettelot, kaaviot ja asennuspiirustukset) esitetyt laitteiden kaapeloinnit sekä tarvittavat oheis- ja apulaitteet (mm. pistorasiat, liitäntä- ja jakorasiat, käynnistimet ja turvakytkimet). Toiminta Laitteet ja kaapeloinnit tulee asentaa ja testata niin, että niillä saavutetaan suunniteltu toiminta. Asennukset tehdään tilojen vaatimusten mukaisesti. Pistotulppaliitäntäisiä laitteita varten asennetaan pistorasiat ja kiinteäliitäntäisiä laitteita varten turvakytkimet. Ulkotiloissa turvakytkimet suojataan metallikatoksella lunta ja jäätä vastaan.

Turvakytkimien napaluku valitaan laitteen mukaisesti (mm. 6-napaisia kytkimiä käytetään 2-nopeuksisten ja Y/D-käynnistyksellä varustettujen kojeiden kanssa). Pistokytkintä voidaan käyttää erottamiseen, kun laitteen nimellisvirta ei ylitä 16 A:a eikä laitteen kokonaisteho ole suurempi kuin 3 kw. Suunnittelu ja dokumentointi Hyvissä ajoin ennen toteutuksen aloittamista ilmoitetaan muille urakoitsijoille ja laitetoimittajille ko. työvaiheen alkamisajankohta mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin tarkistetaan lopulliset tehoarvot, vaiheluku, liitäntä-, sijoitus- ja asennustapa laitetoimittajien luetteloista, työohjeista ja asennuspiirustuksista sekä laaditaan näiden perusteella asennussuunnitelma. Jako- ja liitäntärasiat on koottava mahdollisuuksien mukaan ryhmiksi. Erilliset hätäpysäytyskytkimet asennetaan suunnitelmien mukaisesti standardin SFS-EN ISO 13850 määrittelemille laitteille/laitteistoille. Asennus- ja/tai jatkosuunnittelussa noudatetaan korttien ST 51.26 ja ST 51.03 vaatimuksia. Merkinnät tehdään kortin ST 51.25 mukaisesti (vaatimustaso 1). Kaikki suunnitelmissa esitetyt, järjestelmään kuuluvat kaapeloinnit ja laitteet toteutetaan viimeisteltyyn käyttökuntoon niin, että laitteille saadaan sähkönsyöttö suunnitelmien mukaisesti. Toteutukseen sisältyvät kaikki rasiat kytkentöineen, kuten mm. pisto-, liitäntä-, haaroitus- ja vaihtorasiat. Laitteet, jotka asennetaan joustaville alustoille tai jotka ovat liikuteltavia, liitetään taipuisalla liitäntäjohdolla. Taipuisien liitäntäjohtojen liitoskohdat varustetaan vedonpoistolla varustetuilla liitäntärasioilla. Liitosjohtojen pituuksissa huomioidaan laitteiden huollon ja käytön tarvitsema liikuteltavuus. Laadunvarmistus Asennuksille ja laitteistoille tehdään toimintakokeet ja tarkastukset, joista laaditaan pöytäkirjat. Laadunvarmistus- ja käyttöönottotoimenpiteet suoritetaan kortin ST 51.26 mukaisesti. Ryhmäkeskusten ja laitteiden virrat mitataan normaalissa kuormitustilanteessa. Mittauksista laaditaan pöytäkirjat. Purkutyöt ja tilapäisjärjestelyt Ongelmajätteiden osalta noudatetaan korttien ST 51.07 ja ST 51.07.01 ohjeita. S2311 Ohjausosat Laitteisiin liittyvät ohjaus-, hälytys- ja automatiikkalaitteet sekä -kaapelit toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Tarvittavat ohjaukset ja hälytykset on esitetty suunnitelmissa. Taajuusmuuttajien vaatimukset on esitetty kohdassa S2321. Toiminta Ohjaus- ja hälytyslaitteet tulee toteuttaa niin, että niillä saavutetaan suunniteltu toiminta. S232 LVI-LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS Asennuksilla toteutetaan kohteeseen asennettavien LVI-laitteiden ja laitteistojen sähköenergian syöttö. LVI-laitteille asennetaan luetteloissa, kaavioissa ja asennuspiirustuksissa esitetyt sähkönsyöttökaapeloinnit sekä käynnistin- ja liitäntälaitteet. Moottoreiden säätöä ja ohjausta varten asennetaan suunnitelman mukaiset ohjauslaitteet (käynnistimet, taajuusmuuttajat jne.). Toiminta Laitteet ja kaapeloinnit tulee toteuttaa niin, että niillä saavutetaan suunniteltu toiminta. Asennukset tehdään tilojen vaatimusten mukaisesti.

Pistotulppaliitäntäisiä laitteita varten asennetaan pistorasiat ja muita laitteita varten turvakytkimet. Turvakytkimet asennetaan päävirtapiiriin ja kytkimestä johdetaan tilatieto taajuusmuuttajiin vähintään puhaltimien osalta, jos suunnitelmissa muuta ei ole määritelty. Ulkotiloissa kytkimet suojataan metallikatoksella lunta ja jäätä vastaan. Turvakytkimet asennetaan kojeiden välittömään läheisyyteen myös ryhmäkeskus- ja IV-konehuoneissa sekä lämmönjakohuoneissa. Turvakytkimien napaluku valitaan laitteen mukaisesti muun muassa 6-napaisia kytkimiä käytetään 2- nopeuksisten ja Y/D-käynnistyksellä varustettujen kojeiden kanssa. Pistokytkintä voidaan käyttää erottamiseen, kun laitteen nimellisvirta ei ylitä 16 A:a eikä laitteen kokonaisteho ole suurempi kuin 3 kw. Suunnittelu ja dokumentointi Hyvissä ajoin ennen hankintoja ja asennuksia ilmoitetaan muille urakoitsijoille ja laitetoimittajille ko. työvaiheen alkamisajankohta mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin tarkistetaan lopulliset tehoarvot, vaiheluku sekä liitäntä-, sijoitus- ja asennustapa laitetoimittajien luetteloista, työohjeista ja asennuspiirustuksista, ja laaditaan näiden perusteella asennussuunnitelma. Jako- ja liitäntärasiat on koottava mahdollisuuksien mukaan ryhmiksi. Asennus- ja/tai jatkosuunnittelussa noudatetaan kortissa ST 51.03 esitettyjä vaatimuksia. Merkinnät tehdään kortin ST 51.25 mukaisesti (vaatimustaso 1). Kaikki suunnitelmissa esitetyt, järjestelmään kuuluvat laitteet ja kaapeloinnit toteutetaan ja testataan viimeisteltyyn käyttökuntoon niin, että laitteille saadaan sähkönsyöttö suunnitelmien mukaisesti. Konehuoneissa käytetään asennusreitteinä kaapelihyllyjä ja kaapelihyllyiltä kojeille metalliputkia. Kaikki työhön sisältyvät rasiat kytkentöineen, kuten mm. pisto-, liitäntä-, haaroitus- ja vaihtorasiat, toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Laitteet, jotka asennetaan joustaville alustoille tai jotka ovat liikuteltavia, liitetään taipuisalla liitäntäjohdolla. Taipuisien liitäntäjohtojen liitoskohdat varustetaan vedonpoistolla varustetuilla liitäntärasioilla. Liitosjohtojen pituuksissa huomioidaan laitteiden huollon ja käytön tarvitsema liikuteltavuus. Laadunvarmistus Asennuksille ja laitteistoille tehdään toimintakokeet ja tarkastukset, joista laaditaan pöytäkirjat. Laadunvarmistus- ja käyttöönottotoimenpiteet suoritetaan kortin ST 51.26 mukaisesti. Lämpöreleet säädetään moottorin nimellisvirran mukaiseen arvoon ja virrat mitataan. Tuloksista tehdään mittaustaulukko ja pöytäkirja. Mikäli moottori ottaa nimellisvirtaansa suuremman virran, on asia välittömästi ilmoitettava moottorin toimittajalle, valvojalle, rakennuttajalle ja suunnittelijoille Mittaustulokset esitetään taulukkomuodossa mittauspöytäkirjassa ST 51.20.01:n mukaisesti. Purkutyöt ja tilapäisjärjestelyt Ongelmajätteiden osalta noudatetaan korttien ST 51.07 ja ST 51.07.01 ohjeita. S2321 Ohjausosat Suunnitelmissa esitetyt ohjaus- ja käynnistinlaitteet toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Tarvittavat ohjaukset ja hälytykset on esitetty suunnitelmissa. Toiminta Ohjaus- ja hälytyslaitteet tulee toteuttaa niin, että niillä saavutetaan suunniteltu toiminta. Suunnittelu ja dokumentointi Tarkistetaan taajuusmuuttajan toimittajalta sallitut kaapelointietäisyydet moottorille. Jos etäisyys ylitetään, tulee tarvittaessa hankkia ja asentaa taajuusmuuttajille ns. sinisuotimet. Taajuusmuuttajakäyttöjen turvakytkimien tulee olla EMC-suojattuja. S2322 Kaapeloinnit Taajuusmuuttajilta eteenpäin suoritetaan asennukset EMC-suojatuilla kaapeleilla (esim. MCCMK-) ja EMCsuojatuilla tarvikkeilla. LVI-laitteiden läpiviennit varustetaan EMC-läpivientiholkeilla.