TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 Aika: 26.11.2014 klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Parviainen Olli-Poika Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Kajan Maija Helin Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha Kurunmäki Kimmo 122-123 seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere seutusuunnittelupäällikkö, TKS 1/31

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2014 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2014 Todistaa Juhani Pohjonen 2/31

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 Käsiteltävät asiat: 118 KOKOUKSEN AVAUS 4 119 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 120 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 121 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 122 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET 9 123 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN KÄSITTELY 12 124 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTOIMINTOJEN SEUDULLINEN KOKOAMINEN - SOPIMUS SEUDULLISESTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALVELUSTA 14 125 RAKENNUSVALVONNAN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN 17 126 RAKENNUSVALVONNAN ALATYÖRYHMÄN ASETTAMINEN 20 127 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 22 128 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN 26 129 VUODEN 2015 KOKOUSAIKATAULU 27 130 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 28 131 SEURAAVAT KOKOUKSET 29 132 MUUT ASIAT 30 133 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 31 3/31

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 118 KOKOUKSEN AVAUS Varapuheenjohtaja Rissanen avaa kokouksen. 4

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 119 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Varapuheenjohtaja Rissanen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 120 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Varapuheenjohtaja Rissanen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Atanas Aleksovski. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 6

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 121 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat: Seutuyksikkö: Illanvieton 2.12.2014 tarkempi ohjelma jaetaan kokouksessa. Ennakkotiedot syyskuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2014 Muutos, tammi-syys Muutos%, tammi-syys Väkiluku, 30.9.2014 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus - Muistiot ja kokoustiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot 24.10. ja 7.11. LJ-työryhmä 5.11.2014 Seutuhallituksen kokous 29.10.2014 MASTO-työryhmä 23.10.2014 SOTE-työryhmä 20.10.2014 Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 345 50 0,2 % 30 395 11,3 11,8 Lempäälä 21 829 321 1,5 % 22 150 10,1 10,9 Nokia 32 690 90 0,3 % 32 780 13,2 14,6 Orivesi 9 630-35 -0,4 % 9 595 13,1 13,6 Pirkkala 18 369 210 1,1 % 18 579 10,9 10,5 Tampere 220 446 2 029 0,9 % 222 475 16,2 16,7 Vesilahti 4 473 10 0,2 % 4 483 9,5 10,2 Ylöjärvi 31 743 385 1,2 % 32 128 11,7 12,0 Kaupunkiseutu 369 525 3 060 0,8 % 372 585 14,4 14,9 Kehyskunnat 149 079 1 031 0,7 % 150 110 11,6 12,2 Pirkanmaa 500 166 2 379 0,5 % 502 545 13,9 14,5 5 451 Suomi 270 17 339 0,3 % 5 468 609 12,0 12,5 Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. merkitä asiat tiedoksi. seutusihteeri Juhani Pohjonen 7

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 8

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 122 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen 17.11.2014 Kaupunkiseudun kuntien valtuustot ovat hyväksyneet vuonna 2010 seudullisen asuntopoliittisen ohjelman vuoteen 2030. Ohjelmalla on varauduttu kaupunkiseudun kasvuun asuntopoliittisen keinoin. Ohjelmassa on kuvattu muun muassa asuntotuotannon nykytilaa, yhteiskunnallisia haasteita sekä asuntotuotannon laadullisia ja määrillisiä tavoitteita. Ohjelmaa on toimeenpantu rakennesuunnitelman ja MALaiesopimusten kautta. Asuntopolitiikassa vaikuttavat väestölliset muutosprosessit, kuten väestön ikääntyminen, kotitalouksien rakenteen muuttuminen ja väestön kansainvälistyminen. Tästä seuraa asuntokuntien pienenemistä, uusperheiden ja maahanmuuttajien tarpeiden huomioimista. Toinen muutosprosessi korostaa ekologisuutta ja energiatehokkuutta, joissa painotetaan asumisen tiiviyttä ja rakentamisen tehokkuutta. Asuntotuotannon monipuolisuudella voidaan puolestaan vastata kolmanteen muutostrendiin, elämäntapojen monipuolistumiseen ja asumistoiveiden yksilöllistyminen. Asumisen muutosprosesseja on lähestytty rakennesuunnitelmaehdotuksessa 2040 kahta kautta. Asuinympäristöjen laatutarkastelussa on kiinnitetty huomiota siihen, millaista asuntokantaa eri yhdyskuntarakenteen, erityisesti eri joukkoliikennevyöhykkeiden, varsille voidaan synnyttää. Asuntotuotannon monipuolisuuden tarkastelussa on kiinnitetty huomiota seudun ja kuntien kykyyn vastata kohtuuhintaista vuokra-asuntoja tarvitsevien asukkaiden tarpeisiin. Asumisen laatutarkastelu Kaupunkiseudun väestönkasvuun varautuminen tarkoittaa noin 90 000 asunnon rakentamistarvetta vuoteen 2040. Valtaosa uusista asunnoista sijoittuu raitiotiehen ja lähijunaan tukeutuville alueille. Määrällisten tavoitteiden lisäksi on tärkeä varmistaa viihtyisien ja vetovoimaisten asuinympäristöjen rakentuminen. Viihtyisä kaupunkiseutu syntyy houkuttelevista asuinympäristöistä, joissa asumisen vaihtoehdot ja laatutekijät on hyvin huomioitu. Perinteisesti asuntotuotantoa on hahmoteltu talotyyppien mukaan kerrostalo-, rivitalo- tai pientalovaltaisiin alueisiin. Rakennesuunnitelmassa 2040 asumisen monipuolisuutta hahmotetaan yhdyskuntarakenteen tyyppien mukaan. 9

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 Asuinympäristöjen esimerkkejä esitetään tiiviistä raitiotierakenteesta, lähijuna-aseman yhteydestä ja aseman reuna-alueelta sekä seudullisen runkobussin varrelta. Kullekin yhdyskuntarakennetyypille esitetään esimerkinomaisesti rakentamisen tehokkuus, asuinympäristön luonnehdinta sekä asuntojen määrä/ha. Lisäksi kuvataan erilaisten asuinympäristöjen ominaisuuksia. Asumisen laatutarkastelulla osoitetaan, että tiivistyvä rakentaminen ja viihtyisä asuinympäristö eivät sulje toisiaan pois. Asumisen laatutekijät ovat osa rakennesuunnitelmaraporttia (4.3.3). Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot Nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla asuntotuotannon erityiseksi haasteeksi on tunnistettu riittävä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto. Asumismuoto palvelee pienituloisen työvoiman saatavuutta, opiskelijoita, työttömiä, maahanmuuttajia ja muita kohtuuhintaisesta vuokra-asumisesta kiinnostuneita väestöryhmiä. Vuokraasuntotuotanto vaikuttaa myönteisesti myös asuntomarkkinoiden toimivuuteen. Vuonna 2010 hyväksytyssä asuntopoliittisessa ohjelmassa todettiin tarve nostaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa kaupunkiseudun alueella 22 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuokraasuntotuotannon osuutta sovittiin lisättäväksi varsinkin kaupunkimaisissa kehyskunnissa. Tämän pohjalta Ara-tuotannon osuudet sovittiin vuosille 2008-2030 seuraavasti: Tampere 30 %, Nokia 15 %, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Ylöjärvi kukin 10 % sekä Vesilahti 5 %. Kokonaismäärän kehitystä ja tuotannon jakautumista kuntien kesken on seurattu MAL-aiesopimusmenettelyssä. Kolmen vuoden (2011-2013) seurannan perusteella kokonaistavoite, 22 %, on saavutettu. Kuntakohtaisesti tavoitteiden saavuttaminen on vaihdellut (Kangasala 9 %, Nokia 10 %, Pirkkala 13,8 %, Ylöjärvi 17 %, Lempäälä 21 %, ja Tampere 27%). Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteita asetettaessa ja seurattaessa on huomioitava, että ARA-rakentaminen ei ole kuntien omaa toimintaa. Kunnat vaikuttavat siihen tonttien sijainnin ja määrän kautta, mutta myös rahoituksen ehdot, asuntojen käyttö- ja luovutusperiaatteet näkyvät tuotantomäärissä. Myös vuokra-asuntojen kysynnällä ja toimijoiden määrällä on vaikutusta. Kohtuuhintaisten vuokratuotantoa voidaan edistää myös kuntapohjaisten yhtiöiden kautta. Rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 maankäyttö- ja liikenneratkaisu tarjoaa mahdollisuuden edistää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa nykyistä tavoitetta (22 %) korkeammalle tasolle. Kohtuuhin- 10

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 taisille asunnoille syntyy hyviä paikkoja kuntakeskusten ja aluekeskusten vahvistamisen ja laadukkaan joukkoliikenteen laajentamisen myötä. Nämä mahdollistavat myös tasapainoisemman vastuunjaon vuokraasuntotuotannon edistämisessä keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä. Tavoitetasoa asetettaessa tulee huomioida keskusten vahvistumisen ja raideliikenteen toteutuksen aikataulu. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa 24.10.2014 ja 7.11.2014. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää keskustella laadukkaiden asuinympäristöjen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteista rakennesuunnitelmaan 2040 Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 11

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 123 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN KÄSITTELY Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 11.11.2014 Ehdotus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaksi 2040 ja sen toteuttamisohjelmaksi on valmistunut. Rakennesuunnitelma on kuntien yhteinen ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa rakennesuunnitelman 2030 tavoitteiden vaikutuksia. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on 480 000 asukasta vuonna 2040. Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä, mikä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan 90 000 asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon varaudutaan tasapainoisemmin. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elinvoimaisia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymiä. Ne kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä sekä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miellyttäviä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen kasvua tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoitetaan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin sekä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin. Toteutusohjelma tarkentaa asuinalueiden, työpaikka-alueiden, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuosikymmeninä. Rakennesuunnitelman ja toteuttamisohjelman pohjalta valmistellaan kuntien ja valtion välinen MAL(PE)-aiesopimus 2016 alkavalle jaksolle. Kaavoitusjohtajien työryhmä esittää rakennesuunnitelman hyväksymistä kuntajohtajakokoukselle ja edelleen seutuhallitukselle. 12

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 Liitteet: - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 kartta - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 raportti Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää käsitellä rakennesuunnitelman 2040 ehdotuksen ja että hyväksymiskäsittely on kokouksessa 17.12.2014. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 *** 124 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTOIMINTOJEN SEUDULLINEN KO- KOAMINEN - SOPIMUS SEUDULLISESTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALVELUSTA Kehittämispäällikkö Laine 24.10.2014: Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluiden kehittämisohjelmassa 2012 2016 on asetettu tavoitteeksi luoda seudullinen kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisuus (sis. varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen). Asiaan liittyen kuntayhtymän talousarviossa 2014 on asetettu tavoitteeksi kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoiminnan ja hanketoiminnan seudullinen kokoaminen. Tavoitteeseen liittyen Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat valmistelleet kasvatus- ja opetusalan henkilöstön osaamisen varmistamiseen liittyvän kokonaisuuden, missä osaamiseen vahvistamiseen liittyvät koulutus- ja materiaalipalveluja tuotetaan seudullisesti. Taustalla on erilaisten hankkeiden runsas määrä sekä niiden koordinoimattomuus, jolloin resursseja kuluu samojen kysymysten rinnakkaiseen ratkaisemiseen. Tavoitteena on hyödyntää koordinoidulla verkostoyhteistyöllä olemassa olevat resurssit entistä paremmin. Asian valmistelusta vastannut seutusivistystyöryhmä perustelee seudullisen toimintamallin tarjoavan mahdollisuuksia jatkossa myös laajempaan yhteistyöhön kehittämistoiminnoissa. Valmistelua on operatiivisesti toteuttanut Tampereen kaupunki. Esitettävän sopimuksen sisältönä on, että perustettava Tampereen kaupunkiseudun osaamisen kehittämispalvelu huolehtisi jatkossa kuntien opetusalan henkilöstön osaamisen strategisesta kehittämisestä. Palvelun kohderyhmiä ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstö. Toiminnan lähtökohtia ovat kustannustehokkuus, laatu, tasa-arvo sekä osaamisen hallinta ja ennakointi. Kehittämisen sisältöalueita on viisi (opetussuunnitelmatyön tuki, toimintaympäristön muutokset ja oppimisympäristöjen kehittäminen, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen, osaamisen ennakointi, hallinta ja johtaminen sekä opetusalan johtamiskoulutukset). Toimintamalli jättää mahdollisuuden reagoida myös mahdollisiin akuutteihin kehittämistarpeisiin. Lisäksi malliin on myöhemmin mahdollisesti liitettävissä mm. esimerkiksi seudullisia yksityisen päivähoidon kehittämis- ja valvontatoimintoja. Taustalla olevia tekijöitä hankkeelle ovat mm. Tampereen seudun Osaava -hankkeen puitteissa luodun toimintamallin vakinaistaminen hankerahoituksen loppuessa. Samassa yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus koota yhteen useita kehittämistoimintoja ja pyrkiä näin karsimaan päällekkäistä toimintaa sekä tukemaan eri kehittämishankkeiden synergiaa. Toiminta on tarvelähtöistä suunnittelua ja palvelua, eli vastaa nii- 14

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 hin strategisiin teemoihin, joihin kuntien olisi joka tapauksessa reagoitava. Aloitusvuodeksi on määritelty alustavasti vuoden 2015 alku. Valmistelussa on sovittu edettävän siten, että kunnat ottavat 2015 ensimmäiset askeleet ja osoitettavat pienet rahoitusosuudet nykyisen OSAAVA - rahoituksen lisäksi. Esitetyssä yhteistyömallissa Tampereen kaupunki tuottaa toimintamallin vaatiman henkilöstöresurssin sekä toiminnan vaatimat hallintopalvelut. Palvelua hallinnoidaan Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueen organisaatiossa. Kunnat sitoutuisivat sopimuksen mukaisesti kuntakohtaiseen rahoitusosuuteen sekä mm. ohjaamaan palvelujen sisältöjä ja toteutustapoja vastaamaan omia tarpeitaan Toiminnan kustannukset ovat n. 200 000 euroa, josta henkilöstö- ja hallintokuluja on noin 55 000 ja toimintakuluja 145 000. Toimintakulut kohdistuvat prosesseihin jotka kuntien pitäisi tavalla tai toisella tuottaa joka tapauksessa. Henkilöstö- ja hallintokulut kohdistuvat täydentämään tai korvaamaan kuntien osaamisen kehittämisen suunnittelu-, järjestämis- ja hallinnointiresursseja. Budjetti ja tuotetut palvelut jyvitetään kunnille niiden alle 18 vuotiaan väestön mukaan. Toimintaan haetaan lisäksi kehittämistyötä tukevaa ulkopuolista rahoitusta (Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kehittämisrahoitukset), jonka jälkeen jäävä osuus jaetaan kuntien kesken. Vuonna 2015 kuntien maksama osuus on 23% kokonaisbudjetista eli 46 000. Ulkopuolinen rahoitus voi pienentää toteutuessaan kuntien osuuksia. Tampereen kaupunki laskuttaa toimintavuoden omarahoitusosuuden sopimuksessa mukana olevilta kunnilta. Ehdotus yhteistyömalliksi on käsitelty ja hyväksytty yksimielisesti seutusivistyksen kokouksessa 13.6.2014. Tampereen kaupungin suunnitelmissa on koota lisäksi v. 2015 alusta lähtien toimiva strateginen koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkosto, jonka keskeisinä tehtävinä nähdään kaupungin koulutuksen ja korkeakoulujen välisen yhteistyön ja tutkimustoiminnan koordinointi, koulutusosaamisen viennin koordinointi ja edistäminen korkeakoulujen kumppanina sekä edellä mainittuihin teemoihin liittyvien laajojen hankkeiden koordinointi. Opetusalan seudullinen osaamisen kehittämispalvelu on tärkeä osa tätä verkostoa, sillä niin tutkimusyhteistyö kuin koulutusosaamisen vienti edellyttävät suunnitelmallista ja tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä koko opetushenkilöstössä. Vuoden 2014 loppuun mennessä selvitetään myös Tampereen kaupunkiseudun kuntien halukkuus osallistua edellä kuvattuun koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkostoon. 15

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 Kuntajohtajakokous 24.10.2014 päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Liite: - sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä sopimuksen ja lähettää sopimuksen jäsenkunnille hyväksyttäväksi ja toimeenpantavaksi Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 16

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 125 RAKENNUSVALVONNAN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen 18.9.2014 Maan hallituksen rakenneuudistuspaketti marraskuulta 2013 sekä vuoden 2015 kehysraami sisältävät kirjaukset kuntien rakennusvalvontapalvelujen kokoamisesta. Tavoitteena on luoda riittävät voimavarat omaavia kokonaisuuksia, joiden toiminta olisi itsekannattavaa. Asia on huomioitu myös maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnissa. Ympäristöministeriö on arvioinut, että rakennusvalvonnan minimikoon tulee olla 10 asiantuntijaa ja sen itsekannattavuus edellyttää 5 000 6 000 asukasta yhtä tarkastajaa kohden. Maksujen tason tulee kattaa jatkossa tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä aiheutuvat kulut täysimääräisesti. Valtakunnallisina hyötyinä suuremmista yksiköistä on arvioitu olevan - riittävän perusosaamisen ja erikoisosaamisen turvaaminen - päällekkäisten toimintojen karsiminen - palveluprosessin parantaminen käytäntöjä ja sähköisiä järjestelmiä yhtenäistämällä - kansalaisten, rakentajien ja elinkeinoelämän toimijoiden yhdenvertaisuuden parantaminen Uudistus on hallituksen aikataulun mukaan tarkoitus toimeenpanna vuoden 2016 aikana siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alusta. Uudistus edellyttää muutoksia nykyiseen kuntalakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ympäristöministeriö on asettanut maaliskuussa työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista sekä selvittämään niiden vaikutuksia kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista on valmistumassa ministeriössä. Rakennusvalvontayhteistyö on lisääntynyt Tampereen kaupunkiseudulla yksittäisin toimenpitein ja seudullisen työryhmän toiminnan kautta. Sen syventämistä on pohdittu mm. osana seutukaupungin mallia. Tällöin on todettu mm., että kaupunkiseudun kunnille rakennusvalvontapalvelu on tärkeä viranomainen elinvoiman ylläpitämisessä. Kuntalaiset ja elinkeinoelämä arvostavat nopeaa ja joustavaa palvelua lupaasioiden hoitamisessa. Keskustelu rakennusvalvonnan kokoamisesta suurempiin yksiköihin on tarkoituksenmukaista käynnistetään, kun asiaa koskeva lainsäädäntö etenee. Muutoksia ennakoiden rakennusvalvonnan työryhmä on valmistellut esitykset yhteistyön tiivistämisestä, toteutustavasta ja resurssoinnista seuraavissa asioissa: 17

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 - sähköisen lupapalvelun käyttöönotto - rakennusjärjestysten yhtenäistäminen - palveluprosessien parantaminen - palvelutaksat Työryhmä ehdottaa seuraavaa etenemistä: a. Sähköiset palvelut toteutetaan aluksi Lupapiste.fi palvelun kautta. Palvelun käyttöönottavat Tampereen kaupunki ja mahdolliset kehyskunnat toimivat ensivaiheen uudistajina 2015. Työryhmä valmistelee kuntakokemusten perusteella esityksen sähköisten palvelujen kehittämisestä. Sähköisten palvelujen käyttöönotto edellyttää kunnilta resursointia. b. Rakennusjärjestysten osalta työryhmä kartoittaa omana työnä kuntien rakennusjärjestyksistä yhtenäistettävät asiat 2015 ja valmistelee sen pohjalta esityksen yhtenäistämisen käynnistämiseksi. c. Palvelutaksojen osalta esitetään, että työryhmä käynnistää omana työnä 2015 kuntien välisen lupataksojen vertailun ja valmistelee esityksen taksojen yhtenäistämiseksi. d. Palveluprosessien parantamiseksi työryhmä esittää nykyprosessien laadun arviointia ja esitystä parhaista käytännöistä 2015 aikana. Työssä huomioidaan lähiaikoina valmistuva ympäristöministeriön selvitys. Rakennusvalvonnan rakenteellisten toimenpiteiden osalta asian jatkokäsittely kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa tehdään, kun ympäristöministeriön selvitys ja poliittiset linjaukset valmistuvat. Kuntajohtajakokous 26.9.2014 päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Asia jätettiin pöydälle seutuhallituksen kokouksessa 29.10.2014. Liite: - RAVA-kehittämisen eteneminen Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä työryhmän esityksen rakennusvalvontayhteistyön syventämisestä, 18

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 Päätös. että kunnat pyrkivät ottamaan käyttöönsä Lupapiste.fi-palvelun vuoden 2015 aikana ja että mahdollisiin rakenteellisiin uudistuksiin palataan, kun lainsäädäntö etenee. Tiedoksi. Lisätietoja. RAVA-työryhmä seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 19

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 126 RAKENNUSVALVONNAN ALATYÖRYHMÄN ASETTAMINEN Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen 30.9.: Seutuhallitus on nimennyt seutuyhteistyön asiantuntijatyöryhmät ajalle 2013-2016 kokouksessaan 6.3.2013. Päätöksen mukaan päätyöryhmät voivat tehdä esityksiä asetettavista alatyöryhmistä. Alatyöryhmät hyväksyttiin seutuhallituksessa 29.5.2013 Infrapalvelujen alatyöryhmiksi on asetettu yhdyskuntateknisten palvelujen työryhmä ja tilapalvelujen työryhmä. Rakennusvalvonnan työryhmä on toiminut aktiivisesti aiemmin mutta nimettiin 2013 jatkamaan vain verkostona. Nyt on tarve nimetä rakennusvalvonnan seudullinen alatyöryhmä, sillä hallituksen rakenneuudistuspaketti marraskuulta 2013 ja vuoden 2015 kehysraami sisältävät kirjaukset kuntien rakennusvalvontapalvelujen kokoamisesta. Seudun rakennusvalvontayhteistyön tehtäväksi on asetettu rakennusvalvonnan yhtenäisten käytäntöjen edistäminen. Se käsittää toimenpiteinä seudullisen rakennusjärjestyksen esiselvityksen, lupataksojen yhtenäistämisen esiselvityksen sekä palveluprosessin laadun arvioinnin. Näiden lisäksi on tavoitteena sähköisen Lupapiste- palvelun käyttöä edistäminen kaikissa kunnissa. Rakennusvalvonnan alatyöryhmään esitetään nimettäväksi: Vainio Ulla-Kirsikka, rakennustarkastaja, Nokia, pj. Ruponen Juhani, rakennustarkastaja, Pirkkala Laitinen Pekka, johtava rakennustarkastaja, Kangasala Muttonen-Mattila Eija, rakennustarkastaja, Tampere Willberg Harri, ympäristönsuojelupäällikkö, Tampere Mäki Petri, rakennustarkastaja, Ylöjärvi Hämäläinen Risto, rakennustarkastaja, Lempäälä Viskari Arto, rakennustarkastaja, Orivesi Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja, Vesilahti Asioiden valmistelusta yhteistyössä puheenjohtajan kanssa ja työryhmän sihteerin tehtävistä työryhmälle vastaa infrapalveluiden kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen. Kuntajohtajakokous 10.10.2014 päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Asia jätettiin pöydälle seutuhallituksen kokouksessa 29.10.2014. 20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää asettaa rakennusvalvonnan alatyöryhmän seuraavasti: Jäsenet: Vainio Ulla-Kirsikka, rakennustarkastaja, Nokia, pj. Ruponen Juhani, rakennustarkastaja, Pirkkala Laitinen Pekka, johtava rakennustarkastaja, Kangasala Muttonen-Mattila Eija, rakennustarkastaja, Tampere Willberg Harri, ympäristönsuojelupäällikkö, Tampere Mäki Petri, rakennustarkastaja, Ylöjärvi Hämäläinen Risto, rakennustarkastaja, Lempäälä Viskari Arto, rakennustarkastaja, Orivesi Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja, Vesilahti Alatyöryhmän tehtävänä on rakennusvalvonnan seudullisten käytäntöjen edistäminen käsittäen esiselvitysten laadinnan seudullisen rakennusjärjestyksen muodostamisesta ja lupataksojen yhtenäistämisestä sekä palveluprosessin laadun arvioinnin. Lisäksi alatyöryhmän tehtävänä on edistää sähköisen Lupapiste- palvelun käyttöä kunnissa. että alatyöryhmä noudattaa soveltuvin osin seutuhallituksen päätyöryhmille hyväksymää työjärjestystä ja että alatyöryhmä vastaa toiminnastaan infrapalvelujen päätyöryhmälle. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Työryhmään nimetyt seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 21

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 127 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Seutujohtaja Nurminen 13.5.2014 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Strategian tuki on viime vuosina ohentunut, ja strategian uudistamisen tarpeesta on tarve keskustella. Kaupunkiseudun kunnat tunnustelivat seutuyhteistyön syventämistä seutukaupunkiselvityksessä 2013. Päätökset toteuttamisesta siirtyivät eteenpäin. Kuntien toimintaympäristössä on viimeaikoina vahvistunut talouden hallinnan haasteet sekä valmistautuminen sote-uudistukseen. Vuonna 2014 seutuyhteistyö on painottunut rakennesuunnitelman uudistamiseen ja siihen liittyvään liikennejärjestämätyöhön. Palveluyhteistyössä on edistetty kuntalaispalvelujen avautumista yli kuntarajojen (päivähoito ja terveyspalvelut). Uutta palveluvisiota on työstetty sotepalveluissa. Koulutusyhteistyössä on panostettu seudullisen opetussuunnitelmatyöhön, opetuksen kehittämiskeskuksen perustamiseen sekä alkavasti lukiokoulutuksen yhteistyön syventämiseen. Infrapalveluissa on käynnistetty mm. kunnallisteknisten palvelujen tuotteistusta. Myös seudullinen vesihuoltoyhteistyön odotetaan jälleen etenevän. Yhteistoiminta on toteutettu kuntayhtymän hieman pienenneillä voimavaroilla. Vuoden 2015 toimintaa on suunniteltu kuluvan vuoden jatkumona. Vahvana painopisteenä on maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua. Siinä vuonna 2015 on ajankohtaista rakennesuunnitelman 2040 jalkauttaminen, MAL-hankkeiden toteutus ja MAL-sopimusmenettelyn ylläpito. Myös edunvalvontatoimiin mm. uuteen liikennepoliittiseen selontekoon tulee panostaa. Seudullisesti kiinnostavia teemoja ovat lentokenttäkonseptin jatkovalmistelu sekä seuturaitiotien suunnittelun eteneminen. Myös HHT-vyöhykkeen kehitys vaikuttaa kaupunkiseudun maankäytön suunnitelmiin. Yhteistyössä tulee edelleen huomioida myös maakuntakaavoitustyön tukeminen. Palveluyhteistyöhön (kuntalaispalvelut ja tukipalvelut) on mahdollista osoittaa 2015 ajankäyttöä kuntien tarpeiden mukaan. Palveluyhteistyöltä odotetaan ennen kaikkea taloudellisia vaikutuksia. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 30.9 mennessä. 22

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 Seutuyksikön talousarvioraami vuodelle 2015 on laadittu entisen suuruiselle jäsenkuntien maksuosuudelle ja kokonaiskulujen loppusumman nolla kasvulle. Tämä merkitsee, että ns. sitomaton toimintaraha, jolla on voitu toteuttaa seutuyhteistyön toimenpiteitä, vähenee entisestään. Talousraami 25.6.2014 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat 1042300,00 1042300,00 1073600,00 1105800,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1042300,00 1042300,00 1073600,00 1105800,00 Palkat ja palkkiot 450200,00 461500,00 475300,00 489600,00 Sivukulut 90800,00 93100,00 95900,00 98800,00 Henk.kulut yht. 541000,00 554600,00 571200,00 588400,00 Palvelujen ostot 423400,00 408000,00 420200,00 432800,00 Vuokrat 54000,00 55400,00 57100,00 58800,00 Tarv., yms. 17900,00 18300,00 18800,00 19400,00 Kaluston hankinta 6000,00 6000,00 6200,00 6400,00 Menot yht. 1042300,00 1042300,00 1073500,00 1105800,00 Toimintakate 0 0 0 0 Jäsenkuntien maksuosuudet 25.6.2014: TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö 31.12.2013 % SY Yhteensä Yhteensä euroa % 369 Yhteensä 525 100 1 042 300 1 042 300 1 042 300 0 0,0 Kangasala 30 345 8,2 85 593 85 593 86 030-438 -0,5 Lempäälä 21 829 5,9 61 572 61 572 61 226 346 0,6 Nokia 32 690 8,8 92 207 92 207 92 393-186 -0,2 Orivesi 9 630 2,6 27 163 27 163 27 332-169 -0,6 Pirkkala 18 369 5,0 51 812 51 812 51 768 45 0,1 Tampere 220446 59,7 621 801 621 801 620 885 916 0,1 Vesilahti 4 473 1,2 12 617 12 617 12 671-54 -0,4 Ylöjärvi 31 743 8,6 89 536 89 536 89 997-461 -0,5 S Seutusihteeri Pohjonen 7.10.2014 Seutuhallituksen lähettämästä talousarvioraamista ja vuoden 2015 toiminnan painopisteistä ovat lausunnon antaneet Orivesi, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Kuntien lausuntojen jälkeen seutuyksikön talousarvioesitys on valmisteltu siten, että se merkitsee yhden prosenttiyksikön (10 423 euron) vähennystä kokonaismenoissa ja kuntien maksuosuuksissa. Koska käyttömenoissa toteutuu korotuksia vuoden 2015 aikana, niin tämä vähennys merkitsee kaikkiaan 18 500 euron vähennystä sitomattomaan kehittämisrahaan, jota talousarvioon 2015 sisältyy 209 700 euroa (228 200 v. 2014). Sitomaton kehittämisraha on vuoden 2015 talousarviossa 0,57 23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 euroa/asukas, kun tavoitteena on ollut säilyttää 1 euroa/asukas taso. Jäsenkuntien kokonaiskustannukset seutuyhteistyöstä ovat pysyneet vakaalla tasolla vaihdellen huippu vuoden 2008 tasosta 3,1 euroa/asukas vuoden 2015 talousarvioesityksen 2,8 euroa/asukas tasoon. Talousarvion laadinnassa on käytetty Tampereen kaupungin vuodelle 2015 antaman konserniohjeen mukaisia laskentaperusteita. Seutuyksikön talousarvioesitys vuodelle 2015 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat 1042300,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1042300,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 Palkat ja palkkiot 450200,00 471500,00 485600,00 500200,00 Sivukulut 90800,00 88700,00 91400,00 94100,00 Henk.kulut yht. 541000,00 560200,00 577000,00 594300,00 Palvelujen ostot 423400,00 395100,00 407000,00 419200,00 Vuokrat 54000,00 63100,00 65000,00 67000,00 Tarv., yms. 17900,00 7400,00 7600,00 7800,00 Kaluston hankinta 6000,00 6000,00 6200,00 6400,00 Menot yht. 1042300,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 Toimintakate 0 0 0 0 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015 TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö 31.12.2013 % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä 369 525 100 1 031 877 1 031 877 1 042 300-10 423-1,0 Kangasala 30 345 8,2 84 737 84 737 86 030-1 294-1,5 Lempäälä 21 829 5,9 60 956 60 956 61 226-270 -0,4 Nokia 32 690 8,8 91 285 91 285 92 393-1 108-1,2 Orivesi 9 630 2,6 26 891 26 891 27 332-440 -1,6 Pirkkala 18 369 5,0 51 294 51 294 51 768-473 -0,9 Tampere 220 446 59,7 615 583 615 583 620 885-5 302-0,9 Vesilahti 4 473 1,2 12 491 12 491 12 671-180 -1,4 Ylöjärvi 31 743 8,6 88 640 88 640 89 997-1 356-1,5 MAL-verkostolle on laadittu vuodelle 2015 jäsenalueiden ja muiden rahoittajien kokonaisrahoituksen mukaisesti talousarvio, joka on tulojen ja menojen loppusumaltaan 181 000 euroa. Talousarvioesitys on laadittu samoin laskentaperustein kuin seutuyksikön talousarvioesitys. Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta 2020, rakennesuunnitelmasta 2040, MAL-aiesopimuksesta 2013-2015 sekä kuntien antamista lausunnoista johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Seututyöryhmät ovat omalta osaltaan käsitelleet ja hyväksyneet vuoden 2015 tavoitteet. Tarkemmin tavoitteet on kuvattu liitteenä olevassa talousarviossa. 24

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 Kuntajohtajakokous 7.11.2014 päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Liitteet: - Talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma 2015-2017 - Kuntien lausunnot talousarvioraamista Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2015, joka on tulojen ja menojen loppusumaltaan 1 212 800 euroa, hyväksyä liitteen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman 2015-2017, esittää talousarvion 2015, toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman 2015-2017 yhtymäkokoukselle hyväksyttäviksi ja että seutujohtaja voi hyväksyä sitomattoman kehittämisrahan 209 700 euroa tarkemman kohdistamisen toiminnallisille tavoitteille. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 25

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 128 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen 11.10.2014 Perussopimuksen 4 :n 3. kohdan mukaan yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että yhtymäkokous kutsutaan koolle 17.12.2014 klo 12.00 ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 26

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 129 VUODEN 2015 KOKOUSAIKATAULU Seutusihteeri Pohjonen 11.10.2014 Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2014 järjestetään keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. Päivämäärät ovat seuraavat: 28.1., 4.3., 25.3., 29.4., 27.5., 24.6., 26.8., 30.9., 28.10., 25.11. ja 16.12. Osana valmistelua pidettävien ns. puheenjohtajiston listapalaverien ajankohdat sovitaan erikseen. Kokouksen esityslista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudettavissa kuntayhtymän www-sivuilta samoin viikkoa ennen kokousta. Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä vuoden 2015 kokousaikataulun, että esityslista toimitetaan jäsenille sähköpostilla viikkoa ennen kokousta ja että kokouksen liitemateriaalit ovat noudettavissa kuntayhtymän wwwsivuilta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 27

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 130 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat 21.10.-19.11.2014 asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus 26.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset 21.10-19.11.2014 ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 28

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 131 SEURAAVAT KOKOUKSET Keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. Alla esitetyt aiheet varmistuvat lähempänä kokousta 26.11 - ARA-tuotanto vuoteen 2040 - Rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 käsittely - Kasvatuksen ja opetuksen kehittäminen - Rakennusvalvonnan kehittäminen - Talousarvioehdotuksen 2014 hyväksyminen - Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen. - Vuoden 2015 kokousaikataulu 2.12. (tiistai) Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen illanvietto klo 18.30 alkaen. Yhteiskuljetus klo 18.00 17.12. - Vesihuoltoyhteistyön jatkaminen - Rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 hyväksyminen Vuoden 2015 kokoukset 28.1., - Seutuhallitustyöskentelyn itsearvionti - Seudullinen elinkeinoyhteistyö, Tredean ajankohtaiset asiat 4.3., 25.3., 29.4., 27.5., 24.6., 26.8., 30.9., 28.10., 25.11. ja 16.12. 29

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 132 MUUT ASIAT 30

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 10/2014 26.11.2014 133 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 31

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 Aika: 7.11.2014 klo 8.05-11.15 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Tilalla: Hakari Kari tilaajajohtaja Tampere Auvinen Oskari 146-149 kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari 148 johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Kurunmäki Kimmo seutusuunnittelupäällikkö TKS Kuosmanen Taru 146-148 tilaajapäällikkö Tampere Oksala Jarkko 146-148 tietohallintojohtaja Tampere Laine Toni 146-149 kehittämispäällikkö TKS 1/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 146 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 147 KEHITYSVAMMAHUOLLON ALUEELLINEN PALVELURAKENNEMUUTOKSEN ETENEMINEN 4 148 SOTE-TIETOHALLINNON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN AKUSTI MALLIN MUKAISEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN 6 149 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, LAUSUNTOVAIHE 10 150 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN 13 *** 15 151 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 15 152 VUODEN 2015 VALMISTELU- JA KOKOUSAIKATAULU 19 153 KESKUSTELUASIAT 21 154 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 22 155 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 23 2/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 ****** 146 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 24.10., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Maakunnallinen työpaikka-alue Keskustelu maakuntakaavan kauppa- ja PN selvitys liikenneratkaisuista liitossa 4.11 Kaupunkiseudun asuntopoliittiset Hyväksytään osana RASU 2040, käsittelyssä PN, KKu tavoitteet, ARA-tuotanto vuoteen 2040 tässä kokouksessa RASU 2040, ehdotus Käsittely tässä kokouksessa PN, KKu Kasvatuksen ja opetuksen osaamisen kehittämistoimintojen seudullinen kokoaminen - sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet ja talousarvio vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma 2015-2017 Rakennusvalvonnan seudullinen kehittäminen Seutuhallituksen käsittely on 26.11. Hyväksyminen tässä kokouksessa Jäi pöydälle seutuhallituksessa 29.10. PN PN PN 3/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 147 KEHITYSVAMMAHUOLLON ALUEELLINEN PALVELURAKENNEMUUTOKSEN ETENEMINEN Kehittämispäällikkö Laine 22.10.2014 Vuonna 2010 laadittu ja vuonna 2013 tarkastettu Pirkanmaan kehitysvammahuollon alueellinen suunnitelman toteuttaminen on edennyt nopealla tahdilla. Vuonna 2010 asetettua laitoshoidon asiakaspaikkatavoitetta, 125 asiakasta vuonna 2016, on suunnitelman tarkastamisen yhteydessä voitu edelleen laskea 80 asiakaspaikkaan vuonna 2020. Vuoden 2010 jälkeen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Ylisen yksikössä pitkäaikainen laitoshoito on vähentynyt noin 100 asiakkaalla, ja vastaavasti kuntien avohuoltoon on syntynyt uusia asumispalveluyksiköitä eri puolille Pirkanmaata. Vuoden 2014 lokakuussa pitkäaikaisasiakkaita Ylisellä on 142 henkilöä. Tays -kehitysvammahuollon vaativien kuntoutuspalveluiden käyttöön valmistuu uudet tilat vuodenvaihteeseen mennessä, jolloin osa Ylisen asiakkaista siirtyy Pitkäniemeen. Yliselle 2015 jäävistä n. 52 asiakkaasta hieman yli puolet (29) on tamperelaisia ja muut asiakkaat tasaisesti muualta Pirkanmaalta. Näiden asiakkaiden ikä ja hoivan tarve vaihtelevat. Uusia asumisyksiköitä on valmistumassa Orivedelle ja Valkeakoskelle. Aran investointiavustuksen houkuttelevuutta on vähentänyt viranomaisen tiukka ohjaus kehitysvammaisille rakennettavien uusien kotien muodosta ja sijainnista. Toiminnan jatkamiseen noin 52 asiakaspaikalla Ylisellä vuonna 2015 liittyy kiinteistöjen käyttöön ja paloviranomaisten vaatimuksiin liittyviä rahoitustarpeita. Sairaanhoitopiirin mukaan välttämättömät kunnostustarpeet ovat noin 90 000 euroa (ks. diat). Lisäksi on tarve neuvotella paloviranomaisten kanssa kiinteistöjen sprinklausjärjestelmien välttämättömyydestä, siinä tilanteessa, jos tiloista siirrytään kokonaan pois 2016 mennessä. Rakennemuutoksen eteneminen, taloudelliset seikat sekä paloviranomaisten vaatimukset edellyttävät Yliselle jäljelle jäävien noin 50 asiakkaan jatkosta sopimista yhdessä kuntien kanssa. Erilaiset vaihtoehdot tilanteen ratkaisemiseksi eroavat kustannuksiltaan merkittävästi. Sairaanhoitopiirin tilakeskuksen kesällä 2014 toteuttamien laskelmien mukaan kahden osaston toiminnan jatkaminen Ylisellä maksaisi n. 1 Me vuodessa. Lisäksi erilaiset Ylisen toiminnan lopettamiseen, mutta tilojen ja alueen ylläpitoon sekä pienehköihin korjauksiin tähtäävät ratkaisut olisivat kustannuksiltaan n. 100 000 350 000 euroa vuodessa ylläpidon tasosta riippuen. Toiminnan jatkumisesta PSHP:n puitteissa on esitetty erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen kustannuslaskelmat. Ratkaisut sisältävät mm. eri taval- 4/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 la ajoitettuja siirtotila- ja vuokraratkaisuja. Vertailtavissa olevat ratkaisu- ja kustannusvaihtoehdot ovat liitteenä. Sairaanhoitopiirin koolle kutsumassa Pirkanmaan kuntien (kunnat, joilla jäämässä asiakkaita Yliselle) kokouksessa on sovittu, että Tampere valmistelee omien asiakkaidensa osalta vaihtoehtoisia palvelumalleja ja muut kunnat selvittävät tarpeen mukaan keskinäistä yhteistyötä. PSHP:n ja Pirkanmaan kuntien yhteistyöryhmä jatkaa työtään tavoitteenaan, että viimeiset asiakkaat siirtyvät pois Yliseltä vuoden 2016 loppuun mennessä. Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen ja kehittämispäällikkö Toni Laine on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Toimialajohtaja Parikan esitys 20.10.2014 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 7.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käydä keskustelun kuntien toimenpiteistä kehitysvammaisten asuntojen rakentamisesta ja Ylisen toiminnan lopettamisesta 2016 loppuun mennessä. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että sote-johtajien toimesta laaditaan vuoden 2015 aikana kehitysvammahuollon tilannekartoitus ja valmistellaan seudullisen yhteistyön suunnitelma ja että vuoden 2015 kevään aikana sote-johtajat laativat suunnitelma tarvittavista kunnallisista toimenpiteistä Ylisen toiminnan päättyessä vuoden 2016 lopussa. 5/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 148 SOTE-TIETOHALLINNON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN AKUSTI MALLIN MU- KAISEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen 28.11.2014 Kuntajohtajakokous sai 5.12.2013 ajankohtaiskatsauksen seudullisen tietohallintoyhteistyön tilanteesta ja päätti kohdistaa jatkotoimenpiteet sote-tietohallinnon kehittämiseen. Toimeksiantona oli, että soteuudistukseen liittyen seudullinen tietohallinto-organisaatio valmistee asiaa edistävän projektisuunnitelma. Tietohallinnon tukemiseksi kaupunkiseudun sote-työryhmä käynnisti tulevaisuuden palveluiden visiointityön kokouksessaan 14.2.2014. Visiointityössä työryhmä valmisteli alkuvuoden aikana hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia korostavan raportin. Tämän jälkeen sote-palvelujen seudullisen tietohallintoarkkitehtuurin valmistelu nähtiin tarpeelliseksi kytkeä tukemaan sote-alueiden käynnistämistä. Tietohallintojohtajat Oksala ja Jokela (Pshp) 30.11.2014 Valmisteilla oleva sote-uudistus muuttaa merkittävästi sote-palveluiden ohjaamista ja tuottamista. Lisäksi yhteistyön tiivistämiselle on entisestäänkin monia tarpeita, mm. kuntalaisten avoin hakeutuminen sotepalveluihin yli kunta- ja organisaatiorajojen. Sote-palvelut uudistuvat myös sisällöllisesti, kun terveysteknologiaa soveltavien laitteiden ja palveluiden hyödyntäminen lisääntyy suoraan kuluttajien käytössä. Tulevaisuuden palveluiden voidaan ennakoida lisäävän merkittävästi tarvetta suuren tietomäärän käsittelylle monella eri taholla. Ensimmäisessä vaiheessa uudenlaisen alueellisen tiedonhallinnan mallin luominen edellyttää laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä alueen toimijoiden välillä. Tampereen kaupungin ja PSHP:n tietohallinnot ovat sopineet aloittavansa elokuussa 2014 säännöllisen yhteistyöfoorumin ICTasioiden käsittelyyn. Foorumin tarkoituksena on varmistaa molemminpuolinen tietoisuus sote-ict asioista ja ohjata sote-ict kehittämistä Kuntaliiton kokonaisarkkitehtuuriperiaatteiden pohjalta. Tavoitteena on kehittämää yhteisiin sote-alan tarpeisiin yksi ICT-ratkaisu, ellei joku yhteisesti hyväksytty seikka muuta puolla. Foorumin toimintaa on alun ICT-painotteisuuden jälkeen tarkoitus laajentaa sisältämään selkeämmin substanssiohjaus, sekä rakentaa toimintamallia seudulliseen ja sote-alueen suuntaan. Samanaikaisesti on käyty keskustelua Kuntaliiton vetämän AKUSTI -työn mukaisesta alueellisen tietohallinnon yhteistyömallista. Yhteistyöstä on keskusteltu mm. Tampereen kaupunkiseudun sote-työryhmässä 5.9.2014 ja Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman seu- 6/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 rantakokouksessa 17.9.2014. Tämän lisäksi Tampereen kaupungin ja PSHP:n tietohallinnot ovat järjestäneet Väli-Suomen tietohallinnon ja toiminnan edustajille kolme keskustelutilaisuutta asiaan liittyen. Näistä viimeisessä sovittiin AKUSTI yhteistyön käynnistämisestä ensin maakuntatasolla ja laajentuen myöhemmin koko Väli-Suomen sote-aluetta koskevaksi yhteistyöksi. Yhteistyön tarvetta painottavat mm. tiedon käytettävyys, nykyisten järjestelmien elinkaaren loppuminen, toimittajalukitus sekä SOTE- kokonaiskustannukset. Tampereen kaupungin ja PSHP:n tietohallinnot ehdottavat AKUSTI - mallin mukaisen tietohallintoyhteistyön suunnittelun käynnistämistä Pirkanmaan alueella. Yhteistyöllä pyritään ratkaisemaan seuraavia kysymyksiä: - Alueellinen tietoliikenneverkko - Sähköinen asiointi ja palvelut - Alueellinen tiedonhallinta - Kansalliset palveluliittymät ja - Tiedolla johtaminen - Potilastiedon näkyminen organisaatiorajojen yli - Alueellinen toiminnanohjaus Tampereen kaupungin tietohallinto ja PSHP ovat neuvotelleet sopimuksesta yhteistyön käynnistämiseksi. Paikallisen sopimuksen pohjalta neuvoteltaisiin sote-alueen muiden keskuskaupunkien ja sairaanhoitopiirien kanssa liittymisestä hankkeeseen. Yhteistyön tulee koskea koko Väli-Suomen aluetta, jotta kansallisen rahoituksen saamiselle olisi mahdollisimman suuri todennäköisyys. Projektin vaiheet olisivat - Suunnittelu: Tavoite 2014 aikana - Käynnistys: Tavoite 1Q/2015 - Toimeenpano: Tavoite 2015-16 Projektin suunnitteluvaiheelle esitetään seuraavaa toteutusmallia: 1. Alueellisesta tietohallintoyhteistyöstä tehdään sopimus Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kanssa. - Projektin asettaja on Tampereen kaupunki - PSHP nimeää projektipäällikön - Ohjausryhmän puheenjohtajuus ja varapuheenjohtajuus sovitaan Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon substanssiedustajien kesken (toiminnan ohjaus ICT-kehittämiseen) 7/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 - Muut ohjausryhmän edustajat ja projektissa tarvittavat asiantuntijaresurssit sovitaan kaupunkiseudun kuntien kesken. Hankkeen laajetessa muiden Väli-Suomen sairaanhoitopiirien alueelle projektin ohjausryhmän kokoonpanoa ja asiantuntijaresursseja tarkastellaan uudelleen. 2. Sopimuksen pohjalta neuvotellaan muiden keskuskaupunkien ja sairaanhoitopiirien kanssa hankkeeseen liittymisestä 3. Alueen toimijat huolehtivat alueellisten ICT-asiantuntijoiden ja substanssiosaajien työpanoksesta, matkoista jne. aiheutuvista kustannuksista Suunnitteluvaiheen tavoitteena on tuottaa ehdotus AKUSTI tietohallintoyhteistyön käynnistämisestä ja rahoittamisesta Väli-Suomen sotealueella sekä mahdollistaa projektin toteutusvaiheen käynnistys. Suunnitteluvaihe ajoittuu 11/2014-1Q/2015. Suunnitteluvaiheen kustannukset ja rahoitus? Projektin toimeenpanovaiheen kustannus koko Väli-Suomen sotealueelle vuosille 2015-2016 on arviolta 700 000 vuositasolla perustuen Oulun ERVA-alueen esitystä vastaavan yhteistyömallin toteuttamisen budjettiin. Tarkempaa omaa laskelmaa ei tässä vaiheessa ole. Kansallisella tasolla on suunniteltu sote-alueen tietohallintotoiminnon toteuttamiseen kansallista tukea. Alustava suunnitelma on tukea sote-alueita n. 700 000 per alue jakautuen kahdelle vuodelle, jolloin omakustannusosuudeksi tulee 50 %. Osaksi omakustannusosuutta hyväksyttäneen myös toimijoiden henkilötyöpanos. Tällä hetkellä kansallisesta tuesta ei ole päätöstä. Kustannusten ja henkilötyöpanosten jaosta sekä käytöstä sovitaan osapuolten kesken myöhemmin. Sote-työryhmä on käsitellyt esitystä kokouksessaan x.x.2014. Kuntajohtajilta odotetaan kokouksessa kannanottoja 1) Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja Pshp:n tietohallintoyhteistyön suunnitteluvaiheen käynnistämisestä AKUSTI-mallin mukaisesti sekä 2) seuraavassa vaiheessa aloitteellisuudesta Pohjois-Suomen mallin mukaisen ICTyhteistyön käynnistämisestä Väli-Suomen alueelle. Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala, tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen ja kehittämispäällikkö Toni Laine on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 7.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan 8/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 ohjeistaa jatkovalmistelua. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että Tampereen tietohallinto valmistelee sopimuksen projektin suunnitteluvaiheen käynnistämiseksi kuntajohtajakokoukseen 5.12., että projektin toteutusvaiheen käynnistämisestä päätetään suunnitteluvaiheen tulosten pohjalta keväällä 2015 että mahdollinen toteutusvaihe tapahtuu kuntajohtoisesti ja sitä johtaa kaupunkiseudun osalta Tampereen tietohallintoyksikkö, että asia esitellään Pirkanmaan kuntajohtokokoukselle 19.11., että asian ohjausryhmänä toimii Pirkanmaan sote-valmistelutyöryhmä, Taru Kuosmanen ja Jarkko Oksala poistuivat kokouksesta. 9/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 149 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- ja RAHOITUSUUDISTUS, LAUSUNTOVAIHE Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteuttamista lukion ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteita tiivistetään ja rahoitusta uudistetaan vuosina 2014 2016. Uudistusta on käsitelty kuntajohtajakokouksissa 10.10. sekä seutuhallituksessa 24.9. Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt kuntiin lausunnolle järjestäjäverkkoa, järjestämislupia ja rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevat lakiluonnokset ja virkamiesesityksen. Ne perustuvat sivistyspoliittisen ministerityöryhmän 17.10.2014 hyväksymiin suuntaviivoihin. Rakenneuudistuksen tavoitteet ja toteutus Uudistuksen tavoitteena on tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tarkoituksena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä sopeutua tilanteeseen, jossa koulutuksen vähentyvät voimavarat käytetään entistä vaikuttavammin ja tuottavammin. Rakenneuudistuksella tähdätään elinvoimaiseen ja monipuoliseen lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoon, joka muodostuisi erilaisista järjestäjistä, jotka voivat palvella yhtä kuntaa laajempaa aluetta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Ylläpitäjät hakevat järjestämisluvat 2015 vuoden aikana. Uudistuksen keskeiset periaatteet ovat ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus. Rakenteiden rinnalla uudistetaan rahoitusjärjestelmää ja rahoituksen tasoa. Koulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Perusrahoituksen osuus olisi 49 % ja sen keskeinen tekijä olisi opiskeluaika. Suoritusrahoituksen osuus olisi 45-47 % koulutusmuodon mukaan ja keskeinen tekijä olisi tutkintojen määrä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Rahoituksen osalta esitetään 4-5 vuoden siirtymäaikaa. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit 10/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 Sivistyspoliittisen ministerityöryhmän suuntaviivojen mukaan järjestämislupien myöntämistä arvioidaan seuraavin kriteerein: Ammatillinen koulutus, mm.: - Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve (koulutusalat ja paikkakunnat) - Hakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän järjestämiseen (osaaminen, taloudelliset edellytykset, laatu, yhteistyösuhteet) - Hakijan toimintajärjestelmä ja laadun hallintamenettely Lukiokoulutus, mm.: - Koulutuksen tarve (riittävä opiskelija- ja väestöpohja) - Taloudelliset edellytykset (vakavaraisuus, kustannustehokkuus, valtion- ja kuntaosuuksien riittävyys, opiskelijamäärän vakaus) - Ammatilliset edellytykset (opetuksen laatu, tilat ja välineet, henkilöstön kelpoisuus, yhteistyösuhteet, toimintajärjestelmä) Vaikutusten arviointia Ministeriön mukaan toisen asteen koulutuksen säätelyä uudistetaan niin, että sen ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan valtion rahoitus vähenisi n. 260 milj. euroa vuositasolla. Uudistuksen vaikutukset kaupunkiseudun kunnissa arvellaan olevan selkeimmät rahoituksen supistumisessa. Alueen ammatillinen koulutus on koottu yhdelle järjestäjälle Tredulle, jossa järjestäjäverkkoa koskevat kriteerit täyttyvät selkeimmin. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistus vähentää Tredun resursseja 2,8 %:lla. Ennusteet kaupunkiseudun kuntien väestönkehityksestä sekä yli 16- vuotaiden kasvavasta määrästä vahvistavat puolestaan seudun lukioiden edellytyksiä täyttää koulutustarvekriteerit sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten kriteerit. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistuksen vaikutus lukioita ylläpitäviin kuntiin vaihtelee -8.6%:sta (Ylöjärvi) + 11,2 %:iin (Orivesi) Kun rakennekriteerien todetaan täyttyvän, on kuntien hyvä jatkaa keskustelua vapaaehtoisen lukioyhteistyön sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön syventämisestä. OKM:n poliittiset linjaukset korostavat yhteistyösuhteita järjestäjän kriteerinä. Omaehtoinen yhteistyö voi edistää myös kuntien kykyä vastata koulutusresurssien supistumiseen. Kunnilta on pyydetty lausuntoja kahteen lakiehdotukseen. Rakenneuudistusta ja järjestäjäverkkoa koskeva lausuntokierros päättyy 11/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 17.11.2014. Rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevan virkamiesesityksen lausuntokierros päättyy 14.11.2014. Kuntajohtajien on tarpeen keskustella yhteisistä näkemyksistä lausuntojen laadinnan pohjaksi. Alustavaa valmistelua asiassa odotetaan seudun sivistysjohtajien kokouksesta 31.10.2014. Lausunnoissa voisi kiinnittää huomiota esim. seuraaviin seikkoihin: - järjestäjäverkon kriteerien selkeys ja kokonaisharkinta lupia myönnettäessä - suoriteperusteisuus, talousarvioperusteisuus ja jälkirahoitusperusteisuus rahoitusuudistuksessa - valtion rahoitusosuuden vähenemiseen - uudistuksen toteutuksen aikatauluun Liitteet: - OKM 15.10.2014 Suuntaviivat lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi - Pp-esitys: Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus ja kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen tarkastelu Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 7.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää käydä keskustelun toisen asteen uudistuksen yhteisistä lausuntonäkemyksistä Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että kunnat käynnistävät valmistelevat keskustelut esitysmateriaalin pohjalta ja asian käsittelyä jatketaan kuntakeskustelujen jälkeen tammikuussa 2015. 12/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 150 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 31.10.2014 Rakennesuunnitelmaehdotusta on viimeistelty toteutusohjelman kokoamisella sovituin periaattein, raportin kirjoittamisella ja kartan päivittämisellä. Rakennesuunnitelmaehdotuksen raportti koostuu lähtökohtien ja tavoitteiden esittelystä, ehdotuksen sisältöratkaisuista (mitoitus, keskusja palveluverkko, asumisen painopistealueet, asuntotuotanto ja asuinympäristöt, työpaikka-alueet, liikenne), toteutusohjelmasta ja jatkotoimenpiteistä. Raportissa esitetään myös 2030 laaditun asuntopoliittisen ohjelman päivitetyt tavoitteet. Ehdotuksen ydinsisältö ja toteuttamisohjelman keskeiset ratkaisut esitellään kokouksessa. Raportin viimeistelyä jatketaan edelleen mm. ulkoasun osalta. Seutuhallitus keskusteli kokouksessaan 29.10.2014 rakennesuunnitelmasta ja esitti kehäbussin ulottamista Tarastenjärven työpaikkaalueelle. Tämä palvelisi 2-kehän varrella olevien työpaikka-alueiden kytkemistä joukkoliikenteen pariin. Seutuhallituksen keskustelu on huomioitavissa niin, että kehäbussi2 linjataan Lentolasta 2-kehää pitkin Tarastenjärvelle Kangasalan keskustan sijaan. Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton selvitys ns. läntisistä hankkeista ja niihin liittyvästä maankäytöstä on pian valmistumassa. Tällä hetkellä varteenotettavin yhteenveto selvityksestä poikkeaa hieman rakennesuunnitelmaehdotuksesta Puskiaisten oikaisun linjauksen ja 2-kehän linjaus kohdalla. Rakennesuunnitelmassa esitetyn seudullisen kokonaisuuden kannalta poikkeamilla ei ole suurta merkitystä. Ylläesitettyjä asioita ei ole vielä sisällytetty rakennesuunnitelmakarttaan. Masto-työryhmä hyväksyy osaltaan rakennesuunnitelmaehdotuksen 10.11.2014. Seutuhallitus käsittelee suunnitelmaa 26.11. ja hyväksyy sen 17.12.2014 lähetettäväksi jäsenkuntiin. Ehdotuksen hyväksymiskäsittely kunnallishallituksissa ja -valtuustoissa on alkuvuodesta 2015. Liitteet: - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 kartta ja raportti, 31.10.2014 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 7.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: 13/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan käsitellä rakennesuunnitelmaehdotuksen ja tehdä tarvittavat muutokset karttaan ja että ehdotuksen hyväksymismenettely on 21.11. kokouksessa Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin Lisäksi kuntajohtajakokous päätti, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tavoitteet vuoteen 2030 mennessä esitetään tasasuurena (17,5%) Kangasalan, Lempäälän, Nokia, Pirkkalan ja Ylöjärven osalta. 14/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 *** 151 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 Seutujohtaja Nurminen 13.5.2014 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Strategian tuki on viime vuosina ohentunut, ja strategian uudistamisen tarpeesta on tarve keskustella. Kaupunkiseudun kunnat tunnustelivat seutuyhteistyön syventämistä seutukaupunkiselvityksessä 2013. Päätökset toteuttamisesta siirtyivät eteenpäin. Kuntien toimintaympäristössä on viimeaikoina vahvistunut talouden hallinnan haasteet sekä valmistautuminen sote-uudistukseen. Vuonna 2014 seutuyhteistyö on painottunut rakennesuunnitelman uudistamiseen ja siihen liittyvään liikennejärjestämätyöhön. Palveluyhteistyössä on edistetty kuntalaispalvelujen avautumista yli kuntarajojen (päivähoito ja terveyspalvelut). Uutta palveluvisiota on työstetty sotepalveluissa. Koulutusyhteistyössä on panostettu seudullisen opetussuunnitelmatyöhön, opetuksen kehittämiskeskuksen perustamiseen sekä alkavasti lukiokoulutuksen yhteistyön syventämiseen. Infrapalveluissa on käynnistetty mm. kunnallisteknisten palvelujen tuotteistusta. Myös seudullinen vesihuoltoyhteistyön odotetaan jälleen etenevän. Yhteistoiminta on toteutettu kuntayhtymän hieman pienenneillä voimavaroilla. Vuoden 2015 toimintaa on suunniteltu kuluvan vuoden jatkumona. Vahvana painopisteenä on maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua. Siinä vuonna 2015 on ajankohtaista rakennesuunnitelman 2040 jalkauttaminen, MAL-hankkeiden toteutus ja MAL-sopimusmenettelyn ylläpito. Myös edunvalvontatoimiin mm. uuteen liikennepoliittiseen selontekoon tulee panostaa. Seudullisesti kiinnostavia teemoja ovat lentokenttäkonseptin jatkovalmistelu sekä seuturaitiotien suunnittelun eteneminen. Myös HHT-vyöhykkeen kehitys vaikuttaa kaupunkiseudun maankäytön suunnitelmiin. Yhteistyössä tulee edelleen huomioida myös maakuntakaavoitustyön tukeminen. Palveluyhteistyöhön (kuntalaispalvelut ja tukipalvelut) on mahdollista osoittaa 2015 ajankäyttöä kuntien tarpeiden mukaan. Palveluyhteistyöltä odotetaan ennen kaikkea taloudellisia vaikutuksia. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 30.9 mennessä. 15/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 Seutuyksikön talousarvioraami vuodelle 2015 on laadittu entisen suuruiselle jäsenkuntien maksuosuudelle ja kokonaiskulujen loppusumman nolla kasvulle. Tämä merkitsee, että ns. sitomaton toimintaraha, jolla on voitu toteuttaa seutuyhteistyön toimenpiteitä, vähenee entisestään. Talousraami 25.6.2014 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat 1042300,00 1042300,00 1073600,00 1105800,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1042300,00 1042300,00 1073600,00 1105800,00 Palkat ja palkkiot 450200,00 461500,00 475300,00 489600,00 Sivukulut 90800,00 93100,00 95900,00 98800,00 Henk.kulut yht. 541000,00 554600,00 571200,00 588400,00 Palvelujen ostot 423400,00 408000,00 420200,00 432800,00 Vuokrat 54000,00 55400,00 57100,00 58800,00 Tarv., yms. 17900,00 18300,00 18800,00 19400,00 Kaluston hankinta 6000,00 6000,00 6200,00 6400,00 Menot yht. 1042300,00 1042300,00 1073500,00 1105800,00 Toimintakate 0 0 0 0 Jäsenkuntien maksuosuudet 25.6.2014: TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö 31.12.2013 % SY Yhteensä Yhteensä euroa % 369 Yhteensä 525 100 1 042 300 1 042 300 1 042 300 0 0,0 Kangasala 30 345 8,2 85 593 85 593 86 030-438 -0,5 Lempäälä 21 829 5,9 61 572 61 572 61 226 346 0,6 Nokia 32 690 8,8 92 207 92 207 92 393-186 -0,2 Orivesi 9 630 2,6 27 163 27 163 27 332-169 -0,6 Pirkkala 18 369 5,0 51 812 51 812 51 768 45 0,1 Tampere 220446 59,7 621 801 621 801 620 885 916 0,1 Vesilahti 4 473 1,2 12 617 12 617 12 671-54 -0,4 Ylöjärvi 31 743 8,6 89 536 89 536 89 997-461 -0,5 S Seutusihteeri Pohjonen 7.10.2014 Seutuhallituksen lähettämästä talousarvioraamista ja vuoden 2015 toiminnan painopisteistä ovat lausunnon antaneet Orivesi, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Kuntien lausuntojen jälkeen seutuyksikön talousarvioesitys on valmisteltu siten, että se merkitsee yhden prosenttiyksikön (10 423 euron) vähennystä kokonaismenoissa ja kuntien maksuosuuksissa. Koska käyttömenoissa toteutuu korotuksia vuoden 2015 aikana, niin tämä vähennys merkitsee kaikkiaan 18 500 euron vähennystä sitomattomaan kehittämisrahaan, jota talousarvioon 2015 sisältyy 209 700 euroa (228 200 v. 2014). Sitomaton kehittämisraha on vuoden 2015 talousarviossa 0,57 16/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 euroa/asukas, kun tavoitteena on ollut säilyttää 1 euroa/asukas taso. Jäsenkuntien kokonaiskustannukset seutuyhteistyöstä ovat pysyneet vakaalla tasolla vaihdellen huippu vuoden 2008 tasosta 3,1 euroa/asukas vuoden 2015 talousarvioesityksen 2,8 euroa/asukas tasoon. Talousarvion laadinnassa on käytetty Tampereen kaupungin vuodelle 2015 antaman konserniohjeen mukaisia laskentaperusteita. Seutuyksikön talousarvioesitys vuodelle 2015 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat 1042300,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1042300,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 Palkat ja palkkiot 450200,00 471500,00 485600,00 500200,00 Sivukulut 90800,00 88700,00 91400,00 94100,00 Henk.kulut yht. 541000,00 560200,00 577000,00 594300,00 Palvelujen ostot 423400,00 395100,00 407000,00 419200,00 Vuokrat 54000,00 63100,00 65000,00 67000,00 Tarv., yms. 17900,00 7400,00 7600,00 7800,00 Kaluston hankinta 6000,00 6000,00 6200,00 6400,00 Menot yht. 1042300,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 Toimintakate 0 0 0 0 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015 TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö 31.12.2013 % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä 369 525 100 1 031 877 1 031 877 1 042 300-10 423-1,0 Kangasala 30 345 8,2 84 737 84 737 86 030-1 294-1,5 Lempäälä 21 829 5,9 60 956 60 956 61 226-270 -0,4 Nokia 32 690 8,8 91 285 91 285 92 393-1 108-1,2 Orivesi 9 630 2,6 26 891 26 891 27 332-440 -1,6 Pirkkala 18 369 5,0 51 294 51 294 51 768-473 -0,9 Tampere 220 446 59,7 615 583 615 583 620 885-5 302-0,9 Vesilahti 4 473 1,2 12 491 12 491 12 671-180 -1,4 Ylöjärvi 31 743 8,6 88 640 88 640 89 997-1 356-1,5 MAL-verkostolle on laadittu vuodelle 2015 jäsenalueiden ja muiden rahoittajien kokonaisrahoituksen mukaisesti talousarvio, joka on tulojen ja menojen loppusumaltaan 181 000 euroa. Talousarvioesitys on laadittu samoin laskentaperustein kuin seutuyksikön talousarvioesitys. Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta 2020, rakennesuunnitelmasta 2040, MAL-aiesopimuksesta 2013-2015 sekä kuntien antamista lausunnoista johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Seututyöryhmät ovat omalta osaltaan käsitelleet ja hyväksyneet vuoden 2015 tavoitteet. Tarkemmin tavoitteet on kuvattu liitteenä olevassa talousarviossa. 17/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 Liitteet: - Talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma 2015-2017 - Kuntien lausunnot talousarvioraamista Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 7.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2015, joka on tulojen ja menojen loppusumaltaan 1 212 800 euroa, hyväksyä liitteen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman 2015-2017, esittää talousarvion 2015, toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman 2015-2017 yhtymäkokoukselle hyväksyttäviksi ja että seutujohtaja voi hyväksyä sitomattoman kehittämisrahan 209 700 euroa tarkemman kohdistamisen toiminnallisille tavoitteille. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 152 VUODEN 2015 VALMISTELU- JA KOKOUSAIKATAULU (5 min) Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallituksen kokouksille ja asioiden valmistelulle kuntajohtajakokouksessa on laadittu aikataulu vuodelle 2015. Kokousaikataulun lisäksi sovitaan erikseen kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteiskokoukset sekä kuntajohtajien yhteinen työseminaari keväälle. KJK/SH kokoukset ja valmisteluaikataulu 2015 KJK SH pj- listan kokous pj- listan kokous lista postitus klo 8.00 lista postitus klo 9.00 ke pe pe pe ke ke 2.1. 9.1. 16.1. 21.1. 28.1. 14.1. 16.1. 23.1. 28.1. 30.1. 6.2. 11.2. 13.2. 20.2. 20.2. 25.2. 4.3. 25.2. 27.2. 6.3. 13.3. 18.3. 25.3. 11.3. 13.3. 20.3. 25.3. 27.3. 2.4. 8.4. 10.4. 17.4. 17.4. 22.4. 29.4. 22.4. 24.4. 30.4.* 6.5. 8.5. 15.5.** 15.5. 20.5. 27.5. 20.5. 22.5. 29.5. 3.6. 5.6. 12.6. 12.6. 17.6. 24.6. 16.6. 18.6. 26.6. *torstai **helatorstai 14.5. heinäkuussa ei kokouksia 5.8. 7.8. 14.8. 14.8. 19.8. 26.8. 19.8. 21.8. 28.8. 2.9. 4.9. 11.9. 18.9. 23.9. 30.9. 16.9. 18.9. 25.9. 30.9. 2.10. 9.10. 16.10. 21.10. 28.10. 14.10.* 16.10.* 23.10. 28.10. 30.10. 6.11. 13.11. 18.11. 25.11. 11.11. 13.11. 20.11. 25.11. 27.11. 4.12. 4.12. 9.12. 16.12. 9.12. 11.12. 18.12. *syyslomaviikko Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. kuntajohtajakokous 7.11.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2015 valmistelu- ja kokousaikataulun. 19/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 * 153 KESKUSTELUASIAT (10 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Seutupäivä on suunniteltu pidettäväksi 5.6.2015. Ennakkotiedot syyskuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2014 Muutos, tammi-syys Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Kokoustiedotteet: MASTO 6.10.2014 Muutos%, tammi-syys Väkiluku, 30.9.2014 Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 345 50 0,2 % 30 395 11,3 11,8 Lempäälä 21 829 321 1,5 % 22 150 10,1 10,9 Nokia 32 690 90 0,3 % 32 780 13,2 14,6 Orivesi 9 630-35 -0,4 % 9 595 13,1 13,6 Pirkkala 18 369 210 1,1 % 18 579 10,9 10,5 Tampere 220 446 2 029 0,9 % 222 475 16,2 16,7 Vesilahti 4 473 10 0,2 % 4 483 9,5 10,2 Ylöjärvi 31 743 385 1,2 % 32 128 11,7 12,0 Kaupunkiseutu 369 525 3 060 0,8 % 372 585 14,4 14,9 Kehyskunnat 149 079 1 031 0,7 % 150 110 11,6 12,2 Pirkanmaa 500 166 2 379 0,5 % 502 545 13,9 14,5 5 451 Suomi 270 17 339 0,3 % 5 468 609 12,0 12,5 21/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 154 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 12.9.2014 Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Vesihuoltoyhteistyön eteneminen Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle RAVA jatkopolku 24.9.2014 YHTEISKOKOUS SEUTUHALLITUKSEN KANSSA, ehdotuksia yhteisiksi asioiksi: RAKENNESUUNNITELMA, VESIHUOLTO, TOISEN ASTEEN KEHITTÄMINEN, MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi (MALverkoston selvitys) 26.9.2014 RASU 2040 vaikutusten arviointi, luonnos RASU 2040 toteuttamisohjelma, luonnos Rakennusvalvonnan jatkotoimenpiteet Seututietohankkeen työvaihe ja vuoden 2015 hankesuunnitelma 10.10.2014 Toinen aste Vesihuolto MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi Seutuviestinnän kehittämistarpeet TOT 1-8/2014 24.10.2014 Maakunnallinen työpaikka-alueselvitys Aspol keskustelu RASU2040 ehdotus, keskustelu Sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Talousarvio 2015, keskustelu 7.11.2014 RASU2040, ehdotus, käsittely Toinen aste keskustelu jatkuu Talousarvio 2015, hyväksyminen 21.11.2014 RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen itsearvioini 2.12.2014 SH + KJK illanvietto, (tiistai) 5.12.2014 Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Kaupunkiseudun koulutuksen kehittämisverkosto AiRRport 2. Vaihe, työn eteneminen 19.12.2014 Eu- asiaa 22/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/2014 7.11.2014 155 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Viitasaari päätti kokouksen klo 11.15 23/23

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 Aika: 24.10.2014 klo 8.04-9.58 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. tilalla: Rasimus Ilari kaavoituspäällikkö Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Paunonen Tuuli seutuassistentti sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Koponen Mikko 138 aluekehityssuunnittelija Pirkanmaan liitto Kurunmäki Kimmo 137-140 seutusuunnittelupäällikkö TKS 1/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 137 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 138 MAAKUNNALLINEN TYÖPAIKKA-ALUESELVITYS 4 139 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET, ARA-TUOTANTO VUOTEEN 2040 5 140 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN VALMISTELUN TILANNEKATSAUS 8 141 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTOIMINTOJEN SEUDULLINEN KOKOAMINEN - SOPIMUS SEUDULLISESTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALVELUSTA 10 142 KUNTAYHYTMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 13 143 KESKUSTELUASIAT 18 144 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 19 145 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 20 2/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 ****** 137 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Muistio 10.10., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Toisen asteen ja vapaan sivistystyön Jatkovalmistelussa kokoukseen 7.11. PN rakenneuudistus MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi Tiedoksi seutuhallitukselle 29.10. PN Seutuviestinnän seuranta ja toimenpidesuositukset Seutuhallituksen käsittely on 29.10. PN Kuntayhtymän hankinta- ja tilausvaltuudet Seutuhallituksen käsittely on 29.10. PN Talouden ja toiminnan toteutuminen Seutuhallituksen käsittely on 29.10. PN 1.1. 31.8. Rakennusvalvonnan työryhmän asettaminen Seutuhallituksen käsittely on 29.10. PN 3/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 138 MAAKUNNALLINEN TYÖPAIKKA-ALUESELVITYS Aluekehityssuunnittelija Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto 13.10.2014 Työpaikka-alueselvitys on yksi maakuntakaavan 2040 taustaselvityksistä. Selvityksen tavoitteena on luoda maakunnan työpaikka-alueiden tarkoituksenmukaista sijoittumista ja niiden mittakaavaa hahmottava tavoitekuva vuodelle 2040. Työpaikka-alueille on määritelty myös maakuntakaavan tavoitteita parhaiten tukevat ja niiden sijoittamista ohjaavat laadulliset ja määrälliset kriteerit. Selvityksessä on tunnistettu maakunnan ja kuntien merkittävimmät työpaikkakeskittymät, niiden sijainti ja suhde muuhun yhdyskuntarakenteeseen sekä voimassa olevan maakuntakaavan aluevarauksiin. Alueiden profiloinnin ja maankäytön suunnittelun kannalta on ollut keskeistä tunnistaa myös keskittymien toimialarakenne ja niiden käyttötarkoitus pitkällä aikavälillä. Selvityksessä on arvioitu myös laadullisesta näkökulmasta työelämän, työnteon tapojen ja tuotantorakenteiden muutoskehitystä sekä näiden mahdollisia vaikutuksia maakuntakaavamerkintöihin. Tarkastelujen lähtökohta on ensisijaisesti maakuntamittakaavaisuus, seudullinen merkittävyys sekä yhdyskuntarakenteen eheys. Selvityksen pohjalta maakuntakaavan luonnokseen laaditaan työpaikkaaluevaraukset ja kehittämismerkinnät. Maakuntakaavaluonnos valmistuu alkuvuodesta 2015. Mikko Koponen selostaa asiaa kokouksessa. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Maakunnallinen työpaikka-alueselvitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 24.10.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella työpaikka-alueselvityksen hyödyntämisestä rakennesuunnitelmaehdotuksessa Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 139 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET, ARA-TUOTANTO VUOTEEN 2040 Seutujohtaja Nurminen 13.10.2014 Kaupunkiseudun kuntien valtuustot ovat hyväksyneet vuonna 2010 seudullisen asuntopoliittisen ohjelman vuoteen 2030, jota on toimeenpantu rakennesuunnitelman ja MAL-aiesopimusten kautta. Ohjelmalla on pyritty varautumaan kaupunkiseudun kasvuun asuntopoliittisen keinoin. Ohjelmassa on kuvattu muun muassa asuntotuotannon nykytilaa, yhteiskunnallisia haasteita sekä asuntotuotannon laadullisia ja määrillisiä tavoitteita. Kaupunkiseudun haasteeksi on tunnistettu mm. kohtuuhintaisen vuokra-asumisen lisääminen. Kokonaismäärän lisäksi vuokra-asumisen kysymykset liittyvät kuntien väliseen vastuunkantoon vuokraasuntotuotannossa. Lähtökohtana asuntopoliittisessa ohjelmassa on ollut tarve lisätä vuokra-asuntotuotannon yhteisvastuullisuutta. Asia on ollut myös MAL-aiesopimusten keskeisintä sisältöä. Asuntopoliittisen ohjelman 2030 mukaan kohtuuhintaisten vuokraasuntojen osuus kokonaistuotannosta tulee kaupunkiseudulla nostaa 22 prosenttiin. Tämän pohjalta Ara-tuotannon osuudet on sovittu ajanjaksolle 2008-2030 seuraavasti: Tampere 30 %, Nokia 15 %, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Ylöjärvi kukin 10 % sekä Vesilahti 5 %. Vuokra-asuntotuotannon osuutta sovittiin lisättäväksi nykyisestä varsinkin kaupunkimaisissa kehyskunnissa. Em. tavoitteiden toteutumista on seurattu MAL-aiesopimusseurannan kautta. Kolmen vuoden seurannan perusteella kokonaistavoite, 22 %, on saavutettu, mutta seurantajakson aikana kuntakohtaisten tavoitteiden saavuttaminen on vaihdellut. ARA-asunnot, tuotanto 2011 2013 ARA-tuotannon osuus kokonaistuotannosta Kangasala 56 8,5 % Lempäälä 138 21,4 % Nokia 72 10,6 % Orivesi 0 0,00 % Pirkkala 82 13,8 % Tampere 1498 26,7 % Vesilahti 0 0,00 % Ylöjärvi 129 17,4 % Yhteensä 1975 21,7 % ARA-asuntojen rakentamisen määrään vaikuttavat yleisesti rahoituksen ehdot, asuntojen käyttö- ja luovutusperiaatteet sekä kuntien aratonttien määrä ja sijainti. Myös vuokra-asuntojen alueellisella kysynnällä ja toimijoiden määrällä on vaikutusta. ARA-tuotannon rinnalle on 5/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 mahdollista kehittää kuntien omaa kohtuuhintaista vuokratuotantoa, kuten Tampereen kaupungin oma kohtuuhintainen vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto on. Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelman uudistamisessa kaupunkiseutua on tarkasteltu yhdyskuntarakenteellisten ominaisuuksien ja kehittämistavoitteiden mukaan. Toteutusohjelmassa rakennesuunnitelman alueet on luokiteltu raitiotiehen tukeutuviin tiivistyviin alueisiin, lähi- ja taajamajunan asemanseutuihin, seudulliseen runkobussiin tukeutuviin täydentyviin alueisiin sekä muihin alueisiin. Toteutus on jaksotettu kolmelle aikajänteelle. Keskeisiä asuntopoliittisia ratkaisuja ovat asuntotuotannon mitoitus ja hallintamuodot yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia mukaillen. Rakennesuunnitelman tulee tukea kohtuuhintaisten asuntojen riittävää tarjontaa hyvillä paikoilla. Hyviä paikkoja ovat palveluiltaan monipuoliset kaupunkimaiset alueet, joita syntyy keskuksia vahvistettaessa ja keskusten välistä joukkoliikennettä parannettaessa. Pohjaehdotuksena on, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kokonaismäärää on mahdollista nostaa erityisesti vahvoilla joukkoliikenneväylillä, keskusten ja aluekeskusten tuntumassa. Kokonaismäärän nostolla vaikutetaan positiivisesti asuntomarkkinoiden toimivuuteen. Kohtuuhintaisen vuokratuotannon tavoitteellinen osuus kokonaistuotannosta kunnissa (%) Aspol.ohjelma 2030 ja MAL-aiesopimus 2013-2015 Uusi tavoite 2020 mennessä Uusi tavoite 2030 mennessä Uusi tavoite 2040 mennessä Kangasala 10 15 15 20 Huomioita, perusteita 2 aluekeskusta, raitiotien tulon ennakointi (2040+) Lempäälä 10 15 15 20 2 aluekeskusta, lähijunan 60 min. ja 30 min. ennakointi Nokia 15 15 20 20 1 aluekeskus (jo lähtötilanteessa monipuolinen), lähijunan 60 min. ja 30 min. ennakointi Orivesi 10 10 10 10 1 aluekeskus, taajamajuna Pirkkala 10 15 20 20 2 aluekeskusta, raitiotien tulon ennakointi Tampere 30 30 30 30 1 seutukeskus ja 5 aluekeskusta, ratikan 1. vaihe 2015-2020, laajentumisen ennakointi Vesilahti 5 5 5 5 Ylöjärvi 10 15 15 20 1 aluekeskus, ratikan ennakointi 6/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 24.10.2014 Seutujohtaja Nurminen: Keskustelee asuntotuotantotavoitteiden päivittämisestä rakennesuunnitelmaan 2040 sekä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa edistävistä toimenpiteistä Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 140 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki 14.10.2014 Rakennesuunnitelmaehdotuksesta on valmistunut ensimmäinen versio maankäyttö- ja asuminen työryhmän (MASTO) käsittelyyn 23.10. Tavoitteena on, että työryhmä hyväksyy tuolloin ehdotuksen, ja sen käsittely ja viimeistely tehdään kuntajohtajakokouksissa. Luonnosvaiheen jälkeen rakennesuunnitelmakarttaan on tehty seuraavat muutokset: - Alueet on numeroitu ja selostettu. - Nokian Harjuniityn rajausta on muutettu ja merkintä 2040+ on poistettu. - Ylöjärven Soppeenmäki ja Elovainio on liitetty Ylöjärven keskustan alueeseen ja kokonaisuus on merkitty asumisen ja työpaikkojen alueeksi. - Tampereen Nurmi-Sorilan mitoitusta on nostettu Kuntajohtajakokouksessa tulee selkeyttää vielä eräitä keskusverkon ratkaisuja sekä rakennesuunnitelman kokonaismitoitusta. Kokonaismitoitus on tällä hetkellä 209 000 asukasta, ja eräiltä kunnilta on tullut toiveita nostaa mitoitusta edelleen. Lisäksi kuntajohtajien tulee sopia rakennesuunnitelmassa esitettävistä kohtuuhintaista asuntotuotantoa koskevista tavoitteista. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen tulee ajoittua samassa suhteessa ja samoille aikajaksoille kuin alueiden muu aktiivinen asuinrakentaminen. Kuntajohtajakokous keskustelee rakennesuunnitelmaehdotuksesta 24.10. ja päättää suunnitelman hyväksymisestä 7.11. Seutuhallitus käsittelee asiaa vastaavasti 29.10. ja 26.11.2014. Rakennesuunnitelmaehdotus esitellään myös seutufoorumissa 13.11. Lopullisesta päätöksenteosta vastaavat kunnallisvaltuustot vuoden vaihteessa. Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: - rakennesuunnitelmaehdotus 2040/raportti - rakennesuunnitelmaehdotus 2040/kartta - rakennesuunnitelmaehdotus 2040/toteutusohjelma - kaupunkiseudun liikennehankkeet Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 24.10.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan 8/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 Keskustella rakennesuunnitelman 2040 ehdotuksen valmisteluvaiheesta ja käsittelyaikataulusta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 *** 141 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTOIMINTOJEN SEUDULLINEN KO- KOAMINEN - SOPIMUS SEUDULLISESTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALVELUSTA Kehittämispäällikkö Laine 24.10.2014: Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluiden kehittämisohjelmassa 2012 2016 on asetettu tavoitteeksi luoda seudullinen kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisuus (sis. varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen). Asiaan liittyen kuntayhtymän talousarviossa 2014 on asetettu tavoitteeksi kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoiminnan ja hanketoiminnan seudullinen kokoaminen. Tavoitteeseen liittyen Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat valmistelleet kasvatus- ja opetusalan henkilöstön osaamisen varmistamiseen liittyvän kokonaisuuden, missä osaamiseen vahvistamiseen liittyvät koulutus- ja materiaalipalveluja tuotetaan seudullisesti. Taustalla on erilaisten hankkeiden runsas määrä sekä niiden koordinoimattomuus, jolloin resursseja kuluu samojen kysymysten rinnakkaiseen ratkaisemiseen. Tavoitteena on hyödyntää koordinoidulla verkostoyhteistyöllä olemassa olevat resurssit entistä paremmin. Asian valmistelusta vastannut seutusivistystyöryhmä perustelee seudullisen toimintamallin tarjoavan mahdollisuuksia jatkossa myös laajempaan yhteistyöhön kehittämistoiminnoissa. Valmistelua on operatiivisesti toteuttanut Tampereen kaupunki. Esitettävän sopimuksen sisältönä on, että perustettava Tampereen kaupunkiseudun osaamisen kehittämispalvelu huolehtisi jatkossa kuntien opetusalan henkilöstön osaamisen strategisesta kehittämisestä. Palvelun kohderyhmiä ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstö. Toiminnan lähtökohtia ovat kustannustehokkuus, laatu, tasa-arvo sekä osaamisen hallinta ja ennakointi. Kehittämisen sisältöalueita on viisi (opetussuunnitelmatyön tuki, toimintaympäristön muutokset ja oppimisympäristöjen kehittäminen, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen, osaamisen ennakointi, hallinta ja johtaminen sekä opetusalan johtamiskoulutukset). Toimintamalli jättää mahdollisuuden reagoida myös mahdollisiin akuutteihin kehittämistarpeisiin. Lisäksi malliin on myöhemmin mahdollisesti liitettävissä mm. esimerkiksi seudullisia yksityisen päivähoidon kehittämis- ja valvontatoimintoja. Taustalla olevia tekijöitä hankkeelle ovat mm. Tampereen seudun Osaava -hankkeen puitteissa luodun toimintamallin vakinaistaminen hankerahoituksen loppuessa. Samassa yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus koota yhteen useita kehittämistoimintoja ja pyrkiä näin karsimaan päällekkäistä toimintaa sekä tukemaan eri kehittämishankkeiden synergiaa. Toiminta on tarvelähtöistä suunnittelua ja palvelua, eli vastaa nii- 10/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 hin strategisiin teemoihin, joihin kuntien olisi joka tapauksessa reagoitava. Aloitusvuodeksi on määritelty alustavasti vuoden 2015 alku. Valmistelussa on sovittu edettävän siten, että kunnat ottavat 2015 ensimmäiset askeleet ja osoitettavat pienet rahoitusosuudet nykyisen OSAAVA - rahoituksen lisäksi. Esitetyssä yhteistyömallissa Tampereen kaupunki tuottaa toimintamallin vaatiman henkilöstöresurssin sekä toiminnan vaatimat hallintopalvelut. Palvelua hallinnoidaan Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueen organisaatiossa. Kunnat sitoutuisivat sopimuksen mukaisesti kuntakohtaiseen rahoitusosuuteen sekä mm. ohjaamaan palvelujen sisältöjä ja toteutustapoja vastaamaan omia tarpeitaan Toiminnan kustannukset ovat n. 200 000 euroa, josta henkilöstö- ja hallintokuluja on noin 55 000 ja toimintakuluja 145 000. Toimintakulut kohdistuvat prosesseihin jotka kuntien pitäisi tavalla tai toisella tuottaa joka tapauksessa. Henkilöstö- ja hallintokulut kohdistuvat täydentämään tai korvaamaan kuntien osaamisen kehittämisen suunnittelu-, järjestämis- ja hallinnointiresursseja. Budjetti ja tuotetut palvelut jyvitetään kunnille niiden alle 18 vuotiaan väestön mukaan. Toimintaan haetaan lisäksi kehittämistyötä tukevaa ulkopuolista rahoitusta (Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kehittämisrahoitukset), jonka jälkeen jäävä osuus jaetaan kuntien kesken. Vuonna 2015 kuntien maksama osuus on 23% kokonaisbudjetista eli 46 000. Ulkopuolinen rahoitus voi pienentää toteutuessaan kuntien osuuksia. Tampereen kaupunki laskuttaa toimintavuoden omarahoitusosuuden sopimuksessa mukana olevilta kunnilta. Ehdotus yhteistyömalliksi on käsitelty ja hyväksytty yksimielisesti seutusivistyksen kokouksessa 13.6.2014. Tampereen kaupungin suunnitelmissa on koota lisäksi v. 2015 alusta lähtien toimiva strateginen koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkosto, jonka keskeisinä tehtävinä nähdään kaupungin koulutuksen ja korkeakoulujen välisen yhteistyön ja tutkimustoiminnan koordinointi, koulutusosaamisen viennin koordinointi ja edistäminen korkeakoulujen kumppanina sekä edellä mainittuihin teemoihin liittyvien laajojen hankkeiden koordinointi. Opetusalan seudullinen osaamisen kehittämispalvelu on tärkeä osa tätä verkostoa, sillä niin tutkimusyhteistyö kuin koulutusosaamisen vienti edellyttävät suunnitelmallista ja tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä koko opetushenkilöstössä. Vuoden 2014 loppuun mennessä selvitetään myös Tampereen kaupunkiseudun kuntien halukkuus osallistua edellä kuvattuun koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkostoon. 11/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 24.10.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä sopimuksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 142 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Seutujohtaja Nurminen 13.5.2014 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Strategian tuki on viime vuosina ohentunut, ja strategian uudistamisen tarpeesta on tarve keskustella. Kaupunkiseudun kunnat tunnustelivat seutuyhteistyön syventämistä seutukaupunkiselvityksessä 2013. Päätökset toteuttamisesta siirtyivät eteenpäin. Kuntien toimintaympäristössä on viimeaikoina vahvistunut talouden hallinnan haasteet sekä valmistautuminen sote-uudistukseen. Vuonna 2014 seutuyhteistyö on painottunut rakennesuunnitelman uudistamiseen ja siihen liittyvään liikennejärjestämätyöhön. Palveluyhteistyössä on edistetty kuntalaispalvelujen avautumista yli kuntarajojen (päivähoito ja terveyspalvelut). Uutta palveluvisiota on työstetty sotepalveluissa. Koulutusyhteistyössä on panostettu seudullisen opetussuunnitelmatyöhön, opetuksen kehittämiskeskuksen perustamiseen sekä alkavasti lukiokoulutuksen yhteistyön syventämiseen. Infrapalveluissa on käynnistetty mm. kunnallisteknisten palvelujen tuotteistusta. Myös seudullinen vesihuoltoyhteistyön odotetaan jälleen etenevän. Yhteistoiminta on toteutettu kuntayhtymän hieman pienenneillä voimavaroilla. Vuoden 2015 toimintaa on suunniteltu kuluvan vuoden jatkumona. Vahvana painopisteenä on maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua. Siinä vuonna 2015 on ajankohtaista rakennesuunnitelman 2040 jalkauttaminen, MAL-hankkeiden toteutus ja MAL-sopimusmenettelyn ylläpito. Myös edunvalvontatoimiin mm. uuteen liikennepoliittiseen selontekoon tulee panostaa. Seudullisesti kiinnostavia teemoja ovat lentokenttäkonseptin jatkovalmistelu sekä seuturaitiotien suunnittelun eteneminen. Myös HHT-vyöhykkeen kehitys vaikuttaa kaupunkiseudun maankäytön suunnitelmiin. Yhteistyössä tulee edelleen huomioida myös maakuntakaavoitustyön tukeminen. Palveluyhteistyöhön (kuntalaispalvelut ja tukipalvelut) on mahdollista osoittaa 2015 ajankäyttöä kuntien tarpeiden mukaan. Palveluyhteistyöltä odotetaan ennen kaikkea taloudellisia vaikutuksia. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 30.9. mennessä. 13/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 Seutuyksikön talousarvioraami vuodelle 2015 on laadittu entisen suuruiselle jäsenkuntien maksuosuudelle ja kokonaiskulujen loppusumman nolla kasvulle. Tämä merkitsee, että ns. sitomaton toimintaraha, jolla on voitu toteuttaa seutuyhteistyön toimenpiteitä, vähenee entisestään. Talousraami 25.6.2014 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat 1042300,00 1042300,00 1073600,00 1105800,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1042300,00 1042300,00 1073600,00 1105800,00 Palkat ja palkkiot 450200,00 461500,00 475300,00 489600,00 Sivukulut 90800,00 93100,00 95900,00 98800,00 Henk.kulut yht. 541000,00 554600,00 571200,00 588400,00 Palvelujen ostot 423400,00 408000,00 420200,00 432800,00 Vuokrat 54000,00 55400,00 57100,00 58800,00 Tarv., yms. 17900,00 18300,00 18800,00 19400,00 Kaluston hankinta 6000,00 6000,00 6200,00 6400,00 Menot yht. 1042300,00 1042300,00 1073500,00 1105800,00 Toimintakate 0 0 0 0 Jäsenkuntien maksuosuudet 25.6.2014: TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö 31.12.2013 % SY Yhteensä Yhteensä euroa % 369 Yhteensä 525 100 1 042 300 1 042 300 1 042 300 0 0,0 Kangasala 30 345 8,2 85 593 85 593 86 030-438 -0,5 Lempäälä 21 829 5,9 61 572 61 572 61 226 346 0,6 Nokia 32 690 8,8 92 207 92 207 92 393-186 -0,2 Orivesi 9 630 2,6 27 163 27 163 27 332-169 -0,6 Pirkkala 18 369 5,0 51 812 51 812 51 768 45 0,1 Tampere 220446 59,7 621 801 621 801 620 885 916 0,1 Vesilahti 4 473 1,2 12 617 12 617 12 671-54 -0,4 Ylöjärvi 31 743 8,6 89 536 89 536 89 997-461 -0,5 S Seutusihteeri Pohjonen 7.10.2014 Seutuhallituksen lähettämästä talousarvioraamista ja vuoden 2015 toiminnan painopisteistä ovat lausunnon antaneet Orivesi, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Oriveden kaupunki toteaa lausunnossaan: Että talousarvion maksuosuus on linjassa Oriveden kaupungin tiukan talouden kanssa, että vuodelle 2015 suunnitellut painopistealueet tukevat osaltaan myös Oriveden kehittämistä ja että Oriveden kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että vaikutetaan liikennepoliittiseen selontekoon siten, että 9-tie saataisiin nelikaistaiseksi. 14/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 Pirkkalan kunta toteaa lausunnossaan: Raamiehdotuksesta voidaan todeta, että kuntayhtymä talousarvion valmistelussa on huomioitu kuntien taloudellisen liikkumavaran kaventuminen ja maksuosuuden korotus on myös Pirkkalan kunnan osalta erittäin maltillinen. Kuntayhtymän tulee suunnitella ja rahoittaa toimintansa jäsenkuntien maksuosuuksilla, jolloin ei synny tarvetta hankekohtaisille kuntien rahoitusosuuksille. Talousarvioon painopisteisiin sisältyvän rakennusvalvonnan yhteistyön syventämisen yhteydessä olisi syytä selvittää samalla ympäristönsuojelun yhteistyötä. Tampereen kaupunki toteaa lausunnossaan: Tampereen kaupungin näkökulmasta sote-uudistusta voidaan pitää niin merkittävänä myös seutuyhteistyöhön vaikuttavana uudistuksena, että ainakin vuoden 2015 alkupuoliskolla on tarvetta keskittyä tähän uudistukseen. Kun uudistuksen vaikutukset ovat selvillä, on syytä palata kysymykseen siitä, miten ja millä organisaatioratkaisuilla seudullista yhteistyötä tehdään kaupunkiseudulla. Tampereen kaupungin näkökulmasta MAL-kokonaisuuden tulee olla vahva yhteistyön painopiste. Kaupunkiseudun kuntien yhteinen vaikuttaminen sote- järjestämislakiin ja sen toimeenpanoon jatkuu vuonna 2015. Tämä yhteistyö konkretisoituu suoraan kuntien välisenä yhteistyönä, mutta kaupunkiseudun kuntayhtymän resursseja tulee voida tarvittaessa hyödyntää sote- palveluiden tuottamismallien pohdinnassa. Muilta osin palveluyhteistyökohteissa tulee keskittyä sellaisiin yhteistyökohteisiin, joista on kunnille selvää taloudellista hyötyä ja joiden selvitysvaihetta edeltää kaupunkiseudun kuntien yhteinen näkemys selvitystarpeesta. Tampereen kaupunginhallitus antoi talousarvion kehysvalmistelussa kaupungin yksiköille ohjeeksi valmistella vuoden 2015 talousarvio enintään vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion tasolle. Kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna kaupungin vuoden 2015 talousarvio joudutaan laatimaan menojen osalta miinuskasvuun, mikä edellyttää tehokkaita menojen sopeuttamistoimenpiteitä. Kuntatalouden ja kaupungin talouden näkymät vuodelle 2015 ovat hyvin kireät. Kaupunginhallitus edellyttää, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän vuoden 2015 talousarvio valmistellaan kaksi (2) prosenttia pienempänä vuoden 2014 talousarvion tasoon verrattuna. Ylöjärven kaupunki toteaa lausunnossaan: MAL-yhteistyön lisäksi kuntayhtymä esittää toiminnan painopistealueeksi vuodelle 2015 useita palveluyhteistyöhön liittyviä aihioita (esim. lukioyhteistyön syventäminen, rakennusvalvontayhteistyön syventäminen, ikäihmisten kotihoidon parhaat käytännöt jne.). Valitut painopisteet ovat sinänsä kannatettavia nostoja yhteistyökeskustelun pohjaksi. 15/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 Mahdollisesti kumpuavista konkreettisista toimista ja niiden jatkotyöstämisestä tulee kuitenkin päättää vielä tapauskohtaisesti erikseen. Raamissa esitetään, että kuntayhtymän menot pysyvät vuoden 2014 tasolla ja kuntien maksuosuuksiin ei esitetä muutoksia. Tämä on kannatettava linjaus. Kuntien vaikea taloudellinen tilanne ja edessä olevat talouden tasapainotushaasteet tulee huomioida myös kuntien yhteisorganisaatioiden taloussuunnittelussa. Yläjärven maksuosuus on 89 536 euroa. Kuntien lausuntojen jälkeen seutuyksikön talousarvioesitys on valmisteltu siten, että se merkitsee yhden prosenttiyksikön (10 423 euron) vähennystä kokonaismenoissa ja kuntien maksuosuuksissa. Koska käyttömenoissa toteutuu korotuksia vuoden 2015 aikana, niin tämä vähennys merkitsee kaikkiaan 18 500 euron vähennystä sitomattomaan kehittämisrahaan, jota talousarvioon 2015 sisältyy 209 700 euroa (228 200 v. 2014). Sitomaton kehittämisraha on vuoden 2015 talousarviossa 0,57 euroa/asukas, kun tavoitteena on ollut säilyttää 1 euroa/asukas taso. Jäsenkuntien kokonaiskustannukset seutuyhteistyöstä ovat pysyneet vakaalla tasolla vaihdellen huippu vuoden 2008 tasosta 3,1 euroa/asukas vuoden 2015 talousarvioesityksen 2,8 euroa/asukas tasoon. Talousarvion laadinnassa on käytetty Tampereen kaupungin vuodelle 2015 antaman konserniohjeen mukaisia laskentaperusteita. Seutuyksikön talousarvioesitys vuodelle 2015 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat 1042300,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht. 1042300,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 Palkat ja palkkiot 450200,00 471500,00 485600,00 500200,00 Sivukulut 90800,00 88700,00 91400,00 94100,00 Henk.kulut yht. 541000,00 560200,00 577000,00 594300,00 Palvelujen ostot 423400,00 395100,00 407000,00 419200,00 Vuokrat 54000,00 63100,00 65000,00 67000,00 Tarv., yms. 17900,00 7400,00 7600,00 7800,00 Kaluston hankinta 6000,00 6000,00 6200,00 6400,00 Menot yht. 1042300,00 1031800,00 1062800,00 1094700,00 Toimintakate 0 0 0 0 Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015 TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö 31.12.2013 % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä 369 525 100 1 031 877 1 031 877 1 042 300-10 423-1,0 Kangasala 30 345 8,2 84 737 84 737 86 030-1 294-1,5 Lempäälä 21 829 5,9 60 956 60 956 61 226-270 -0,4 Nokia 32 690 8,8 91 285 91 285 92 393-1 108-1,2 Orivesi 9 630 2,6 26 891 26 891 27 332-440 -1,6 Pirkkala 18 369 5,0 51 294 51 294 51 768-473 -0,9 Tampere 220 446 59,7 615 583 615 583 620 885-5 302-0,9 Vesilahti 4 473 1,2 12 491 12 491 12 671-180 -1,4 Ylöjärvi 31 743 8,6 88 640 88 640 89 997-1 356-1,5 16/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 MAL-verkostolle on laadittu vuodelle 2015 jäsenalueiden ja muiden rahoittajien kokonaisrahoituksen mukaisesti talousarvio, joka on tulojen ja menojen loppusumaltaan 181 000 euroa. Talousarvioesitys on laadittu samoin laskentaperustein kuin seutuyksikön talousarvioesitys. Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta 2020, rakennesuunnitelmasta 2040, MAL-aiesopimuksesta 2013-2015 sekä kuntien antamista lausunnoista johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Seututyöryhmät ovat omalta osaltaan käsitelleet ja hyväksyneet vuoden 2015 tavoitteet. Tarkemmin tavoitteet on kuvattu liitteenä olevassa talousarviossa. Liitteet: - Talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma 2015-2017 - Kuntien lausunnot talousarvioraamista Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 24.10.2014 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella liitteen mukaisesta talousarvioehdotuksesta Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 * 143 KESKUSTELUASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: - Kuntaprosessien tuottavuuden kehittäminen. - Ennakkotiedot elokuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2014 Muutos, tammielo Muutos%, tammi-elo Väkiluku, 31.8.2014 Työttö tömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 345 39 0,1 % 30 384 11,3 11,8 Lempäälä 21 829 348 1,6 % 22 177 10,5 10,9 Nokia 32 690 105 0,3 % 32 795 13,3 14,6 Orivesi 9 630-15 -0,2 % 9 615 12,8 13,6 Pirkkala 18 369 153 0,8 % 18 522 10,8 10,5 Tampere 220 446 1 667 0,8 % 222 113 16,6 16,7 Vesilahti 4 473 19 0,4 % 4 492 9,6 10,2 Ylöjärvi 31 743 337 1,1 % 32 080 11,8 12,0 Kaupunkiseutu 369 525 2 653 0,7 % 372 178 14,7 14,9 Kehyskunnat 149 079 986 0,7 % 150 065 11,7 12,2 Pirkanmaa 500 166 2 158 0,4 % 502 324 14,1 14,5 Suomi 5 451 270 14 020 0,3 % 5 465 290 12,2 12,5 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Kokoustiedotteet: INFRA 1.10.2014 18/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 144 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 12.9.2014 Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Vesihuoltoyhteistyön eteneminen Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle RAVA jatkopolku 24.9.2014 YHTEISKOKOUS SEUTUHALLITUKSEN KANSSA, ehdotuksia yhteisiksi asioiksi: RAKENNESUUNNITELMA, VESIHUOLTO, TOISEN ASTEEN KEHITTÄMINEN, MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi (MALverkoston selvitys) 26.9.2014 RASU 2040 vaikutusten arviointi, luonnos RASU 2040 toteuttamisohjelma, luonnos Rakennusvalvonnan jatkotoimenpiteet Seututietohankkeen työvaihe ja vuoden 2015 hankesuunnitelma 10.10.2014 Toinen aste Vesihuolto MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi Seutuviestinnän kehittämistarpeet TOT 1-8/2014 24.10.2014 Maakunnallinen työpaikka-alueselvitys Aspol keskustelu RASU2040 ehdotus, keskustelu Sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Talousarvio 2015, keskustelu 7.11.2014 RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN AiRRport 2. Vaihe, työn eteneminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen toinen aste keskustelu jatkuu Talousarvio 2015, hyväksyminen 21.11.2014 2.12.2014 (tiistai) 5.12.2014 19.12.2014 SH + KJK illanvietto 19/20

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 16/2014 24.10.2014 145 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.58. 20/20

KOKOUSTIEDOTE 5.11.2014 LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄN KOKOUS 5.11.2014 LÄNTISET HANKKEET Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto ovat teettäneet syksystä 2013 lähtien suunnittelua ns. läntisten hankkeiden alueella. Toimeksianto sisältää läntisen ratayhteyden (ml. yhdysrata ja uusi järjestelyratapiha), valtatien 3 uuden yhteyden Kulju-Marjamäki-Pirkkala sekä 2-kehän yhteyden välillä lentokenttä-sääksjärvi suunnittelun sillä tarkkuudella että aluevaraukset on huomioitavissa maakuntakaavassa 2040. Erika Helin Pirkanmaan ELYstä esitteli kokouksessa suunnittelutilannetta ja vaihtoehdoista laadittua vaikutustenarviointia. Suunnittelutyö on valmistumassa marraskuun 2014 aikana. Suunnittelussa on edelleen mukana kaikista väylistä useampia vaihtoehtoisia linjauksia. Työn aikana ei todennäköisesti tulla valitsemaan lopullisia linjauksia vaan maakuntakaavan luonnokseen tultaneen jättämään joitakin vaihtoehtoja. Rakennesuunnitelmaan päätettiin merkitä kyseiset väylät periaatteellisina eikä merkinnällä oteta kantaa tarkkaan sijaintiin. Valtatien 3 uusi linjaus on valtakunnallisesti merkittävä hanke, joka myös lisää alueen vetovoimaisuutta yritysalueena. Uudelle moottoritieluokkaiselle (nopeusrajoitus 120 km/h) linjaukselle arvioidaan siirtyvän noin kolmasosa nykyisen valtatien 3 liikenteestä eli noin 20-30 000 ajoneuvoa/vrk. 2-kehä puolestaan on maankäyttöä palveleva seututie-tasoinen väylä, jonka nopeusrajoitus tullee olemaan 60 km/h. RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Rakennesuunnitelmasta on valmistunut ehdotus, joka koostuu kartasta ja selostuksesta. Selostukseen on sisällytetty toteutusohjelma. Liikennejärjestelmätyöryhmä hyväksyi rakennesuunnitelmaehdotuksen kartta-osuuden ja siten ehdotuksen sisällön. Selostusta voi vielä kommentoida keskiviikkoon 12.11. asti. Kokouksen pöytäkirjaan liitetään Liikenneviraston laatima listaus liikennehankkeiden toteutumisen epävarmuustekijöistä ja näkökulmia sisällytetään myös selostukseen. Epävarmuutta todettiin sekä teknisesti (esim. uudet lähijunaliikenteen seisakkeet Tampere-Lielahti välillä) että erityisesti hankkeiden rahoitukseen liittyen (esim. kuntien rahoitusosuus 2-kehän toteutuksessa). Kuntajohtajakokous keskustelee rakennesuunnitelmaehdotuksesta 7.11. ja päättää suunnitelman hyväksymisestä 21.11. Seutuhallitus käsittelee asiaa vastaavasti 26.11.2014 ja 17.12. Rakennesuunnitelmaehdotus esitellään myös seutufoorumissa 13.11. Lopullisesta päätöksenteosta vastaavat kunnallisvaltuustot vuoden 2015 alussa. Kokouksessa olivat läsnä: Risto Laaksonen pj. (Tampere), Mikko Ilkka (Kangasala), Antti Jortikka (Orivesi), Pekka Virtaniemi (Ylöjärvi), Erika Helin (Pirkanmaan ELY-keskus), Jarmo Joutsensaari (Liikennevirasto), Katariina Myllärniemi (LVM), Päivi Nurminen, Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä siht. (TKS) Seuraava liikennejärjestelmätyöryhmän kokous on 3.12.2014 klo 9.15. Lisätietoja: Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p. 040 503 4237

KOKOUSTIEDOTE SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS 29.10.2014 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 LUONNOKSEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA TOTEUTUSOHJELMAN LAATIMINEN Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmatyö 2040 etenee sovittujen vaiheiden mukaisesti. Seutuhallitus hyväksyi kokouksessaan raportin rakennesuunnitelman luonnoksen vaikutustenarvioinnista. Seutuhallitus hyväksyi myös toteuttamisohjelman laadinnan perusteet. Luonnoksen vaikutuksia on arvioitu laajoista näkökulmista: 1) kaupunkiseudun imago ja omaleimaisuus sekä sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset, 2) vaikutukset kaupunkiseudun kilpailukykyyn ja elinkeinoihin, 3) energiatehokkuus sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 4) luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset 5) liikenteelliset vaikutukset ja 6) taloudelliset vaikutukset. Rakennesuunnitelman toteuttamisohjelma laaditaan asuinalueiden yhdyskuntarakenteellisten ominaisuuksien kuntakohtaisen lähestymisen sijaan. Siihen sisällytetään asuinalueisiin ja asuntotuotantoon, työpaikkaalueisiin, liikenneinvestointeihin sekä palveluverkkoon liittyvät ja keskenään yhteen sovitetut tiedot. Toteuttaminen ohjelmoidaan jaksoille 2015 2020, 2021 2030 ja 2031 2040. SEUTUVIESTINTÄ Kokouksessa käsiteltiin seutuviestinnän seurannan tulokset, ja hyväksyttiin toimenpiteet seutuviestinnän tehostamiseen jäsenkunnissa. Keskeiset toimielimet seutuviestintäkäytäntöjen jatkuvassa parantamisessa ovat kunnallishallitukset ja valtuustot. Lautakuntatasolla tapahtuvassa seutuviestinnässä on suurin kehittämistarve. Kuntien viranhaltijat voivat hyödyntää kokoustiedotteita seutuviestinnän systematisoinnissa. Seutuhallitus keskusteli myös päättäjien omaehtoisesta tiedonhaun lisäämisestä, ja päätti hyödyntää siinä kuntayhtymän extranet-sivuja. KUNTAYHTYMÄN TOTEUTUNUT TOIMINTA 1.1. 31.8.2014 Kuntayhtymän toiminta on toteutumassa hyvin yhtymäkokouksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Vastaavasti myös kuntayhtymän talous on toteutumassa tasapainoisena. Kokouksessa olivat läsnä: Kokouksessa olivat läsnä: Helena Rissanen, 1. vpj (Pirkkala), Ari Perämaa 2. vpj. (Vesilahti), Mikko Aaltonen (Tampere), Atanas Aleksovski (Tampere), Tiina Elovaara (Tampere), Killi Jokila (Lempäälä), Tuomo Kaminen (Ylöjärvi), Jarmo Kork (Nokia), Heikki Lyytinen (Kangasala), Marjo Mäkinen-Aakula (Orivesi) ja Ilkka Sasi (Tampere), Elina Siren (Tampere). Kokousmateriaalit löytyvät: tampereenseutu.fi - päätöksenteko seutuhallitus kokoukset 2014 Lisätietoja: Seutujohtaja Päivi Nurminen puh. 040 754 3692

KOKOUSTIEDOTE 27.10.2014 MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS 23.10.2014 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUS Työryhmä kävi läpi alustavan rakennesuunnitelmaehdotuksen karttaa, raporttia ja toteutusohjelmaa. Rakennesuunnitelmaehdotusta täydennetään luonnosvaiheen vaikutusten arviointia koskeneilla johtopäätöksillä. Lisäksi Lentolan-Vatialan alueen kokonaisuutta muutetaan niin, että erillinen Vatialan lähipalvelukeskusmerkintä poistetaan, mutta Lentolan aluekeskuksen kasvuvyöhyke ulotetaan kattamaan myös Vatialan. Lentolan ratkaisuun viitaten, rakennesuunnitelman 2040 alue- ja lähipalvelukeskusten jaottelu eroaa Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 perusratkaisujen alakeskusrakenteesta. Ylöjärven keskustaa vahvistetaan rakennesuunnitelmaehdotuksessa korottamalla mitoitusta 5000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Nurmi-Sorilan mitoitusta korotetaan 4000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Työryhmässä todettiin, että rakennesuunnitelman mitoituksen sisältämä toteutusvara (ylimitoitus) kohdistuu pääasiassa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, erityisesti keskuksiin. Rakennesuunnitelman toteuttamisen suhteen toteutusvara on tällöin paremmin hallittavissa ja säädettävissä kuin tilanteessa, jossa toteutusvaraa olisi erityisen paljon reuna-alueilla. Rakennesuunnitelmaehdotuksessa esitetään kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon vahvistamista nykyisistä tavoitteista. Asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 ja MAL-aiesopimuksessa 2013-2015 määritelty tavoite kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon 22 % osuudesta seudun kokonaistuotannosta korotetaan maltillisesti ja vaiheittain vuoteen 2040 mennessä. Korotus tapahtuu kehyskunnissa sen mukaan, miten yhdyskuntarakenteellinen kehitys luo asuntotuotannolle edellytyksiä. Tampereen osalta ehdotuksessa esitetään nykyisiä tavoitteita vastaavaa 30 % osuutta kohtuuhintaiselle vuokratuotannolle. Riittävällä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisella taataan monipuoliset asumismahdollisuudet, jolla vastataan mm. elinkeinoelämän tarpeisiin, opiskelijaystävälliseen kaupunkiseutuun ja yhteisvastuulliseen asuntopolitiikkaan. Masto-työryhmä päätti, että rakennesuunnitelmaehdotus viimeistellään ehdotuksen hyväksymistä varten 10.11.2014 pidettävään työryhmän kokoukseen. Kuntajohtajat keskustelevat ehdotuksesta 7.11. ja päättävät sen hyväksymisestä 22.11.2014. Seutuhallituksen vastaavat käsittelyt ovat 26.11. ja 17.12.2014. Kokouksessa olivat läsnä: Markku Lahtinen, pj. (Kangasala), Auli Heinävä (Tampere), Kaisu Anttonen (Tampere), Ilari Rasimus (Lempäälä), Asko Riihimäki (Nokia), Päivi Valkama (Orivesi), Matti Jääskeläinen (Pirkkala), Ritva Kangasniemi (Ylöjärvi), Leena Strandén (ELY-Pirkanmaa), Hanna Djupsjöbacka (Pirkanmaan liitto), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Päivi Nurminen (TKS), Katja Seimelä (TKS), Tero Piippo (MAL-verkosto). Seuraavat Maston kokoukset ovat: 10.11.2014 klo 11-13, seututoimisto 4.12.2014 klo 13-15, seututoimisto Lisätietoja: seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, puh. 040 579 3396

KOKOUSTIEDOTE 20.10.2014 SEUTUSOTEN KOKOUS 20.10.2014 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT Seutufoorumi pidetään 13.11.2014 ja työryhmää kehittämispäivää vietetään pe 30.1.2015 Seutujohtaja Nurminen kertoi seutuviestinnän uudistuksista. 4 KEHITYSVAMMAHUOLLON ALUEELLINEN PALVELURAKENNEMUUTOS Työryhmä merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen ja asiakasmääräennusteet 2015 vuoden alusta. Ylisen toiminnan lakkauttamisen aiheuttaman tarpeen ratkaisemiseksi esiteltiin erilaisia ratkaisuja kustannuksineen. PSHP ja kunnat jatkavat neuvotteluja asiakkaiden sijoituksesta. Asiaan sovittiin palattavan myöhemmin tilannekatsauksen muodossa. 5 SOTE-TIETOHALLINNON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN AKUSTI MALLIN MUKAISEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Asian valmistelu merkittiin tiedoksi. Tampereen kaupunki ja PSHP jatkavat neuvotteluja projektin käynnistämisen vastuutahosta ja rahoittajasta. Asia päätettiin viedä kuntajohtajakokoukseen keskusteltavaksi 7.11.2014. 6 ESITYSLUONNOS SOTE JÄRJESTÄMISLAIKSI LAUSUNNOT Työryhmä keskusteli sote-alueen valmistelusta ja kuntien näkemyksistä. Työryhmä kävi läpi alueen sote-valmistelun aikataululuonnoksen sekä valmisteluryhmässä käytyä keskustelua. 7 MUUT ASIAT Puheenjohtaja Kuosmanen ilmoitti, että työryhmän puheenjohtaja todennäköisesti vaihtuu seuraavan vuoden alusta. Läsnä kokouksessa olivat: Osallistujat: Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere, pj. Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Tirronen Anniina vs.tilaajapäällikkö Tampere (saap. 14.26) Santalahti Anne terveys- ja sosiaalijohtaja Ylöjärvi Halme Eeva perusturvajohtaja Nokia Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula perusturvajohtaja Pirkkala, vpj. Partanen Pirkko sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Karttunen Tiina T. tietohallintokoordinaattori Tampere Salminen Tuula suunnittelija Lempäälä Kahila Arto tietohallintojohtaja Kehyskunnat Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere

Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, sihteeri Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Mäkinen Sari ylilääkäri Parikka Tuulikki toimialuejohtaja PSHP Seuraava seutusoten kokous on 12.12.2014 klo 13.00. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Toni K. Laine puh. +358405881902

KOKOUSTIEDOTE 20.10.2014 SEUTUSOTEN KOKOUS 20.10.2014 3 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT Seutufoorumi pidetään 13.11.2014 ja työryhmää kehittämispäivää vietetään pe 30.1.2015 Seutujohtaja Nurminen kertoi seutuviestinnän uudistuksista. 4 KEHITYSVAMMAHUOLLON ALUEELLINEN PALVELURAKENNEMUUTOS Työryhmä merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen ja asiakasmääräennusteet 2015 vuoden alusta. Ylisen toiminnan lakkauttamisen aiheuttaman tarpeen ratkaisemiseksi esiteltiin erilaisia ratkaisuja kustannuksineen. PSHP ja kunnat jatkavat neuvotteluja asiakkaiden sijoituksesta. Asiaan sovittiin palattavan myöhemmin tilannekatsauksen muodossa. 5 SOTE-TIETOHALLINNON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN AKUSTI MALLIN MUKAISEN TIETOHALLINTOYHTEISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Asian valmistelu merkittiin tiedoksi. Tampereen kaupunki ja PSHP jatkavat neuvotteluja projektin käynnistämisen vastuutahosta ja rahoittajasta. Asia päätettiin viedä kuntajohtajakokoukseen keskusteltavaksi 7.11.2014. 6 ESITYSLUONNOS SOTE JÄRJESTÄMISLAIKSI LAUSUNNOT Työryhmä keskusteli sote-alueen valmistelusta ja kuntien näkemyksistä. Työryhmä kävi läpi alueen sote-valmistelun aikataululuonnoksen sekä valmisteluryhmässä käytyä keskustelua. 7 MUUT ASIAT Puheenjohtaja Kuosmanen ilmoitti, että työryhmän puheenjohtaja todennäköisesti vaihtuu seuraavan vuoden alusta. Läsnä kokouksessa olivat: Osallistujat: Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere, pj. Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Salkoaho Tuukka yhteyspäällikkö Tampere Tirronen Anniina vs.tilaajapäällikkö Tampere (saap. 14.26) Santalahti Anne terveys- ja sosiaalijohtaja Ylöjärvi Halme Eeva perusturvajohtaja Nokia Nieminen Raimo T. pääluottamusmies henkilöstön edustaja Paavilainen Paula perusturvajohtaja Pirkkala, vpj. Partanen Pirkko sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Vesilahti Karttunen Tiina T. tietohallintokoordinaattori Tampere Salminen Tuula suunnittelija Lempäälä Kahila Arto tietohallintojohtaja Kehyskunnat Oksala Jarkko tietohallintojohtaja Tampere

Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, sihteeri Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Mäkinen Sari ylilääkäri Parikka Tuulikki toimialuejohtaja PSHP Seuraava seutusoten kokous on 12.12.2014 klo 13.00. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Toni K. Laine puh. +358405881902

Ehdotus KJK 21.11.2014

Sisällysluettelo 1 Suunnittelun lähtökohdat... 3 1.1 Kehitystrendit... 3 1.2 Rakennesuunnitelman uudistaminen... 4 2 Suunnittelualue... 5 3 Rakennesuunnitelman tavoitteet... 6 4 Rakennesuunnitelmaehdotus... 9 4.1 Kasvuun varautumisen laskelmat... 11 4.2 Vahvat ja monipuoliset keskukset... 14 4.2.1 Palveluverkon seudullinen tarkastelu... 14 4.2.2 Keskukset rakennesuunnitelmaehdotuksessa... 15 4.3 Asuntotuotanto ja laadukkaat asuinympäristöt... 17 4.3.1 Asumisen painopistealueet... 17 4.3.2 Asuntotuotantotavoitteet... 19 4.3.3 Asumisen laatutavoitteet... 22 4.4 Riittävä työpaikka-alueiden tarjonta... 24 4.5 Liikenne... 26 4.5.1 Kävely ja pyöräily... 27 4.5.2 Joukkoliikenne... 27 4.5.3 Tieverkko... 29 4.5.4 Liityntäpysäköinti... 30 4.5.5 Liikenneyhteydet seudun ulkopuolelle... 30 4.6 Vaikutuksista... 31 5 Toteutusohjelma... 34 6 Jatkotoimenpiteitä lähivuosille... 43 Liite 1: Rakennesuunnitelman uudistamisen vaiheet... 45 Liite 2: Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet... 46 Tiivistelmä Hyvä seutusuunnittelu tarvitsee yhteisen vision ja välineet sen toteuttamiseksi. Rakennesuunnitelma 2040 on Tampereen kaupunkiseudun kuntien ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa rakennesuunnitelman 2030 tavoitteita. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on 480 000 asukasta vuonna 2040. Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä. Tämä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan noin 90 000 asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon varaudutaan yhteisvastuullisesti. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elinvoimaisia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymiä. Keskukset kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä sekä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miellyttäviä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen lisäystä tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoitetaan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin sekä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin. Toteutusohjelmalla tarkennetaan asuin- ja työpaikka-alueiden, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuosikymmeninä vuoteen 2040. 2

1 Suunnittelun lähtökohdat Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä ohjaava seudullinen suunnitelma. Se tarkastelee kaupunkiseutua kokonaisuutena, sovittaa yhteen kuntien maankäyttöä ja esittää ratkaisuja kestävän kasvun toteuttamiseksi. 1.1 Kehitystrendit Rakennesuunnitelman tavoitevuosi on 2040 eli 25 vuotta tästä eteenpäin. Aikajänteen vuoksi kaupunkiseudun suunnittelussa on huomioitava kehitystrendit ja pyrittävä varautumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tampereen kaupunkiseutu haluaa kehittyä strategiavisionsa mukaisesti vetovoimaisena alueena sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijänä. Kaupunkiseudun toimintaympäristöön vaikuttavia muutostrendejä ovat mm. globalisaatio, ilmastonmuutos, teknologian kehitys ja ikääntyminen. Globalisaatio merkitsee kaupunkiseutujen välisen kilpailun voimistumista. Ihmisten valinnoissa elinympäristön laatutekijöiden merkitys korostuu. Myös elinkeinoelämän toimintaedellytykset ovat kilpailukyvyn kannalta oleellinen: seudun on oltava houkutteleva yrityksille ja niiden työvoimalle. Kaupungistumisen ennustetaan jatkuvan ja lisäävän keskeisten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestön määrää. Osa väestönkasvusta tulee ikääntyvästä väestöpohjasta, joka luo painetta julkistalouksille. Toisaalta pidempien elinkaarien yhteiskunta tarkoittaa aktiivisia eläkeläisiä liikkumisessa ja kuluttamisessa. Tampere on korkeakouluineen vahva opiskelijakaupunki. Opiskelijat ovat tärkeä voimavara ja tulevaisuuden osaamispotentiaali. Kaupunkiseudun ratkaisujen tulee puhutella myös nuorempia ikäluokkia. Kuvat: Seutujen välinen muuttoliike 2001 2010 ja huoltosuhde-ennuste vuodelle 2040. Seutujen välisessä muuttoliikkeessä vahvin kasvu sijoittuu Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -akselille. Huoltosuhteen osalta yliopistokaupunkien seudut ovat muuta maata kestävämmässä tilanteessa. Lähde: ALLI 2013. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan mukaan kasvukeskukset keräävät muuttajia pääasiassa muista kaupungeista. Seutujen välinen muuttoliike koostuu nuorista aikuisista ja suuntautuu suurimmille kaupunkiseuduille. Muuttoliike muovaa asutusrakennetta luonnollista väestönmuutosta voimakkaammin ja vaikuttaa alueen asukkaiden ikärakenteeseen. Muuttoliike lisää välillisesti myös luonnollista väestönkasvua. Kasvualueilla sisäinen liikenne lisääntyy samalla kun kaupunkien välisen liikenteen määrä pääväylillä kasvaa. Joukkoliikenneyhteyksien tarve lisääntyy kasvavilla seuduilla. 3

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiristyviin päästötavoitteisiin pääsemiseksi kaupunkiseudulla tarvitaan energia- ja resurssitehokkaita valintoja ja ratkaisuja maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Yhdyskuntarakenteen kehityksellä kaupunkiseututasolla on suuri merkitys päästöjen vähentämisessä. 1.2 Rakennesuunnitelman uudistaminen Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan 29.5.2013 rakennesuunnitelman 2030 uudistamisen. Uudistettu rakennesuunnitelma pohjautuu valtuustojen vuonna 2010 hyväksymään rakennesuunnitelmaan, johon on tuotu ajan aiheuttamat muutostarpeet. Kuva: Yhdyskuntarakenteellisten kehitysurien vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin vuonna 2050. Lähde: ALLI 2013. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian (2010) visoina on olla Suomen kärkitasoa CO2-päästöjen vähentämisessä. Vähennystavoite vuoteen 2030 on vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen. Merkittävät yhdyskuntarakenteelliset ja sitä kautta kuntataloudelliset, ekologiset ja ilmastoon liittyvät vaikutukset saavutetaan alueiden ja liikennehankkeiden toteutuksen oikealla ajoittamisella. Siksi yhdyskuntarakenteen kehittämisen pääpainon tulee olla nykyiseen rakenteeseen sijoittuvissa hankkeissa. Kuva: Uudistettava rakennesuunnitelma 2030 Uudistamisessa on ollut keskeistä seudun väestöennusteen päivittäminen sekä ennusteen vertaaminen yhdyskuntarakenteen kykyyn vastaanottaa kasvua. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen rungoksi on otettu joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen tuoreet suunnitelmat. Uutena kokonaisuutena rakennesuunnitelmaan on liitetty seudullinen palveluverkko. Rakennesuunnitelma hyväksytään valtuustoissa, ja sitä toteutetaan kuntien kaavoitus- ym. toimenpiteiden kautta. Sen sitovuutta vahvistetaan 4

toteuttamisohjelmalla ja seurannalla. Kärkitoimenpiteet sisällytetään MAL-aiesopimukseen. Rakennesuunnitelma kokoaa ja viestittää kaupunkiseudun tuoreimmat linjaukset valmisteilla olevaan Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. Rakennesuunnitelman valmistelu ja työvaiheet sovitettiin yhteen maakuntakaavan valmistelun kanssa. 2 Suunnittelualue Rakennesuunnitelman alue kattaa Tampereen kaupunkiseudun kuntien Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven yhtenäisen taajama-alueen. Tarkastelualue on sama kuin Rakennesuunnitelmassa 2030 lukuun ottamatta Nokian Siuroa, joka on uudistamistyössä kytketty mukaan kaupunkialueen merkittävänä teollisena työpaikkakeskittymänä lähipalveluineen. Rakennesuunnitelma on ensisijaisesti kaupunkialueen kehittämisen työväline. Siinä ei tarkastella koko seudun aluerakennetta ja kehittämismahdollisuuksia, vaan keskitytään ydinkaupunkialueeseen ja siihen kytkeytyviin seudun isoimpiin keskuksiin. Tämän periaatteen selventämiseksi rakennesuunnitelmakartassa esitetään suunnittelualue. Suunnittelualue on pintaalaltaan noin 550 km2 ja se kattaa noin 11 prosenttia kaupunkiseudun kuntien kokonaispinta-alasta. Kuva: Kaupunkiseutua koskeva ote Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 perusratkaisuista (28.4.2014). Lähde: Pirkanmaan liitto. Rakennesuunnitelman 2030 sekä maakuntakaavan 2040 aineiston ohella uudistetun rakennesuunnitelman tausta-aineistona ovat olleet seudun MAL-aiesopimukset ja asuntopoliittinen ohjelma 2030, liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ilmastostrategia, liikennetutkimus 2012, lähijunaliikenteen kehittämisselvitys ja kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030, keskitehokkaan asuinrakentamisen hanke ja keskustabarometri. Työn eri vaiheissa on käyty vuoropuhelua kuntien suunnitelmien ja toimenpiteiden huomioimisesta rakennesuunnitelmassa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Tampereen raitiotien yleissuunnitelma, kuntien merkittävät ajankohtaiset kaavahankkeet ja AiRRport-konseptityö. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa (ALLI) on hyödynnetty kaupunkiseudun tarkastelussa laajemmissa yhteyksissään. Kasvun ohjaaminen ensi sijassa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tiivistäen tukee myös kylien kehittämistä. Kylät tarjoavat kaupunkimaiselle ympäristölle vaihtoehtoisia asumisen ja työnteon paikkoja, ja kylien uudisasukkaat luovat asiakaspohjaa palveluille. Kasvun painottaminen taajaman reunalle uusille asuinalueille todennäköisesti heikentäisi kylien roolia pientalomaisen asumisen paikkoina. Uudet infrastruktuurin laajentumisalueet vaativat myös merkittäviä panostuksia sen sijaan että hyödynnettäisiin olemassa olevia palvelukeskittymiä ydintaajamassa ja kylissä. Elinvoimaratkaisut kylien ja maaseutumaisen alueen kehittämisessä tehdään kuntakohtaisessa suunnittelussa. Näiden alueiden suunnittelussa kunnat hyödyntävät mm. seutuhallituksen hyväksymiä periaatteita asemakaavojen ulkopuolisesta rakentamisesta. 5

3 Rakennesuunnitelman tavoitteet Tavoitteet pohjautuvat valtuustojen vuonna 2010 hyväksymään rakennesuunnitelman 2030 tavoitekokonaisuuteen, joka kuvaa millaista kaupunkiseutua haluamme rakentaa. Seutuhallitus asetti vuonna 2013 uudistettavalle rakennesuunnitelmalle seuraavat tavoitteet tarkempine sisältöineen: 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua 6. Uudistamme liikkumisen tapoja 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 9. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Varaudumme väestön kasvuun Kaupunkiseudun väestö kasvaa syntyvyyden, muuttoliikkeen ja asukkaiden eliniän kasvun myötä. Alue on vetovoimainen, ja kasvun ennakointi on maankäytön keskeisiä kysymyksiä mm. kuntatalouden kannalta. Väestönkasvu turvaa myös uutta työvoimaa yrityksille ja julkiselle sektorille väestön eläköityessä. Kasvun kautta taloudellinen huoltosuhde pysyy kestävänä. Rakennesuunnitelma mitoitetaan noin 4 200 hengen vuosittaiselle kasvulle, mikä tarkoittaa 115 000 hengen väestönkasvua vuoden 2013 alusta ja kokonaisväestöä 480 000 vuoteen 2040 mennessä. Mitoitus vastaa viime vuosien kasvua ja maakuntakaavan laadinnan väestötavoitetta. Kyseessä on varautuminen, jonka tarkoituksena on varmistaa hallittu ja suunnitelmallinen kasvu. Rakennesuunnitelman uudistamisessa kasvu ohjataan seudun kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisesti huomioiden alueiden ominaisuudet, sijainti kaupunkirakenteessa sekä joukkoliikenneverkko ja sen kehittymisedellytykset. Taulukko: Kaupunkiseudun väestönkasvu 2000-luvulla. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 + 3 845 + 4 504 + 3 977 + 3 400 + 4 318 + 4 295 + 5 216 + 4 622 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Keskimäärin + 4 326 + 3 919 + 3 573 + 3 855 + 4 311 + 4 533 + 4 192 Tiivistämme yhdyskuntarakennetta Kaupunkiseudun taloudellinen ja toiminnallinen kilpailukyky perustuu eheään yhdyskuntarakenteeseen ja riittävään asukastiheyteen. Eheä yhdyskuntarakenne tarjoaa asukkaille toimivan asuinympäristön tarvittavine palveluineen sekä yrityksille ja kunnille tuottavuutta edistävän toimintaympäristön. Kasvun ohjaaminen kaupunkirakenteen sisälle vähentää investointien tarvetta ja lyhentää etäisyyksiä. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisellä parannetaan maankäytön yhdyskuntataloudellista vaikuttavuutta. Tiivistämällä taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä sekä vahvistamalla joukkoliikennekäytäviä asutuksen, kaupan, palvelujen ja toimistojen alueena lisätään myös energiatehokkuutta sekä vastataan seudullisen ilmastostrategian tavoitteisiin. Toiminnoiltaan sekoittuneessa yhdyskuntarakenteessa arjen sujuvuus lisääntyy ja eri toimintojen saavutettavuus paranee. Liikkumisen ratkaisuissa tulee huomioida ympäristön viihtyisyys ja esteettömyys. Koska maankäytön muutokset olemassa olevassa rakenteessa ovat haasteellisia, tulee maapoliittisia keinoja käyttää tehokkaasti eheän yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi. Eheyttäminen koskee kaupunkiseudun kaikkia kuntia. Se tulee toteuttaa täydennysrakentamalla nykyisiä alueita niiden ominaispiirteet ja vahvuudet huomioiden. 6

Kasvu luo paineita asemakaavoitetun alueen liepeille. Lieverakentamisen vaikutuksia vähennetään ohjaamalla rakentamista lievealueilla seudullisten periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Kunnat kehittävät maankäyttöä myös kylissä mahdollisuuksiensa mukaan. Suurin osa rakennettavista asunnoista on tulevaisuudessakin omistusasuntoja. Kasvavalla kaupunkiseudulla on kuitenkin tarve lisätä sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa ja sen osuutta erityisesti kehyskunnissa. Tämän kunnat hoitavat yhteisvastuullisesti MAL-aiesopimuksen hengessä, mm. luovuttamalla tontteja ko. tuotannolle. Vuokra-asuntotuotannolle otollisia ympäristöjä ovat erityisesti seudun kaupunkimaiset kunnat. Kehitämme keskustoja ja keskuksia Kaupunkiseudun keskusverkko muodostuu profiileiltaan erilaisten kunta-, ala- ja lähikeskusten ympärille. Keskuksia kehitetään palveluverkon ja liikkumisen solmukohtina ja myös monipuolisina asumisen ja työn ympäristöinä. Tärkeimmät keskukset ovat kuntien ja kaupunkien keskustat, jotka kokoavat ihmisiä paitsi asioimaan myös viihtymään. Kaupan merkitys keskustojen elinvoimalle on olennainen, minkä vuoksi kaupalliset palvelut ohjataan keskustoihin, joukkoliikennekäytävien ja alemmantasoisten keskusten ohella. Tilaa vievä kauppa sijoitetaan asioinnin kannalta tarkoituksenmukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään myös lisäämällä keskusta-asumisen tarjontaa sekä toimisto- ja liiketilatarjontaa. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta Kasvun ohjaaminen nykyiseen rakenteeseen tarjoaa mahdollisuuden asuinympäristöjen monipuolistamiseen. Rakentamispaineista huolimatta uudisrakentaminen tulee tehdä asuinympäristön laatutekijöitä korostaen. Talotyyppien vaihtoehtoja tulee lisätä keskitehokkaalla asuntorakentamisella. Myös seudullisen ja paikallisen viherverkoston huomioiminen parantaa asuinympäristöjä. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua Rakennesuunnitelmalla luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Elinkeinojen tarpeita tarkastellaan seudullisesti ja profiloidaan elinkeinoalueet seudulliseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa, että varataan työpaikka-alueita riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Myös elinkeinojen kehittymiselle tärkeitä lento- ja raideliikenneyhteyksiä kehitetään. Rakennesuunnitelmalla tuetaan älykkään kaupungin, uusiutuvan teollisuuden ja hyvinvointipalveluliiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia. Toimivan yhdyskuntarakenteen varmistamiseksi työpaikkoja sijoitetaan myös toiminnoiltaan sekoittuneille alueille. Uudistamme liikkumisen tapoja Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteisratkaisut ovat avainasemassa liikkumistarpeen vähentämisessä. Liikkumiskulttuuria uudistetaan lisäämällä kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn, osuuksia. Näin vaikutetaan henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysähtymiseen. Joukkoliikenteen vetovoimaa lisätään kehittämällä raideliikennettä ja sopimalla raideliikenteen investointien toteuttamisesta. Ratakapasiteetissa huomioidaan lähiliikenteen tarpeet. Pienin investoinnein liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa kehittämällä matkaketjuja ja älyliikennettä. 7

Parannamme palvelujen saavutettavuutta Kaupunkiseudun rakenteen tiivistyessä palveluverkkoa tulee hyödyntää seudullisesti. Niin kuntien raja-alueilla kuin koko seudun alueella palvelujen avautuessa vähitellen koko väestölle, on palveluverkon seudullinen suunnittelu kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Palveluja sijoitetaan siten, että lähipalvelut julkiset ja kaupalliset ovat hyvin tavoitettavissa myös kävellen ja pyöräillen. Isommalle väestömäärälle suunnatut palvelut sijoitetaan hyvien kulkuyhteyksien ääreen. Vapaa-ajan ja liikuntapalvelujen käyttö kasvaa, minkä vuoksi myös ne tulee sijoittaa joukkoliikenteen vyöhykkeille. Keskusverkossa olevien alakeskusten kytkeytyminen kestäviin kulkumuotoihin huomioidaan. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta Rakennesuunnitelman tavoitteeksi on asetettu, että kunnat sopivat seudullisesti merkittävien hankkeiden sijainnista, ajoituksesta ja toteutuksesta. Hankkeet sijoittuvat kaupunkiseudun alueelle, ja osa niistä on riippuvainen myös valtion toteutuksesta. Hankkeet ovat läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, kehä 2, seudulliset vesihuoltoratkaisut (erityisesti keskusjätevedenpuhdistamo) sekä lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen. Rakennesuunnitelman 2030 laadinnan yhteydessä kunnat eivät ottaneet yhteistä poliittista kantaa mainittuihin hankkeisiin. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Rakennesuunnitelman sitovuutta lisätään aikatauluttamalla sen toteutus toteuttamisohjelman ja kaavoituksen kautta sekä MAL-aiesopimuksella. MAL-aiesopimusmenettelyn jatkamista tavoitellaan vuoden 2015 jälkeen. Maakunta- ja seutusuunnittelu sovitetaan yhteen, ja kaupunkiseudun tahto viestitään koskien mm. joukkoliikenne- ja palveluverkkoratkaisua, maankäytön ja asumisen mitoitusta sekä työpaikkojen sijoittumista. 8

4 Rakennesuunnitelmaehdotus Kuva: Rakennesuunnitelma 2040, ehdotus, 28.10.2014. Kartta on sähköisenä internetissä osoitteessa https://qgiscloud.com/treenseutu/rakennesuunnitelma2040. 9

Keskukset 1 Tampere, keskusta 2 Hervanta 3 Kangasala, keskusta 4 Koilliskeskus 5 Lakalaiva-Härmälä-Partola 6 Lempäälä, keskusta 7 Lentola 8 Lielahti 9 Nokia, keskusta 10 Orivesi, keskusta 11 Pirkkala, keskusta 12 Sääksjärvi 13 Tesoma 14 Ylöjärvi, keskusta 15 Hakkari 16 Harjuniitty 17 Kaukajärvi 18 Kulju 19 Lamminrahka 20 Mäkkylä-Teivaala 21 Metsäkylä 22 Siivikkala 23 Siuro 24 Suorama 25 Vesilahti, kirkonkylä 26 Vuores Muut uudet/merkittävästi kehitettävät asuinalueet tai asuin- ja työpaikka-alueet 27 Hakametsä-Sammonkatu 28 Hallila 29 Hervantajärvi 30 Härmälänranta 31 Järjestelyratapiha 32 Kaukajärvi-Annala 33 Kaukajärvi, pohjoinen 34 Kohmala 35 Lahdesjärvi 36 Lakalaiva 37 Nurmi-Sorila 38 Ojala 39 Orivesi, asema 40 Partola-Naistenmatkantie 41 Pikonlinna 42 Rantaperkiö-Toivio 43 Sammalisto 44 Sankila 45 Santalahti 46 Siltatie 47 Turtola Uudet/merkittävästi kehitettävät työpaikka-alueet 48 Hankkio 49 Kaupin kampus 50 Kolmenkulma 51 Lakalaiva-Lahdesjärvi 52 Lamminrahka, työpaikka-alue 53 Lentoaseman seutu 54 Lentoasemantien alue 55 Linnakallio 56 Linnavuori 57 Marjamäki 58 Oripohja 59 Pitkäniemi 60 Rusko 61 Sääksjärvi, etelä 62 Sääksjärvi, pohjoinen 63 Tarastenjärvi 64 Teivo 65 Uusi-Kuruntie/Siltatie 66 VT3 oikaisu, Lempäälä ja Pirkkala 67 VT12 etelä, Kangasala Vuoden 2040 jälkeen toteutettavat alueet/hankkeet 68 Kulju, asuinrakentamisen painopiste 69 Hakkari-Moisio, asuinrakentamisen painopiste 70 Nurmi-Sorila, laajennus 71 Ruutana, asuinrakentamisen painopiste 72 Saarenmaa, asuin- ja työpaikka-alue 73 Siivikkala, asuinrakentamisen painopiste 74 Siltatie, laajennus 75 Saarenmaa, työpaikka-alue 76 2-kehä pohjoinen, työpaikka-alue 10

4.1 Kasvuun varautumisen laskelmat Rakennesuunnitelmassa on varauduttu 115 000 hengen väestönkasvuun vuoteen 2040 mennessä. Kasvu suunnataan seutuhallituksen keväällä 2014 tekemän linjaratkaisun mukaisesti ensin sisäänpäin kaupunkirakennetta tiivistäen ja keskuksia vahvistaen ja vasta toissijaisesti harkitusti rakennetta laajentaen. Kasvulaskelman lähtötilanteena pidetään ajankohtaa 31.12.2012, jolloin kaupunkiseudulla asui 365 000 asukasta. Suunnittelualueella oli tuolloin 326 985 asukasta, eli noin 90 % kuntien kokonaisväestöstä. Kokonaisuus mitoitetaan noin 4 100 hengen vuosittaiselle kasvulle, mikä tarkoittaa 115 000 hengen väestönkasvua ja 480 000 asukkaan kokonaisväestöä vuoteen 2040 mennessä. Suunnittelussa varaudutaan väestönkasvun lisäksi asumisväljyyden kasvuun sekä asuntokannan poistumaan. Siksi rakennesuunnitelmatyössä varaudutaan todellista väestönkasvua suurempaan, ns. laskennalliseen, kasvuun. Asumisväljyyskehitys aiheuttaa keskimäärin noin 1,3 milj. h-m 2 :n pintaalatarpeen. Väestönkasvun aiheuttama rakentamistarve on noin 4,6 milj. h-m 2, kun oletetaan, että 95 % väestönkasvusta sijoittuu suunnittelualueelle. Yhteensä rakentamistarve on siten lähes 6 milj. h-m2. Asuntokannan poistumaksi on arvioitu vuosittain noin 0,34 %, eli vuositasolla lähes 42 000 h-m 2 :n poistumaa. Rakennesuunnitelman tavoitevuoteen mennessä poistuma on noin 1,3 milj. h-m 2. Suunnittelualueen rakentamistarve on kaikki tarvetekijät huomioiden noin 7,2 milj. h-m 2 Toteuttamisohjelmassa on huomioitu laskennallinen kasvu aluekohtaisesti. Asuntokunnan keskikoko ja asumisväljyys on tasapainotettu alueiden yhdyskuntarakenteellisten laatuominaisuuksien mukaan. Asumisväljyys vaihtelee tiiviin keskustarakenteen 36 huoneistoneliömetristä väljän pientaloalueen 45 huoneistoneliömetriin. Suunnittelualueen rakentamistarve vastaa laskennallisesti noin 172 000 henkilöä. Kartalle sijoitetuissa uusien asukkaiden määrissä on laskennallisen tarpeen lisäksi muuta toteutusvaraa kaikkiaan vajaan 40 000 asukkaan verran. Suurin osa toteutusvarasta tulee Tampereen keskustan eteläpuolisen järjestelyratapihan osoittamisesta 20 000 asukkaan alueena, jonne sijoittuu myös huomattavasti toimistotyyppisiä työpaikkoja. Alueen toteuttaminen edellyttää uuden järjestelyratapihan valmistumista tarkastelujaksolla. Muu toteutusvara sijoittuu sekä olemassa oleviin keskuksiin että uusille alueille. Toteutusvara antaa mahdollisuuden siihen, että yhdyskunta- ja palvelurakennetta voidaan kehittää kestävästi siinäkin tilanteessa, että kasvu osoittautuu odotettua voimakkaammaksi. Toisaalta, kokonaisuuden toteuttamisessa tulee painottaa yhdyskuntarakennetta tiivistäviä ja nykyrakennetta hyödyntäviä kohteita. Mikäli kasvu osoittautuu odotettua pienemmäksi, pystytään hyvällä vaiheistuksella saamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen hyödyt ja minimoimaan laajentuvan rakenteen kustannukset. Seuraavassa taulukossa esitetyt asukasmäärät vastaavat kokonaisrakentamistarvetta, josta noin 36 % aiheutuu nykyisen väestön ennustetusta asumisen väljyyskasvusta ja asuntokannan poistumasta ja 64 % uusien asukkaiden asuttamisesta. Taulukossa kuvataan rakennesuunnitelmaehdotuksen väestömitoitus alueittain ja suhteessa liikennejärjestelmäratkaisuun. Alueet rajataan niihin, joihin kohdistuu vähintään 1000 asukkaan lisäys vuoteen 2040 mennessä sekä vuoden 2040 jälkeen toteutettaviin merkittäviin (asemanseutu- tai lähipalvelu-) keskittymiin. Merkittävin osa väestönkasvusta sijoittuu alueille, jotka kytkeytyvät raitiotiehen. Lähijunan vaikutus näkyy vahvistuvina keskuksina. Mitoituksen ohella raideliikenteen kokonaisuus näkyy alueiden toteutuksen vaiheistuksessa ja asuntotuotannon määrissä: asuntotuotanto tehostuu merkittävästi raidejärjestelmän kehittymisen myötä. Nämä seikat on esitetty tarkemmin toteutusohjelmaa koskevassa luvussa. 11

Taulukko: Alueittainen varautuminen väestönkasvuun rakennesuunnitelmassa 2040. Kartalla esitetyt vuoden 2040 jälkeen toteutettavat alueet näkyvät toteutusohjelmassa. Nimi Kunta Rakennesuunnitelman mitoitus* Raitiotiehen tukeutuvat alueet Hakametsä-Sammonkatu Tampere 3 500 Hallila Tampere 1 400 Hervanta Tampere 1 500 Hervantajärvi Tampere 4 000 Härmälänranta Tampere 3 500 Järjestelyratapiha Tampere 20 000 Koilliskeskus Tampere 12 000 Lielahti Tampere 22 500 Mäkkylä-Teivaala Ylöjärvi 4 000 Partola-Naistenmatkantie Pirkkala 5 000 Pirkkala, keskusta Pirkkala 4 500 Santalahti Tampere 2 300 Tampere, keskusta Tampere 20 000 Turtola Tampere 1 400 Ylöjärvi, keskusta (ml. Soppeenmäki-Elovainio Ylöjärvi 5 000 Yhteensä 110 600 Lähijunaan tukeutuvat alueet Harjuniitty Nokia 5 000 Lakalaiva Tampere 3 000 Lempäälä, keskusta Lempäälä 10 000 Nokia, keskusta Nokia 5 000 Orivesi, keskusta Orivesi 1 000 Orivesi as. Orivesi 1 000 Sääksjärvi Lempäälä 8 000 Tesoma Tampere 4 500 Yhteensä 37 500 Seudulliseen runkobussireittiin tukeutuvat alueet Kangasala, keskusta Kangasala 4 000 Kaukajärvi pohjoinen Tampere 2 000 Lentola, ml. Vatiala Kangasala 3 000 Suorama Kangasala 2 000 Yhteensä 11 000 Muut alueet Kaukajärvi-Annala Tampere 400 Kangasala 2600 Kohmala Nokia 1 000 Lahdesjärvi Tampere 2 000 Lamminrahka Kangasala 8 000 Metsäkylä Ylöjärvi 2 000 Nurmi-Sorila Tampere 4 000 Ojala Tampere 6 000 Pikonlinna Kangasala 1 000 Rantaperkiö-Toivio Pirkkala 2500 Tampere 2500 Sammalisto Nokia 1 000 Sankila Pirkkala 2 000 Siltatie Ylöjärvi 3 000 Vesilahti, kirkonkylä Vesilahti 1 500 Tampere 10 000 Vuores Lempäälä 3 000 Yhteensä 52 500 KAIKKI YHTEENSÄ 211 600 * Laskennallinen väestönkasvu, johon tulee asuntotuotannossa varautua. Muodostuu varsinaisesta väestönkasvusta, asuntokannan poistumasta ja asumisväljyyden kasvusta. 12

Kasvun kustannukset riippuvat paljon siitä, missä määrin ja vaiheessa rakennetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tai uusille alueille. Investointikustannukset ovat merkittävästi pienemmät alueilla, joilla hyödynnetään lähellä tai paikan päällä olevaa kunnallistekniikkaa ja palveluverkkoa. Väestön kasvun liittyy keskeisesti myös infrastruktuurin kapasiteetti. Maakunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan vedenhankintaa ja jäteveden puhdistamista vuoteen 2040. Keskuspuhdistamon valmistelu jatkuu Tampereen Sulkavuoren sijaintivaihtoehdon pohjalta seudullisen yhtiön muodostamisella. Muuten vesihuollon kehittämistarpeet painottuvat erityisesti Tampereen kehyskuntien alueille. Kuvat: Pohjavesialueiden merkitys vedenhankinnalle ja niiden nykytila. Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus (23.10.2014). Kuva: Asuinalueiden kehityksestä Tampereen kaupungille koituvat kustannukset alueelle muuttavaa asukasta kohti. Lähteet: Tampereen kaupunki/eco2, VTT. VTT ja Tampereen kaupunki ovat yhdessä vertailleet kaupungin eräiden alueiden investointikustannuksia. Vertailun tulokset osoittavat, että täydennysrakentamisen investointikustannukset ovat kunnalle uudisrakentamista huomattavasti pienemmät. Täydennysrakentaminen on kannattavaa myös taloyhtiöille, jotka voivat käyttää täydennysrakentamisesta saatavia tuloja omien hankkeidensa rahoitukseen. 13

4.2 Vahvat ja monipuoliset keskukset 4.2.1 Palveluverkon seudullinen tarkastelu Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkiseutuja tulee kehittää tasapainoisina kokonaisuuksina olemassa oleviin keskuksiin tukeutuen. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita tulee kehittää monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. esimerkiksi terveysasemansa, eivät palvelut ole asuinaluesidonnaisia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on otettava huomioon hyvinvointiteknologinen kehitys, joka uudistaa palvelutuotantoa ja ihmisten omia mahdollisuuksia hoitaa terveyttään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkko kehittyy jatkossa kaksisuuntaisesti: kuntalaisten omaehtoisiin ja keveisiin asiakaskohtaamisiin liittyviin palveluihin sekä erikoistuneeseen ja keskittyneeseen sairaanhoidon palveluihin. Ennakoitavissa on merkittävä murros nykyisten perusterveydenhuollon palveluissa. Tasapainoinen seudullinen kokonaisuus vaatii palveluverkon seudullista tarkastelua yhdessä maankäytön, asumisen ja liikenteen kanssa. Palveluverkko tarkastelua on Tampereen kaupunkiseudulla vauhdittanut kuntien ja valtion MAL-aiesopimus 2013 2015, jonka mukaan kuntien tulee laatia seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle. Periaatteet ovat rakennesuunnitelman liitteessä 2. Rakennesuunnitelmassa palveluverkkoa tarkastellaan strategisesti liikkumisen tarpeet ja palveluiden taloudelliset järjestämismahdollisuudet huomioiden. Varsinainen verkon ohjaus jää edelleen kuntien vastuulle. Toteutusohjelmassa luvussa 5 esitetään karkeita laskennallisia arvioita palveluverkon lisäyspaineelle väestönkasvun ja asuntorakentamisen kautta. Palveluverkon ennakointi kasvupaineisilla alueilla on erityisen tärkeää kasvatukseen ja koulutukseen liittyvissä sivistyspalveluissa, joissa väestön kasvu näkyy nopeimmin. Myös lainsäädäntö lisää sivistyspalveluverkon paineita, ja esim. varhaiskasvatuksen ikäluokkakattavuutta on laskelmissa nostettu. Varhaiskasvatuksen osalta palveluverkon lisäkapasiteetti perustuu kuntien nykyisiin väestöosuuksiin ja ikäluokkaosuuksiin, joiden on arvioitu pysyvän ennallaan. Arviot sisältävät vallitsevaan taloustilanteeseen ja lainsäädäntöön sisältyviä epävarmuustekijöitä, mikä korostaa seudullisen palveluverkkosuunnittelun strategista luonnetta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta palvelut sijoitetaan pääsääntöisesti alue- ja monipalvelukeskuksiin. Koska kuntalaiset voivat vapaasti valita Kuva: Tampereen kaupunkiseudun Palveluvisio 2040. Rakennesuunnitelmassa kuntien yhteistä palvelunäkemystä kuvataan ryhmittelemällä palvelut niiden luonteen, etäisyyden ja käyttötiheyden pohjalta. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon kannalta on taloudellisesti tarkoituksenmukaista keskittää palveluita hyvin saavutettaviin eritasoisiin keskuksiin. Palvelut viihtyvät vierekkäin, ja julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittuminen tulisi tukea toisiaan. Samalla helpotetaan kuntalaisten kerta-asiointia. 14

4.2.2 Keskukset rakennesuunnitelmaehdotuksessa Tampereen seutukeskus Tampereen seutukeskukseen sijoittuu sekä lähikeskus- ja aluekeskustason palveluja että merkittävä osa seudullisesti keskitetyistä palveluista. Näitä ovat erityisosaamista edellyttävät palvelut, jotka vaativat aluekeskustasoa laajemman asukaspohjan, esimerkiksi koko seudun tai maakunnan väestöpohjan. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi sairaalat ja erikoissairaanhoidon palvelut, ammattimaiset kulttuuri- ja urheilulaitokset, erityislukiot sekä muu erikoistunut toisen asteen koulutus. Aluekeskukset Rakennesuunnitelman 2040 palveluverkko muodostuu Tampereen seutukeskuksesta sekä alue- ja lähipalvelukeskuksista. Seutu- ja aluekeskukset ovat monipuolisten toimintojen alueita, joissa on tai joissa pyritään kaupunkimaisen sekoittuneeseen rakenteeseen (asuminen, keskustatyöpaikat, palvelut, vapaa-aika) ja jalankulkukaupungin luomiseen. Ne muodostavat yhdessä lähipalvelukeskusten kanssa verkostokaupungin liikenteen solmukohtineen ja keskusten välisine yhteyksineen. Taulukko: Tampereen kaupunkiseudun keskusverkko 2040. SEUTUKESKUS Tampere ALUEKESKUKSET Hervanta Härmälä-Partola-Lakalaiva Kangasala Koilliskeskus Lempäälä Lentola Lielahti Nokia Orivesi Pirkkala Sääksjärvi Tesoma Ylöjärvi LÄHIPALVELUKESKUKSET Hakkari-Moisio Harjuniitty Kaukajärvi Kulju Metsäkylä Mäkkylä-Teivaala Ojala-Lamminrahka Siivikkala Siuro Suorama Vesilahden kirkonkylä Vuores Aluekeskukset ovat kaupallisten ja julkisten palvelujen palveluytimiä, jotka sisältävät aina myös huomattavasti lähipalveluja. Kunnallisten palvelujen osalta palvelutaso vastaa kuntakeskus- tai ns. monipalvelukeskustasoa. Tämän tason palveluille on luonteenomaista, että pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin, tai että palvelu vaatii laajaa väestöpohjaa. Aluekeskuksia voivat olla myös pienemmät keskukset, jotka sijaitsevat kaupunkiseudun ydinrakenteen ulkopuolella, ja joiden palveluvarustusta ja omavaraisuutta on siksi tarpeen ylläpitää tai kasvattaa. Tavoitteena on, että aluekeskuksista muotoutuu kaupunkimaisia, maankäytöllisesti ja toiminnallisesti monipuolisia ympäristöjä. Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja palvelutyöpaikkojen ohella aluekeskuksissa on merkittävästi monimuotoista asumista sekä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalveluja (esim. kirjastot, uima-, jää-, liikuntahallit). Usein erityyppiset julkiset palvelut keskittyvät saman katon alle ja lähelle kaupallisia palveluita. Laajan palvelutarjonnan ja väestönpohjan johdosta aluekeskusten tulee olla hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Aluekeskuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiin, turvallisiin ja toimiviin lähireitteihin ja keskustajärjestelyihin. Rakennesuunnitelmaehdotuksessa aluekeskuksia ovat Hervanta, Härmälä- Partola-Lakalaiva -kokonaisuus, Kangasala, Koilliskeskus, Lempäälä, Lento- 15

la, Lielahti, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Sääksjärvi, Tesoma ja Ylöjärvi. Ne muodostavat seudullisesti tasapainoisen kokonaisuuden. Erityisesti Härmälä-Partolan ja Lakalaivan kokonaisuutta tulee kehittää niin, että sen monipuoliset toiminnalliset roolit tukevat toisiaan. Samoin seudun itäisen osan keskusverkkoa tulee kehittää Koilliskeskuksen, Lentolan ja Kangasalan keskustan sekä lähipalvelukeskusten muodostamana ryhmänä. Härmälä-Partola-Lakalaiva on uusi avaus keskusverkossa. Sillä on hyvät edellytykset kehittyä vahvaksi keskittymäksi. Alueella on merkittäviä kaupallisia kohteita (Partola, Lakalaiva) ja sen julkisia palveluita kehitetään asuntorakentamisen ja väestönkasvun myötä. Kokonaisuuteen voidaan lisäksi kytkeä messukeskuksen ja sen lähiympäristön maankäytön kehittäminen sekä työpaikka- että asuntoalueena. Härmälä-Partola on muodoltaan nauhamainen kaupunkimaisen kasvun alue ja jo nykyisin kattavien joukkoliikenneyhteyksien piirissä sekä kevyen liikenteen solmukohta. Raitiotien rakentuminen tukee keskuksen kehittymistä ja kytkeytymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Lakalaivan kehittäminen aluekeskukseksi luo mahdollisuuden kehittää uudella tavalla Tampereen eteläisen osan julkisia palveluita ja palveluverkkoa. Lakalaivalla on keskeinen sijainti merkittävien liikenneväylien risteämiskohdassa, mikä on mahdollista hyödyntää mm. ottamalla käyttöön lähi- ja kaukojunaliikenteen asema. Toisaalta sijainti valtateiden, radan ja tilaa vaativan kaupan ja työpaikka-alueiden keskiössä tuo haasteensa kehittää alueesta kaupunkimainen ja viihtyisä. Lisäksi Pirkkalan ja Lahdesjärven välistä aluetta halutaan kehittää valtateihin 3 ja 9 tukeutuvana, valtakunnallisestikin merkittävänä logistisena työpaikkavyöhykkeenä. Lakalaivan asuntoalueet tukeutuvat aseman ympäristöön ja Peltolammin alueelle, jonka viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä kytkeytymistä kaupunkirakenteeseen voidaan aluekeskuksen kehittämisen yhteydessä merkittävästi parantaa. Toimivan palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä Härmälän-Partolan-Lakalaivan kokonaisuudelle tarvitaan monipuolista yhteissuunnittelua, jotta keskukset löytävät toisiaan täydentävät roolit ja kokonaisuudesta muodostuu toimiva, kaupunkimainen ja viihtyisä. Rakennesuunnitelmassa 2030 Kangasalan Lentola määriteltiin tilaa vaativan kaupan ja toimitilojen alueeksi ilman merkittävää väestönkasvua. Uuden Lentolan aluekeskuksen synnyttäminen muuttaa merkittävästi Kangasalan nauhataajaman yhdyskuntarakennetta ja palvelujen sijoittumista. Nykyisellään pientalovaltaisena asuinalueena sekä pienteollisuuden ja kaupan suuryksikköjen paikkana tunnistettava alue muuttuu kaupunkimaiseksi keskittymäksi. Muiden aluekeskusten tapaan tiivistyvä rakenne tarjoaa hyvät edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle, myös Vatialaa täydentäen. Lähijunaliikenteen käynnistäminen asettaa vaatimuksia Nokian ja Lempäälän suuntien aluekeskusten kehittämiselle. Taloudellisesti perusteltu tiheävuorovälinen lähijunaliikenne edellyttää tiivistä maankäyttöä ja 10 000 20 000 asukkaan väestöpohjaa asemien lähivaikutusalueelle (3 km asemasta). Käyttäjäpotentiaalin merkittävä kasvattaminen on haasteena etenkin Sääksjärven ja Lempäälän aluekeskuksissa. Lähijunaliikenteen käynnistäminen ja vuorojen lisääminen edellyttävät merkittävää muutosta näiden aluekeskusten lähialueen maankäytössä ja kasvun suuntaamisessa. Vesilahden kirkonkylä on lähipalvelukeskus, jolloin Vesilahtea lähin aluekeskus on Lempäälän keskusta. Muiden kuntien osalta kuntakeskustoilla on tärkeä aluekeskusrooli. Niiden tulee olla helposti saavutettavissa joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Aluekeskukset on kytketty raideliikenteen verkkoon (Kangasalan keskusta vuoden 2040 jälkeen). Merkittävin kasvu ja maankäytön kehittämisen tarve kohdistuu Lielahteen, Koilliskeskukseen ja Lempäälän keskustaan. Nokiaa ja Hervantaa kehitetään edelleen tiiviinä keskuksina. Oriveden keskustan rooli seudun ydinrakenteesta erillisenä palvelukeskittymänä on tärkeä. Ylöjärven keskusta profiloituu monipuolisena raitiotiehen kytkeytyvänä keskuksena. 16

Lähipalvelukeskukset Lähipalvelukeskukset ovat asuinalueiden päivittäisiä tai usein käytettäviä palveluja tarjoavat keskukset. Niiden palvelutarjontaa ovat esimerkiksi päiväkodit, alakoulut sekä lähiliikuntapaikat, joiden turvallinen ja hyvä saavutettavuus korostuu. Kaupallisista palveluista lähipalvelukeskuksessa on yleensä ainakin lähikauppa. Erikoistavarakaupassa tukeudutaan alueja seutukeskuksiin. 4.3 Asuntotuotanto ja laadukkaat asuinympäristöt 4.3.1 Asumisen painopistealueet Rakennesuunnitelmaehdotuksessa lähipalvelukeskuksia ovat Hakkari- Moisio, Harjuniitty, Kaukajärvi, Kulju, Metsäkylä, Mäkkylä-Teivaala, Ojala- Lamminrahka, Siivikkala, Siuro, Suorama, Vesilahden kirkonkylä ja Vuores. Hakkari-Moisio ja Kulju ovat Lempäälän suunnassa potentiaalisia tulevia lähijunaliikenteen asemanseutuja, joiden maankäyttöön varaudutaan vuoden 2040 jälkeen. Niitä kehitetään kuitenkin olemassa olevina lähipalvelukeskuksina. Kuljun seisake otetaan käyttöön jo ennen vuotta 2040. Harjuniitty on keskustan ohella kaupungin maankäytön kehittämisen painopistealueita Nokialla. Rakennesuunnitelmaehdotuksen mukaan Harjuniitty on lähijunaliikenteen piirissä ennen vuotta 2040, mikä asettaa vaatimuksia alueen väestönkasvulle. Siuro on Nokian keskustaajamasta erillinen lähipalvelukeskus. Kaukajärvi palvelee seudun kaakkoissuunnan kasvua tukevana lähipalvelukeskuksena. Kangasalan suunnassa yhdyskuntarakenne on nauhamainen ja sekoittunut ja tukee Suoraman olemassa olevia lähipalveluja kuntakeskuksen ja Lentolan aluekeskuksen välissä. Ylöjärvellä lähipalvelukeskuksina ylläpidetään nykyisiä Metsäkylää ja Siivikkalaa ja uutena kehitetään Mäkkylä-Teivaalaa. Tarkastelujaksolla merkittävin väestönkasvu ja palveluverkon laajentamistarve kohdistuu Vuoreksen ja Ojala- Lamminrahkan lähipalvelukeskuksiin. Lähiympäristön viihtyisyyttä kehitetään eheyttämällä rakennetta sekä parantamalla rakennetun ympäristön laatua. Viihtyisyyttä lisätään myös osoittamalla asuinalueille uusia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Näin lisätään alueiden elävyyttä ja turvallisuutta, arkiympäristön laatua sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimivuutta päivittäisessä liikkumisessa. Väljälle omakotirakentamiselle lisätään houkuttelevia vaihtoehtoja esimerkiksi keskitehokkaalla asuntotuotannolla. Autottomalle elintavalle luodaan nykyistä parempia edellytyksiä. Pääperiaatteena kasvun sijoittamisessa on rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen. Tämä tarkoittaa valintoja alueiden käyttöönoton järjestyksestä. Rakenteen täydentyessä on tärkeää varmistaa vihervyöhykkeiden ja -yhteyksien riittävyys ja laadukkuus niin, että kasvavat keskukset ovat yhteydessä viherverkostoon. Rakennesuunnitelmaehdotuksen vihervyöhykkeet perustuvat rakennesuunnitelmassa 2030 esitettyyn, edelleen ajantasaiseen, ratkaisuun. Asumista keskuksissa, asemanseuduilla ja raideliikenteen päätepisteillä vahvistetaan ja näin luodaan edellytyksiä jalankulku- ja joukkoliikennekaupungille. Kattava ja tehokas joukkoliikenneratkaisu sekä hyvä palvelu- 17

jen saavutettavuus takaavat kuntalaisille elinympäristön tasaarvoisuuden. Monipuoliset aluekeskukset luovat hyvät edellytykset kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle. Asumista vahvistetaan myös bussiliikenteen seudullisia laatukäytävien läheisyydessä ja raitiotieliikenteen linjojen varsilla. Tämä tarkoittaa nykyrakenteen sisässä olevien väli- ja kesantoalueiden käyttöönottoa. Maankäytön kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävillä sekoittuneena ja tehokkaana luo edellytykset myös raitiotien vaiheittaiseen käyttöönottoon. Tampereen ydinkaupunkialueella on merkittävä asuntorakentamisen kasvupotentiaali (+ 20 000). Ydinkaupunkialueen eteläpuolelle on varaus järjestelyratapihan uudelle, sekoittuneelle, maankäytölle (+ 20 000). Muita kasvun painopistealueita ovat alueet, joilla varaudutaan raitiotien ensimmäiseen toteutusvaiheeseen välillä Hervanta keskusta Lielahti Lentävänniemi. Lielahden alueelle on rakentumassa kokonainen uusi kaupunginosa, jonka rakentamismahdollisuudet yhdessä Niemenrannan- Lentävänniemen alueen kanssa ovat yli 20 000 asukkaalle. Täydennysrakentamispotentiaalia raitiotien varressa on lisäksi Hervannan-Turtolan- Hallilan-Hakametsän sekä Santalahden alueilla. Koilliskeskuksen ja Teiskontien varren rakentaminen (+ 12 000) kytkeytyy raitiotien linjaan keskusta TAYS Koilliskeskus. Myös Ylöjärven keskustan täydennysrakentamisella (+ 5 000) pyritään luomaan käyttäjäpotentiaalia raitiotien jatkeelle Lielahti-Ylöjärvi. Mäkkylä-Teivaalan alue luo mahdollisuuden toteuttaa uusi kaupunginosa lähipalveluineen raitiotien varrelle. Alueen sijainti Tampereen ja Ylöjärven keskusten välillä tukee luontevasti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitetta ja perustelee raitiotien johtamista Ylöjärven keskustaan. Mäkkylä-Teivaalan alueen väestöpohjassa tavoitellaan vähintään 4 000:a asukasta. Toinen uusi alue on Siltatien asuinalue, joka on noin 3000 asukkaan alue vuonna 2040. Metsäkylän nykyisen 3 000 asukkaan pientaloalueen laajentaminen antaa mahdollisuuden rakentaa urbaania pientaloaluetta lähipalveluineen suunnittelualueen luoteisosassa. Siivikkalan 3 000 asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen kasvattaminen merkittävästi on tällä aikajaksolla taloudellisesti ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta epärealistista. Nokian suunnan kehittäminen tukeutuu lähijunaliikenteen käynnistämiseen. Rakentamisen painopistealueet ovat tulevilla lähijunaliikenteen asemanseuduilla: Tesomalla, Nokian keskustassa ja Harjuniityssä. Mainituilla asemanseuduilla on jo nykyisin hyvä väestöpohja: Tesomalla noin 18 000, Nokialla 16 000 ja Harjuniityssä 11 000 asukasta. Asukaspohja on laskettu noin 2 km:n säteellä keskuksesta, jolloin vaikutusalueet Harjuniityssä ja Nokialla pysyvät vielä lähes erillisinä ja Tesoman vaikutusalue jää Paasikiventien eteläpuolelle. 3 km:n säteellä Tesomalla asuu nykytilanteessa 31 000 ja Nokialla 23 000 asukasta. Rakennesuunnitelmassa osoitetut kasvuluvut vahvistavat kutakin asemanseutua edelleen nykyisestä 4 000-5 000 asukkaan verran. Pirkkalan suunnassa varaudutaan raitiotiehen välillä Tampereen keskusta- Pirkkala. Asuinrakentamisen painopiste on Pirkkalan ja Härmälä-Partolan (Naistenmatkantie, Härmälänranta, Toivio) aluekeskuksissa tai niihin tukeutuvilla lähialueilla. Härmälä-Partolaa kehitetään kaupunkimaisena rakenteena ja aluekeskusparina Lakalaivan kanssa. Sankilan alueella on hyvät edellytykset ns. keskitehokkaaksi asuinalueeksi, tukeutuen alueelle laajennettavaan joukkoliikenteeseen ja Pirkkalan keskustan palveluihin. Etelän suunnan ja Helsinki Hämeenlinna Tampere -kasvukäytävän kehittäminen tukeutuu asutuksen osalta lähijunaliikenteen käynnistämiseen. Lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää asemanseutujen väestöpohjan merkittävää kasvattamista etenkin Lempäälässä ja Sääksjärvellä. Lempäälään (+ 10 000) ja Sääksjärvelle (+ 8 000) esitetyt kasvuluvut nostavat aluekeskukseen tukeutuvan asutuksen määrän 3 km:n säteellä 15 000 17 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Merkittävä volyymin nosto näillä asemanseuduilla on olennaista lähijunaliikenteen toteuttamiselle kaiken kaikkiaan: Nokian suunnan lähijunaliikenne ei käynnisty ilman eteläisen suunnan kytkeytymistä samaan kokonaisuuteen. 18

Etelän suunnassa on myös osoitettu Lakalaivan asema ja aluekeskuskokonaisuus Härmälä-Partola-Lakalaiva toteutettaviksi vuoteen 2040 mennessä. Lakalaivan asemanseudulla (3 km säteellä) on väestöä noin 23 000. Rantaperkiön-Toivion ja Lakalaivan kasvu sekä Peltolammin täydennysrakentaminen lisäävät asemanseudun väestöpotentiaalin noin 30 000 asukkaaseen. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy osittain järjestelyratapihan asuin- ja työpaikkakehittäminen. Rantaperkiön asema on toteutettavissa järjestelyratapihan uuden maankäytön myötä palvelemaan asumista ja työssäkäyntiä. Kuljun ja Hakkari- Moision asemat toteutetaan lähijunaliikenteen käyttöönoton toisessa vaiheessa vuoden 2040 jälkeen. Myös kyseisten alueiden merkittävä asunto- ym. rakentaminen ajoittuu pääosin tarkastelujakson jälkeiseen aikaan. Kangasalan suunnassa kasvu ohjataan Kangasalan keskustaan ja joukkoliikenteen laatukäytävän varteen sekoittuneena ja nykyrakennetta täydentäen. Täydentyvä asutus tukee olemassa olevia palveluita. Taajamaa täydentävän rakentamisen lisäksi Tampereen ja Kangasalan yhteisprojekti Ojala-Lamminrahka tarjoaa uudisrakentamismahdollisuuksia suunnittelualueen itäosassa. Kaukajärven-Annalan uusi asutus tukeutuu Kaukajärven lähipalveluihin. Vuoden 2040 jälkeen on ajankohtaista laajentua tarpeen vaatiessa Saarenmaan alueelle asuin- ja työpaikkarakentamisella. Oriveden suunnalla käynnistyy Nurmi-Sorilan toteutus (4 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä). Muilta osin Oriveden suunnan kehittäminen tukeutuu taajamajunaliikenteeseen ja sen asemanseutuihin. Orivedellä keskusta ja Oriveden asema kehittyvät taajamajunaliikenteen yhdyskuntina sekä Oriveden asema myös kaukojunaliikenteen pysähdyspaikkana. Vuoden 2040 jälkeen täydennysrakentamista esitetään Ruutanan aseman yhteyteen. Ruutanassa ja Vatialassa on otettavissa taajamajunaseisakkeet käyttöön palvelemaan nykyväestön tarpeita ja tukemaan täydennysrakentamista (Vatialassa ennen vuotta 2040, Ruutanassa vuoden 2040 jälkeen). Asumisen painopistealueet eroavat vuonna 2010 valmistuneessa rakennesuunnitelmassa 2030 esitetyistä painopisteistä. Tuolloin merkittävin asuinrakentamisen kasvusuunta oli idässä ja koillisessa Tampereen keskustasta Hankkion, Lamminrahkan ja Ojalan kautta Nurmi-Sorilaan. Rakennesuunnitelman 2040 ehdotuksessa korostuu selvemmin nykyrakenteen hyödyntäminen ja Tampereen seutukeskuksen sekä alueellisten keskusten muodostama kokonaisuus. Erityisen merkille pantava on Lielahden uusi rooli kaupunkirakenteessa. Lisäksi Tampereen keskustan eteläpuolella on vahva kasvun vyöhyke. 4.3.2 Asuntotuotantotavoitteet Kaupunkiseudun asuntotuotantotarve on lähes 91 000 uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Noin puolet asunnoista sijoittuu raitiotiehen tukeutuville alueille, neljännes lähijunaan ja runkobussiin tukeutuville alueille ja neljännes muille alueille. Asuntotuotantotarpeet esitetään rakennesuunnitelmassa yhdyskuntarakenteellisten ominaisuuksien kautta. Vahvistuvat keskukset ja laadukas joukkoliikenne ovat keskeisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat asuntotuotannon jakautumiseen kaupunkiseudun eri puolille ja eri aikajaksoille. Taulukko: Asuntotuotanto kaupunkiseudun eri yhdyskuntarakenteissa Uusia asuntoja yhteensä (kpl/toteutuskausi) Raitiotiehen tukeutuvat alueet Lähijunaan tukeutuvat alueet Seudulliseen runkobussireittiin tukeutuvat alueet Muut alueet Yhteensä 2013-2020 2021-2030 2031-2040 Yht. 2013-2040 Osuus (%) 13 200 16 500 16 100 45 700 50 % 4 100 6 600 7 400 18 100 20 % 1 600 1 800 1 600 5 000 5 % 6 300 8 500 7 400 22 100 24 % 25 100 33 300 32 500 90 900 100 % 19

Monipuolisista rakentamismahdollisuuksista kertoo se, että raitiotierakenteessa olevilla alueilla korttelitehokkuus vaihtelee luokkien 1-4 välillä ja junarakenteessa luokkien 2-4 välillä. Seudulliseen runkobussiin tukeutuvat alueet ovat tehokkuudeltaan luokassa 3 ja muut alueet luokissa 3-5. Vuotuinen asuntotuotanto on noin 3200 asuntoa, ja se jakautuu melko tasaisesti eri vuosikymmenille. Suurin vuotuinen tuotanto, n. 3300 asuntoa, toteutuu 2021 2030. Tuotantotavoite on linjassa asuntopoliittisen ohjelman (2010) vuositavoitteen, 3100 asunnon kanssa. Kuva: Esimerkki raitiotien varren asuntotuotantomahdollisuuksista. Lähde: Tampereen kaupunki 2014. Rakennesuunnitelma tarjoaa eri tehokkuuksin rakennettavia alueita. Alla olevassa taulukossa esitetään alueiden uudistuotannon korttelitehokkuus. Tyypittelyn mukaan keskitehokas rakentaminen on yleisin korttelitehokkuustyyppi. Se soveltuu hyvin täydennysrakentamiseen ja joukkoliikenteen varrella olevien uusien alueiden toteuttamiseen. Keskitehokkaalla rakentamisella monipuolistetaan talotyyppejä ja kortteleita. Taulukko: Asuntotuotanto eri korttelitehokkuuksissa 2013 2020, 2021 2030 ja 2031 2040. Asuntoja yhteensä (kpl/toteutuskausi) 2013-2020 2021-2030 2031-2040 Yht. 2013-2040 Osuus (%) tiivis 1 3 700 3 700 3 700 11 100 12 % tiivis 2 8 300 9 200 5 300 22 800 25 % keskitehokas 3 9 800 15 000 17 100 41 800 46 % keskitehokas 4 2 800 4 000 4 700 11 500 13 % väljä 5 600 1 400 1 700 3 700 4 % Kunnittain tarkasteltuna Tampereen osuus kaupunkiseudun asuntotuotannosta vuoteen 2040 on noin 57 prosenttia (asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 60 %), Lempäälän 11 (6), Kangasalan 10 (10), Pirkkalan ja Ylöjärven 7 (5 ja 9) ja Nokian 6 (8) prosenttia. Oriveden ja Vesilahden osuus on molemmilla yksi prosentti (2 ja 2). Kunnittaiset tuotantoluvut esitetään tarkemmin luvussa 5. Taulukko: Kuntien vuotuinen asuntotuotanto 2013 2020, 2021 2030, 2031 2040 ja keskiarvo jaksolla 2013-2040. Kuntien vuotuinen asuntotuotanto (kpl asuntoja/vuosi) 2013-2020 2021-2030 2031-2040 KA 2013-2040 Kangasala 210 380 370 330 Lempäälä 310 400 380 360 Nokia 210 170 190 190 Orivesi 30 30 30 30 Pirkkala 320 330 80 240 Tampere 1 900 1 810 1 860 1 850 Vesilahti 20 20 20 20 Ylöjärvi 140 190 320 220 Seutu yht. 3 140 3 330 3 250 3 250 20

Edellytykset riittävälle kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiselle hyville paikoille on tärkeä turvata. Kohtuuhintainen vuokra-asuminen on tärkeä osa elinkeinopolitiikan ja asuntopolitiikan kokonaisuutta. Se lisää myös opiskelijoiden mahdollisuuksia hakeutua kaupunkiseudulle. Rakennesuunnitelman mukainen yhdyskuntarakenne luo mahdollisuuksia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiselle palveluiltaan ja liikkumismahdollisuuksiltaan monipuolisille alueille. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuutta kokonaistuotannosta tulee maltillisesti nostaa. Keskusten vahvistamisen sekä raitiotien ja lähijunan tulon ennakoinnin myötä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus kokonaistuotannosta kasvaa erityisesti kehyskunnissa. Tämä lisää asuntopoliittista yhteisvastuullisuutta kuntien välillä ja huomioi yhdyskuntarakenteelliset tekijät ja elinkeinoelämän tarpeet. Vuokra-asuntojen rakentaminen ajoitetaan yhteen alueen muun toteutuksen kanssa. Huomattava osa kohtuuhintaisesta tuotannosta nojaa ARA-rahoitukseen, jonka tulee säädöksineen tukea kaupunkiseudun tarpeita nykytilannetta paremmin. Tampereella kehitetään seutukeskuksen ohella vahvalla otteella viittä aluekeskusta hyvine joukkoliikenneyhteyksineen. Ne tarjoavat hyviä asumisen paikkoja esimerkiksi opiskelijoille, nuorille perheille ja palvelutyössä tai työnhakijana oleville kotitalouksille. Tampereen osalta on perusteltua pitää tavoite kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuudesta kokonaistuotannosta nykyisellä 30 prosentin tasolla. Nokian tavoitetaso kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuudesta on tällä hetkellä 15 prosenttia. Osuuden tavoite nousee niin, että vuonna 2030 se on 17,5 ja vuonna 2040 20 prosenttia. Lempäälän, Pirkkalan ja Kangasalan tavoitteet nousevat yhtäläisesti asteittain 10 prosentista: 15 prosenttia vuonna 2020, 17,5 prosenttia vuonna 2030 ja 20 prosenttia vuonna 2040. Nokian vahvuuksina kohtuuhintaisen vuokratuotannon näkökulmasta ovat monipuolinen kaupunkikeskusta ja suhteellisen korkea työpaikkaomavaraisuus. Lisäksi hyvät kulkuyhteydet ja kehittyvä lähijunaliikenne tukevat sitä, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta nousee edellä esitetyn kaltaisesti. Pirkkala on rakennesuunnitelmassa kahden alueellisen keskuksen ja vahvan raitiotienauhan suunta. Kunnan voimakkaasta väestönkasvusta johtuen asuntoja rakennetaan sekä tällä että ensi vuosikymmenellä erittäin runsaasti. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ajoittaminen aktiiviseen rakentamisvaiheeseen on tärkeää, jotta kokonaisuudesta tulee tasapainoinen. Raitiotien tuloon on hyvä varautua ennakkoon monipuolisella asuntotuotannolla. Myös Lempäälän tavoitteet nousevat sitä mukaa, kun keskusta ja Sääksjärvi kasvavat ja monipuolistuvat ja lähijunaliikenne kehittyy. Kangasalan joukkoliikenne tulee perustumaan varsin pitkään seudulliseen runkobussiin ja muuhun laadukkaaseen bussiliikenteeseen. Kaksi kehitettävää aluekeskusta kuntakeskusta ja Lentola sekä maankäytöltään sekoittunut nauhataajama luovat hyvät edellytykset lisääntyvälle kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle pitkällä aikavälillä. Samoin Ylöjärvellä hyvät yhdyskuntarakenteelliset edellytykset syntyvät maankäytöllä, joka ennakoi raitiotien tulon. Oriveden ja Vesilahden tavoitteet pysyvät jatkossakin asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 ja MAL-aiesopimuksessa 2013 2015 esitetyillä tasoilla: Orivedellä 10 prosenttia ja Vesilahdessa 5 prosenttia. Aikajaksolla 2008 2013 ovat kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuudet asuntojen kokonaistuotannosta olleet seuraavat: Kangasalla 6,7 %, Lempäälässä 15,4 %, Nokialla 13,4 %, Orivedellä 9,9 %, Pirkkalassa 11,8 %, Tampereella 27,4 % (ns. ARA-välimallilla toteutetut asunnot huomioituina yhteensä 35,7 %), Vesilahdessa 0 % ja Ylöjärvellä 13,5 %. Osa kehyskunnista on siis jo saavuttanut tai lähellä päivitettyjä tulevaisuuden tavoitteita. 21

4.3.3 Asumisen laatutavoitteet Monipuolisesti kotoisa kaupunkiseutu syntyy houkuttelevista asuinympäristöistä, joissa asumisen vaihtoehdot ja laatutekijät on hyvin huomioitu. Perinteisesti kaupunkiseudun eri alueita ja asuntotuotantoa on hahmoteltu talotyyppien mukaan kerrostalo-, rivitalo- tai pientalovaltaisiin alueisiin. Alla oleva taulukko osoittaa, että jaksolla 2011 2013 kerrostaloasuntoja on rakennettu selvästi tavoitteita enemmän, kun taas rivitaloja on valmistunut tavoitteita vähemmän. Raitiotien läheisyys mahdollistaa palveluiden läheisyyden ja rikkaan kaupunkimaisen asuinympäristön. Raitiotiehen tukeutuvat alueet soveltuvat hyvin kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle. Huoneistoalan koko suhteutettuna asukasmäärään voi näillä alueilla olla suhteellisen pieni, koska alueiden houkuttelevuus syntyy hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä, palveluiden läheisyydestä ja kaupunkimiljööstä. Etenkin keskitehokkailla alueilla tulee olla myös perheasunnoiksi soveltuvia asuntoja. Alueellinen keskitehokkuus toteutuu esimerkiksi sekoittamalla alueella sekä tehokkaasti että väljemmin rakennettuja asuntoja. Näin varmistetaan sosiaalisesti kestävät asuinalueet. Myös keskustamainen asuminen on houkutteleva perheille, kun kaupunkien katutilaa ja kortteleiden sisäpihoja käytetään nykyistä monipuolisemmin. Kuva: Asuntotuotanto ja tavoitteet talotyyppien mukaan kaupunkiseudulla 2011 2013. Lähteet: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakentamisen tilastoaineisto 2012 sekä MAL-aiesopimuksen vuoden 2013 seurantaraportti. Uudistetussa rakennesuunnitelmassa asumisen monipuolisuutta hahmotetaan yhdyskuntarakenteen tyyppien mukaan. Asuinympäristöjen esimerkkejä esitetään tiiviistä raitiotierakenteesta, lähijuna-aseman yhteydestä ja aseman reuna-alueelta sekä seudullisen runkobussin varrelta täydentyvästä rakenteesta. Kuva: Esimerkki raitiotiehen kytkeytyvän alueen laatuominaisuuksista. Lähde: Kaisa Härkönen. Lähijunan asemanseudut ovat aluekeskuksia, joissa on tai jonne syntyy kattava ja monipuolinen palvelurakenne. Ne luovat myös hyvät edellytykset esimerkiksi kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle. Lähijunaan tukeutuva asuinalue houkuttelee pieniä asuntokuntia ja lapsiperheitä suuremmalla huoneistokoolla, edullisuudellaan ja kattavalla palvelutarjonnalla. Aluekeskuksen yhteydessä asuinalueella saavutetaan hyvin monipuolista ja sekoittunutta rakentamista, kun työpaikka-, palvelu- ja asuinrakentaminen yhdistetään ihmislähtöiseksi asuinympäristöksi. 22

Alueiden houkuttelevuus syntyy omakotitalomaisesta asumisesta, mutta lisänä ovat hyvät joukkoliikennemahdollisuudet ja palveluiden läheisyys. Alueille on ominaista myös sekoittunut rakenne, missä sijaitsee asumisen lisäksi kotitoimistoja, pienyrittäjien tiloja ja kunnan palveluita. Kuva: Esimerkki asemanseudun korttelirakenteesta. Tehokkaasta rakentamisesta huolimatta ilme on monipuolinen ja alueen ominaispiirteet nousevat esiin. Tulevaisuuden Sääksjärveä? Lähde: Kaisa Härkönen. Urbaaneilla asuinalueilla on odotettavissa asumisväljyyden kasvun taittuminen tai jopa pienentyminen. Tiheässä asuinrakentamisessa ulkotilojen suunnittelu korostuu. Ulkotiloja tulee suunnitella asukkaiden aktiiviseen käyttöön osana muuta asuntoa. Näin luodaan turvallista, elinvoimaista ja monisukupolvista asuinaluetta. Myös monilla julkisilla tiloilla, kuten kirjastoilla ja kahviloilla, on merkitystä asuinpiirin laajentumisessa kodin seinien ulkopuolelle. Kuva: Esimerkki seudulliseen runkobussiin kytkeytyvän alueen laatuominaisuuksista. Lähde: Kaisa Härkönen. Aluekeskusten maisemalliset ja muut identiteettiarvot tulee tunnistaa. Ne lisäävät alueiden houkuttelevuutta. Identiteettiarvoja ovat muun muassa Lempäälän keskustan ja Sääksjärven vesistöt, Nokian keskustan tehdasalueet ja Oriveden viherverkoston läheisyys sekä kulttuuriympäristöt. Identiteettiarvoja voi vahvistaa ja hyödyntää esimerkiksi rakentamalla ranta-alueita tai muuttamalla vanhoja tehdasalueita asuinkäyttöön. Nykyisten pientaloalueiden rinnalle kasvaa urbaanit townhouse-tyyppiset alueet. Perinteisiin pientaloalueisiin verrattuna urbaanit pientaloalueet varmistavat riittävän asukaspohjan erilaisten pienpalveluiden synnylle. Kuva: Esimerkki keskitehokkaasti toteutetusta asuin ja työpaikka-ympäristöstä. Kohde voisi olla vaikka osa Suoraman lähipalvelukeskusta. Lähde: Kaisa Härkönen. 23

4.4 Riittävä työpaikka-alueiden tarjonta Kaupunkiseudun työpaikkamarkkinat ovat seudulliset. Alueen työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 prosenttia. Jatkossa työssäkäyntialueen arvioidaan laajenevan edelleen Helsinki Hämeenlinna Tampere -vyöhykkeen vaikutusalueelle ja muualle kaupunkiseudun ulkopuolelle. Vastuullinen kasvupolitiikka edellyttää huolehtimista myös väestön työllisyydestä. Varautuminen 115 000 uuteen asukkaaseen tarkoittaa karkeasti noin 60 000 työpaikan lisäystarvetta kaupunkiseudulle. Vaikka työpaikat hakeutuvat osaavan työvoiman alueille, voidaan elinkeinopolitiikalla vauhdittaa työpaikkojen syntyä tarjoamalla riittävät tontti-, toimitila- ja innovaatiopalvelut. Toimialoilla ja työpaikoilla on taipumus synnyttää rinnalleen lisää toimialoja ja työpaikkoja. Viime vuosien IT-alan kehitys on tästä hyvä esimerkki jopa irtisanomiset ovat synnyttäneet uusia toimialoja. Mitä innovoivampi ympäristö on, sitä enemmän vanhaan työhön ja sen rinnalle kehittyy uutta työtä. Yhdyskuntarakenne vaikuttaa merkittävästi yksityisen ja julkisen sektorin toimivuuteen ja tuottavuuteen. Useiden tutkimusten perusteella kaupunkialueen väestön ja sen toimialojen suuri koko ja saman alan yritysten läheisyys, elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä erityisesti korkea työpaikka- ja asukastiheys lisäävät suorien ja välillisten vaikutustensa kautta yksityisen sektorin tuottavuutta. Kuvat: Teollisuuden (vas.) sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen alan (oik.) työpaikkojen määrä Suomen kasvukäytävällä. Teollisuus sijoittuu useaan paikkaan, viihdepalvelut ovat keskittyneitä palveluita. Lähde: Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. Rakennesuunnitelmassa osoitetaan seudullisena kokonaisuutena riittävästi ja monipuolisesti erityyppisiä työpaikka-alueita. Tarkastelu on tehty sen suhteen, minkä typpiset työpaikat kaupunkiseudun eri osiin soveltuvat. Keskukset Tampereen keskusta säilyy kaupunkiseudun ylivoimaisesti suurimpana ja monipuolisimpana työpaikka-alueena. Myös keskustaa ympäröivälle muulle kaupunkialueelle sijoittuu huomattava osa uusista työpaikoista. Merkittävä osa palvelutyöpaikoista sijoittuu keskuksiin ja erityisesti aluekeskuksiin, joiden väestöpohja kasvaa selvästi. Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja palvelutyöpaikkojen (esimerkiksi erikoiskaupat, yläkoulut ja lukiot, terveysasemat) ohella aluekeskuksissa on muita keskustahakuisia työpaikkoja, merkittävästi monimuotoista asumista sekä alueellisia liikun- 24

ta- ja kulttuuripalveluja (esim. kirjastot, uima-, jää-, liikuntahallit). Usein erityyppiset julkiset palvelut keskittyvät saman katon alle ja lähelle kaupallisia palveluita. Härmälän-Partolan-Lakalaivan aluekeskuskokonaisuudelle antavat ominaispiirteensä Sarankulman ja Lakalaivan merkittävä tilaa vaativa ja valmistava teollisuustoiminta sekä messukeskus. Myös lähipalvelukeskuksiin sijoittuu työpaikkoja, esimerkiksi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen palveluita sekä lähikauppoja, IT-pajoja, yksityisiä hyvinvointipalveluita ja muita pienyrityksiä. Tehokas kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä keskusten välillä sekä hyvät pyöräily- ja kävely-yhteydet parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tuoden toimijoita lähemmäs toisiaan. Kaikkiin aluekeskuksiin on rakennesuunnitelmaehdotuksen mukaan ainakin pitkällä aikavälillä järjestettävissä raideyhteys. Seutukeskukseen ja aluekeskuksiin arvioidaan syntyvän yli 20 000 työpaikkaa vuoden 2040 loppuun mennessä, painottuen 2020- ja 2030- luvuille (ks. luku 5). Osaamiskeskittymät, tietointensiiviset teknologia-alueet Erikoistuneissa osaamiskeskittymissä synnytetään yritysverkostoja sekä yhdistetään yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin tietopääomaa. Osaamiskeskittymien kautta erityisesti pienten ja keskisuurten toimijoiden on mahdollista rakentaa kansainvälisiä verkostoja. Tuotantoorientoituneet osaamiskeskittymät edellyttävät hyviä kuljetus- ja tietoliikenneyhteyksiä ja lentoliikennepalveluja. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa (2014-2020) tavoitellaan korkean osaamistason yrityksiä ja työpaikkoja, kansainvälisiä kasvuyrityksiä sekä monialaisia innovaatio- ja tutkimushankkeita. Tampereen kaupunkiseudulla INKA-ohjelman osaamiskärjet ovat terveys, kestävä tuotanto ja kestävä liikkuminen. Ohjelmaa toteutetaan mm. seuraavissa osaamiskeskittymissä: Kaupin kampus, yliopistokampus, Tampereen teknillisen yliopiston kampus mukaan luettuna Hermia ja VTT sekä Pitkäniemi, Mediapolis ja Tarastenjärven alue. Rakennesuunnitelmassa osoitetaan lisäksi muita osaamiskeskittymiä, jotka vahvistavat Tampereen kaupunkiseudun kasvualoja ja hyödyntävät maantieteellisiä ja muita potentiaaleja. Tällaisia alueita ovat Kolmenkulma ja lentokentän alue. Lentokentän alueen osaamiskeskittymää tuetaan seudullisesti merkittävänä työpaikkavyöhykkeenä. Aluetta kehitetään myös osana Suomen kasvukäytävää, ja sen kytkeytymistä valtakunnalliseen ja seudulliseen liikenneverkkoon parannetaan ja hyödynnetään. Kolmenkulman alueelle luodaan vahva cleantech-keskittymä, joka yhdessä Tarastenjärven kanssa muodostaa Tampereen kaupunkiseudusta merkittävän cleantechin ja energia-alan kehitysalustan. Osaamiskeskittymiin arvioidaan syntyvän noin 30 000 työpaikkaa vuoden 2040 loppuun mennessä, suurimpina Tampereen keskustan osaamiskeskittymä, Kaupin kampus ja Kolmenkulma. Keskustan ja Hervannan yliopistokampukset sijaitsevat työpaikkatoiminnoiltaan vahvoilla ja sekoittuneilla alueilla, jossa tietointensiivinen ja keskustahakuinen palvelutyö ruokkivat toistensa kasvua. Keskusten ulkopuoliset palvelujen ja teollisuuden työpaikka-alueet Työpaikkojen ja yritysten määrä on viime vuosina lisääntynyt eniten palvelusektorilla. Palvelusektorin merkityksen ja roolin ennakoidaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Myös teollisuuden liiketoiminnassa korostuvat palvelutoiminta ja palveluvienti. Palveluvaltaistuminen lisää osaltaan kaupunkiseutujen kasvua, sillä palvelut keskittyvät tyypillisesti sinne missä asukkaat ovat. Kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta, mutta lisää henkilöliikennettä. Keskusten ja osaamiskeskittymien lisäksi palvelutoiminnan näkökulmasta huomattavia työpaikka-alueita ovat erilliset kaupan alueet, jotka määritellään maakuntakaavatyössä. 25

Elinkeinojen rakennemuutos on vähentänyt kaupunkiseudun teollisia työpaikkoja. Teollisuudella on kuitenkin myös kasvuodotuksia, joihin vastaaminen edellyttää riittävää ja monipuolista tonttireserviä. Rakennesuunnitelmassa on osoitettu nykyisiä alueita ja uusia varauksia tilaa vieville, raskaille ja mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttaville, eityövoimavaltaisille tuotannon ja varastoinnin toiminnoille ja logistiikkaalueille. Tällaisia ovat esimerkiksi Linnavuori, Rusko ja Hankkio sekä vt 12 Kangasalla ja vt:n 3 oikaisun varsi Lempäälässä ja Pirkkalassa. 4.5 Liikenne Rakennesuunnitelmassa osoitetuille keskusten ulkopuolisille palvelu-, toimisto-, teollisuus- ja logistiikka-alueille arvioidaan syntyvän noin 14 000 työpaikkaa vuoden 2040 loppuun mennessä. Rakennesuunnitelman rajauksen ulkopuolelle jää joukko paikallisesti tärkeitä työpaikka-alueita. Esimerkiksi Vesilahdessa kirkonkylän palveluyrittämisellä, kylien teollisuuspajoilla ja matkailuyrityksillä sekä puuterminaalihankkeilla on tärkeä rooli. Myös pienempien hankkeiden ja alueiden osalta palvelu- ja työvoimavaltaiset työpaikat sijoittuvat luontevasti asutuskeskittymiin ja tilaa vaativat ja mahdollisia ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot yritysalueille hyvien yhteyksien varrelle. Tarpeet tulee huomioida kuntien kaavoituksessa ja tonttituotannossa. Liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on liikenneverkon hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin mm. liikenteen palveluja hyödyntämällä. Liikennejärjestelmäratkaisulla vauhditetaan kaupunkirakenteen eheyttämistä ja keskusten hyvää saavutettavuutta. Liikennejärjestelmän kehittämisen painopiste on kestävien kulkutapojen edistämisessä. Seudullisesti merkittävä työpaikka-alue suunnittelualueen ulkopuolella on Sahalahden elintarviketeollisuuden alue, jossa työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan tasaisesti tulevina vuosikymmeninä. Kuva: Kulkutapaosuuksien kehittyminen ja tavoite Tampereen kaupunkiseudulla. Tiedot: Liikennetutkimukset 1969, 1996, 2005 ja 2012. 26

Liikennejärjestelmän runkona on vahva seudullinen raideliikennejärjestelmä, jossa Tampereella toimii vahva raitiotie ja sitä täydentävä bussiliikenne. Pirkkalan ja Ylöjärven suunnat ovat seudullisen raitiotien ensimmäisiä kehittämissuuntia. Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen ja Orivesi taajamajunaliikenteen kehittämissuuntia. Raideliikennejärjestelmää täydentävät seudulliset runkobussit ja muut bussilinjat sekä poikittaiset joukkoliikenneyhteydet eli ns. kehäbussit. Liikennejärjestelmän kokonaisratkaisuun edetään vaiheittain maankäytön kehittymiseen kytkeytyen. Joukkoliikennelinjaston kehittäminen on aloitettu kesällä 2014 toteuttamalla runkobussilinjat ensimmäisille raitiotielinjoille ja muihin vilkkaimpiin liikennesuuntiin. Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen 2012 mukaan asukkaat tekevät nykyisin arkisin noin 1,1 miljoonaa matkaa vuorokaudessa. Matkoista 80 % on kuntien sisäisiä matkoja ja 20 % kuntien välisiä matkoja. 4.5.1 Kävely ja pyöräily Rakennesuunnitelmassa kuvataan seudullisten kävelyn ja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko. Tavoitetilanteessa seudulliset ja alueelliset pääreitit yhdistävät kuntakeskukset ja aluekeskukset toisiinsa ja alue- ja lähiverkon reitit muodostavat toimivat yhteydet alueiden sisällä ja alueilta keskuksiin. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämistä ja ylläpitoa tuetaan kaikilla keskusalueilla. Pyöräilyn edistämiseen kuuluu myös pyöräpysäköintipaikkojen kehittäminen keskustoissa, joukkoliikenteen asemilla ja terminaaleissa (liityntäpysäköinti). 4.5.2 Joukkoliikenne Raitiotie Rakennesuunnitelmassa on esitetty raitiotien ensimmäinen toteutusvaihe väleille Hervanta Keskusta Lielahti Lentävänniemi sekä Pyynikintori TAYS. Raitiotien ensimmäinen vaihe perustuu kaupunkimaisen tiiviiseen rakenteeseen ja suhteellisen tiheään pysäkkiväliin. Reitillä on tehty yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä alustavia, yhdyskuntarakennetta täydentäviä, maankäytöllisiä tarkasteluja eikä rakennesuunnitelmaehdotuksessa ole esitetty tästä poikkeavia ratkaisuja. Kuva: Kuntien sisäisten ja kuntien välisten matkojen määrät arkivuorokautena. Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012. Raitiotien toteutus on mahdollista käynnistää Hervanta keskusta-osuudella ennen vuotta 2020, jolloin ensimmäinen toteutusvaihe valmistuisi 2020-luvun alkupuolella. Tämän jälkeen varaudutaan toteuttamaan raitiotieyhteydet 2020-luvulla väleille TAYS Koilliskeskus ja Tampereen keskusta Hatanpää ja edelleen 2030-luvulla Hatanpää Härmälä Pirkkala ja Lielahti Ylöjärven keskusta. 27

Kangasalan suunta tukeutuu vuoteen 2040 asti runkobusseihin, mutta maankäyttöä kehitetään Tampereen keskustan ja Kangasalan välillä sekoittuneena ja tehokkaana. Tämä luo pitkällä aikavälillä edellytykset raitiotien ulottamiseen Kangasalle. Ojala-Lamminrahkan uuden kaupunginosan liikennöinti perustuu kuitenkin busseihin. Raitiotieratkaisussa on näin priorisoitu Kangasalan aluekeskusta ja aluekeskusten välisiä yhteyksiä. Kaikkiin aluekeskuksiin on rakennesuunnitelman mukaan vähintään pitkällä aikavälillä järjestettävissä raideyhteys. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan pitkällä aikavälillä raitiotien jatkeeseen Pirkkalan keskustasta Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Lentokentän kasvumahdollisuuksia ja saavutettavuutta parannetaan välittömästi nopealla lentokenttäbussilla Tampereen keskustasta (ns. AiRRport-bussi). Lisäksi varaudutaan raitiotien jatkeeseen Hatanpäältä Lakalaivan kautta Vuorekseen. Ratkaisu kytkeytyy osin järjestelyratapihan siirron ja Rantaperkiön aseman toteutumiseen sekä näiden ympärille ja Lakalaivaan tukeutuvaan maankäyttöön. Lähijunaliikenne Nykytilanteessa Tampereen seudun junaliikenteen tarjonta muodostuu kaukojunaliikenteestä ja taajamajunaliikenteestä. Kaukoliikenteen junat mahdollistavat matkat Tampereelta Nokialle, Lempäälään ja Orivedelle (Orivesi asema). Taajamajunat liikennöivät väleillä Tampere Lempäälä, Tampere Nokia ja Tampere Oriveden asema Oriveden keskusta. Rakennesuunnitelmassa on esitetty lähijunaliikenteen kehittämistä Lempäälän ja Nokian suuntiin. Lähijunaliikenteen vuorotarjontaa lisätään vähitellen maankäytön kehittyessä. Vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan tunnin vuoroväliä. Pitkällä aikavälillä (vuoden 2040 jälkeen) lähijunaliikenteen vuorovälitavoite on 30 minuuttia. Nokian suunnassa varaudutaan vuoteen 2030 mennessä Tesoman seisakkeen toteuttamiseen ja Nokian aseman kehittämiseen. Vuoteen 2040 mennessä varaudutaan Harjuniityn seisakkeen toteuttamiseen. Vuoden 2040 jälkeen toteutettavaksi on huomioitu Kalkun, Amurin ja Hyhkyssä sijaitsevan ns. Sellun seisakkeet. Amurin ja Sellun seisakkeiden toteuttamista ei tällä hetkellä pidetä ratakapasiteetin vuoksi mahdollisena. Seisakkeiden tarve, tekniset toteutusedellytykset sekä vaikutukset valtakunnalliseen junaliikenteeseen tuleekin arvioida tarkasti jatkosuunnitteluvaiheissa. Lempäälän suunnassa varaudutaan vuoteen 2030 mennessä Sääksjärven seisakkeen toteuttamiseen ja Lempäälän aseman kehittämiseen. Lakalaivan aseman sekä Rantaperkiön ja Kuljun seisakkeiden toteuttamiseen varaudutaan vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi varaudutaan Hakkarin seisakkeen toteuttamiseen vuoden 2040 jälkeen. Lakalaiva voi kehittyä valtakunnallisen junaliikenteen asemaksi. Lähijunaliikenteen kehittämisen osalta oleellisia hankkeita ovat henkilöratapihan kapasiteetin lisäys kolmannella välilaiturilla, lisäraide Sääksjärvi Toijala-välille, kohtauspaikka Tesoman aseman yhteyteen sekä myöhemmin lisäraide Lielahti Nokia-välille. Hankkeet mahdollistavat suhteellisen häiriöttömän lähijunien liikennöinnin puolen tunnin vuorovälillä näillä ratayhteyksillä. Hankkeet vapauttavat myös ratakapasiteettia valtakunnalliselle junaliikenteelle. Tampere Lielahti välillä kolmas raide tulee ajankohtaiseksi lähijunaliikenteen 15 minuutin vuorovälillä. Taajamajunaliikenne Oriveden suunnalla turvataan työmatkayhteydet Tampereelle. Taajamajunaliikenteessä tavoitellaan vuoteen 2040 mennessä noin 6-7 junaparia/vrk, mikä kaksinkertaistaisi nykyisen tarjonnan. Taajamajunan lisäksi Oriveden asemalla pysähtyy Jyväskylän suunnan kaukojunaliikenne. Oriveden suunnalla taajamajunaliikenne voi hyödyntää nykyistä ratainfrastruktuuria ja sen vapaata kapasiteettia turvalaitemuutoksin. Olemassa olevaan maankäyttöön tukeutuen esitetään vuoteen 2040 mennessä uusia taajamajunaliikenteen seisakkeita Vuohenojaan, Hankkioon, Vatialaan ja Ruutanaan. Ruutanan seisakkeen yhteyteen on mahdollista kehittää myös uutta maankäyttöä vuoden 2040 jälkeen. Rakennesuunnitelman 28

jatkotyönä selvitetään tarkemmin taajamajunaliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja seisakkeiden toteutuskustannuksia. Uusien seisakkeiden toteuttaminen voi olla mahdollista jo lähivuosina, mikäli toteutuskustannukset osoittautuvat selvästi nyt arvioitua alhaisemmaksi. Seudulliset runkobussit ja kehäbussit Rakennesuunnitelmassa on esitetty seudulliset runkobussireitit, joilla tarkoitetaan seudun intensiivisimpiä ja ensisijaisesti aluekeskuksia yhdistäviä bussiliikennekäytäviä. Rakennesuunnitelmassa runkobussiyhteydet on sijoitettu mahdollisimman nopealle reitille eli Nokialta vt:lle 12, Ylöjärveltä kt:lle 65 ja Kangasalta vt:lle 12 ja Kangasalantielle. Lempäälän suunnassa mt:n 130 suuntainen runkobussi tukee lähijunaliikennettä. Raideliikenteen kehittyessä tarve seudullisille runkobusseille vähenee. Myöhemmin tuleekin harkita uudelleen ainakin Nokian ja Ylöjärven suuntien runkobussireittien sijainti ja tarve. Keskusten vahvistuminen ja säteittäiset raideyhteydet luovat hyvät edellytykset kehämäiselle joukkoliikenteelle. Kehäbussit hyödyntävät olemassa olevaa liikenneverkkoa ja parantavat keskusten saavutettavuutta. Rakennesuunnitelmaehdotuksessa on esitetty aluekeskuksia, asemaseutuja ja muita tärkeitä vaihtopaikkoja yhdistävät poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (ns. kehäbussit) seuraavasti: Kehäbussi 1: Nokian keskusta Kalkun asema Pirkkalan keskusta Härmälä Partola Rantaperkiön asema Vuohenojan asema Koilliskeskus Kehäbussi 2: Ylöjärven keskusta Kolmenkulma Kalkun asema Pirkkalan keskusta lentoasema Sääksjärvi Vuores Hervanta Lentola Tarastenjärvi Kehäbussien toteutumisedellytyksiin vaikuttaa erityisesti poikittaisen liikenteen käyttäjäpotentiaali ja kysyntä. Vuorotarjontaa parannetaan asteittain kysynnän lisääntyessä. Alkuvaiheessa kehäbussit voivat liikennöidä tunnin vuorovälillä. Kehittyvässä bussijärjestelmässä runkobussitarjontaa täydentää runsas muu bussilinjasto, jota tulee edelleen kehittää kysyntää vastaavasti. Erityisesti suurilta asuinalueilta kuten Ojala-Lamminrahkasta, Kaukajärveltä ja Haukiluomasta on tarve kehittää tiheävuoroista liikennettä Tampereen keskustaan. Muut bussilinjat muodostavat hyvät yhteydet asuinalueilta aluekeskuksiin tai joukkoliikenteen solmupisteisiin. Joukkoliikenteen seudullisesti merkittävät solmupisteet Rakennesuunnitelmassa esitetään joukkoliikenteen seudullisesti merkittävät solmupisteet. Ne ovat kohtia, joissa joukkoliikennevälineen vaihto on sujuvaa ja nopeaa ja tarjoaa samalla mahdollisuuden palveluiden käyttöön. Solmupisteissä risteää vähintään kaksi tiheävuoroisen joukkoliikenteen runkolinjaa (seudullinen runkobussi, raitiotie tai lähijuna) tai solmupiste kokoaa usean suunnan hyvän palvelutason liityntäbussiliikennettä. Solmupisteet palvelevat arjen liikkumista, joten esim. lentokenttä ei tässä mielessä ole solmupiste. Solmupisteiksi on merkitty vain ennen vuotta 2040 toteutuvia kohteita. Edellä mainituilla kriteereillä joukkoliikenteen seudullisesti merkittäviä solmupisteitä kaupunkiseudulla ovat Tampereen asemakeskus, Koilliskeskus, Lentola, Vuohenoja, Rantaperkiö, Lakalaiva, Sääksjärvi, Lempäälä, Tesoma, Nokia, Lielahti ja Ylöjärvi. 4.5.3 Tieverkko Rakennesuunnitelmassa esitetään seudullisesti merkittävät tieverkon hankkeet sekä alueelle sijoittuvat valtakunnallisesti merkittävät tiehankkeet. Monet uusista tai parannettavista tiejaksoista palvelevat Tampereen ohittavaa pitkämatkaista liikennettä ja elinkeinoelämän tarpeita. Samalla ne parantavat myös kuntakeskusten välisiä yhteyksiä. Kaikilla tiehankkeilla 29

on myös yhteys maankäytön kehittymismahdollisuuksiin joko uusia yhteyksiä avaten tai olevan väylän ympäristössä tilaa vapauttaen. 2-kehän toteuttamiseen varaudutaan välillä lentoasema Sääksjärvi Lentola ja edelleen 2-kehän jatkeeseen pohjoiseen valtatielle 9. Seututieluokkainen 2-kehä on luonteeltaan paikallista maankäyttöä tukeva ja kehittävä väylä. Valtatie 3 Marjamäki Kulju Pirkkala-yhteys, eli ns. Puskiaisten oikaisu siirtää toteutuessaan valtatien 3 uudelle tielinjaukselle. Oikaisu parantaa pääväylien välityskykyä ja muuttaa jossain määrin mm. Toivion-Lakalaivan ympäristön liikenteellistä asemaa. Valtatien 3 uusi linjaus välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö mahdollistaa Ylöjärven keskustan kehittämisen ja laajentamisen Elovainion suuntaan ja muuttaa nykyisen Vaasantien luonteen paikallisväyläksi. Muut rakennesuunnitelmassa huomioidut tieverkon hankkeet koskevat valtatien 9 kehittämistä (lisäkaistat) Alasjärveltä Orivedelle sekä valtatien 12 kehittämistä (lisäkaistat, eritasoliittymät) väleillä Koilliskeskus Kangasala ja Nokialla Maatiala Sorvantie. Toimenpiteet parantavat valtateiden turvallisuutta, välityskykyä ja liikenteen sujuvuutta. Kaupunkiseudun alueen uudet tiejaksot sisältyvät myös Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan (liikenne ja logistiikka). Toteutusohjelmassa on ohjelmoitu hankkeiden keskinäistä järjestystä maankäytön kehittymisen mukaisesti. Toteutusajankohtaan vaikuttaa myös vahvasti valtakunnallisen liikenteeseen kohdennetun investointirahoituksen kehittyminen. 4.5.4 Liityntäpysäköinti Matkaketjujen syntyminen edellyttää henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittämistä keskeisimmille joukkoliikenteen pysäkeille. Liityntäpysäköinti tuo kaupunkiseudun hyvän joukkoliikennetarjonnan myös hajaantuneen maankäytön alueella asuvien käytettäväksi ja luo edellytyksiä joukkoliikenteen kasvulle kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Jo varsin vähäisellä siirtymällä yksityisautoilusta joukkoliikenteen käyttöön on todettu olevan merkittävä vaikutus etenkin Tampereen sisääntuloväylien ruuhkautumiseen. Liityntäpysäköinnin edistäminen voi myös siirtää tieverkkoinvestointeja myöhemmäksi. Pysäköinnin toteuttaminen reuna-alueille vähentää keskustojen pysäköintipaikkatarvetta. Joukkoliikenteen vaihtopaikkoja ja liityntäpysäköintitarvetta on tarkastelu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvityksenä. Tavoitteena on, että Tampereen työssäkäyntialueella yhteensä noin 4 000 autoilijaa siirtyy pyörä- tai autoliitynnän käyttäjäksi vuoteen 2040 mennessä. Rakennesuunnitelmassa henkilöautojen liityntäpysäköintiä esitetään toteutettavaksi lähijunaseisakkeiden yhteyteen sekä raitiotielinjojen ja seudullisten runkobussireittien päätepisteisiin ja tärkeimmille pysäkeille joukkoliikenteen kehittymisen mukaan. Seudullisesti merkittäviä liityntäpysäköinnin kehittämiskohteita ovat idästä/pohjoisesta saapuville alkuvaiheessa runkobussiin ja myöhemmin raitiotiehen liittyen Koilliskeskus ja Kangasalan keskusta, etelän suunnasta saapuville lähijunaan kytkeytyen Lempäälän keskusta ja Sääksjärvi ja runkobussiin liittyen Marjamäki ja Lakalaiva. Lännen suunnasta saapuvia palvelevat Nokian asema lähijunaan tukeutuen, Ylöjärvellä Elovainio runkobussiin tukeutuen ja raitiotien kehittymisen mukaisesti vaiheittain ensin Lielahti ja myöhemmin myös Ylöjärven keskusta. Näiden lisäksi pienimuotoista pyöräpysäköintiä tulisi kehittää kaikkien joukkoliikennepysäkkien yhteyteen. 4.5.5 Liikenneyhteydet seudun ulkopuolelle Tampereen seutu on merkittävä tieliikenteen ja maantiekuljetusten solmukohta. Tampereella yhtyvät valtatiet 3, 9, 11 ja 12. Valtateiden 3, 9 ja 12 parantamishankkeet nopeuttavat yhteyksiä Tampereelta muualle Suomeen sekä Tampereen kautta kulkevia yhteyksiä. Sujuvat yhteydet 30

ovat erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten toimitusvarmuuden ja täsmällisyyden kannalta merkityksellisiä. Tampere on myös merkittävä valtakunnallinen raideliikenteen solmukohta. Tampereen kautta kulkevat henkilöliikenteen junat Helsingin, Turun, Porin, Seinäjoen ja Oulun sekä Jyväskylän suuntaan. Tampereen seudulla henkilökaukoliikenteen asemia ovat nykyiset Tampere, Lempäälä, Nokia ja Orivesi sekä rakennesuunnitelmaehdotuksessa uutena kohteena Lakalaiva. Tampereen aseman hyvä toimivuus Etelä- ja Länsi-Suomen risteysasemana edellyttää henkilöratapihan kehittämistä. Nykytilassa tavarajunaliikenne kulkee Tampereen kannaksen läpi. Läntisen ratayhteyden varaamista tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi tutkitaan. Toteutuessaan yhteys tarjoaa tavarajunille pääradan suunnassa nopeamman yhteyden Tampereen ohi, vapauttaa ratakapasiteettia ja vähentää rautatiejärjestelmän häiriöherkkyyttä. Läntinen ratayhteys poistaisi Tampereen kannakselta vaarallisten aineiden kuljetukset sekä yöaikaisen tavarajunaliikenteen aiheuttaman melun. Uusi ratayhteys mahdollistaisi myös nykyisen järjestelyratapihan siirron ja vaarallisten aineiden käsittelyn poistumisen kaupunkirakenteesta. Uusi ratayhteys ei kuitenkaan korvaa nykyisen radan parantamistarpeita. Tampereen läntisen ratayhteyden, järjestelyratapihan siirron ja näihin liittyvän maankäytön tilavaraukset tehdään maakuntakaavassa. Tampereen seutua kehitetään osana Helsinki Hämeenlinna Tampere - kasvuvyöhykettä. Suomen kasvukäytävän ydin on sujuva liikkuminen sekä laajojen työ- ja asuntomarkkinoiden hyvä saavutettavuus. Erityisesti raideliikenteen kehittäminen mahdollistaa asemapaikkojen kehittymisen houkutteleviksi asuinympäristöiksi. Tampere-Pirkkalan lentoasema on maamme vilkkaimpia lentokenttiä. Lentoasema on seudun kansainvälisen saavutettavuuden kannalta strateginen alue ja mahdollistaa kaupunkiseudun elinvoiman vahvistamisen. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan tukemaan Tampere-Pirkkala European -visioita, jossa lentokentälle haetaan kasvua Väli-Suomen kansainvälisen kenttänä AiRRport-konseptin ja uuden lentomatkustuskonseptin kautta. Kaupunkiseudun omien toimien lisäksi lentoliikenteen kehitykseen vaikuttavat kansainvälisen lentoliikenteen kilpailutilanteen kehittyminen sekä Suomen lentoliikennestrategia. Maakuntakaavatyössä on varauduttu toisen kiitotien rakentamiseen ja viiteen miljoonaan matkustajaan vuoteen 2040 mennessä. Rakennesuunnitelmassa esitetään lentoaseman henkilöliikenneyhteyksien kehittämistä nopeaan lentokenttäbussiin perustuen välillä Tampereen asemakeskus lentoasema. Rakennesuunnitelmaehdotuksessa on huomioitu myös mahdollisuus raideliikenteen yhteyksien kehittymiseen lentokentälle. Läntiseen ratayhteyteen liittyvä poikittainen yhdysrata mahdollistaisi lentoaseman kytkemisen valtakunnalliseen rataverkkoon ja henkilökaukojunaliikenteen lentokentälle. Rakennesuunnitelmaehdotuksessa ei suljeta pois myöskään mahdollisuutta jatkaa raitiotietä Pirkkalan keskustasta lentoasemalle vuoden 2040 jälkeen. 4.6 Vaikutuksista Rakennesuunnitelman uudistamisprosessin aikana on arvioitu vaikutuksia sekä rakennesuunnitelmavaihtoehdoista että luonnoksesta. Rakennesuunnitelmaehdotus perustuu pitkälti seutuhallituksen hyväksymään rakennesuunnitelmaluonnokseen. Siksi on perusteltua esittää luonnoksesta laaditun vaikutusten arvioinnin päähavainnot vielä ehdotuksen yhteydessä. Rakennesuunnitelman ratkaisujen yleispiirteiset vaikutukset voidaan tiivistää seuraavasti: Kaupunkiseudun imago ja omaleimaisuus, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Rakennesuunnitelma edistää laadullisia kilpailutekijöitä, joiden merkitys kasvaa kansalaisten ja yritysten valinnoissa. Seutu kehittyy sisäiseen ra- 31

kenteeseen ja vahvuuksiin tukeutuen tasapainoisena kokonaisuutena, Helsinki Hämeenlinna Tampere -käytävää tukien ja sitä hyödyntäen. Keskusverkossa lähellä toisiaan sijaitsevilla keskuksilla tulee olla toisiaan täydentävät roolit. Uhkana on muuten keskusten välinen kilpailu ja väestöpohjaan nähden palvelutarjonnaltaan alikehittyneet keskukset. Raitiotie ja lähijuna vahvistavat imagoa, lisäävät maankäytön kehityksen volyymia ja keräävät asemanseuduille ja raitiotien varrelle työvoimavaltaista yritystoimintaa palveluineen ja asuntoineen. Keskusten kehittämiselle tulee positiivinen sykäys, mutta niiden väestölisäys tuo suuren haasteen maankäytölle ja kuntataloudelle. Monipuolinen asuntotarjonta ja sekoittunut yhdyskuntarakenne tuovat myönteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Aluekeskusten palvelutarjonta tukee asukkaiden yhtäläisiä palvelujen saannin mahdollisuuksia ydinrakenteessa. Palvelujen keskittäminen aluekeskuksiin voi kuitenkin vähentää reuna-alueiden palveluita. Vaikutukset kaupunkiseudun kilpailukykyyn ja elinkeinoihin Rakenteen tiivistäminen ja hyvät kulkuyhteydet seudulla luovat edellytyksiä seudulliselle työnjaolle ja keskusten erikoistumiselle. Rakennesuunnitelma mahdollistaa innostavan ja kehittyvän toimintaympäristön eri alojen toimijoille ja tukee osaamiskeskittymiä. Aluekeskuksista tulee houkuttelevia paikkoja yrityksille, jotka hakevat ydinkeskustaa halvempia tiloja ja monipuolista asuin- ja palveluympäristöä. Yhteydet seudulle, seudulta ja seudun ohi palvelevat elinkeinoelämän täsmällisyystarpeita, parantavat seudun kansallista ja kansainvälistä asemaa ja vahvistavat Helsinki Hämeenlinna Tampere -vyöhykkeen hyötyjä. Rakennesuunnitelmalla on vaikutusta valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuuteen. Energiatehokkuus sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Myönteiset ilmastovaikutukset saadaan aloittamalla toteutus rakennetta eheyttäen ja sovittamalla maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimet ajallisesti yhteen. Seudulla käytettävillä energialähteillä on suuri merkitys. Suunnitelman mukainen yhdyskuntarakenne parantaa energiatehokkuutta ja minimoi kasvihuonekaasupäästöjä. Laadukkaan joukkoliikenteen ja kaukolämmön piiriin sijoittuvan väestön osuus kasvaa, autoriippuvuus vähenee ja kaukolämpöverkon hyödyntäminen tehostuu. Uusia alueita avataan rajoitetusti, mutta ne tulee kytkeä avattaessa joukkoliikenteeseen. Osa uusista alueista levittää yhdyskuntarakennetta, mikä pitää ottaa huomioon toteutuksen vaiheistuksessa ja resursoinnissa. Luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset Ehdotuksen ratkaisuilla ja maisema-alueilla ei ole ristiriitaisia tavoitteita, lukuun ottamatta suunnittelualueen reuna-alueita, joihin sijoittuu arvokkaita maisema-alueita, ja alueita, joille sijoittuu arvokkaita kallioalueita. Yhdyskuntarakenne on esitetty niin, että seudullinen viherverkko voi säilyä ja edelleen voimistua. Viheryhteydet lisäävät keskusten vetovoimaa. Nykyistä rakennetta hyödyntävä ja tiivistävä rakenne säästää laajoja yhtenäisiä luontoalueita. Suunnitelma selkeyttää urbaanin kaupunkialueen ja maaseudun eroja, mikä korostaa maisemakokonaisuuksien merkitystä myönteisellä tavalla. Seudulle ominaisia maisemia ja kulttuuripiirteitä voidaan korostaa vetovoimatekijöinä ja identiteetin luojina. Liikenteelliset vaikutukset Kaupunkiseudulla arkipäivisin tehtävien matkojen määrä lisääntyy nykyisestä 1,1 miljoonasta matkasta lähes 1,4 miljoonaan matkaan vuoteen 2040. Liikenteellisiä vaikutuksia on tutkittu uuden liikennemallin (TALLI 2015) avulla. Rakennesuunnitelmaa on verrattu vertailuvaihtoehtoon (VE0+), joka perustuu raitiotien yleissuunnitelman mukaiseen bussijärjes- 32

telmään. Siinä bussitarjontaa on kasvatettu maankäytön kehittymisen suhteen. Vertailuvaihtoehdossa kulkutapajakauma säilyy nykyisen kaltaisena ja kaikkien kulkutapojen matkamäärät kasvavat tasaisesti n. 24 27 % nykyisestä. Rakennesuunnitelmavaihtoehdossa joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa nykyisestä 1,7 %-yksikköä ja henkilöautoilun kulkutapaosuus pienenee nykyisestä 1,1 %-yksikköä. Rakennesuunnitelmavaihtoehdossa tehdään päivittäin 58 000 joukkoliikennematkaa nykyistä enemmän eli matkamäärä lisääntyy 41 %. Runsas joukkoliikenteen käyttö lisää myös kävellen ja pyöräillen tehtävien liityntämatkojen määriä. Henkilöautomatkojen määrä lisääntyy nykyisestä 21,9 % eli selvästi vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa (+26,6 %). Päivittäin tehdään noin 147 000 henkilöautomatkaa nykyistä enemmän, mikä on 30 000 automatkaa vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa. Vertailuvaihtoehtoa vähäisemmät henkilöautomatkat näkyvät positiivisesti CO 2 - päästöissä ja onnettomuusmäärissä. Liikenteen aiheuttamat yhteiskuntataloudelliset vuosikustannukset (aika, km, CO 2, henkilövahinko-onnettomuudet) ovat 31 milj. pienemmät kuin vertailuvaihtoehdossa. Liikennemallitarkastelut perustuvat matkojen pääkulkutapaan, joten liityntämatkoja ei ole huomioitu kulkutapaosuuksissa. Liikennemallitarkasteluissa ei ole huomioon pienempiä toimenpiteitä, joilla voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus kulkutavan valintaan tulevaisuudessa. Tällaisia ovat esim. pysäköintipolitiikan muutokset ja ruuhkamaksut. Taloudelliset vaikutukset Taloudellisia hyötyjä aiheutuu kilpailukyvyn tuomasta työllisyyskehityksestä ja verotuloista. Yhdyskuntarakenteen täydentymisen näkökulmasta hyötyjä aiheutuu muun muassa kaavoituksen tuomasta maanarvon noususta, rakennetun infrastruktuurin paremmasta käyttöasteesta ja uusinvestointien minimoinnista, autoriippuvaisuuden vähenemisestä, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuden paranemisesta sekä matkaketjujen sujuvuudesta (liikkumisen aikakustannusten väheneminen). Lisäksi taloudellisia hyötyjä syntyy julkisen ja kaupallisen palveluverkon vahvistumisesta ja selkeytymisestä. Kustannuksia aiheutuu uusien rakentamisalueiden käyttöönotosta ja palvelujen rakentamisesta, liikenneinvestoinneista sekä palvelujen ja vesi- ja liikenneinfran käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Merkittävä osa kustannuksista muodostuu suurista liikenteen hankkeista, joiden toteuttaminen esitetyllä aikajaksolla ylittää suurella todennäköisyydellä kuntien ja valtion resurssit. Toimenpiteiden priorisointia tulee sen vuoksi edelleen jatkaa. Kuva: Arkivuorokauden kulkutapaosuudet (matkan pääkulkutapa) TALLI 2015 -mallilla laskettuna. 33

5 Toteutusohjelma Asuinalueet ja asuntotuotanto Asuinalueiden toteuttamisohjelma sisältää aluekohtaiset arviot laskennallisesta väestömitoituksesta, asuntojen määrästä sekä toteutuksen ajoittumisesta. Ajoituksen painottuminen eri aikajaksoille esitetään prosentein ja värisävyin. Alueet on ryhmitelty sen mukaan, mihin joukkoliikennevälineeseen ne ensisijaisesti tukeutuvat ja millaista yhdyskuntarakenteen Taulukko: Rakennesuunnitelma-alueiden mitoitukset (*varsinainen väestönkasvu sekä rakentamisessa huomioitava asuntokannan poistuma ja asumisväljyyden kehitys), asuntomäärät sekä toteuttaminen jaksoittain vuoteen 2040. Alueet on listattu sen mukaan mihin joukkoliikennevälineeseen alue tukeutuu. (Taulukko jatkuu seuraavilla sivuilla.) Nimi Raitiotiehen tukeutuvat alueet Hakametsä-Sammonkatu Tampere 3 500 1 944 60 40 Hallila Tampere 1 400 636 50 50 Hervanta Tampere 1 500 833 70 30 Hervantajärvi Tampere 4 000 1 739 30 50 20 Härmälänranta Tampere 3 500 1 750 40 50 10 Järjestelyratapiha Tampere 20 000 0 Koilliskeskus Tampere 12 000 6 000 20 80 Lielahti Tampere 22 500 10 714 20 40 40 Mäkkylä-Teivaala Ylöjärvi 4 000 1 818 10 90 Partola-Naistenmatkantie Pirkkala 5 000 2 500 50 50 Pirkkala, keskusta Pirkkala 4 500 2 250 50 50 Santalahti Tampere 2 300 1 278 70 30 Tampere, keskusta Tampere 20 000 11 111 33 33 33 Turtola Tampere 1 400 667 40 60 Ylöjärvi, keskusta (ml. Soppeenmäki-Elovainio) Kunta tyyppiä ne edustavat (yhdyskuntarakenteen tiiviys, maankäytön sekoittuneisuus, palvelujen läheisyys). Ryhmät on otsikoitu joukkoliikennevälineen mukaan. Lisäksi alueista on huomioita, jotka koskevat maankäytön ja liikennejärjestelmän aikataulullista yhteensovittamista. Toteutusta pyritään ohjaamaan niin, että ensisijassa täydennetään ja tiivistetään nykyrakennetta. Lisäksi joukkoliikennevälineen kehitysvaiheet määrittelevät rakentamisajankohtaa. Rakennesuunnitelman mitoitus* Asuntoja yhteensä Ylöjärvi 5 000 2 500 30 40 30 Yhteensä 110 600 45 741 Toteuttaminen 2013-2020 (%) Toteuttaminen 2021-2030 (%) Toteuttaminen 2031-2040 (%) ratikan 1. vaihe ratikan 1. vaihe aluekeskus, ratikan 1. vaihe ratikan 1. vaihe ratikan laajentuminen toteutus painottuu 2040+ aluekeskus, sekoittunut, ratikan laajentuminen, aluekeskus, ratikan 1. vaihe lähipalvelukeskus, ratikan laajentuminen, jatkuu 2040+ osittain aluekeskus, ratikan laajentuminen aluekeskus, ratikan laajentuminen ratikan 1. vaihe seutukeskus, ratikan 1. vaihe ratikan 1. vaihe Huomioita aluekeskus, sekoittunut, ratikan laajentuminen, täydentyy 2040+ 34

Nimi Lähijunaan tukeutuvat alueet Kunta Rakennesuunnitelman mitoitus* Hakkari Lempäälä 0 Harjuniitty Nokia 5 000 2 000 33 33 33 Kulju Lempäälä 0 Lakalaiva Tampere 3 000 1 500 20 80 Lempäälä, keskusta Lempäälä 10 000 5 000 33 33 33 Nokia, keskusta Nokia 5 000 2 500 33 33 33 Orivesi, keskusta Orivesi 1 000 455 35 43 22 Orivesi as. Orivesi 1 000 455 22 29 49 Ruutana Kangasala 0 Asuntoja yhteensä Sääksjärvi Lempäälä 8 000 4 000 10 50 40 Tesoma Tampere 4 500 2 143 30 40 30 Yhteensä 37 500 18 052 Toteuttaminen 2013-2020 (%) Toteuttaminen 2021-2030 (%) Toteuttaminen 2031-2040 (%) Huomioita lähipalvelukeskus, toteutus 2040+ lähipalvelukeskus, seisake 2030-40 lähipalvelukeskus, 2040+, seisake 2030-40 aluekeskus, henkilöliikenteen asema 2030-40 aluekeskus, lähijunatarjonnan kehittyminen aluekeskus, lähijunatarjonnan kehittyminen aluekeskus, taajamajunaliikenteen kehittyminen taajamajunaliikenteen kehittyminen toteutus 2040+ aluekeskus, seisake 2020-30 aluekeskus, seisake 2020-30 Nimi Kunta Seudulliseen runkobussireittiin tukeutuvat alueet Rakennesuunnitelman mitoitus* Asuntoja yhteensä Kangasala, keskusta Kangasala 4 000 1 818 30 40 30 Kaukajärvi pohjoinen Tampere 2 000 909 20 40 40 Lentola, ml. Vatiala Kangasala 3 000 1 364 40 30 30 Suorama Kangasala 2 000 909 40 30 30 Yhteensä 11 000 5 000 Toteuttaminen 2013-2020 (%) Toteuttaminen 2021-2030 (%) Toteuttaminen 2031-2040 (%) Huomioita aluekeskus aluekeskus lähipalvelukeskus 35

Nimi Muut alueet Kaukajärvi-Annala Tampere 400 160 100 Kangasala 2600 1 040 100 Kohmala Nokia 1 000 357 100 Lahdesjärvi Tampere 2 000 909 70 30 Lamminrahka Kangasala 8 000 3 636 60 40 Metsäkylä Ylöjärvi 2 000 714 35 35 30 Nurmi-Sorila Tampere 4 000 1 538 50 50 Ojala Tampere 6 000 2 500 20 50 30 Pikonlinna Kangasala 1 000 455 55 45 Rantaperkiö-Toivio Saarenmaa Kangasala 0 Pirkkala 2500 1 136 50 50 Tampere 2500 1 042 100 Sammalisto Nokia 1 000 357 50 50 Sankila Pirkkala 2 000 800 20 50 30 Siivikkala Ylöjärvi 0 Siltatie Ylöjärvi 3 000 1 200 10 40 50 Siuro Nokia 0 Vesilahti, kirkonkylä Vesilahti 1 500 536 35 35 30 Vuores Kunta Rakennesuunnitelman mitoitus* Asuntoja yhteensä Tampere 10 000 4 545 70 30 Lempäälä 3 000 1 200 70 30 Yhteensä 52 500 22 126 Toteuttaminen 2013-2020 (%) Toteuttaminen 2021-2030 (%) Toteuttaminen 2031-2040 (%) lähipalvelukeskus vrt. vt 12 -hanke lähipalvelukeskus, toteutus 2019-40, etl 2018, koulu 2019 lähipalvelukeskus täydentyy 2040+ sekoittunut sekoittunut sekoittunut 2040+, sekoittunut vrt. vt 12 -hanke lähipalvelukeskus, 2040+ täydentyy 2040+ lähipalvelukeskus lähipalvelukeskus, kirkonkylän asemakaavaalueiden ja Koskenkylän kylä-oyk:n toteutum. lähipalvelukeskus Huomioita 36

Asuntotuotannon ohjelmointi sisältää asuntotuotannon kokonaismäärät sekä yhdyskuntarakenteen tyypin mukaan että kunnittain. Lisäksi ohjelma sisältää taulukon kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuudesta asuntojen kokonaistuotannosta kunnissa. Luvussa 4 on esitetty perusteluja tuotantomäärille ja -osuuksille. Taulukko: Uusien asuntojen määrä eri yhdyskuntarakenteissa jaksoittain. Uusia asuntoja yhteensä (kpl/toteutuskausi) Raitiotiehen tukeutuvat alueet Lähijunaan tukeutuvat alueet Seudulliseen runkobussireittiin tukeutuvat alueet 2013-2020 2021-2030 2031-2040 Yht. 2013-2040 Osuus (%) 13 200 16 500 16 100 45 700 50 % 4 100 6 600 7 400 18 100 20 % 1 600 1 800 1 600 5 000 5 % Taulukko: Kuntien vuotuinen asuntotuotanto jaksoittain keskimäärin v. 2040 loppuun mennessä. Kuntien vuotuinen asuntotuotanto (kpl asuntoja/vuosi) 2013-2020 2021-2030 2031-2040 KA 2013-2040 Kangasala 210 380 370 330 Lempäälä 310 400 380 360 Nokia 210 170 190 190 Orivesi 30 30 30 30 Pirkkala 320 330 80 240 Tampere 1 900 1 810 1 860 1 850 Vesilahti 20 20 20 20 Ylöjärvi 140 190 320 220 Seutu yht. 3 140 3 330 3 250 3 250 Muut alueet Yhteensä 6 300 8 500 7 400 22 100 24 % 25 100 33 300 32 500 90 900 100 % Taulukko: Asuntotuotannon jakautuminen kuntien kesken jaksoittain ja keskimäärin, %- osuudet. Toteutusjakson asuntotuotannon jakautuminen eri kuntiin Taulukko: Asuntotuotanto kunnissa jaksoittain ja yhteensä v. 2040 loppuun mennessä. Asuntotuotanto kunnittain (kpl asuntoja/kausi yhteensä) 2013-2020 2021-2030 2031-2040 Yhteensä Kangasala 1 700 3 800 3 700 9 200 Lempäälä 2 500 4 000 3 800 10 200 Nokia 1 700 1 700 1 900 5 200 Orivesi 300 300 300 900 Pirkkala 2 500 3 300 800 6 700 Tampere 15 200 18 100 18 600 51 900 Vesilahti 200 200 200 500 2013-2020 2021-2030 2031-2040 KA 2013-2040 Kangasala 7 % 11 % 11 % 10 % Lempäälä 10 % 12 % 12 % 11 % Nokia 7 % 5 % 6 % 6 % Orivesi 1 % 1 % 1 % 1 % Pirkkala 10 % 10 % 2 % 7 % Tampere 60 % 54 % 57 % 57 % Vesilahti 1 % 1 % 0 % 1 % Ylöjärvi 4 % 6 % 10 % 7 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % Ylöjärvi 1 100 1 900 3 200 6 200 Seutu yhteensä 25 100 33 300 32 500 90 900 37

Taulukko: Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tavoitteelliset osuudet kokonaistuotannosta kunnittain. Kohtuuhintaisen vuokratuotannon tavoitteellinen osuus kokonaistuotannosta kunnissa (%) Asuntopol. ohjelma 2030 ja MAL-aiesopimus uusi tavoite 2020 uusi tavoite 2030 uusi tavoite 2040 huomioita, perusteita Kangasala 10 15 17,5 20 2 aluekeskusta, raitiotien tulon ennakointi (2040+) Lempäälä 10 15 17,5 20 2 aluekeskusta, lähijunan 60 min. ja 30 min. ennakointi Nokia 15 15 17,5 20 1 aluekeskus (jo lähtötilanteessa monipuolinen), lähijunan 60 min. ja 30 min. ennakointi Orivesi 10 10 10 10 1 aluekeskus, taajamajuna Pirkkala 10 15 17,5 20 2 aluekeskusta, raitiotien tulon ennakointi Tampere 30 30 30 30 Vesilahti 5 5 5 5 0 1 seutukeskus ja 5 aluekeskusta, ratikan 1. vaihe 2015-2020, laajentumisen ennakointi Ylöjärvi 10 15 17,5 20 1 aluekeskus, ratikan ennakointi Seutu 22 24 24 26 0 Palveluverkko Palveluverkon rakentuminen rytmittyy asuinalueiden kehityksen ja alueiden rakentumisen mukaiseksi. Lisäksi rytmityksessä huomioidaan valtakunnalliset tavoitteet varhaiskasvatuksen laajentamiseksi kattamaan suuremman osan ikäluokista. Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevien lasten ennakoitu määrä ikäluokasta nousee toteutuksen edetessä kohti vuotta 2040 (2015 2020: 65 %, 2021 2030: 75 %, 2030 2040: 80 %). Tavoitteista huolimatta realistiset lukemat saattavat kuitenkin tulla eroamaan merkittävästi asetetuista määrätavoitteista. Varhaiskasvatuksen osalta palveluverkon lisäkapasiteettitarpeet on laskettu kuntien väestöosuuksia käyttäen ja ennakoiden, että ikäluokkien osuus kokonaisväestön lisäyksestä pysyy keskimäärin ennallaan. Vastaava tarkastelu on toteutettu peruskoululaisten kohdalla. Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten ja koululaisten määrän arvioinnissa on hyödynnetty seudun kuntien asiantuntijoita. Tyypiltään vakaammat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat jatkossa sijoittumaan aluekeskuksiin sekä erityisille kampusalueille. Kaupunkiseudun kuntien asiantuntijat hyödyntävät toteutusohjelman valmistelussa koottuja tietoja tarkemmin jatkotyössä. Rakennesuunnitelman toteutusohjelmassa on tarpeen kuvata tiivistetysti arviot palveluverkon lisäystarpeelle. Kuvauksessa ei ole huomioitu nykyväestössä tapahtuvia palvelutarpeen muutoksia eikä nykyisten palvelurakennusten hyödyntämismahdollisuuksia. Sen sijaan tarkoituksena on osoittaa karkeasti väestönlisäyksestä syntyvä palvelutarve eri alueilla ja seudulla kokonaisuudes- 38

saan. Kuntien tulee edelleen laatia tarkemmat laskelmat palveluverkkoa suunnitellessaan. Päivähoidon ja koulujen kapasiteetin lisäystarpeita karkeasti arvioituina: - Päivähoidon kapasiteetin lisäystarve kasvaa koko suunnitelmajakson vuoteen 2040. Lukumääräarvio päivähoitokapasiteetin lisäystarpeesta on noin 9 500 paikkaa. Seutukeskuksessa lisäystarve on tasainen koko jakson ajan. Lisäystarve aluekeskuksissa kasvaa tasaisesti, kun taas lähipalvelukeskuksissa tarve alkaa pienentyä 2020-luvulta lähtien. Keskusten ulkopuolisilla asumisen painopistealueilla lisäystarve nousee 2020-luvulle ja pienenee hieman 2030-luvulla. - Alakoulujen lisäystarve koko jaksolla on noin 14 000 oppilaspaikkaa. Seutukeskuksessa oppilaspaikkojen lisäystarve on suurin 2010-luvulla, aluekeskuksissa tarve nousee koko jakson aikana. Myös lähipalvelukeskuksissa oppilaspaikkoja tarvitaan lisää, mutta määrä laskee 2020- ja 2030-luvuilla. Keskusten ulkopuolisilla alueilla tarvehuippu osuu 2020-luvulle. - Yläkoulujen lisäystarve vuoteen 2040 on noin 7 000 oppilaspaikkaa. Kaikissa alueryhmissä on lisäyspainetta. Seutukeskuksessa paine kuitenkin pienenee tarkastelujakson edetessä, samoin kuin lähipalvelukeskuksissa. Sen sijaan aluekeskuksissa lisäystarve nousee koko aina vuoteen 2040 saakka. Keskusten ulkopuolisilla alueilla lisäystarve on suurin 2020-luvulla. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueiden toteutus esitetään toteutuvina työpaikkoina eri aikajaksoilla. Kokonaisuudessaan arviot yltävät 70 000 työpaikkaan. Toteutuessaan Tampereen kaupunkiseutu vahvistaisi asemaansa Helsinki Hämeenlinna Tampere -kasvukäytävän pohjoisena työpaikka-alueena ja tarjoaisi lisääntyvässä määrin työmahdollisuuksia myös seudun ulkopuolelta kulkeville työntekijöille. Työpaikka-alueiden kokonaisuus jakautuu tasapainoisesti eri vuosikymmenille ja eri alueprofiileille. Osaamiskeskittymät nousevat kaikkein vahvimmiksi työpaikka-alueiksi työpaikkojen määrillä mitattuna (yli 30 000 työpaikkaa). Osa osaamiskeskittymistä sijaitsee seutu- tai aluekeskuksessa. Alueina ja sijainteina katsottuina keskukset muodostavat kaupunkiseudun tärkeimmän työpaikka-alueryhmän. Muille palvelujen ja teollisuuden alueille on ohjelmoitu noin viidennes kaikista uusista työpaikoista. Yhteenvetona voidaan todeta, että palveluverkon kapasiteetin lisäystarve osuus päivähoidon ja koulujen osalta selvimmin aluekeskuksiin, joita rakennesuunnitelmassa on 13. Kun otetaan huomioon keskitetymmät ja stabiilimmat julkiset palvelut, kuten keskiasteen koulut ja terveyspalvelut, nousevat aluekeskukset ja seutukeskus edelleen palveluverkon selkärangaksi. Tämä vastaa rakennesuunnitelman kokonaiskuvaa keskuksia vahvistavasta kehityksestä. 39

Taulukko: Arvio uusien työpaikkojen toteutumisesta jaksoittain työpaikka-alueilla. Profiili/Alue Uudet työpaikat (yks. + julk.) 2015-2020 2021-2030 2031-2040 yhteensä 2015-2040 Seutukeskus: toimintaa 24/7, monipuolisuus, keskustahakuiset yks. ja julk. työpaikat, asiakasvirrat 1 000 6 000 6 000 13 000 kauppa, toimistot, toimitilat, hallinto, kulttuuri, Tampere keskusta palvelut (ravintolat yms.); keskustakampusosaamiskeskittymä erikseen alla 1 000 6 000 6 000 13 000 Aluekeskukset: monipuolisuus, keskustahakuiset yks. ja julk. työpaikat, asiakasvirrat, seutukeskusta edullisemmat toimitilat 2 340 4 090 4 190 10 620 Hervanta myös osaamiskeskittymä: tieteet, sovellukset, teknologia 500 750 150 1 400 Kangasala, keskusta pikkukaupunkimainen; vähittäis- ja erikoistavarakauppa, kulttuuri- ja 150 300 300 750 hyvinvointipalvelut, julkiset keskustapalvelut Koilliskeskus 0 100 150 750 1 000 Lakalaiva-Partola- Härmälä, Tampere 0 200 300 300 800 Lakalaiva-Partola- Härmälä, Pirkkala Tarkennuksia: ominaispiirteitä ja toiminnan painopisteitä Toimisto, kauppa, hyvinvointipalvelut, julkiset palvelut. Tällä hetkellä Partolassa n. 600 työpaikkaa. Vahva kaupan keskittymä. 200 200 100 500 Lempäälä, keskusta Kuntakeskusta kehittyy 200 500 300 1 000 Lentola-Vatiala sekoittunut; vähittäis- ja erikoistavarakauppa, myös toimistot ja teollisuus 200 400 400 1 000 Lielahti 0 150 600 600 1 350 Nokia, keskusta teollisuus, kauppa, palvelut 150 50 0 200 Orivesi, keskusta 0 50 50 50 150 Pirkkala, keskusta toimisto, kauppa, kulttuuri, hyvinvointipalvelut, julkiset keskustapalvelut 100 150 200 450 Sääksjärvi Tärkeä liikkumisen solmukohta. Asumisen ja työpaikkojen yhteensovittaminen. 100 200 500 800 Tesoma myös osaamiskeskittymä: viestintä, kulttuuri 150 250 250 650 Ylöjärvi, keskusta toimisto, kauppa, palvelut 50 200 300 550 T&T Osaamiskeskittymä: Tiede ja teknologia, tietointensiivisyys, keskittymien synergiat 7 638 13 175 11 525 32 338 Kauppi tieteet, sovellukset, terveys 1 750 3 900 3 900 9 550 Kolmenkulma Tre cleantech, teollisuuden symbioosit 650 1 150 1 150 2 900 Kolmenkulma Nokia cleantech, teollisuuden symbioosit, logistiikka, kauppa 350 0 0 350 Teollisuus, tukkukauppa, logistiikka, cleantech Kolmenkulma Ylöjärvi ja palvelut 300 500 500 1 300 Lentoaseman seutu logistiikka, mukana teollisuus (tällä hetkellä n. 700 työpaikka) 100 300 300 700 Mediapolis viestintä, kulttuuri 150 150 150 450 Pitkäniemi hyvinvointi, ympäristö, myös teollisuus, valmistus 300 300 200 800 Tampere keskusta, asemanseutu-tty tieteet, sovellukset, yhteiskunta 2 600 3 900 3 900 10 400 Tarastenjärvi, ympäristö- ja energialiiketoiminta, cleantech, Tampere materiaalivirrat 500 750 100 1 350 Tarastenjärvi, ympäristö- ja energialiiketoiminta, cleantech, Kangasala materiaalivirrat 500 500 500 1 500 Rusko, Tampere tieteet, sovellukset, teknologia, TTY:oon tukeutuva, myös teollisuus 500 750 400 1 650 Rusko, Kangasala tieteet, sovellukset, teknologia, TTY:oon tukeutuva, myös teollisuus 0 1 000 500 1 500 Profiili/Alue Uudet työpaikat (yks. + julk.) Tarkennuksia: ominaispiirteitä ja toiminnan painopisteitä 2015-2020 2021-2030 2031-2040 yhteensä 2015-2040 Yritysalueet 3 850 5 600 4 950 14 400 P: Palvelut, toimistot 100 200 200 500 Pikonlinna sekoittunut: hoiva, terveys, hyvinvointi ja vapaaaika sekä asuminen 100 200 200 500 P+T (Palvelut, toimistot +Teollisuus, logistiikka, valmistus) 3 200 4 250 3 300 10 750 Lakalaiva 100 100 600 800 Lamminrahka sekoittunut: toimistot, erikoistavarakauppa, palvelut, myös teollisuus 300 500 200 1 000 Lentoasemantie /läntinen kehätie 400 300 300 1 000 Linnakallio ml. autokauppaa 700 400 400 1 500 Marjamäki Tilaa vievät kaupalliset palvelut. Liittyvät osaksi Kuljun lähipalvelukeskusta. 1 100 1 000 600 2 700 Oripohja 50 100 100 250 Sääksjärvi etelä VT 3:n oikaisu nivoo nykyään pirstoutuneen alueen kokonaisuudeksi. Liittyy myös 100 1 000 500 1 600 Sääksjärven aluekeskukseen. Teivo 150 250 400 Uusi-Kuruntie /Siltatie 300 300 300 900 Vt 12 etelä, Kangasala 0 300 300 600 T: Teollisuus, logistiikka, valmistus 550 1 150 1 450 3 150 Hankkio 250 400 650 Linnavuori 200 150 150 500 Sääksjärvi pohjoinen, Tampere, Pirkkala Vt 3 oikaisu, Lempäälä, Pirkkala teollisuus ja teknologia, Pirkkalan luvut 100 300 400 ks.linnakallio, ks. Sääksjärvi etelä 100 500 1 000 1 600 40

Taulukko: Uudet työpaikat jaksoittain eri alueprofiileilla. Raideliikennejärjestelmän kehittämisessä panostetaan lähivuosina raitiotiejärjestelmän ensimmäiseen toteutusvaiheeseen Hervannasta Tampereen keskustaan. 2020-luvulla raitiotietä laajennetaan Lentävänniemeen, TAYS:n kautta Koilliskeskukseen sekä Hatanpäälle. 2030-luvulla raitiotie ulotetaan kuntarajojen yli Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Rakennesuunnitelmassa kuvatun raitiotiekokonaisuuden kustannusarvio on noin 660 miljoonaa ilman liikennöinti- ja kalustokustannuksia. Lähijunaliikennettä voidaan kehittää nykyisen infrastruktuurin puitteissa varsin pitkään. Nokian ja Lempäälän suunnilla lähijunaliikenteen vuorotarjontaa parannetaan yhteistyössä LVM:n ja VR:n kanssa jo ostoliikenteen sopimuskaudelle 2016 2019. Tiheintä vuorotarjonta on työmatkaliikenteelle sopivasti aamulla ja iltapäivällä. Vuorotarjonta voi olla aluksi harvempaa keskipäivällä ja iltaisin. Vuoteen 2030 mennessä Lempäälän ja Nokian suunnilla tavoitellaan hiljaisimpaan aikaan tunnin vuoroväliä ja vuoden 2040 jälkeen puolen tunnin vuoroväliä. Liikenne Liikennejärjestelmää kehitetään vaiheittain asuinalueiden, palveluiden ja työpaikkojen toteutuksen rinnalla. Lähivuosina toteutetaan mm. MALhankkeina kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimia kuten seudullisten pääpyöräreittien laadun ja opastuksen kehittäminen. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kehitetään myös raitiotien toteutuksen yhteydessä sekä seutu-, alue- ja lähipalvelukeskusten kehittämiseen liittyen. Kävely ja pyöräily ovatkin ensisijaisia kulkumuotoja keskusten sisäisessä liikkumisessa. Bussiliikenteen edistämistoimia, kuten pysäkkikatosten uusiminen ja joukkoliikenne-etuisuuksien rakentaminen, toteutetaan lähivuosina mm. MAL-hankkeina. Myös älyliikenteen sovellukset yleistyvät nopeasti ja edistävät joukkoliikennepalveluiden käytettävyyttä. Seuraavan joukkoliikenneuudistuksen yhteydessä vuonna 2016 koko Tampereen kaupunkiseudun bussiliikenteessä otetaan käyttöön kuuden vyöhykkeen taksamalli. Bussiliikenteen kehittämistoimien kustannusarvio on 65 miljoonaa. Taulukko: Raitiotien kehittäminen rakennesuunnitelmassa Toteuttaminen Raitiotien kehittäminen 2015-2020 2021-2030 2031-2040 2041- Keskusta-Hervanta Keskusta-Lentävänniemi Keskusta-TAYS--Koilliskeskus Keskusta-Hatanpää Hatanpää-Pirkkala Lielahti-Ylöjärvi Hatanpää-Vuores Pirkkala-Lentokenttä Koilliskeskus-Kangasala 41

Taulukko. Lähi- ja taajamajunaliikenteen kehittäminen rakennesuunnitelmassa Toteuttaminen Lähijuna- ja taajamajunaliikenteen kehittäminen 2015-2020 2021-2030 2031-2040 2041- Tampereen hlöratapihan kehittäminen ml. välilaituri Lempäälän suuntaan 1 h vuoroväli Sääksjärven seisake Lempäälän suuntaan 30 min vuoroväli 3. raide Tampere-Toijala Lakalaivan henkilöliikenteen asema, Rantaperkiön ja Kuljun seisakkeet Hakkarin seisake Nokian suuntaan 1 h vuoroväli Tesoman seisake Harjuniityn seisake Nokian suuntaan 30 min vuoroväli Amurin, Sellun, Kalkun seisakkeet 2. raide Lielahti-Nokia Lähijunaliikenteen varikko Oriveden suuntaan 6-7 junaparia/vrk Oriveden suunnan turvalaitemuutokset Vuohenojan, Hankkion, Vatialan ja Ruutanan seisakkeet lisätään turvalaitemuutoksilla. Uusien seisakkeiden avaaminen edellyttää suojavälin lyhentämistä ja siten turvalaitemuutokset on osittain ajoitettu jo 2020-luvulle. Taajamajunaliikenteen uusien seisakkeiden ja turvalaitemuutosten kustannusarvio on 15 miljoonaa. Katuverkon kehittämistoimista seudullisesti merkittävimpiä ovat jo lähivuosina toteutettavat Tampereen Hämeenkadun kehittäminen ja keskustan kehän toteuttaminen sekä Härmälän, Pereen ja Partolan alueen liikenneverkon kehittäminen. Näiden yhteiskustannus on noin 20 miljoonaa. Valtakunnallisen tieliikenteen on ennustettu lisääntyvän voimakkaasti. Tampereen kautta kulkee merkittäviä valtateitä, joiden parantamisella on paitsi seudullista myös valtakunnallista merkitystä. Kiireellisimmin tarvitaan vt:lle 12 järjestelyitä Lamminrahkan alueen rakentuessa sekä vt:lle 9 ohitusmahdollisuuksia Ruutana Orivesi-välille. Uusia tieyhteyksiä on ohjelmoitu 2030-luvulla vt:lle 3 uudet linjaukset väleille Marjamäki Pirkkala ja Ylöjärvi Hämeenkyrö sekä koko 2-kehä edeten vaiheittain lentokentältä itään päin. Tieverkon parantamisen kustannusarvio on 640 miljoonaa. Uusia lähijunaliikenteen seisakkeita avataan vuoteen 2030 mennessä Sääksjärvelle ja Tesomalle ja vuoteen 2040 mennessä Harjuniittyyn, Rantaperkiöön ja Kuljuun. Lakalaivan valtakunnallisen henkilöliikenteen aseman toteutus on ajoitettu 2030-luvulla. Suuremmista investoinneista kiireellisimpiä ovat Tampereen asemakeskuksen kehittämiseen kytkeytyvä henkilöliikenteen ratapihan kehittäminen sekä 2020-luvulle ajoitettu Tampere-Toijala välin 3. raide. Lähijunaliikenteen kehittämisen kustannusarvio ilman liikennöinti- tai kalustokustannuksia on 470 miljoonaa. Oriveden suunnalla kehitetään taajamajunaliikennettä. Vuorotarjontaa lisätään nykyisestä 3 junaparista 6-7 junapariin vuorokaudessa vuoteen 2040 mennessä. Uusia seisakkeita toteutetaan Ruutanaan, Vatialaan, Hankkioon ja Vuohenojalle 2020-luvulla. Oriveden suunnan kapasiteettia 42

Taulukko. Tie- ja katuverkon kehittäminen rakennesuunnitelmassa Tie- ja katuverkon kehittäminen Tampereen Hämeenkadun kehittäminen Tampereen keskustan kehän kehittäminen Härmälän, Partolan, Pereen liikennejärjestelyt 2-kehä: Pirkkala-Sääksjärvi-Lentola-vt 9 VT3: Sarankulman lisäkaistat VT3: Marjamäki-Kulju-Pirkkala VT3: Ylöjärvi-Hämeenkyrö VT9: Ruutana-Orivesi välin ohituskaistat VT9: nelikaistaistus välillä Alasjärvi-Ruutana VT9: nelikaistaistus välillä Ruutana-Orivesi VT12: nelikaistaistus Maatiala-Nokia VT12: Kahtalammin eritasoliittymä VT12: Vaitinaron eritasoliittymä VT12: Rantaväylän lisäkaistat VT12: nelikaistaistus välillä Alasjärvi-Kangasala VT12: Lamminrahkan eritasoliittymä ja kaistajärjestelyt Alasjärvi-lamminrahka Toteuttaminen 2015-2020 2021-2030 2031-2040 2041- Rakennesuunnitelmassa on ohjelmoitu Pirkanmaan maakuntakaavassakin esitettävät läntinen ratayhteys ja järjestelyratapihan siirto aikavälille 2030 2040. Läntisen ratayhteydelle on vielä useita vaihtoehtoisia toteutustapoja, joiden kustannusarviot vaihtelevat välillä 500 1300 miljoonaa. Uuden järjestelyratapihan rakentamisen kustannukseksi arvioidaan 850 miljoonaa. 6 Jatkotoimenpiteitä lähivuosille 1. Kunnat käynnistävät rakennesuunnitelman toteuttamisen kuntakohtaisilla kaavahankkeilla ja maankäytön investointiohjelmilla sekä edistävät rakennesuunnitelmaratkaisujen sisällyttämistä maakuntakaavaan. 2. Sähköistä rakennesuunnitelmakarttaa kehitetään toteutuksen ohjelmoinnin ja seurannan välineenä. Tätä varten valmistellaan seudullinen toimintamalli MAL-aineiston ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen. 3. Seudulliset maapoliittiset sisältötavoitteet ja välineet päivitetään. Raakamaan hankinnan rinnalla kiinnitetään huomiota keinoihin, jotka tukevat rakennetun ympäristön täydentymistä. 4. Asuntopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi käynnistetään vuoropuhelu rakennusalan toimijoiden kanssa. Keskustelun lisäksi tarvitaan konkreettisia kumppanuuksia esimerkiksi kaavojen laadinnassa. Lisäksi kartoitetaan menetelmiä asuntotuotannon laadun kehittämiseksi ja hinnan hillitsemiseksi. 5. Liikennejärjestelmätyössä selvitetään raitiotien seudullisen laajentamisen edellytyksiä Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin. 6. Lisäksi selvitetään lähijunaliikenteen ja uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytyksiä sekä liityntäpysäköintiä. 7. Jatketaan seudullisen pääpyöräilyverkoston suunnittelua ja vaiheittaista toteuttamista. 8. Kunnat huomioivat palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet investointipäätöksissään ja palveluverkkoratkaisuissaan. Kunnat laativat 43

tarkemmat palveluverkkolaskelmat kuntakohtaisen kasvun ennakointia varten. Palveluverkon toteutumista seurataan seudun työryhmissä. 9. Kunnat toteuttavat palvelukiinteistöjensä rakentamisen ja ylläpidon energiatehokkuustoimia yhteisen mallin pohjalta. 10. Rakennesuunnitelman pohjalta valmistellaan MAL3-aiesopimus. Sopimukseen sisällytetään tärkeimmät rakennesuunnitelmaa 2040 toteuttavat lyhyen aikavälin toimenpiteet. Uuden aiesopimuksen on alustavasti suunniteltu sisältävän maankäytön, asumisen ja liikenteen ohella aiempaa vahvemmin palveluverkkoa ja elinkeinokehitystä tukevia kokonaisuuksia. 44

Liite 1: Rakennesuunnitelman uudistamisen vaiheet Kuva: Rakennesuunnitelman uudistamisen päävaiheet. Rakennesuunnitelman uudistamisen päävaiheet ovat olleet tavoitteiden asettaminen, vaihtoehtojen laadinta, linjaratkaisu, luonnos sekä ehdotuksen ja toteuttamisohjelman laadinta. Seutuhallitus on käsitellyt hankkeen päävaiheet. Rakennesuunnitelma hyväksytään kuntien valtuustoissa alkuvuodesta 2015. Uudistamisen projektiryhmänä on toiminut kaupunkiseudun maankäyttö ja asuminen -työryhmä (MASTO) ja ohjausryhmänä kuntajohtajakokous. Konsulttitukena on käytetty Pöyry Finland Oy:tä (myöhemmin Ramboll Finland Oy:tä). Konsultin työpanos ajoittui projektin käynnistämisestä luonnoksen viimeistelyyn. Vuoropuhelua sidosryhmien kanssa on käyty kokouksissa ja keskustelutilaisuuksissa, erityisesti ehdotusvaiheen laadintaa käynnistettäessä. Avoin kansalaiskeskustelu järjestettiin Aamulehden ja seutuyksikön yhteistyönä luonnoksen valmistuttua. Eri työvaiheissa tuotettu keskeinen aineisto on siirretty seutuyksikön avoimille internet-sivuille. Työvaiheita on esitelty myös kunnallisvaltuustoissa ja seutufoorumisssa. Valmistelua on tehty seutuhallituksen, kuntajohtajien ja seututyöryhmien kokouksissa ja työpajoissa. Myös maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman yhteensovittamiseksi on pidetty yhteisiä tilaisuuksia. Tilaisuudet on kuvattu tarkemmin rakennesuunnitelman luonnosvaiheen raportissa. Toteuttamisohjelman ovat laatineet seututyöryhmistä kootut pienryhmät ja seutuyksikkö. 45

Liite 2: Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet PALVELUVERKON SUUNNITTELUN SEUDULLISET PÄÄPERIAATTEET Sh 27.8.2014 SEUTUKESKUS- PALVELUT ALUEKESKUS- PALVELUT LÄHI- PALVELUT KOTI JA KUNTALAINEN 1 Tarve palveluverkon ohjaukseen Lähtökohta palveluverkon seudullisen ohjauksen tarpeeseen on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja MAL2-aiesopimus, jonka mukaan kunnat laativat seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle. Aiesopimuksen mukaan periaatteissa tulee kiinnittää huomiota 1) julkisten ja kaupallisten palvelujen sijainnin synergiaan 2) palvelujen liikenteellisiin vaikutuksiin, erityisesti seudullisesti merkittäviin ja paljon liikennettä synnyttäviin palveluihin ja 3) yhteistyömahdollisuuksiin kuntien raja-vyöhykkeillä. Periaatteilla tuetaan rakennesuunnitelman 2040 tavoitteiden toteutumista Varaudumme väestön kasvuun Tiivistämme yhdyskuntarakennetta Kehitämme keskustoja ja keskuksia Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua Uudistamme liikkumisen tapoja Parannamme palvelujen saavutettavuutta 2 Periaatteiden tarkoitus Seudullisen palveluverkkoperiaatteiden tarkoituksena on ensisijaisesti tukea palvelujen saavutettavuutta kaupunkiseudun keskeisellä alueella. Tällöin tarkastelunäkökulma on yhdyskuntarakenteellinen ja vaikuttaa erityisesti liikkumisen ratkaisuihin. Palvelujen sijoittelulla vaikutetaan myös palvelujen taloudellisiin järjestämismahdollisuuksiin kunnissa. Kuntien järjestämisvastuun ulkopuolella olevien palvelujen sijoittumiseen kunnat voivat vaikuttaa niin ikään kaavoituksen keinoin. Palveluverkkoperiaatteet tukevat palvelujen suunnittelua kaupunkiseudun yhtenäisen taajamarakenteen alueella. Kylien ja muiden taajamien palveluperiaatteet ovat kuntakohtaisia. 46

Palveluverkkoperiaatteilla voidaan edistää myös seudullista ja kuntalaisille yhtenäisenä näkyvää palvelumalli-ajattelua ja sen toteutusta. Tämä toiminnallinen näkökulma ilmentää tulevaisuuden palveluratkaisujen muutosta, uusia palvelukanavia, monituottajajuutta sekä teknologian ja itsepalvelun lisääntymistä. Palvelumallit voivat myös kehittyä asiakasryhmillä eri suuntiin luoden erilaisia tarpeita palveluverkon fyysiselle rakenteelle. 3 Hyvinvoinnin murros palvelut muuttavat muotoaan Palvelujen käyttö on muutoksessa, ja uudet palvelumallit ovat mahdollisuus ratkaista palvelujen kysyntää kustannustehokkain keinoin. Fyysisen palveluverkon rinnalla kehittyy virtuaalinen palveluverkko, joka tarjoaa itsepalvelun, -seurannan ja automatisoinnin mahdollisuuksia. Tulevaisuuden palvelut voivat myös liikkua asiakkaiden sijaan. Palvelut pyörille -, palvelut kotiin - ja palvelut yhdessä suunnitellen ja toteuttaen - ajattelutavat uudistavat palvelumalleja. Myös itsehoitomahdollisuuksien ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittyminen haastavat perinteiset palveluyksiköt ja fyysisen palveluverkkoajattelun. Fyysisen palveluverkon kehitykseen vaikuttavat hyvinvointiteknologian muutokset ja arkipäiväistyvät palveluinnovaatiot. Palveluverkon osalta muutosmahdollisuuksia on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Siellä palvelukapasiteetin tarve kanavoituu uusiin innovatiivisiin toteutustapoihin. Muutos pirstaloi fyysistä verkkoa kevyiksi mobiili- ja walk-in ratkaisuiksi, jotka liikkuvat tai joita on sijoitettu muiden palveluiden yhteyteen. Vastaavasti erikoishoidon kehittyessä vaativien erikoistoimintojen uskotaan keskittyvän fyysisen palveluverkon osalta entisestään. Sivistyspalveluissa vaikutukset fyysiseen palveluverkkoon ovat todennäköisesti vähäisemmät. Opetuksen ja päivähoidon palveluissa kasvatuksellinen näkökulma mahdollistaa vain rajallisesti palveluiden muutoksen, minkä muuttaa fyysistä palveluverkkoa vain vähän. Päiväkotitilojen tarve tulee edelleen lisääntymään, mutta uudenlaiset rakentamisen konseptit tekevät palvelurakennuskannasta joustavampaa. Kulttuuri- ja museotoimessa sekä kirjastotoimialalla virtuaalisten palvelut lisääntyvät edelleen. Palvelujen tuottajien osalta kehitys etenee suuntaan, jossa kuntalaisten kokonaispalveluita tarjoavat niin julkiset, yksityiset kuin yhteisölliset toimijatkin. Kehitystä vauhdittavat kuluttajatottumukset ja yksityisten palveluiden murros. Yksityisiä hyvinvoinnin ja kaupan alan palveluja kysytään yhä enemmän, mutta samanaikaisesti osa niistäkin siirtyy sähköiseen muotoon paikasta riippumattomaksi. Logistiikan ja liikenteen sujuvuus muuttuu palveluketjussa korostuneen tärkeäksi. 4 Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet 4.1 Hyödynnetään olemassa olevaa Kaupunkiseudun väestönkasvu, noin 115 000 asukasta 2040 mennessä, tarkoittaa kaikissa kunnissa merkittävää painetta palvelu- ja investointisuunnittelulle. Kasvusta aikaisempaa suurempi osa väestönlisäyksestä tulee ikääntymisen kautta, mikä painottaa seniorinäkökulmaa palvelujen järjestämisessä. Kasvun kohdentaminen ensivaiheessa nykyisen taajamarakenteen ja palveluverkon läheisyyteen vähentää uusien palveluinvestointien tarvetta. Tämä tarkoittaa vahvaa täydennysrakentamista. Olemassa olevan palveluverkon hyödyntämisestä yli kuntarajojen kunnat voivat sopia keskenään tai seudullisesti. Kasvun hallitsemiseksi kunnat voivat myös uudistaa palvelumallejaan luoden kevyempiä palveluratkaisuja, hyödyntäen teknologiaa ja sähköistä asiointia sekä muiden palveluntuottajien tarjontaa. 47

4.2 Raja-alueilla ratkaisut yhdessä Kaupunkiseudun kuntien raja-alueilla on runsaasti täydennysrakentamisen potentiaalia. Alueiden etuna on myös keskeinen sijainti olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa. Tähän asti palvelujen suunnittelu on ollut kuntakohtaista. Raja-alueiden palvelujen järjestäminen edellyttää kuntien välistä ennakoivaa yhteistyötä. Palvelutarpeet ja sijoittumisvaihtoehdot tulee keskustella jo varhaisessa vaiheessa ennen yksityiskohtaista kaavoitusta ja palveluverkkoa koskevia investointipäätöksiä. Toteutusvaiheessa kuntien välinen sopimusmenettely selkeyttää työn- ja kustannustenjakoa. 4.3 Palveluja kootaan keskuksiin Kuntalaisten palvelut muodostuvat päivittäin käytettävistä lähipalveluista, laajemman väestöpohjan alueellisista palveluista ja harvemmin käytettävistä keskitetyistä palveluista. Palveluyksiköt kootaan vastaavasti eritasoisiin keskuksiin tulevan väestöpohjan mukaisesti. Palvelut aiheuttavat paljon liikkumisen tarvetta, jota voidaan vähentää sijoittamalla palvelut hyvät liikenneyhteydet tarjoaviin keskuksiin. Taulukko: Rakennesuunnitelman 2040 keskus- ja palveluverkko Seutukeskus Aluekeskukset Lähipalvelukeskukset Tampere Hervanta Koilliskeskus Lielahti Tesoma Lakalaiva-Härmälä-Partola Ylöjärvi Nokia Pirkkala Lempäälä Sääksjärvi Kangasala Lentola Orivesi Vuores Kaukajärvi Ojala-Lamminrahka Siivikkala Mäkkylä-Teivaala Metsäkylä Harjuniitty Siuro Hakkari-Moisio Kulju Ojala-Lamminrahka Suorama Vesilahden kirkonkylä Aluekeskukset ovat ensisijaisia sijoituspaikkoja palveluille. Ne ovat toiminnoiltaan monipuolisia ja liikenteen solmukohtina tukevat kestäviä tapoja asiointiliikenteessä. Lähipalvelukeskukset tarjoavat suppeammat mutta päivittäin käytettävät palvelut. Vaikka lähipalvelut ovat helposti saavutettavia, eivät niiden taloudelliset järjestämismahdollisuudet ja tarjottava laatutaso ole aina riittäviä. Tämän vuoksi palvelujen kokoaminen väestöpohjaltaan laajempiin keskuksiin on tarpeen. Keskusten rinnalle syntyy toimipaikoista riippumattomia virtuaalisia palveluja. 48

väestöpohja luo edellytykset myös hyvälle kaupalliselle tarjonnalle. Kokoamalla useita palveluita vahvempiin kokonaisuuksiin voidaan luopua erillisistä pienistä yksiköistä. 4.5 Asiakkaan valinnalla lisää tyytyväisyyttä Valinnan vapaus ja palvelujen käyttö yli kuntarajojen lisääntyvät asteittain lainsäädännön kautta. Kuntien tavoitteena on myös omaehtoisesti vähentää kunta- ja hallintorajojen merkitystä kuntalaisten päivittäisessä asioinnissa kaupunkiseudulla. Valinnan mahdollistamisella voidaan lisätä asiakkaan kokemaa tyytyväisyyttä. Valinnanvapauden tukeminen edellyttää kunnilta palvelukapasiteetin joustavuutta. Palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja joustavuutta kuntien välillä voidaan tukea eri keinoin, mm. yhtenäistämällä palveluprosesseja ja - tuotteita. Täyden valinnanvapauden tarjoaminen edellyttää menettelyn sopimista myös kysynnän ja tarjonnan epätasapainotilanteessa. Kuva: Palveluverkon saavutettavuus rakennesuunnitelmassa 2040. 4.4 Palvelut viihtyvät vierekkäin Palvelujen kokoaminen keskuksiin luo kuntalaisille monipuoliset asiointiedellytykset yhdellä kertaa. Vierekkäisyys mahdollistaa myös yksityisen ja julkisen palvelun synergian sekä taloudellisten hyötyjen tavoittelun. Kaupalliset ja kunnalliset palvelut palvelevat samoja kuntalaisia ja vierekkäin sijoitettuna ne vähentävät liikkumisen tarvetta. Palveluverkon ytimenä toimivissa monipalvelukeskuksissa on tarjolla laadukasta ja useisiin tarpeisiin vastaavaa palvelua eri toimijoiden taholta. Monipalvelukeskukset ovat myös uusien palvelumallien toteuttamisalustoja. Monipalvelukeskuksia toteutetaan tärkeimpiin aluekeskuksiin, joiden 4.6 Yhteinen verkkovisio ohjaa palvelujen kehittämistä Rakennesuunnitelma yhdenmukaistaa palveluverkkoajattelua kuntien välillä kuvaamalla palvelurakennetta keskusverkon ja liikkumisen näkökulmasta. Seudullista palvelunäkemystä vahvistaa palvelujen ryhmittely niiden luonteen, etäisyyden ja käyttötiheyden pohjalta. Yhteinen visio palvelujen sijoittelusta tukee kuntien päätöksentekoa ja palveluviestintää kuntalaisille. Osa yhteistä visiota on myös tulevaisuuden uudet palvelumallit, jotka tuotetaan ja kulutetaan osin nykyisenkaltaisen fyysisen verkon ulkopuolella. Tulevaisuudessa asiakkailla itsellään on kasvava rooli palvelutapahtumassa. 49

Taulukko: Kuntapalvelujen ryhmittelyä 1 Kuva: Kuntapalvelujen ryhmittelyä 1. Ominaista Määrite Sisältö LÄHI, ARKI, USEIN Palvelua käytetään toistuvasti, turvallinen saavutettavuus on tärkeää Kotiin annettavat palvelut Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus (1-6) Arkiliikuntapaikat Kouluterveydenhuolto ALUE, MONIPUO- LINEN, KESKUSHA- KUINEN Pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin tai palvelu vaatii laajemman väestöpohjan Kirjasto Perusopetuksen vuosiluokat (7-10) Vapaa sivistystyö Terveyskeskukset ja -asemat, opiskelijaterveydenhuolto Äitiys- ja lastenneuvola Yleislukiot ja ammatillinen koulutus Uima-, jää-, liikuntahalli Perussosiaalityö Lastensuojelu Virastopalvelut KESKITETTY, ERITYI- NEN, HARVOIN Erityisosaamista ja seudullista tai maakunnallista väestöpohjaa edellyttävä palvelu Erikoissairaanhoito Sosiaalipäivystys Lastensuojelu Edunvalvonta Erityisvarhaiskasvatus ja muu erityisopetus Toisen asteen erikoistunut koulutus Aikuiskoulutus Kansainväliset koulut Ammattimaiset kulttuuri- ja urheilulaitokset 50

SEUDULLINEN OPETUSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMISPALVELU - SOPIMUS OPETUSALAN SEUDULLISESTI STRATEGISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet seudullisesti yhteisiin opetusalan strategisiin kehittämistarpeisiin vastaavan toimintamallin (seudullinen osaamisen kehittämispalvelu) perustamisesta. Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi sopivat seudullisesta osaamisen kehittämispalvelun järjestämisestä seuraavaa: 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖALUEET Tampereen kaupunkiseudun osaamisen kehittämispalvelu huolehtii seudun opetustoimen henkilöstön strategisista osaamisen kehittämistarpeista. Palvelun kohderyhmiä ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstö ja toiminnan lähtökohtia ovat kustannustehokkuus, laatu, tasa-arvo sekä osaamisen hallinta ja ennakointi. Lähtökohtaisesti kehittämisen sisältöalueita on viisi (opetussuunnitelmatyön tuki, toimintaympäristön muutokset ja oppimisympäristöjen kehittäminen, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen, osaamisen ennakointi, hallinta ja johtaminen sekä opetusalan johtamiskoulutukset) mutta toimintamalli jättää mahdollisuuden reagoida mahdollisiin akuutteihin kehittämistarpeisiin. Asiasta yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa. 2. KUNTIEN VÄLISEN OSTOPALVELUSOPIMUKSEN KÄYTÄNNÖT Tampereen kaupunki tuottaa toimintamallin vaatiman henkilöstöresurssin sekä toiminnan vaatimat hallintopalvelut. Toiminta toteutetaan 200 000 budjetilla, josta henkilöstö- ja hallintokuluja on noin 55 000 ja toimintakuluja 145 000. Budjetti ja tuotetut palvelut (koulutettavapäivät) jyvittyvät kunnille niiden alle 18 vuotiaan väestön mukaan (Tilastokeskuksen viimeisten tilastojen mukaisessa suhteessa). Toimintaan haetaan jatkuvasti strategista kehittämistä tukevaa ulkopuolista rahoitusta (Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kehittämisrahoitukset), jonka jälkeen jäävä osuus jaetaan kuntien kesken. Vuonna 2015 kuntien maksama osuus on 23%

kokonaisbudjetista eli 46 000 (jos uutta ulkopuolista rahoitusta ei saada). Tampereen kaupunki laskuttaa toimintavuoden omarahoitusosuuden sopimuksessa mukana olevilta kunnilta. Asiasta yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa. 3. TOIMINNAN OHJAUS JA ARVIOINTI Kunnat osallistuvat toiminnan ohjaukseen yhteisten strategisten tarpeiden tunnistamiseksi ja vaikuttavimpien osaamisen lisäämisen keinojen valikoimiseksi. Keskeisiä strategisen ohjauksen työryhmiä ovat seutusivistys ja sen opetusryhmä sekä palvelun operatiivinen työtiimi. Tarvelähtöisyyttä ja kehittämisprosessien käytännön toimivuutta ohjaa nimetyt verkostot (opiskeluhuoltoverkosto, varhaiskasvatusverkosto, oppimisympäristöverkosto ja johtajuusverkosto), joihin kunnat nimeävät edustajansa. Toiminnan kustannustehokkuutta arvioidaan tuotettujen koulutettavapäivien (kuusi tuntia yhden henkilön osallistumista osaamisen kehittämisen prosessiin) määrällä. Koulutuksen järjestäjille tuotetaan lukukausittain ja pyydettäessä raportit heidän kertymästään. Tuotettavien palveluiden käyttäjien tilaisuuksissa ja prosesseissa kohtaamaa laatua arvioidaan strukturoidulla palautelomakkeella, jolloin laatupoikkeamiin voidaan reagoida nopeasti. Palvelun vaikuttavuutta arvioidaan koulutuksen järjestäjien laatumittareilla ja toimintaa ohjaavissa ryhmissä. Asiasta yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa. 4. TIEDOTTAMINEN Ensisijaisesti kunnat tiedottavat henkilöstölleen palvelusta ja sen prosesseista. Näin henkilöstö tietää näiden kehittämisprosessien olevan strategisia ja ensisijaisia. Kunnat ohjaavat esimiehiä hyödyntämään palvelua yhteisötason osaamisen johtamisessa, jotta jokainen saa hyödynnettyä mahdollisimman strategisesti oman osansa tuotetusta palvelusta. Palvelu tiedottaa toiminnastaan myös verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Asiasta yksityiskohtaisemmin liitteenä olevassa toimintasuunnitelmassa.

5. SOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN Kullakin sopijapuolella on oikeus irtisanoa tämä sopimus tekemällä sitä tarkoittava kirjallinen ilmoitus muille sopijapuolille viimeistään syyskuun loppuun mennessä ennen seuraavan vuoden alkua. Irtisanoutuminen astuu voimaan aina vuoden vaihtuessa. 6. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan kuntien keskinäisillä neuvotteluilla. Mikäli neuvottelut eivät johda sovintoratkaisuun, käsitellään asia Pirkanmaan käräjäoikeudessa. 7. VOIMASSAOLO Tämä sopimus tulee voimaan 1.1.2015, ja se on voimassa 31.12.2017 saakka. Tämä sopimus tarkastetaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämä sopimus on hyväksytty sopijapuolten yhtäpitävillä päätöksillä. ALLEKIRJOITUKSET Kangasalla / 2014 Kangasalan kunta Eero Väätäinen kaupunginjohtaja Tuomas Erkkilä koulutoimenjohtaja Oskari Auvinen kunnanjohtaja Leena Pajukoski sivistystoimenjohtaja Orivedellä / 2014 Oriveden kaupunki Lempäälässä / 2014 Lempäälän kunta Juha Kuusisto kaupunginjohtaja Pauliina Pikka kasvatus- ja opetusjohtaja Olli Viitasaari kunnanjohtaja Nina Lehtinen sivistysjohtaja Pirkkalassa / 2014 Pirkkalan kunta Nokialla / 2014 Nokian kaupunki Helena Rissanen pormestari sivistystoimenjohtaja

Tampereella / 2014 Tampereen kaupunki Erkki Paloniemi kunnanjohtaja Tiina Kivinen sivistysjohtaja Anna-Kaisa Ikonen pormestari Tiina Kyöttilä-Vettenranta apulaiskaupunginlakimies Ylöjärvellä / 2014 Ylöjärven kaupunki Vesilahdella / 2014 Vesilahden kunta Pentti Sivunen kaupunginjohtaja Matti Hursti sivistysjohtaja

RAKENNUSVALVONNAN KEHITTÄMISEN ETENEMINEN 1. Sähköinen lupapalvelu: Sähköisellä lupapalvelulla on paljon hyötyjä: Vastaa hallituksen tavoitteeseen sähköisten palvelujen kehittämisestä (SaDe-ohjelma) Parempi sähköiseen asiakaspalvelukysyntään vastaaminen Koko palveluprosessin laatu paranee: mekaaninen lupa-asioihin liittyä työ vähenee, lupaprosessit nopeutuvat ja sitä kautta kilpailukyky ja vetovoima kasvavat Ennakoivaan ohjaamiseen ja paikalliseen tulkintaan jää enemmän aikaa Parempi dokumentoituminen: asiakkaan oikeusturva paranee kun dokumentit ja tulkinnat ovat kirjallisina, päätöksenteon laatu paranee kun lupaprosesseihin saadaan nykyistä enemmän tietoa Mahdollistaa pysyvän sähköisen arkistoinnin, mikä tuo henkilö- ja tilakustannussäästöjä Pilvipalveluperiaate mahdollistaa paikasta riippumattoman lupa-asioinnin Lisää vuorovaikutteisuutta yli hallinto- ja organisaatiorajojen Haittapuolina nähdään, että uusien järjestelmien rakentaminen ja uuden oppiminen (sekä vanhasta pois oppiminen) ovat aikaa vievää ja investointi maksaa tietohallinnolle. Vuotuiset ylläpidon kustannukset ovat kuntien rakennusvalvonnoille myös aivan uusi menoerä eli vaikea arvioida, milloin investointi maksaa itsensä takaisin. Kustannukset muodostuvat käyttöönotosta, kuukausittaisesta käyttömaksusta ja tapahtumakohtaisesta maksusta. Palvelun kuukausihinta on asukaslukuun suhteutettu. Tapahtumamaksut riippuvat toimenpiteestä ja kunta voi päättää, veloittaako se maksut hakijalta vai vastaako kunta niistä itse. Esimerkinomaiset investointiarviot on tehty Tampereen ja Pirkkalan osalta. Niiden mukaan Tampereen kokonaiskustannusarvio on koekäyttövuodelta 2015 noin 33 000 euroa, vuodelta 2016 noin 43 800 ja vuosilta 2017-2019 47 800/v. Pirkkalan kokoisen kunnan käyttöönoton kustannusarvio on 6 500 euroa ja vuosikulut 10 000/v. Tampereen kaupunki on ottamassa Lupapiste.fi palvelun koekäyttöön. Päätös projektin aloittamiseksi ja sopimuksen allekirjoittamiseksi tehdään syyskuun 2014 aikana. Tampere tekee koekäytöstä selvityksen ja tekee sen perusteella ja päätöksen palvelun käynnistämisestä. Tähän menee arviolta kaksi vuotta 2015-2016. Kehyskunnista Pirkkalaa, Nokiaa ja mahdollisesti myös Kangasalaa kiinnostaa lähteä Tampereen aikataululla mukaan mutta kuntapäätöksiä ei ole vielä tehty. Muut kunnat jäänevät odottamaan muiden käyttökokemuksia. Ympäristöministeriön tukea käyttöönottoon on mahdollista saada kun kunta tekee päätöksen 31.12.2014 mennessä. Tuki kullekin 10 000-50 000 asukkaan kunnalle on 4 000 euroa. Työryhmä esittää, että se seuraa kokouksissaan Tampereen ja mahdollisesti mukaan tulevien muidenkin kuntien palvelun käyttöönottoa ja valmistelee vuoden 2015 aikana kokemusten perusteella esityksen sähköisten palvelujen kehittämisestä.

2. Rakennusjärjestysten yhtenäistämismahdollisuudet Työryhmä esittää, että rakennusjärjestysten osalta työryhmä kartoittaa omana työnä kuntien rakennusjärjestyksistä yhtenäistettävät asiat 2015 ja valmistelee sen pohjalta esityksen yhtenäistämisen käynnistämiseksi. 3. Palvelutaksojen erot Seutu-rava selvitti esimerkinomaisesti kuntien rakennuslupataksojen kokonaishinnan 150 m2 kokoisen asuinrakennus+30 m2-kokoisen autotallin + 25 m2 katos -paketille sisältäen paikannäytön ja sijaintikatselmuksen. Selvityksen perusteella hinnat ovat: Nokia 2 225 Pirkkala 2 087 Lempäälä 1 887 Kangasala 1 530 Tampere 2 215 Orivesi 902 Vesilahti 1 528 Ylöjärvi 1 258 Työryhmä esittää, että se käynnistää vuoden 2015 aikana omana työnään kuntien välisen lupataksojen vertailun ja valmistelee esityksen taksojen yhtenäistämiseksi. 4. Miten palvelun laatua voidaan lisätä Palvelun laatu paranee merkittävästi, mikäli kunnat siirtyvät sähköiseen Lupapisteen käyttöön. Työryhmä esittää, että kaupunkiseudun rakennusvalvontojen palvelujen laadun arviointia lähdetään tarkastelemaan ympäristöministeriön valmistuvan selvityksen pohjalta vuoden loppuun mennessä.

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 Kuntajohtajakokous 7.11.2014 Seutuhallitus xx.xx.2014 Yhtymäkokous xx.xx.2014