Miten tukea osaamisen kasvua ja kouluttautumista läpi työuran? Tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät 2016
Osaava työvoima Osaava työvoima kykenee vastaamaan työn muutoksiin ja omaksumaan uusia taitoja koko työuransa ajan. Muuttuvassa työelämässä työntekijöiden koulutus yhdessä työssä oppimisen kanssa ovat vahvimpia menestyksen ja uudelleen työllistymisen ehtoja. Ammatillisen perusosaamisen lisäksi korostuvat esimerkiksi verkostoissa työskentely, vieraiden kielten hallinta, tietotekniikan soveltaminen sekä ongelmien ratkaiseminen. Työelämä 2020 hanke http://www.tyoelama2020.fi/ Sivu 2
Entä jos ei osaa? Matalan koulutuksen taustalla voi olla erilaisia oppimisvaikeuksia ja kielteisiä koulukokemuksia Ongelmia myös perustaidoissa (Malin ym. 2013, Musset 2015) Suomessa on 600 000 16 65 vuotiasta, joilla lukemisen, numerotaidon ja ICT:n perustaidot eivät ole riittäviä työssä, opinnoissa tai tietoyhteiskunnan arjessa selviytymiseen. Lukutaidon riskiryhmistä alle puolet on työssä Usein oppimisvaikeudet tulevat esiin erilaisissa työelämän murroskohdissa (Korkeamäki 2010) Sivu 3
Koulutus kannattaa Paljon tutkimusta matalan koulutuksen yhteydestä työllistymisen, toimeentulon ja terveyden ongelmiin nuorilla aikuisilla. Syrjäytyneillä ja syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla aikuisilla enemmän toimeentulotuen ja terveyspalvelujen käyttöä sekä useita kesken jääneitä koulutuksia (esim. Ikäheimo 2015) Ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevilla nuorilla miehillä kuusinkertainen työttömyysriski lukiokoulutukseen verrattuna (Sipilä ym. 2011) Nuorista työn ja koulutuksen ulkopuolisista 40 prosentilla heikot lukemisen, numerotaidon ja ICT:n perustaidot (Musset 2015) Sivu 4
Oppimisvaikeuksia ei aina tunnisteta Suurta osaa aikuisten oppimisvaikeuksista pidetään tunnistamattomina (Gerber 2005). Koulu ja oppimisvaikeuksia raportoineista nuorista aikuisista noin puolet raportoi saaneensa tukea kouluaikana (Lavikainen ym. 2006) Koetuilla kouluvaikeuksilla näyttäisi olevan merkitystä työkyvyn ja terveyden kannalta, mutta tieto esiintyvyydestä kuntoutuksessa ja työelämässä puuttuu (esim. Korkeamäki & Korkiala 2016) Sivu 5
Miten kuntoutus voisi paremmin tukea osaamisen kasvua ja kouluttautumista? Sekä kuntoutuspsykoterapian että työhönvalmennuksen on arvioitu olevan sellaisenaan riittämättömiä tukemaan koulutukseen liittyviä tavoitteita ja ongelmakohtia (Härkäpää ym. 2014, Härkäpää ym. 2013). Nuorille, joilla on mielenterveysongelmia ja joiden työ ja opiskelukyky on heikentynyt, ei ole sopivia palveluita riittävästi tarjolla (Tuusa & Ala Kauhaluoma 2014, Ervamaa 2014). Työkyvyn arvioinnin nykykäytännöissä ei aina osata tunnistaa kouluttautumisen esteitä ja tarjota tukea niihin (Kerätär 2016) Työeläkelaitosten uudelleenkoulutus tulisi suunnitella sopivaksi kuntoutujan terveydelle ja elämäntilanteelle (Grönfors & Forma 2003) Tietoteknisten apuvälineiden täysimääräinen hyödyntäminen Sivu 6
Miten tukea opiskelua ja kouluttautumista kuntoutuksen keinoin? Kuntoutussäätiö toteutti opiskeluvalmennuksen kirjallisuuskatsauksen Kelan toimeksiannosta (Korkeamäki ym. 2015) Kansainvälisten tutkimusten mukaan mm. opiskelijakeskeisyys, tavoitteiden asettaminen ja uraohjaus keskeisiä Tuetun opiskelun malleista lupaavia tutkimustuloksia vakavien mielenterveyshäiriöiden kohdalla Suomessa hyviä kokemuksia mm. nuorten ja aikuisten oppimisvalmennuksesta, koulutusneuvonnasta ja työkokeilujen opinnollistamisesta, mutta toimintojen juurtuminen ongelmallista Sivu 7
Kiitos johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi