PERUSTURVA-TOIMIALALLA KÄYNNISSÄ JA KÄYNNISTYMÄSSÄ OLEVAT PROJEKTIT JA KEHITTÄMISHANKKEET

Samankaltaiset tiedostot
PERUSTURVA-TOIMIALALLA KÄYNNISSÄ JA KÄYNNISTYMÄSSÄ OLEVAT PROJEKTIT

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Helsinki, Kuntamarkkinat

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

KOSKEN TOIMINTASUUNNITELMA Kosken vuosikokous Marja Heikkilä

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Kehittämistoiminnan organisointi

Kansa%koulu%hankkeen, eteneminen,varsinais%suomessa,

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

Kansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Kansa-koulu-II. Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Sote- ja maakuntauudistus. Valmistelu Keski-Suomessa

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

Hankkeen esittely. Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola Lappeenranta

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Väliaikaishallinto Neuvottelu

Sote-valmistelijat

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA

Sote- ja maakuntavalmistelu pidennetyn esivalmisteluvaiheen aikana Jukka Lindberg, muutosjohtaja

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Sosiaalihuollon tietojärjestelmät

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

SOTEsta. Tuija Koivisto

PROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä

Väliaikainen hallinto Tilanne Kunnanjohtajakokous Poliittinen ohjausryhmä

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila

Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ti klo Kuusa, Varjolan tila

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

I&O hallituksen kärkihanke

Kansa koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen (soma) esivalmistelun käytännön toteutus

Oma Häme. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne Kanta-Hämeessä Jukka Lindberg Muutosjohtaja

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari SohviTellu 2015 Sosiaalihuollon sessio

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille

Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ke klo Kuusa, Varjolan tila

Tilannekatsaus

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Missä Pirkanmaalla nyt mennään?

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Kukoistava kotihoito -hanke Työryhmät 1 ja 2: Työpajapäivä 5 Keuruulla, Hotelli Keurusselässä. Toimintamallit ja juurruttamissuunnitelma

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

KomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena

Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa

Hoitoketjujen työstäminen käytännössä

Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt?

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kelan ja kuntien yhteistyö Toimeentulotukisiirron jälkeen

Omaa maakuntaa rakentamassa

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

Transkriptio:

Perusturvalautakunta 28.3.2018 liite nro 2 (1/5) PERUSTURVA-TOIMIALALLA KÄYNNISSÄ JA KÄYNNISTYMÄSSÄ OLEVAT PROJEKTIT JA KEHITTÄMISHANKKEET Kukoistava kotihoito- hanke. Hanke toteutetaan Keski-Suomen maakunnassa osana valtakunnallista kärkihanketta Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hankkeelle rahoitusta 2,5 milj. euroa vuosille 2017 ja 2018, ja hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 3,4 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuus jakautuu maakunnan kuntien kesken asukasluvun suhteessa, ja Äänekosken kaupungin osuus yhteensä kolmen vuoden aikana on 41 160 euroa. Omarahoitusosuus koostuu hankkeeseen suunnatusta työpanoksesta. Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki. Hankkeen tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen, vaikuttava ja kustannustehokas kotihoito, joka toimii ympärivuorokautisesti kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Sujuva kustannustehokas kotihoito nähdään edellytyksenä laadukkaiden palvelujen tarjoamiselle kasvavalle määrälle ikäihmisiä. Kepa- Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi- hanke. Hanke toteutetaan Keski-Suomen maakunnassa osana valtakunnallista Lape- kärkihanketta, jonka tavoitteena on uudistaa lapsi- ja perhepalveluiden hajanainen palvelujärjestelmä lapsi- ja perhelähtöiseksi maakuntien ja uuden kunnan toimintaympäristöön. Sosiaali- ja terveysministeriöltä haettiin 1,8 milj. euron avustusta hankkeelle, jonka kokonaiskustannukset olisivat 2,3 milj. euroa. Ministeriö on antanut ennakkopäätöksen 1 milj. euron suuruisesta valtioavusta vuosille 2017 ja 2018. Kuntien omarahoitusosuus on jaettu kunnille asukasluvun suhteessa. Äänekosken kaupungin rahoitusosuus oli alkuperäisen hakemuksen mukaan yht. 35 290 euroa kolmelle vuodelle, mutta se pienenee valtionavustuksen supistumista vastaavasti. Omarahoitusosuus koostuu hankkeeseen suunnatusta työpanoksesta. Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki. Hankkeen avulla halutaan toteuttaa asteittainen kokonaisvaltainen uudistus, jossa siirretään painopistettä kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. samanaikaisesti tavoitteena on erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittäminen. Toimenpiteillä voidaan vähentää lasten ja nuorten huostaanottoja, laitoshoitoa ja hillitä kustannusten nousua. Kansa- koulu- hanke. Hanke on osa valtakunnallista sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanoa, ja se toteutetaan sosiaalialan osaamiskeskusverkostoa hyödyntäen 30.6.2018 saakka. Hankkeen rahoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ja sitä hallinnoi Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom. Jokaisessa sosiaalialan osaamiskeskuksessa toimii hankkeen aluekoordinaattori. Kaikkiin kuntiin koulutetaan hankkeen yhteydessä kirjaamiskouluttajia, jotka organisaation sisällä kouluttavat sosiaalihuollon henkilöstön. Hankkeen tarkoituksena on:

Perusturvalautakunta 28.3.2018 liite nro 2 (2/5) - tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa. - kehittää sosiaalialan henkilöstön osaamista ja valmiuksia tuottaa asiakastietomallin mukaista dokumentaatiota - yhtenäistää palveluprosesseja tasalaatuisten ja asiakaslähtöisten palvelujen saavuttamiseksi - tukea organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Kanta- palvelut laajenevat myös sosiaalihuoltoon, mikä edellyttää yhtenäisten kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden käyttöönottoa. Pro-Sos- hanke. Hanke on osa valtakunnallista uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa- hanketta, jonka tavoitteena on varmistaa vahva asiakaslähtöinen ja vaikuttava sosiaalityö sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti sosiaalihuollon erityistä tukea tarvitseville asiakkaille. Keski-Suomen osahanke keskittyy monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ja omatyöntekijätoiminnan kehittämiseen asiakkaan ja ammattilaisen kehittäjäkumppanuuden avulla. Valtakunnallisen hankkeen tavoitteisiin liittyy myös tarve kehittää ja uudistaa sosiaalityötä ottaen huomioon tulevat isot muutokset, sote-uudistus ja perustoimeentulotuen Kella siirto. Hanke on saanut ehdollisen ESR- rahoituspäätöksen. Hanketta johtaa sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, joka on organisoitunut hallinnollisesti Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:n yhteyteen. Hankkeeseen osallistuu 95 kuntaa, Suomen kuntaliitto ja Jyväskylän yliopisto/ Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Keski-Suomessa hanketta koordinoi Koske. Keski-Suomen kuntien omarahoitusosuus yhteensä kolmelle vuodelle on 37 500 euroa. Yhdessä et ole yksin- hanke. Hankkeen avulla pyritään parantamaan Keski- Suomen kuntien asukkaiden osallistumismahdollisuuksia ja poistamaan osallistumisen esteitä erilaisten kokeilujen avulla. Yksinäisyyttä ja turvattomuutta pyritään vähentämään myös järjestöjen ja kuntien tavoitteellisella hyvinvointiyhteistyöllä. Hankkeen tuloksena mm. - kunnissa toimivat asiakasraadit, kansalaisraadit ja kumppanuuspöydät - hankealueella on vapaaehtoistoiminnan turvaavat systemaattiset rakenteet - hyvinvointiyhteistyö näkyy hankekuntien strategioissa, hyvinvointikertomuksissa sekä järjestöjen toimintasuunnitelmissa ja kyläsuunnitelmissa. Kunta- ja aluekohtaisia toimenpiteitä toteutetaan 13 keskisuomalaisen kunnan alueella. Hanke toteutetaan vuosina 2017-2018, ja siihen on saatu RAY:ltä alustava 143 383 euron suuruinen rahoituspäätös. Hanketta hallinnoi Koske (Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Kotopaikka- kotouttamisen paikalliset prosessit haltuun- hanke. Hankkeen lähtökohtana on voimakkaasti kasvanut turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan

Perusturvalautakunta 28.3.2018 liite nro 2 (3/5) saaneiden määrä. Keski-Suomeen on tehty päätöksiä kuntapaikoista n. 350, ja monissa kunnissa kokemus maahanmuuttajista ja kotouttamistoiminnasta sekä palvelujen järjestämisestä on vähäistä. Hankkeen tavoitteena on tukea Keski-Suomen kohdekuntia maahanmuuttajien palveluiden kehittämisessä sekä lisätä kuntien henkilöstön minikulttuuriosaamista. Toimenpiteisiin kuuluu matalan kynnyksen koulutusten järjestäminen kohdekunnissa ammattikunnittain sekä vertaistuki- ja mentorointiverkoston luominen Keski-Suomen kuntien välille. Hankkeessa pyritään myös tukemaan kohdekuntiin työllistymistä tunnistamalla paikallisia työllistymispolkuja ja kehittämällä osaamista maahanmuuttajien työhön ohjaamiseen sekä työssäoppimisen ohjaamiseen. Hanketta hallinnoi Jamk, joka on valmistellut ESR- rahoitushakemuksen. Hankkeen toteuttajina toimii Keski-Suomen oppilaitosverkosto. Hankekuntina tulisivat suunnitelman mukaan olemaan Jämsä, Keuruu, Kyyjärvi, Viitasaari ja Äänekoski. Uusi sairaala- hanke. Hankkeen keskiössä on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin rakennushanke, jolla korvataan sairaanhoitopiirin nykyiset toimitilat. Hanke ei kuitenkaan ole pelkkä rakennushanke, vaan samassa yhteydessä uudistetaan toimintoja siten, että ne osaltaan koskevat terveydenhuollon hoitokäytäntöjä, prosesseja ja työnjakoja koko maakunnan tasolla. Hankkeessa toimii useita työryhmiä, joissa on edustajat myös maakunnan perusterveydenhuollon yksiköistä. Työryhmien teemat ovat seuraavat: 1. Kiireellinen hoito. Tavoitteena on muodostaa vuorokauden ympäri toimiva hallittu kiireellisen ja kriittisen hoidon kokonaisuus, jossa eri tutkimus- ja hoitotoiminnot sekä osaaminen liittyvät saumattomasti toisiinsa ja toimintaa toteutetaan yhteisillä tavoitteilla hyvän, turvallisen ja laadukkaan hoidon toteuttamiseksi. 2. Suunniteltu hoito. Poliklinikkatoiminta on ensisijaisesti suunniteltua toimintaa, joka järjestetään uudella tavalla hoidon tarpeen mukaan 12 osaamiskeskuksessa jotka yhdistävät nykyiset erikoisalat, ja joihin integroituu kaksi Jyte-alueen terveysasemaa. 3. Kuntoutus. Kuntoutus ei ole tila vaan potilasta hoitavien ammattilaisten toimintaa joka on liitetty potilaan hoidon jokaiseen vaiheeseen tukemaan potilaan paranemista ja toimintakykyä. Kuntoutuksen kokonaisuus muodostuu kuntoutuksen osaamiskeskuksesta, alueellisesta kuntoutusyksiköstä ja lähipalveluista. Kuntoutusprosessi edellyttää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistoimintaa koko maakunnassa. 4. Tukipalvelut. Tuotannolliset ja hallinnolliset tukipalvelut ovat 5. ICT- ratkaisut. Sairaanhoitopiirissä on tarkoitus ottaa käyttöön alueellisia prosesseja tukevat modernit tietojärjestelmät. Ratkaisuissa huomioidaan sekä asiakkaan että ammattilaisen tarpeet. Uudistuvia organisaatio- ja toimintamalleja, logistiikkaa ja materiaalihallintoa tukemaan rakennetaan tietojärjestelmät ja ratkaisut, jotka mahdollistavat mm. henkilöstön työajan kohdentamisen nykyistä enemmän potilas- ja hoitotyöhön. Myös kansalaisten osallistuminen oman hoitonsa seuraamiseen ja järjestelyihin tehdään mahdolliseksi sähköisen asioinnin keinoin. Järjestelmän suunnittelussa huomioidaan koko maakunnan alueen julkisen terveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tarpeet. Tavoitteena on käyttäjäystävällinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä, joka myös ohjaa ammattilaisten toimintaa ja alueellisten hoitoketjujen toteutumista.

Perusturvalautakunta 28.3.2018 liite nro 2 (4/5) Sote- uudistuksen maakunnallinen valmistelu. Käynnissä oleva maakunta- ja sote-uudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on koskaan tehty. Uudistuksen taustalla on halu yhdenmukaistaa asukkaidemme saamat palvelut ja varmistaa, että jokainen saa hyvää ja itselleen sopivinta palvelua erilaisissa elämäntilanteissaan. Keski-Suomessa uudistus koskettaa tavalla tai toisella jokaisen noin 275 000 asukkaamme palveluita sekä uudistuksessa mukana olevien noin 10 000 työntekijän työtehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Sote uudistuksen valmistelu on maakunnassa organisoitu Keski-Suomen SoMavalmistelurakenteeseen, jossa yhtä aikaa valmistellaan sekä koko itsehallintoaluetta ja maakuntauudistusta, että siihen sisältyvää Sote- uudistusta. Valmistelutyötä johtaa poliittinen ohjausryhmä, jossa on mukana koko maakunta, ja kaikki poliittiset ryhmät ovat edustettuina kuntavaalin tulokseen perustuen. Ohjausryhmän alaisuudessa toimii virkamiehistä koottu johtoryhmä, joka valmistelee asioista ohjausryhmälle ja ohjaa työryhmien työskentelyä. Maakunta-palvelujen valmistelu tapahtuu Maku-koordinointi- työryhmissä, joita ovat - Aluekehitys ja strateginen suunnittelu - Kasvupalvelut - Alueidenkäyttö, luonnonvarat ja liikenne - Maaseutu - Turvallisuus ja varautuminen - Sopimusperusteinen yhteistyö, hankinnat ja muut tehtävät. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelu on organisoitu Sitran palvelupakettien mukaisiin vastuualueisiin ja maakunnan johtoryhmän jäsenillä on omat valmisteluvastuunsa ja niille rakentuneet työryhmät. Keski-Suomen maakunta- ja sote -uudistuksen nimetyn johtoryhmän tehtävänä on mm. uudistuksen strateginen ja operatiivinen suunnittelu. Järjestämisen ja palvelutuotannon valmisteluvastuut on erotettu selkeästi toisistaan. Järjestämisen suunnittelusta vastaa Mikael Palola ja palvelutuotannosta Kati Kallimo. Muita vastuualueita ovat konsernipalvelut (vastuuhenkilö Tapani Mattila), tukipalvelut (vastuuhenkilö Aija Suntioinen), tietohallinto ja ICT-järjestelmät (vastuuhenkilö Minna Rehn) sekä muutosjohtaminen ja -valmennus (vastuuhenkilö Arja Aroheinä). Alla olevassa kuviossa valmistelutehtävät on esitetty tiivistetysti.

Perusturvalautakunta 28.3.2018 liite nro 2 (5/5)