ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Timitilakiinteistöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1
Sisällys TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehkkuustimenpiteet Tteutetut timenpiteet ja säästö Säästövaikutus energialajeittain Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet Tulevaisuuden säästöptentiaali Säästötavitteet Liittyjien säästötavitteet ja tteutuma Kustannussäästöt ja takaisinmaksuajat Kustannussäästöt ja timenpiteiden takaisinmaksuajat Sähkön hinta Timipaikkjen raprtima sähkön hinta 2
Jhdant Kiinteistalan energiatehkkuusspimus n valtin ja kiinteistöalan välinen spimus energian tehkkaasta käytöstä. Energiatehkkuusspimukset vat tärkeä sa Sumen energia- ja ilmaststrategian timeenpana sekä valtin ja timialjen yhdessä valitsema tapa täyttää Sumelle asetetut EU:n energiatehkkuusvelvitteet. Tähän kalvsarjaan n kttu yhteenvet timitilakiinteistöjen timenpidehjelmaan liittyneiden yhteisöjen raprtimista tiedista energiatehkkuusspimuskauden 2017 2025 ensimmäiseltä vudelta 2017. 3
Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö 4
Liittyneiden määrä TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Timitilakiinteistöjen (TETS) timenpidehjelmaan li vuden 2017 lpussa liittynyt 41 yhteisöä ja 1 157 raprtivaa timipaikkaa. Osa timipaikista raprti tietnsa ketjuina. Tdellinen timipaikkjen määrä n nin 2 150. Edellisen energiatehkkuusspimuskauden (2011 2016) lpussa vunna 2016 TETS timenpidehjelmassa li mukana 48 yhteisöä ja 871 timipaikkaa. Timenpidehjelmaan liittyneiden yhteisöjen määrä n 15 % pienempi kuin edellisellä kaudella (2011 2016). Tisaalta timipaikjen lukumäärä n klmanneksen suurempi kuin edellisen kauden lpussa. 97 % TETS timipaikista raprti vutta 2017 kskevat tietnsa. TETS timenpidehjelmaan liittyneistä 41 yhteisöstä 23 n kuulunut spimukseen edelliselläkin kaudella. Kaksi TETS timenpidehjelmaan liittynyttä yhteisöä n kuulunut edellisellä spimuskaudella elinkeinelämän yleiseen timenpidehjelmaan. Täysin uusia energiatehkkuusspimukseen liittyneitä yhteisöjä n siis 16. 5
Liittyneiden energiankäyttö ENERGIAKULUTUS VUONNA 2017 Vusi Sähkö GWh Energiankulutus Lämpö + plttaineet GWh Yhteensä GWh 2017 840 1 971 2 811 Liittymisvaiheessa TETS timenpidehjelmaan liittyneet yhteisöt ilmittivat energiankäytökseen yhteensä 3 020 GWh. Vunna 2017 TETS timenpidehjelmaan kuuluneiden yhteisöiden raprtima energiankulutus n nin 50 % suurempi kuin edellisen spimuskauden lpussa vunna 2016 raprtitu energiankulutus. TETS timenpidehjelmaan liittyneiden yhteisöjen yhteenlaskettu energiankulutus vunna 2017 li 2 811 GWh. Edellisen spimuskauden (2011 2016) lpussa vunna 2016 TETS timenpidehjelmaan liittyneiden yhteisöiden raprtima energiankulutus li 1 917 GWh. Vunna 2017 TETS timenpidehjelmaan liittyneiden yritysten energiankulutus n nin 50 % suurempi kuin TETS timenpidehjelmaan edellisen spimuskauden lpussa (vusi 2016) raprtitu energiankulutus. TETS timenpidehjelmaan liittyneiden yhteisöiden liittymisvaiheessa ilmittama energiankulutus li yhteensä 3 020 GWh. Liittymisvaiheessa ilmitettu energiankulutus, jnka perusteella yrityksen säästötavite määritetään, n pulella liittyjistä vudelta 2016 ja lpulla jk 2017 tai 2015. Liittymistilanteeseen verrattuna vuden 2017 energiankulutus n 7 % pienempi. 6
Energiatehkkuustimenpiteet Tteutetut timenpiteet ja säästö Säästövaikutus energialajeittain Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet Tulevaisuuden säästöptentiaali 7
Energiatehkkuustimenpiteet TOTEUTETUT TOIMENPITEET ENERGIANSÄÄSTÖ INVESTOINNIT Tteutusvusi lkm Energiansäästö Investinnit Sähkö Lämpö Plttaineet Yhteensä kpl GWh/a GWh/a* GWh/a GWh/a GWh/a M 2017 697 13-0,7 27 0,5 40 5,5 Raprtidut säästöt vat jnkin verran pienemmät kuin edellisellä spimuskaudella (2011 2016) keskimäärin, mutta timenpiteiden määrä n jnkin verran suurempi. Lisäksi yritykset, jtka vat asettaneet tavitteensa kaudelle 2014 2025, vat vusina 2014 2016 tteuttaneet 526 timenpidettä, jiden säästöt vat yhteensä 61 GWh/a ja investinnit 8 miljnaa eura. * Sähkön kulutuksen kasvu n seurausta timenpiteistä, jissa sähkön kulutus n kasvanut, mutta ne vat samalla säästäneet jtain muuta energialajia. TETS yhteisöt raprtivat vunna 2017 tteuttaneensa 697 energiatehkkuustimenpidettä. Näiden timenpiteiden säästöiksi raprtitiin yhteensä 40 GWh/a ja investinneiksi 5,5 miljnaa eura. Timenpiteiden määrä n 8 % suurempi kuin edellisellä spimuskaudella (2011 2016) keskimäärin, mutta raprtitu säästö n 14 % pienempi. Edellisellä spimuskaudella tteutettiin keskimäärin 645 timenpidettä (489 846) vudessa. tteutunut vutuinen uusi säästö li keskimäärin 46 GWh (30 70 GWh/a). investinnit livat keskimäärin 14 miljnaa eura vudessa (3 24 M /a). Investintien käsittelyä yhteenvetja varten n uudella spimuskaudella muutettu, eikä tiet näin llen le vertailukelpinen edellisen spimuskauden tietjen kanssa. Vunna 2017 tteutettujen energiatehkkuustimenpiteiden vusittaisiksi vedensäästöiksi raprtitiin 7 700 m³. 8
Säästövaikutuksen jakautuminen energialajeittain SÄHKÖ LÄMPÖ POLTTOAINEET Plttaineet 1 % Sähkö 32 % Säästöjen jakauma energialajeittain n täysin sama kuin edellisellä spimuskaudella (2011 2016) TETS timenpidehjelmassa keskimäärin. Lämpö 67 % Vunna 2017 tteutettujen timenpiteiden säästöistä: 32 % n sähkönsäästöjä 68 % lämmön ja plttaineiden säästöjä. Säästöjen jakauma energialajeittain n täysin sama kuin edellisellä spimuskaudella (2011 2016) TETS timenpidehjelmassa raprtiduissa säästöissä keskimäärin. 9
Käyttötekniset ja tekniset timenpiteet ENERGIANSÄÄSTÖ 40 GWh/a TOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ 697 kpl Käyttötekninen 33 % Käyttötekninen 47 % Tekninen 53 % Tekninen 67 % Tteutetut timenpiteet pitää raprtidessa lukitella käyttöteknisiksi tai teknisiksi timenpiteiksi. Käyttötekniset timenpiteet (KTEK) vat tyypillisesti ilman investinteja tteutettuja asetusarv- ja käyttöaikamuutksia. Näiden timenpiteiden säästöjen elinikä n lyhyt (letuksena 5 vutta) tai ainakaan varmuus niillä saavutettavan energiansäästön pysyvyydestä ei ultu kvin pitkälle. Tekniset timenpiteet (TEK) vat järjestelmä- ja laiteinvestinteja ja niillä saavutettavilla säästöillä n pääsääntöisesti humattavasti pidempi vaikutusaika kuin käyttöteknisillä timenpiteillä, kska laitteiden tekninen käyttöikä n tyypillisesti pidempi. Vunna 2017 tteutetut timenpiteet: 53 % li teknisiä ja 47 % käyttöteknisiä säästöistä 67 % li tteutettu teknisillä timenpiteillä ja 33 % käyttöteknisillä timenpiteillä. 10
GWh/a Tulevaisuuden säästöptentiaali PÄÄTETYT HARKITUT 6 5 4 3 2 SÄÄSTÖPOTENTIAALI 5,6 GWh/a 16 timenpidettä n päätetty (P) tteuttaa tulevaisuudessa. Näiden timenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus n 5,6 GWh/a. 311 timenpiteen tteutusta tulevaisuudessa harkitaan (H). Näiden timenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus n 26 GWh/a 1 0 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Päätetty tteuttaa tulevaisuudessa GWh/a TETS timenpidehjelmaan liittyneet yhteisöt vat raprtineet myös timenpiteitä, jtka n päätetty tteuttaa tulevaisuudessa tai jiden tteuttamista tulevaisuudessa harkitaan. 16 timenpidettä raprtitiin tteutettavaksi tulevaisuudessa. Näiden timenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus n 5,6 GWh/a. 311 timenpiteen tteutusta raprtitiin harkittavan tulevaisuudessa. Näiden timenpiteiden yhteenlaskettu säästövaikutus n 26 GWh/a. Timenpiteille, jiden tteutusta tulevaisuudessa harkitaan, ei tarvitse raprtida tteutusvutta. Tämän lisäksi TETS timenpidehjelmassa n raprtitu 20 timenpidettä, jtka n päätetty tteuttaa tulevaisuudessa, mutta jille ei le raprtitu tteutusvutta tai jiden tteutusvusi n virheellinen (menneisyydessä). Näiden timenpiteiden säästöt vat yhteensä 0,9 GWh/a. Timenpiteiden, jtka n päätetty tteuttaa tulevaisuudessa ja jiden tteuttamista tulevaisuudessa harkitaan, säästöt kattavat 13,5 % kk TETS säästötavitteesta. 11
Timenpiteiden jakautuminen eri timenpidelukkiin LÄMPÖ, POLTOAINEET JA KAUKOKYLMÄ 27 GWh/a SÄHKÖ 13 GWh/a Muu 27 % IV käyntiajat ja säätö 28 % Muu 18 % Valaistus 44 % Aurinksähkö -järjestelmät 7 % Lämmitys 16 % Jäähdytys 14 % Muut ilmanvaiht n liittyvät timet 15 % Muut ilmanvaiht n liittyvät timet 13 % IV käyntiajat ja säätö 18 % TETS liittyneiden raprtimien timenpiteiden (697 kpl) säästö 40 GWh/a n jaettu eri timenpidelukkiin raprtidun timenpiteen nimen mukaisesti. Lämmön, plttaineiden ja kaukkylmän säästö (27 GWh/a) Ilmanvaihdn ja lämmityksen suus säästöstä n suurempi kuin edellisen spimuskauden viimeisenä raprtintivunna. Suurin sa säästöstä (42 %) n saavutettu ilmanvaihtn liittyvillä timenpiteillä Jäähdytykseen liittyvä säästö kstuu muutamista merkittävistä hankkeista, jissa kylmäkneiden lauhdelämpö saadaan hyödynnettyä kiinteistön lämmityksessä Sähkön säästö (13 GWh/a) Lähes pulet (44 %) sähkön säästöstä n saavutettu valaistukseen liittyvillä timenpiteillä, suus ja säästömäärä n selvästi suurempi kuin vunna 2016. Aurinksähköjärjestelmien suus (7 %) sähkönsäästöstä n kasvanut. Sähkön säästöjen jakaumassa ei le humiitu niitä sähkön kulutusta kasvattavia timenpiteitä jilla n säästetty lämpöä (-0,7 GWh/a) 12
Säästötavitteet Liittyjien säästötavitteet ja tteutuma 13
Säästötavitteen saavuttaminen RAPORTOITUJEN SÄÄSTÖJEN SUHDE LIITTYNEIDEN ASETTAMIIN TAVOITTEISIIN Liittyneiden yhteenlaskettu tavite Energiansäästö yhteensä Säästötavitteesta saavutettu GWh/a GWh/a % Tilanne vuden 2017 lpussa 236 101 43 % Tavitteen saavuttamisen seurannassa humiidaan: kaikkien 2017 tteutettujen energiatehkkuustimenpiteiden säästöt ja vusina 2014 2016 tteutettujen timenpiteiden säästöt niiltä liittyneiltä yritykseltä, jtka vat asettaneet tavitteen kaudelle 2014 2025. Vusina 2014 2016 tteutettujen timenpiteiden säästövaikutus (61 GWh/a) kattaa 60 % kaikista humiitavista säästöistä (101 GWh/a). TETS timenpidehjelmaan liittyneiden yhteisöjen yhteenlaskettu tavite vudelle 2025 n 236 GWh/a. Liittyjät vat pääsääntöisesti asettaneet energiatehkkuusspimukseen (2017 2025) liittyessään vähintään 7,5 % hjeellisen energiansäästötavitteen kaudelle 2017 2025 ja välitavitteen 4 % vudelle 2020. Yhteisöillä, jtka livat mukana edellisellä energiatehkkuusspimuskaudella 2008 2016, li mahdllisuus hyödyntää vusina 2014 2016 tteutettujen energiatehkkuustimenpiteiden säästöjä, jllin ne asettivat vähintään 10,5 % hjeellisen energiansäästötavitteen kaudelle 2014 2025 ja välitavitteen 7 % vudelle 2020. Näiden yhteisöjen vusina 2014 2016 tteutettuja timenpiteitä n yhteensä 526 ja niiden säästövaikutus n yhteensä 61 GWh/a ja niitä vastaavat investinnit 8 miljnaa eura. Vusina 2014 2016 tteutettujen timien säästövaikutus n vuden 2017 lpussa vimassa levasta säästöstä yhteensä (101 GWh/a) nin 60 %. Vunna 2017 tteutetuilla timenpiteillä (40 GWh/a) ja kaudella 2014 2016 tteutetuilla timenpiteillä (61 GWh/a) tavitteesta saavutetaan 43 %, edellyttäen että timenpiteiden säästövaikutus n vimassa edelleen vunna 2025. TETS timenpidehjelmaan liittyneistä yhteisöistä ja timipaikista kaksi klmassaa (61 %) n tteuttanut vunna 2017 energiatehkkuustimenpiteitä 25 liittyjää 41:stä n tteuttanut timenpiteitä ainakin jllain timipaikalla 701 timipaikkaa 1157:stä n tteuttanut timenpiteitä vunna 2017. 14
Kustannussäästöt ja takaisinmaksuajat Kustannussäästöt Takaisinmaksuajat 15
Takaisinmaksuaika - vutta Takaisinmaksuaika - vutta Energiansäästö ja timenpiteet 2017 TAKAISINMAKSUAJAN SUHTEEN JAOTELTUNA ENERGIANSÄÄSTÖ 35 GWh/a TOIMENPITEIDEN LUKUMÄÄRÄ 602 kpl 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 Yli 8 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 Yli 8 0 2 4 6 8 10 12 14 16 GWh/a 0 50 100 150 200 250 kpl Tteutettujen timenpiteiden vutuinen säästö energiakustannuksissa 2,3 M. Kuvissa n humiitu vain timenpiteet, jille n raprtitu takaisinmaksuaika, eli 86 % kaikista (697 kpl) vunna 2017 tteutetuista timenpiteistä. Kustannussäästön laskennassa n käytetty sähkön hintana tilastkeskuksen raprtimaa sähkön hintaa yritys- ja yhteisöasiakkaille (2 000 19 999 MWh/a), 80 eur/mwh (ALV 0 %). Lämmön hintana n käytetty Tilastkeskuksen kauklämmön hintja, 49 eur/mwh (ALV 0 %, ei tehmaksua). Lisäksi yhteisöjen, jtka vat asettaneet tavitteensa kaudelle 2014 2025, vusina 2014 2016 tteutettujen timenpiteiden kustannussäästöt vunna 2017 vat 3,6 milj. eura. 16
Takaisinmaksuaika - vutta Takaisinmaksuaika - vutta Energiansäästö ja investinnit 2017 TAKAISINMAKSUAJAN SUHTEEN JAOTELTUNA ENERGIANSÄÄSTÖ 35 GWh/a INVESTOINTI 5,3 M 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 Yli 8 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 Yli 8 0 2 4 6 8 10 12 14 16 GWh/a 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 M Tteutettujen timenpiteiden vutuinen säästö energiakustannuksissa 2,3 M. Kuvissa n humiitu vain timenpiteet, jille n raprtitu takaisinmaksuaika, eli 86 % kaikista (697 kpl) vunna 2017 tteutetuista timenpiteistä. Kustannussäästön laskennassa n käytetty sähkön hintana tilastkeskuksen raprtimaa sähkön hintaa yritys- ja yhteisöasiakkaille (2 000 19 999 MWh/a), 80 eur/mwh (ALV 0 %). Lämmön hintana n käytetty Tilastkeskuksen kauklämmön hintja, 49 eur/mwh (ALV 0 %, ei tehmaksua). Lisäksi yhteisöjen, jtka vat asettaneet tavitteensa kaudelle 2014 2025, vusina 2014 2016 tteutettujen timenpiteiden kustannussäästöt vunna 2017 vat 3,6 milj. eura. 17
1 8 15 22 29 36 43 50 57 64 71 78 85 92 99 106 113 120 127 134 141 148 155 162 169 176 183 190 197 204 211 218 225 232 239 246 253 260 267 274 281 288 295 302 309 Sähkön hinta /MWh Sähkön hinta TOIMIPAIKKOJEN RAPORTOIMA SÄHKÖN HINTA /MWh (ALV 0%) VUONNA 2017 120 100 80 Mediaani 89 /MWh 60 40 20 0 Timipaikat TETS timenpidehjelmaan liittyneiden timipaikkjen vunna 2017 raprtimien sähkön hintjen mediaani li 89 eur/mwh. Hinta vaihteli 39 eur/mwh ja 103 eur/mwh väillä. Hinnan alakvartiili n 76 eur/mwh ja yläkvartiili 90 eur/mwh. Hinta sisältää energiavert ja siirrn suuden, mutta ei arvnlisävera. Vunna 2016 timitilakiinteistöjen raprtimien sähkön hintjen keskiarv li 87 eur/mwh. Vain klmassa timipaikista (27 %, 315 timipaikkaa 17 yhteisöltä) raprti tiedn. 18