Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Transkriptio

1 2012 Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

2

3 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto Sopimuksen tavoitteet, liittyneet yritykset ja kattavuus Vuosiraportoinnin toteutus 5 2 Sopimusyhteisöjen kiinteistökanta ja energiankäyttö Kiinteistökanta ja energiankäyttö Ominaiskulutukset Sähkönhinta 9 3 Energiatehokkuustoimenpiteet Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely Toimenpiteillä saavutetut tulokset 11 4 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Sopimusvelvoitteet jatkuvalle parantamiselle Johtamisjärjestelmät Energiankulutuksen ja energiakustannusten seuranta Vastuuhenkilöt ja energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma Koulutus ja viestintä Suunnittelu ja hankinnat 23 5 Vuokralaiset ja palveluntarjoajat Vuokralaiset Palveluntarjoajat 25 6 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toimijoiden asettamat energiansäästötavoitteet 26 7 Energiakatselmus- ja investointituet Energiakatselmustuki Investointituki energiansäästöön 31 8 Painopisteet jatkossa 33 9 Energiatehokkuusdirektiivi ja energiatehokkuussopimustoiminta 34 Liite 1 Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneet yritykset 36 1

4 Alkusanat Vuonna 2007 päättyi kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus KRESS, jonka jatkoksi allekirjoitettiin työ- ja elinkeinoministeriön sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n välille uusi toimitilakiinteistölle suunnattu energiatehokkuussopimus kaudelle Toimenpideohjelmaan liittyi sen alkaessa 15 yhteisöä ja vuoden 2012 lopussa mukana oli yhteensä 22 yhteisöä. Vuoden 2013 aikana toimenpideohjelmaan on liittynyt kaksi yhteisöä lisää. Tämä raportti perustuu toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmaan vuoden 2012 loppuun mennessä liittyneiden yhteisöjen toimittamiin tietoihin toiselta raportointivuodelta Raportissa on esitetty yhteenveto sopimuksessa olevien yhteisöjen ja niiden toimipaikkojen raportoimista energiatiedoista ja energiansäästötoimenpiteistä sekä energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toteuttamiseen liittyvistä asioista sekä yhteisöjen omassa toiminnassa, että vuokralaisiin ja kiinteistöpalveluihin liittyen. Helsingissä syyskuussa 2013 Motiva Tapio Jalo Saara Elväs Suvi-Tuuli Koikkalainen Copyright Motiva Oy 2

5 Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään tulokset kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmaa toteuttavien yhteisöjen raportoimista energiatiedoista, toteutetuista energiansäästötoimenpiteistä ja niiden energiansäästövaikutuksesta sekä sopimusvelvoitteena olevien energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toimenpiteiden toteuttamisesta koskien vuotta Toisen sopimusvuoden 2012 loppuun mennessä toimenpideohjelmassa oli 21 yhteisöä. Vuosiraportointivelvoite koski 796 yksittäistä toimipaikkaa tai useasta pienehköstä toimipaikasta muodostettua ns. toimipaikkaryhmää. Raportoitavat tiedot saatiin vain muutamaa toimipaikkaa lukuun ottamatta, joten raportoinnin kattavuus toisena raportointivuonna oli erinomainen. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n tavoitteena on saada vuoden 2014 loppuun mennessä sellainen määrä jäsenyrityksiä sitoutumaan toimenpideohjelman toteuttamiseen, että se kattaa vähintään 80 % toimijoiden yhteenlasketusta tämän toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta kiinteistökannasta. Vuoden 2012 lopussa kattavuus oli noin 80 % eli vuodelle 2014 asetettu kattavuustavoite on jo nyt saavutettu. Sopimukseen liittyneiden yhteisöjen raportoitu energiankäyttö vuonna 2012 oli yhteensä GWh/a, josta sähkön osuus oli noin 778 GWh/a (34 %) ja lämmityksen GWh/a (66 %). Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmaan liittyneistä 21 toimijasta yhteensä 12 raportoi kaikkiaan 554 toteutetuksi ilmoitettua toimenpidettä, joiden energiansäästövaikutus on yhteensä 30,6 GWh/a, joka on lähes 40 % enemmän kuin edellisvuonna. Sähkön osuus kokonaissäästöstä oli 9,9 GWh/a (32 %) ja lämmön+polttoaineiden osuus 20,7 GWh/a (68 %). Muita kuin energiansäästösyistä tehtyjä toimenpiteitä (ns. MI-toimenpiteet) raportoitiin 182 kpl. Toteutettujen toimenpiteiden investointikustannuksiksi raportoitiin yhteensä 9,1 milj. euroa. Vuonna toteutetuilla toimenpiteillä yritykset säästävät vuosittain energiakustannuksissa yhteenlaskettuna noin 4,1 milj. euroa (sähkön hinta 85 eur/mwh ja lämpö+polttoaineet 62 eur/mwh). Kumulatiivinen säästö on selvästi yli tavoitteen eli kokonaissäästö 58 GWh/a on noin 35 % vuodelle 2016 asetetusta kokonaissäästötavoitteesta. Lähes 70 % säästöistä on saavutettu viiden ison sopimusyhteisön toimesta. Säästötavoitteen alapuolelle jääneitä toimijoita oli vielä yhteensä 12, mutta niiden osuus kokonaissäästötavoitteesta on laskenut noin 10 % tasolle. Suurin haaste jatkossa on ylläpitää nyt saavutettu vuotuinen säästö ja toteuttaa vuosittain uusia säästötoimenpiteitä laajemmin koko sopimustoimintaan liitetyssä rakennuskannassa. Toimitilakiinteistöihin kohdistuva energiakatselmustoiminta vilkastui vuonna 2012 ja tukea haettiin 27 katselmushankkeeseen, joissa oli yhteensä 28 katselmuskohdetta. Toimenpiteiden lisäksi raportointi sisälsi myös sopimusvelvoitteena olevan energiankäytön jatkuvaan parantamiseen liittyvien toimenpiteiden seurannan. Ensimmäisen raportointivuoden aikana 2/3 -osalla toimijoista on energiankäytön vastuuhenkilöt nimetty ja tehostamissuunnitelman on laatinut kahdeksan toimijaa. Puolet liittyneistä toimijoista on sisällyttänyt ympäristöjärjestelmän omaan johtamisjärjestelmäänsä Selvästi yleisin energiankulutuksen ja -kustannusten seurantajakso sopimusyhteisöjen toimipaikoissa on kuukausittainen seuranta. Noin 1/4 -osa sopimusyhteisöjen 3

6 toimipaikoista raportoi järjestäneensä henkilöstölle koulutusta energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa vuonna Puolet sopimusyhteisöistä on myös huolehtinut siitä, että kuukausittaiset kulutustiedot ja niiden vertailu aiempiin vuosiin sekä energia- ja vesikustannukset ovat vuokralaisten tiedossa. Energiankäytön tehostamistavoitteet on huomioitu kiinteistöpalveluita tarjoavien yritysten tehtävänmäärittelyssä ja kiinteistönhoitosopimuksissa 2/3 -osassa sopimusyhteisöistä. 4

7 1 Johdanto Tämä raportti perustuu toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden yhteisöjen toimittamiin tietoihin toiselta raportointivuodelta Raportissa on esitetty yhteenveto sopimuksessa olevien yhteisöjen ja niiden toimipaikkojen raportoimista energiatiedoista ja energiansäästötoimenpiteistä sekä sopimuksessa velvoitettujen energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toteuttamiseen liittyvien toimien toteutumisesta. 1.1 Sopimuksen tavoitteet, liittyneet yritykset ja kattavuus Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry on asettanut toimenpideohjelman ohjeelliseksi energiankäytön tehostamistavoitteeksi vähintään 6 % vuonna 2016, laskettuna jäsenyhteisöjen vuonna 2010 toteutuneesta toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta energiankäytöstä yhteensä. Lisäksi pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa olemassa olevan kiinteistökannan vertailukelpoista energiatehokkuutta vuodesta 2010 vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Laajuustavoitteena on saada vuoden 2011 loppuun mennessä sellainen määrä jäsenyrityksiä sitoutumaan toimenpideohjelman toteuttamiseen, että se kattaa vähintään 50 % toimijoiden yhteenlasketusta tämän toimenpideohjelman piiriin kuuluvasta kiinteistökannasta (vuoden 2014 loppuun mennessä tavoitteena on 80 %). Vuoden 2012 lopussa kattavuus oli noin 80 % eli vuodelle 2014 asetettu kattavuustavoite on jo nyt saavutettu. 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus Vuosiraportointi toteutettiin käyttämällä eri toiminta-alueiden energiatehokkuussopimuksia varten laadittua Internet-pohjaista seurantajärjestelmää. TETS ohjausryhmässä vuonna 2012 tehdyn päätöksen mukaisesti TETS:n raportointiaikaa jatkettiin maaliskuun loppuun asti, sopimuksessa olevan helmikuun sijaan. Toimipaikkojen määrästä laskettu raportointiaste oli lähes 100 % raportoinnin sulkeuduttua (99,7 %). Yhtä liittyjää lukuun ottamatta tiedot saatiin kaikilta liittyjiltä ja toimipaikoilta. Vuosittainen raportointi on yksi tärkeä sopimuksen velvoite liittyneille yrityksille ja tavoitteena on vuosittain 100 %:n kattavuus raportoinnissa. Raportoinnin sulkeuduttua raportointitiedot tarkistettiin ja toimipaikoilta pyydettiin lisätietoja, mikäli raportointitiedot olivat puutteellisia tai virheellisiä. Tietojen kattavuus ja luotettavuus on tärkeää paitsi yritykselle itselleen, myös kansallisella tasolla ja EU:lle tehtävän energiansäästön ja -tehokkuuden seurannan ja raportoinnin vuoksi. 5

8 2 Sopimusyhteisöjen kiinteistökanta ja energiankäyttö 2.1 Kiinteistökanta ja energiankäyttö Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmaan (TETS) kuului vuoden 2012 lopussa 21 yhteisöä, joilla oli 796 toimipaikkaa/toimipaikkaryhmää. Tässä raportissa on lisäksi mukana yksi toimija, joka siirtyi vuoden 2013 alussa TETS piiriin elinkeinoelämän yleisen palvelun toimenpideohjelmasta. Kyseinen yhteisö on ollut mukana sopimustoiminnassa jo vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2012 raportoitu kiinteistökanta on 12 % suurempi kuin edellisvuonna. Raportoitujen tietojen mukaan sopimuksessa mukana oleva kiinteistökanta on pysynyt lähes samana verrattuna liittymisvaiheessa annettuihin tietoihin (Taulukko 1). Taulukko 1 Kiinteistökanta toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman sopimusyhteisöissä vuosina 2011 ja Kiinteistökanta raportoinnin perusteella Kiinteistökanta liittymisasiakirjoista Muutos liittymistilanteeseen Vuosi Pinta-ala Pinta-ala 1000 m 2 m 2 % % % Sopimukseen liittyneet yhteisöt raportoivat vuosittain toimipaikka- tai toimipaikkaryhmäkohtaisesti tiedot omasta energiankäytöstään (Taulukko 2, Kuva 1). Vuonna 2012 raportoitu energiankäyttö on 15 % suurempi kuin edellisvuonna, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin kiinteistökannan lisääntyminenkin. Vertailun vuoksi taulukossa on esitetty myös liittymisasiakirjoissa ilmoitettu energiankäyttö. Taulukko 2 Energiankäyttö toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman sopimusyhteisöissä vuosina 2011 ja Energiankulutus raportoinnin perusteella Energiatiedot liittymisasiakirjoista Muutos liittymistilanteeseen Vuosi Sähkö GWh/a Lämmitys GWh/a Yhteensä GWh/a Yhteensä GWh/a % % % 6

9 Kuva 1 Yhteenveto TETS sopimusyritysten raportoimasta energiankäytöstä sopimuskaudella sekä liittymisvaiheessa ilmoitettu energiankäyttö. 2.2 Ominaiskulutukset Vuosiraportoinnissa liittyneet yhteisöt ovat raportoineet rakennuksia yhteensä 24 eri rakennustyypistä. Lisäksi muutamalta toimipaikalta puuttuu rakennustyyppitieto (2 % rakennuksista). Liittyneiden yhteisöjen rakennuksista hieman yli puolet on toimistorakennuksia (rakennustyyppi luokka 15), joiden osuus koko rakennuskannan pinta-alasta on reilu kolmannes. Myymälärakennuksia ja korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennuksia on molempia hieman yli 12 % rakennuksista. Myymälärakennusten osuus sopimuksen piirissä olevasta pinta-alasta on 15 % ja korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennuksia 12 %. Neljäsosa rakennuspinta-alasta on yhden toimijan rakennuksia, joille rakennustyypiksi on ilmoitettu 99 Muualla luokittelemattomat rakennukset. Taulukoissa (Taulukko 3, Taulukko 5) on esitetty rakennustyyppikohtaiset ominaiskulutustaulukot kolmelle yleisimmälle rakennustyypille (toimistot, myymälärakennukset, korkeakoulu- ja tutkimuslaitokset). Muulla luokittelemattomille rakennuksille (luokka 99) ei ole laskettu ominaiskulutuksia, koska luokka sisältää monia erilaisia rakennuksia. Tällaisen ryhmän ominaiskulutusten informaatioarvo jäisi vähäiseksi. Ominaiskulutukset on laskettu sähkölle, lämmölle ja vedelle sekä pinta-alaan että tilavuuteen suhteutettuna. Kaikilta toimipaikoilta ei ollut saatavilla tarvittavia tietoja kaikkien ominaiskulutusten laskentaa varten, tästä syystä kohteiden lukumäärä vaihtelee hieman ominaiskulutuksittain. Ominaiskulutusten laskentaan käytetty sähkönkulutus ei sisällä vuokralaisten kulutusta. Lämmityssähkön raportointi on vaihdellut raportoijilla, joten osa ominaiskulutusten laskentaan käytetyistä sähkönkäyttö luvuista saattaa sisältää myös lämmityssähköä. Taulukoissa näkyvät minimi ja maksimiarvot osoittavat, että raportoiduissa energiankulutus- ja kiinteistötiedoissa on vielä virheitä, joista osa saatiin selvitettyä raportoinnin tarkastuksen yhteydessä. Yksittäisten poikkeamien vaikutus mediaaniin on kuitenkin 7

10 pieni. Tarkastusprosessissa pyritään jatkossa ottamaan huomioon kattavammin myös ominaiskulutuksiin vaikuttavat poikkeamat ja niihin pyydetään korjaukset raportoijilta. Taulukko 3 TETS toimipaikkojen vuoden 2012 raportointitiedoista lasketut toimistokiinteistöjen ominaiskulutukset sähkölle, lämmölle ja vedelle. Toimistot Ominaiskulutukset lkm Min Alakv Med Yläkv Max Sähkö, kwh/m ,8 23,6 35,6 57,8 344,3 Sähkö, kwh/m ,3 6,6 9,8 14,8 81,5 Lämpö, kwh/m ,4 85,0 105,0 127,7 369,5 Lämpö, kwh/m ,4 23,0 28,7 34,8 96,8 Vesi, l/m ,3 126,8 184,2 266, ,1 Vesi, l/m ,4 35,5 50,5 72,7 485,6 Taulukko 4 TETS toimipaikkojen vuoden 2012 raportointitiedoista lasketut myymälärakennusten ominaiskulutukset sähkölle, lämmölle ja vedelle. Myymälärakennukset Ominaiskulutukset lkm Min Alakv Med Yläkv Max Sähkö, kwh/m ,0 30,7 53,7 70,8 249,5 Sähkö, kwh/m ,2 5,6 11,4 16,0 46,0 Lämpö, kwh/m ,5 69,9 92,3 127,2 377,7 Lämpö, kwh/m ,4 13,9 20,9 31,5 69,0 Vesi, l/m ,2 68,4 230,3 335, ,3 Vesi, l/m ,9 15,8 46,9 78,9 313,8 Taulukko 5 TETS toimipaikkojen vuoden 2011 raportointitiedoista lasketut korkeakoulu- ja tutkimusrakennusten ominaiskulutukset sähkölle, lämmölle ja vedelle. Korkeakoulu- ja tutkimusrakennukset Ominaiskulutukset lkm Min Alakv Med Yläkv Max Sähkö, kwh/m ,2 34,4 55,7 84,8 264,6 Sähkö, kwh/m ,1 8,3 14,0 23,0 74,9 Lämpö, kwh/m ,7 122,6 149,2 204,5 500,7 Lämpö, kwh/m ,5 31,7 41,5 60,6 111,1 Vesi, l/m ,5 161,6 243,4 408, ,7 Vesi, l/m ,7 41,7 65,6 113,7 760,0 8

11 2.3 Sähkönhinta Vuosiraportissa toimijoita pyydetään raportoimaan myös ostosähkön kustannukset. Vain 32 % toimipaikoista on raportoinut sähkön hintatiedot, joten tietojen perusteella laskettu keskihinta edustaa melko pientä määrää toimijoista. Raportoitujen tietojen perusteella vuonna 2012 ostetun sähkön keskihinta oli 84,7 eur/mwh, eli sama kuin vuoden 2011 raportointitietojen perusteella. Pienin raportoitu sähkönhinta oli 45 eur/mwh ja suurin oli 125 eur/mwh (Kuva 2) Sähkön hinta eur/mwh Mediaani 84,7 /MWh Toimipaikat Kuva 2 Ostetun sähkön hinta (eur/mwh) sopimusyhteisöjen toimipaikoissa vuonna Ostosähkön kustannukset on ilmoitettu arvonlisäverottomana kokonaiskustannuksena (sisältäen sähköveron ja siirtomaksut). 9

12 3 Energiatehokkuustoimenpiteet 3.1 Toimenpiteiden raportointi ja tulosten käsittely Sopimukseen liittyneet yhteisöt raportoivat vuosittain toimipaikka- tai toimipaikkaryhmäkohtaisesti energiansäästösyistä tehdyistä toimenpiteistä. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yhteisöjen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Lähes kaikki sopimukseen liitetyistä toimipaikoista/toimipaikkaryhmistä raportoi vuoden 2012 tiedot. Toimijoiden raportoimat säästövaikutukset ovat energiakatselmuksissa (KATtoimenpiteet) tai toimijoiden muissa selvityksissä (ES-toimenpiteet) todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia sekä tuloksia muista investoinneista, joilla on ollut vaikutusta energiatehokkuuteen (MI-toimenpiteet). Toimijat voivat raportoida myös niistä toteutetuista ympäristönsuojeluinvestoinneista (YM-toimenpiteet), joilla on ollut vaikutusta energiankäyttöön. Jako em. luokkiin tehdään seuraavin perustein: ES- ja KAT-toimenpide tarkoittaa, että kyseessä on joko pääosin tai osin energiansäästösyistä tehty investointi, josta on määritettävissä ja raportoitavissa energiansäästön osuus. MI-toimenpide on muu kuin energiansäästösyistä toteutettu investointi, joka säästää energiaa. MI-luokitellun toimenpiteen investointikustannus lasketaan sopimustoiminnan vuosiraportointia varten investoinnin arvioidun säästövaikutuksen avulla siten, että yrityksen käyttämillä energian hinnoilla takaisinmaksuaika on kolme vuotta. YM on ympäristöinvestointi, jolla on vaikutusta energian käyttöön. Ympäristöinvestoinnin energiavaikutus on yleensä kulutusta lisäävä, jolloin "säästö" merkitään raportoinnissa negatiivisena. Energiansäästöä tuottavat ympäristöinvestoinnit voidaan yleensä kirjata energiansäästötoimiksi. Säästötoimenpiteet on lisäksi jaoteltu neljään eri luokkaan: toteutetut (T), päätetyt (P), harkittavat (H) ja ei toteutettavat toimenpiteet (E), jotka tässä raportissa on otettu huomioon seuraavasti: T toteutettu: kaikki sopimuskaudella toteutetut toimenpiteet on otettu huomioon. Ennen vuotta 2011 toteutettuja toimenpiteitä ei ole otettu huomioon. P päätetty: yhteenvedossa on otettu huomioon kaikki sellaiset toimenpiteet, joiden toteutusvuodeksi on ilmoitettu vuosi 2013 tai joku muu tuleva vuosi. H harkitaan: yhteenvedossa on otettu huomioon kaikki harkittaviksi ilmoitetut toimenpiteet. E raportoitu, ettei toteuteta lainkaan: ei ole otettu tässä raportissa huomioon. Jos toimija ei ole ilmoittanut toimenpiteen toteutuksen vaihetta raportoinnin sulkeutumiseen mennessä, sitä ei oteta huomioon ko. raportointivuoden yhteenvetoraportissa. Toimijan osalta toimenpide siirtyy seurantajärjestelmän raportoinnin ns. keskeneräisetvälilehdelle, jonka tiedot toimija voi myöhemmin täydentää. Kun raportoinnin edellyttämät tiedot toimenpiteen osalta on täydennetty, ne otetaan seuraavan vuoden yhteenvetoraportissa huomioon. 10

13 3.2 Toimenpiteillä saavutetut tulokset Energiansäästötoimenpiteet ja -investoinnit Seuraavassa taulukossa ja kuvassa (Taulukko 6, Kuva 3) on esitetty yhteenveto toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden yhteisöjen raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista energiansäästötoimenpiteistä raportointivuodelta 2012, sekä yhteenveto koko kuluneen sopimuskauden tuloksista yhteensä. Muiden kuin energiansäästösyistä tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia on käsitelty kappaleessa Taulukko 6 Yhteenveto toimitilakiinteistöjen sopimusyhteisöjen vuonna 2012 raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä, sekä koko sopimuskaudella toteutetut toimenpiteet ja niiden säästövaikutus yhteensä. Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yht sähkö+ lämpö+pa GWh/a milj. eur Toteutettu ,1 39,9 58,0 13, Toteutettu 554 9,9 20,7 30,6 9,1 Päätetty 257 6,4 10,1 16,5 2,1 Harkitaan 377 9,1 11,3 20,3 4,3 Päätetty ja harkittu yhteensä ,5 21,3 36,8 6, GWh/a Sähkö Lämpö+pa Toteutettu Päätetty Harkitaan Kuva 3 Yhteenveto toimitilakiinteistöjen sopimusyhteisöjen raportoimista toteutetuista, päätetyistä ja harkituista säästötoimenpiteistä ja niiden jakautumisesta lämmön ja polttoaineiden sekä sähkön säästöjen kesken. 11

14 Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneistä 21 toimijasta puolet eli 11 ( %) raportoi 2012 kaikkiaan 544 toteutettua toimenpidettä, joiden energiansäästövaikutus on yhteensä 30,6 GWh/a. Toteutuneesta säästöstä sähkön osuus on 9,9 GWh/a (32 %) ja lämmön+polttoaineiden osuus 20,7 GWh/a (68 %). Toteutettujen toimenpiteiden vedensäästöksi oli raportoitu m³/a. Lisäksi raportoitiin päätettyjä ja harkittavia toimenpiteitä, joiden energiansäästövaikutus on yhteensä 21,3 GWh/a. Edellisvuoteen verrattuna toimenpiteiden määrä kasvoi 50 % ja kokonaissäästö oli lähes 40 % suurempi. On huomattava, että edellä esitetyt arvot eivät sisällä kaikkien raportoitujen toimenpiteiden tietoja, sillä kaikille toteutetuksi raportoitujen toimenpiteiden energiansäästöille ei ole esim. ilmoitettu niistä aiheutuneita investointikustannuksia. Toimenpiteet joille ei ole ilmoitettu lainkaan energiansäästöä tai toteutusvuotta, on jätetty kokonaan pois tulosten käsittelystä. Raportoidut toimenpiteet jakaantuvat eri toimenpideluokkiin kuvissa esitetyllä tavalla (Kuva 4). Selvästi suurin määrä toteutetuista säästötoimenpiteistä kohdistui ilmanvaihtojärjestelmään (lämmön säästössä noin 60 % ja sähkössä noin 45 %). Käyttöteknisten toimenpiteiden merkitys on suurin sillä ne kattavat ilmanvaihtojärjestelmissä noin 70 % lämmön ja noin 64 % sähkön säästöistä. Laiteinvestointeja edellyttävien toimenpiteiden osuus ilmanvaihtojärjestelmien säästöistä on viidesosa ja loput on toteutettu säätöteknisillä muutoksilla. Edellisvuoteen nähden säästöt ovat lisääntyneet erityisesti rakennusautomaatiossa ja lisäksi sähkön käytössä on saatu säästöjä käyttäjien toiminnan tehostamisella mm. kilpailujen avulla. Sopimustoiminnan toimialakohtaisille ekstranet-sivustoille kootaan luettelo toteutetuksi raportoiduista toimenpiteistä toimenpideluokittain. Lämmön ja polttoaineiden säästö 20,7 GWh/a Sähkön säästö 9,9 GWh/a Muut 16 % Muut 12 % Lämmitysjärjestelmä 9 % Rakennusautomaatio 14 % Ilmanvaihtojärjestelmä 61 % Rakennusautomaatio 12 % Valaistus 13 % Käyttäjän toiminta ja kilpailut 18 % Ilmanvaihtojärjestelmä 45 % Kuva 4 TETS toimijoiden raportoiman vuonna 2012 toteutetun energiansäästön jakautuminen eri toimenpideluokkiin. 12

15 Toteutettujen toimenpiteiden investointikustannukseksi raportoitiin 9,1 milj. euroa eli lähes kolme kertaa enemmän kuin vuonna Vuosina toteutetuilla toimenpiteillä yritykset säästävät vuosittain energiakustannuksissa yhteenlaskettuna noin 4,1 milj. euroa (sähkön hinta 85 eur/mwh ja lämpö+polttoaineet 65 eur/mwh). Päätetyiksi ja harkittaviksi ilmoitettujen toimenpiteiden investointikustannukseksi raportoitiin 6,4 milj. euroa. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 7) on koottu toimenpiteiden säästövaikutukset eri takaisinmaksuaikaluokissa. Taulukon luvuissa eivät ole mukana sellaiset raportoidut investointeja vaativat toimenpiteet, joille on ilmoitettu säästöt mutta ei investointeja tai takaisinmaksuaikaa. Tästä syystä yhteenlasketut arvot eivät ole samat kuin edellisessä taulukossa (Taulukko 6). Yli neljännes toteutuneesta sähkön ja reilu kolmannes lämmön ja polttoaineiden säästöstä toteutettiin ilman investointeja. Toimenpiteet olivat pääosin lämmityksen ja ilmanvaihdon käyntiaikamuutoksia sekä valaistuksen ja sähköisien lämmityksien ohjausmuutoksia tarpeen mukaisiksi. Säästön voimassaolon kannalta on huomattava, että käyttöteknisten toimenpiteiden elinikä on enintään 2 vuotta, mikäli toimenpiteitä ei aktivoida uudelleen. Ensimmäisenä kahtena vuonna raportoitujen käyttöteknisten toimenpiteiden osuus on reilu kolmannes kokonaissäästöstä. Tämä säästö ei todennäköisesti ole kokonaisuudessaan voimassa sopimuskauden lopussa. Vuoden 2012 lopussa 14 liittyjää (64 % liittyneistä) on raportoinut toteutettuja energiansäästötoimenpiteitä. Näiden 14 liittyjän osuus kokonaistavoitteesta on 90 %. Taulukko 7 Vuosina raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden säästövaikutus eri takaisinmaksuaikaa kuvaavissa luokissa toimitilayhteisöjen toimenpideohjelmassa. Takaisinmaksuaika Toimenpit. lkm Sähkön säästö 1) Osuus säästetystä sähköstä Lämmön+pa säästö 1) Osuus säästetystä lämmöstä+pa GWh/a % GWh/a % Käyttötekniset toimenpiteet 397 5,06 28 % 14,14 35 % 0 vuotta < TMA < 1 vuotta 99 1,32 7 % 3,80 10 % 1 vuotta TMA < 2 vuotta 108 4,39 24 % 3,49 9 % 2 vuotta TMA < 5 vuotta 137 3,72 21 % 6,71 17 % 5 vuotta TMA < 10 vuotta 89 1,30 7 % 4,23 11 % 10 vuotta TMA 113 1,06 6 % 3,43 9 % 1) Taulukon luvuissa eivät ole mukana sellaiset toimenpiteet, jotka vaativat investointeja, mutta niitä ei ole raportoitu ja myös takaisinmaksuaika puuttuu. Tästä syystä yhteenlasketut arvot eivät ole täsmälleen samat kuin aiemmassa säästöt yhteensä esittävässä taulukossa (Taulukko 6). 13

16 3.2.2 Muut kuin energiansäästösyistä toteutetut investoinnit Vuonna 2012 muista kuin energiansäästösyistä tehtyjä toimenpiteitä (MI-toimenpiteitä), jotka kuitenkin vaikuttavat energiatehokkuuteen, raportoitiin toteutetuksi 182. Näiden toimenpiteiden energiansäästövaikutus on yhteensä 8,1 GWh/a, joka on lähes kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Investointikustannukseksi oli arvioitu 13,8 milj. euroa (Taulukko 8). Lisäksi vuonna 2012 raportoitiin toteutetuksi kaksi ympäristöinvestointia (YM) joilla ei kuitenkaan ollut vaikutusta energiankulutukseen. Taulukko 8 Yhteenveto toimitilakiinteistöjen sopimusyhteisöjen vuonna 2012 raportoimista muista kuin energiansäästösyistä toteutetuista, päätetyistä ja harkituista toimenpiteistä (MI), sekä koko sopimuskaudella toteutetut muut toimenpiteet (MI) ja niiden säästövaikutus yhteensä. Toimenpide Säästetty energia Investointi lkm Sähkö GWh/a Lämpö+pa GWh/a Yht sähkö+ lämpö+pa GWh/a milj. eur Toteutettu ,9 8,7 10,6 23, Toteutettu 182 1,2 6,9 8,1 13,8 Päätetty ,15 0,31 0,68 Harkitaan Päätetty ja harkittu yhteensä ,15 0,31 0,68 14

17 4 Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen 4.1 Sopimusvelvoitteet jatkuvalle parantamiselle Energiatehokkuussopimukseen liittynyt yhteisö sitoutuu energiansäästötavoitteiden lisäksi toteuttamaan oman alansa toimenpideohjelmassa kuvattuja ns. jatkuvan parantamisen toimenpiteitä, joita ovat: Toiminnan organisointi ja suunnittelu Energiatehokkuuden parantaminen Energiankäytön ja sen tehostamisen vuosittainen raportointi Koulutus ja sisäinen viestintä Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa Toimijalla on myös vuokralaisten energiankäyttöön ja kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon liittyviä sopimusvelvoitteita, joita ovat: Vuokralaisten energiankäytön tehostaminen Energiatehokkuuskriteerien sisällyttäminen kiinteistöhoidon ja ylläpidon tehtävämäärittelyyn ja sopimuksiin Lisäksi toimija pyrkii: Uuden energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönottoon Uusiutuvien energialähteiden käyttöön Toimijoiden sopimuksen mukainen energiatehokkuustoiminnan arviointi sisältää kaikkien toimenpideohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden toteutumista, vaikutusten arviointia ja tarvittaessa sen perusteella tavoitteiden sekä suunnitelmien päivittämistä. Toimialaa koskevassa toimenpideohjelmassa on tarkemmin kuvattu, mitä kukin edellä mainittu sopimusvelvoitteena oleva toimenpide tarkemmin pitää sisällään. Vuosiraportoinnissa seurataan em. sopimusvelvoitteena olevien ns. jatkuvan parantamisen toimenpiteiden toteutumista. On olennaista, että myös muihin kuin suoraan energiankäyttöä ja energiankäytön tehostamistoimia koskeviin sopimuksen toimeenpanon seurantaa tukeviin kysymyksiin saadaan vastaukset kattavasti. Tietojen karhuamiselta vältytään, kun kaikki jatkuvan parantamisen tiedot ilmoitetaan huolellisesti raportointivaiheessa. Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneet toimijat raportoivat jatkuvan parantamisen tiedot pääasiassa yhteisesti kaikille toimipaikoille ns. liittyjätason raportoinnissa, mutta tarvittaessa tiedot voi raportoida myös toimipaikkakohtaisesti. Ensimmäisenä sopimusvuonna toimijoilta edellytetään energiatehokkuustoiminnan vastuiden määrittelemistä sekä energiankäytön nykytilan toimipaikka- ja toimipaikkaryhmäkohtaista selvittämistä energialajeittain (sähkö, lämpö, polttoaineet) sekä veden kulutuksen selvittämistä. Kahden vuoden kuluessa sopimusjärjestelmään liittymisestä toimijan on selvitettävä mahdollisuudet tehostaa energiankäyttöä ja asetettava toimipaikka- ja toimipaikkaryhmäkohtaiset energiankäytön tehostamisen tavoitteet sekä laadittava aikataulu 15

18 kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaa, että kaikilla 2011 liittyneillä yrityksillä tavoitteet pitäisi olla asetettuna vuoden 2013 kuluessa. Luvuissa on esitetty yhteenveto toimipaikkojen raportoimista jatkuvaan parantamiseen liittyvistä tiedoista. 4.2 Johtamisjärjestelmät Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen yhtenä toiminnallisena tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen osaksi toimijan käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen edellyttää johdon sitoutumista, pitkän aikavälin päämäärien ja tavoitteiden asettamista sekä niiden systemaattista toteuttamista ja seurantaa. Toimija pyrkii uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon aina kun se on taloudelliset, tekniset sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen perusteltua. Toimenpideohjelmaan liittyneistä 22 yrityksestä 19 yrityksellä on käytössä ympäristö- ja/tai johtamisjärjestelmä (Kuva 5). Tilanne on parantunut selvästi, sillä tämä on 6 yritystä enemmän kuin vuonna Ei raportoitu 5% Järjestelmiä ei käytössä 9% Järjestelmiä käytössä 86% Kuva 5 Ympäristö- ja johtamisjärjestelmien käyttö TETS-liittyneillä Raportoitujen tietojen mukaan energiatehokkuus on sisällytetty ympäristö- tai johtamisjärjestelmään 12 toimijalla, ts. kahdeksan toimijaa enemmän kuin edellisvuonna. Yksi toimija on sisällyttänyt myös uusiutuvan energian käytön edistämisen käytössä olevaan johtamisjärjestelmään. 16

19 Järjestelmiä käytössä Energiatehokkuus sisällytetty johtamisjärjestelmään % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei Ei raportoitu Kuva 6 Energiatehokkuuden edistämisen sisältyminen johtamisjärjestelmiin TETS-liittyneillä vuonna Ympäristö- ja johtamisjärjestelmistä on eniten käytössä toimijoiden omia ei-sertifioituja järjestelmiä (Kuva 7). Raportoinnissa viisi toimijaa soveltaa GRI:ta (Global Reporting Initiative). Lisäksi kiinteistöihin ja käyttöön kohdistuvia ympäristöjärjestelmiä on käytössä useita: Promise, Green Lease, Green Office ja Leed. ISO EMAS 19 ISO GRI 5 14 PromisE 2 17 Green Lease 4 15 Green Office Muu järjestelmä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sertifioitu Ei sertifioitu Ei käytössä Kuva 7 TETS liittyneillä käytössä olevat ympäristö- ja johtamisjärjestelmät vuonna

20 4.3 Energiankulutuksen ja energiakustannusten seuranta Energiankulutuksen seuranta on olennainen osa tavoitteellista energiankäytön hallintaa. Selvästi yleisin energiankulutuksen ja -kustannusten seurantajakso sopimusyhteisöjen toimipaikoissa on kuukausittainen seuranta (Kuva 8). Sähkönkulutuksen seuranta on vuorokausitasolla 32 %:lla ja lämmönkulutusta seurataan vuorokausitasolla 4 %:lla toimipaikoista. Vuorokausitason seuranta on alentunut edellisvuodesta, jolloin se oli sähkönkulutuksessa 48 %:n tasolla ja lämmönkulutuksessakin 17 %. Energiakustannusten seuranta kuukausitasolla kattaa 88 % toimipaikoista. Omien ajoneuvojen polttoaineen seurantaa tehdään vuositasolla vain 2 %:ssa toimipaikoista. Sähkö 32 % 62 % 6 % Lämpö 4 % 89 % 7 % Polttoaineet 33 % 67 % Energiakustannukset 88 % 12 % Omien ajoneuvojen polttoaineet 2 % 98 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Vuorokausi Kuukausi Vuosi Ei raportoitu Kuva 8 Energiankulutuksen seurantajaksot TETS liittyneiden toimipaikoissa vuonna Suurin osa toimipaikoista seuraa energiankulutuksia (sähkö, lämpö, polttoaineet) ja energiakustannuksia kokonaiskulutuksena ja -kustannuksina (Kuva 9). Yleisimmät seurantakohteet ovat sähkö, lämpö ja energiakustannukset. Energiakustannuksien seurannassa kokonaiskulutuksia seuraa 82 % toimipaikoista, mikä on 30 % -yksikköä enemmän kuin edellisvuonna. 18