aallon Ylioppilaslehti n o 2/2011 ihme nainen maija itkonen keksi voimasuudelman
2 No 2/2011 2011 Accenture. All rights reserved No 2/2011 Aino menee aallon pinnan alle helmenkalastus 10 Aallonharjalla Elissa Eriksson 12 Satavuotisjuhlia & taideyliopisto 15 Lukijat ratkaisevat omaisuuskiistan 16 Suomalainen vs. intoilija 17 Koukussa Inka Kojo Choose Accenture for a career where the variety of opportunities and challenges allows you to make a difference every day. A place where you can develop your potential and grow professionally, working alongside talented colleagues. The only place where you can learn from our unrivalled experience, while helping our global clients achieve high performance. If this is your idea of a typical working day, then Accenture is the place to be. 22»Nopean opiskeken valitsijat rakentavat itselleen heikompaa tulevaisuutta. henkilökuvassa maija astikainen 28»Bileissä näin heti lme raskaana olevaa tyttöä. Minulle boolia, alkllista! huusin hädissäni. ilmiöjuttu eriarvoiset opiskelijat 52»Peikko o häne nimens. mike pohjolan jatkokertomus alkaa syvissä vesissä 18 Kymmenen tapaa ohittaa kesätyöstressi 22 Henkilökuvassa Kristo Ovaska 28 Työelämän palapeli 36 Vieras vauvojen valtakunnassa mato-ongella 42 Uni opiskelun vastapainona 44 Rakkautta ennen aamuluentoa 45 Niclas Storåsin kolumni 47 Hankalana opiskelukaverina ADHD 49 Gallupissa työelämän varmat päivät 50 Aino hakeutui hoitoon 51 Tuukka Hetemäen kolumni 53 Aino menee 55 Perässälaahaajat Rehtori Tuula Teeri ehdotti Aallon kampuksen rakentamista Otaniemeen. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ilmoitti, ettei Helsinki luovu Aalto-yliopistosta. Mitä sanovat tässä Ainossa haastatellut? Helsingissä sattuu ja tapahtuu kulttuurin, taiteen ja muotoilun parissa keskimäärin enemmän kuin Espoossa, ja koulun on hyvä olla siellä missä tapahtuu. Lyhyesti sanottuna: sidosryhmät, networking, infrastruktuuri. Elissa Eriksson Tärkeintä on, että ihmiset ovat yhdellä kampuksella. Paikalla ei ole väliä. Kristo Ovaska Yhdessä paikassa tieto sulautuu paremmin ja kaikkien ollessa yhdessä kohtaamisia tapahtuu. Ymmärrän kyllä, että on myös tunnesiteitä. mervi makkonen
4 No 2/2011 No 2/2011 5 Äiti ja poika keskustelevat: Heti kun olen vähän aikaa poissa, niin heti on joku likka kylässä! Käykö se edes töissä? Ei käy kun... KYLLÄHÄN MINÄ SEN HETI ARVASIN! Se maalaa MAALARI VIELÄ! Joo, se juuri suunnitteli Aalto-yliopistossa uuden graafisen ilmeen lentokoneeseen! Vai niin. Ihanaa! Tuosta tytöstä pidät kyllä kiinni! korvakuulema Aalto-yliopiston Spotify-mainoksesta miehistö sofia? Aino on Aallon ylioppilaslehti. Lukukausien aikana kuukausittain ilmestyvä Aino tavoittaa 17 000 kauppatieteiden, taideteollisten ja teknillisten alojen opiskelijaa. Aino on kaveri! otsikko pääkkärille Just when I thought I was out they pull me back in, Michael Corleone sanoo Kummisetä III -elokuvassa, kun hänet jälleen imetään mukaan mafiamaailmaan. Tunne ei ehkä ollut ihan yhtä vahva, mutta melkein, kun aloitimme joulukuussa Ainon toimituksessa. Mirka on jo ehtinyt aikaisemmin työskennellä Ainon AD:na ja myös Kylteri-lehden AD:na. Minä taas Polyteekkarin ja Kylterin päätoimittajana. Mutta täällä olemme taas! On ollut mahtavaa palata Ainoon! Työelämään kuuluu lähtöjä, uusia aloituksia ja myös näitä iloisia paluita. Moni miettii juuri nyt kesätyökuvioita, lopputyöpaikkaa ja ehkä valmistumisen jälkeistä trainee-ohjelmaa. Jokaisessa työsuhteessa, ihan lyhyessäkin, homma kannattaa hoitaa siten, että toivotetaan tervetulleeksi takaisin. Lisää vinkkejä löydät sivulta 45, jossa esimerkiksi Design Factoryn johtaja Kalevi Ekman kertoo mitä ei halua kesätyöhakemuksesta lukea. sofia ziessler päätoimittaja Anna Munsterhjelm ulkoasu Mirka Suikkanen toimittaja Johanna Mitjonen, Antti Saarenpää kirjoittajat Tuukka Hetemäki, Krista Kauppinen, Antti Lindström, Tuuti Piippo, Sanna Räty, Laura Saarikoski, Niclas Storås, Ida Valpas, Sofia Ziessler kuvaajat ja kuvittajat Tom Engström, Timo Idänheimo, Antti Kyrö, Joonas Lehtimäki, Kira Leskinen, Veera Lipasti, Jesse Pasanen, Katri Tikkanen, Elmeri Terho, Juho Uotila, Sofia Ziessler KUSTANTAJA Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) Toimitusneuvosto Hanne Haapoja, Tuomas Jääskeläinen, Aku-Ville Lehtimäki, Juhani Mykkänen, Antti Oksanen, Jussi Rosendahl, Teija Sutinen, Maija Töyry (pj) Ilmoitusmyynti: Timo Herttua, 0452775285 Mediakortti: www.ainolehti.fi/media Paino: Erweko Oy Painos 8 000 Sisäsivujen paperi: Dito 100g/m2 Kannen paperi: Galerie Art Gloss 250g/m2 ylioppilaslehti aino PL 69 02150 Espoo Käyntiosoite: Otakaari 11 02150 Espoo etunimi.sukunimi@ayy.fi 050 5209447 www.ainolehti.fi ISSN-L 1798-4394 ISSN 1798-4394 Kannen kuva Kira Leskinen» Tuskin sinisilmäisinkään taikkilainen voi väittää uskoneensa Aallon perustavan päämajansa jonnekin muualle kuin Otaniemeen. Tammikuussa rehtori Tuula Teeri kertoi tekevänsä Aalto-yliopiston hallitukselle esityksen kampuksen keskittämisestä Otaniemeen. Uutinen sai tietysti useimmat kotikouluihinsa kiintyneet kylterit ja taikkilaiset raivostumaan, huutamaan kiukkunsa sosiaaliseen mediaan ja perustamaan nettiin vastustusadressin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen oli vastareaktiossaan melkein yhtä nopea: hän naputteli Twitteriinsä, ettei Helsinki hyväksy ehdotusta ja aikoo jättää kampusratkaisusta oman esityksensä. Ups. Nyt tuli virhe: käytin rehtorin lausunnosta sanaa uutinen. Aallon kampuksen sijaintia on spekuloitu siitä asti, kun kolme korkeakoulua päätettiin yhdistää. Virallistakin valmistelua on takana jo reippaasti yli vuosi. Koko ajan on tiedetty ja voitu lukea vähintäänkin rivien välistä, että todellisuudessa Otaniemi on sekä taloudellisesti että uudenlaisen yliopistoyhteisön luomiseksi ainoa realistinen vaihtoehto. Tuskin sinisilmäisinkään taikkilainen voi väittää, että olisi tosissaan uskonut Aallon perustavan päämajansa jonnekin muualle kuin sinne. Miksi siis tuhlata kaikkien aikaa kampustyöpajoihin ja -kyselyihin? Jos päätös olisi paukautettu julki jo syksyllä 2009, olisi tämäkin kalabaliikki ehditty jo elää läpi. Se olisi hukkunut ihan mukavasti muuhun viimevuotiseen Aalto-vastustukseen ja ylioppilaskunnan omaisuusjupakoihin. Seuraava kipupiste on taideyliopisto. Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia yhdistynevät yhdeksi kouluksi, ja Taikin taideosastot hinkuisivat kovasti mukaan. Aallon johto sanoi ehdottoman ein. Tosiasiassa Taikin pilkkominen on järkevää ja uskon, että se kyllä tunnustetaan salaa Aallossakin. Nyt on vain hirmu huono hetki sahata pari osastoa irti: se antaisi julkisuuteen väärän viestin. Se kertoisi luovuttamisesta ja siitä, että ei tämä innovaatioyliopisto taida sittenkään toimia. Väärin! Eikö minkä tahansa menestystä janoavan organisaation pitäisi jatkuvasti keskittyä olennaiseen ja karsia pois se, mikä ei ydintehtävää tue? Esimerkiksi elokuvaopiskelijoista ei ole Aallolle muuta hyötyä kuin se, että osasto näyttää mediaseksikkäältä esitteissä ja että niiltä voi tilata jonkun kivan leffan lukuvuoden avajaisiin. Sen sijaan tavallisen tylsiä teknillis- ja kauppatieteitä opiskelevat aaltolaiset ansaitsevat sen, että heille järjestetään parempaa opetusta ja paremmat resurssit. Unohdetaan arvovaltakysymykset ja tehdään mieluummin päätöksiä, jotka auttavat tekemään tästä yliopistosta jotain erinomaista ja ainutlaatuista. Kerran kirpaisu on aina parempi kuin hivuttava kipu. Aallosta pitäisi löytyä munaa tehdä koviakin ratkaisuja. anna munsterhjelm
6 No 2/2011 No 2/2011 7 hauskojen kauppojen tekijät helmenkalastus/aallonharjalla Miksei myyjiä voisi innostaa pelin kautta? Ajatuksesta syntyi Deal Machine, joka lähtee tänä keväänä rahoittajien turvin Piilaaksoon kokeilemaan siipiään. Teksti: Heidi Kähkönen Kuva: Kira Leskinen Miltä tuntuu, kun on sijoittanut kolme tuhatta euroa aloittelevan yrityksen rahoista konsultin raporttiin, joka julistaa, ettei yrityksellä ole mitään saumaa selvitä? Lannistavalta, mutta startup-yritys Deal Machinen perustajat Timo Herttua, Tuomo Riekki ja Valtteri Pihlajaniemi eivät luovuttaneet. Vauhtia haettiin Aaltoesin viimevuotisesta Summer of Startups -ohjelmasta, jossa kaverukset jalostivat ideaansa myyjille tarkoitetusta asiakkuuksien hallintaohjelmasta. Deal Machinen juju on siinä, että se käyttää pelimekaniikkaa myyjien motivoimiseksi. Halusimme tehdä myynnistä hauskaa. Pelimekaniikka tuli mukaan ihan vahingossa, kauppatieteitä opiskeleva Herttua kertoo. Ja idea puree. Pienille yrityksille suunnatulla Deal Machinella on nyt jo lähes tuhat käyttäjää. Perinteistä markkinointia ei ole tarvittu. Herttua puhuu paljon pitchingistä. Pitch voi olla viidestä sekunnista muutamiin minuutteihin kestävä esitys, jonka avulla omaa ideaa voidaan testata muilla ja terävöittää sitä itselleen. Ja sellaisia dealmachinelaiset ovat pitäneet, satoja. Pitää pystyä minuutissa kertomaan, mikä ideassa on niin hyvää, että sijoittaja haluaa tutkia sitä lisää, kauppislainen Pihlajaniemi kertoo. Pelkkä idea ei ole itsessään minkään arvoinen. Se, joka lähtee tekemään ja vie loppuun asti, on kova jätkä, Herttua naurahtaa. Tässä porukassa toimitusjohtaja Herttua on se, joka saa asiat tapahtumaan; Pihlajaniemi on luontainen verkostoituja; Riekki taas porukan koodaajanero. Usein he joutuvat kuitenkin hyppäämään toistensa rooleihin. Oman mukavuusalueen ylittäminen on ollut haasteellista, Tuomo Riekki sanoo. Se on kuitenkin kannattanut. Kaksi suomalaista bisnesenkeliä päätti joulukuussa sijoittaa 50 000 euroa Deal Machineen, ja Tekes antoi toisen mokoman lisää. Seuraava etappi Deal Machinelle on ohjelman kakkosversion julkaisu lähikuukausina. Julkaisun jälkeen tiedossa on reissu Piilaaksoon. Kolmikko lähtee sinne pariksi kuukaudeksi verkostoitumaan, myymään ja hoitamaan sijoittajasuhteita. Totta kai tavoitteena olisi saada jenkkisijoitus, koska siellä rahaa on vaan niin paljon enemmän, Herttua myhäilee. / Timo Herttua karkasi paikalta, mutta Tuomo Riekki, Joona Kulmala, Valtteri Pihlajaniemi ja Janne Valtakari kokoontuivat ihmettelemään Deal Machinen kakkosversiota.
8 No 2/2011 No 2/2011 9 helmenkalastus aallon kampus aino vertaa Poikkitieteellinen työharjoittelu Murjottelu poiki positiivisen konfliktin taikkilaisen Inka Kojon ja teekkarityöparin välille. Teksti: antti Kuvitus: katri tikkanen 10 000 AYY käytti asianajajien palkkioihin vuonna 2010. 23 400 käyttäjää seuraa Aalto-yliopistoa Twitterissä. kokkareilla kalojen seassa Hai ui nopeasti pään yli ja samalla voi hieman siemaista skumppaa lasista ja tunkea suuhun kokonaisen vaahtokarkin. AYY:n vuosijuhlat jakaantuivat moneen juhlaan. Linnanmäen Sealifessä oli cocktail-tilaisuus, jossa ylioppilaskuntaa muistettiin perinteiseen tapaan lahjoin. Kuvassa TTYY:n hallitus eli Tampereen teekkarit tuovat tervehdystä yksivuotiaalle AYY:lle. Lahjaksi annettiin niin sanottu aalto-lakki, valkoinen uimalakki, jonka tupsuna on naruun kiinnitetty lavuaarin tulppa. Lakin mukana tuli totta kai Virallinen Aaltolakin käyttöohjenuorahko kehystettynä. Kuvassa lakkia pitelee TTYY:n hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Antti Hiekkanen. Mitä Antti ajattelet AYY:stä? Siellä on mukavia ihmisiä. Erilaiset taustat tuovat rikkautta. / jm Kuva: timo idänheimo Et enää kikata ja sekaisin mee ja et pysty itseäsi ilmaisemaan lauletaan Zen Cafén biisissä Satavuotias. Sitä ei voi sanoa ainakaan tammikuun lopussa pyöreitään juhlineesta Helsingin kauppakorkeakoulusta. Päiväkekkereitä vietettiin näyttävästi valoa, ääntä, kuvaa ja lavashowta yhdistäneen esityksen merkeissä. Argentiinalaista tangoa harrastava kauppiksen tutkija Markku Anttonen tanssipareineen taivutteli lavalla myös AYY:n ja KY ry:n puheenjohtajia. Mutta kas satavuotiaita löytyy näköjään Töölön nurkilta enemmänkin. Perustettu 1911, lukee KY ry:n Facebook-sivuilla. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan yhdistys on kuitenkin viety rekisteriin vasta kesäkuussa 2008. Samanlaista matematiikkaa voisi harjoittaa muidenkin instituutioiden kohdalla. Esimerkiksi Suomi täytti joulukuun kuudentena 93 vuotta. Se on aika vaatimaton ikä, kun vertaa vaikka vuonna 1523 ennen ajanlaskun alkua syntyneeseen Kiinaan. Mutta ei huolta! Suomihan kuului aiemmin Ruotsiin, joten valtiollisen historiamme voidaan oikeastaan katsoa ulottuvan aina 900-luvulle saakka. Korjataanpa tämäkin tieto internetiin. / amehendes ernam, ommoluptio quatum recto et pore non rehenihicid qui volorerro ilis quam a dolupta tquosse quisquia dusdae pro excea consequate quide est eria si doluptati alit doluptam es min plaborem eum cuptata tiandelecus as disit volorupiet ius nobis endit que voloratur aboreria net, necae ditia dellaborem. Itat quos debitatur reheniscime ne is rem et et dolupid endent, voluptatur asitiossitia nonsectotat magnate que ma volum id mi, sandi nim erum adi ber 3000000 käyttäjää seuraa AYY:tä Twitterissä. *Lähde:???
No 2/2011 11 Valitut palat Teksti: tuuti piippo Kuvitus: katri tikkanen Aalto tukee vaihto-opiskelua korotetulla apurahalla Aalto-yliopisto on yhdenmukaistanut ja tasapuolistanut perustutkinto-opiskelijoidensa yli kolmen kuukauden vaihto-opiskelun apurahakäytännöt. Uudistus tuo merkittävän rahallisen parannuksen kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille. Uusi apurahakäytäntö astuu voimaan syyslukukaudesta 2011. Aalto-yliopisto tukee syksystä 2011 perustutkintoopiskelijoidensa yli kolmen kuukauden vaihto-opiskelua ulkomaisissa yliopistoissa 1500 eurolla lukukauden ja 2500 eurolla lukuvuoden osalta. Tekniikan yliopistot tiivistävät yhteistyötään Aalto-yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) rehtorit ovat sopineet yhteistyön tiivistämisestä. Tekniikan yliopistot sopivat tutkimuslaitteiden ja -ympäristöjen yhteiskäytön tehostamisesta sekä yliopistojen työnjaon selkiyttämisestä. Työnjaon lähtökohtana on alakohtaisen laadun tunnistaminen ja yliopistojen omista vahvuuksista lähtevä korkealaatuiseen tutkimukseen ja opetukseen panostaminen. AYY:n hallitus on hyväksynyt hallitusohjelman vuodelle 2011. Hallitusohjelma sai samalla reippaan nimen: Kädet ilmaan 2011 Perusteellinen Ohjelma, Listaus Uusista Koitoksista Hallitusohjelma tuodaan tiedoksi edustajiston kokouksessa 2/2011. AYY:n toiminta-avustushaku yhdistyksille on auki AYY jakaa yhdistysluettelonsa ensimmäiseen rekisteriin merkityille yhdistyksille toiminta-avustusta. Toimintaavustuksia voi hakea 1.-31.3 osoitteessa yhdistykset. ayy.fi ja avustukset jaetaan huhtikuun alussa. Myöhässä tulleita hakemuksia ei käsitellä. Jos yhdistys ei hae toiminta-avustusta (esimerkiksi toisen rekisterin yhdistykset), pitää yhdistysilmoituslomake kuitenkin täyttää. Jos lomakkeen täyttämisessä ilmenee ongelmia, yhteyttä voi ottaa järjestöasiantuntija Otto Paloseen (otto.palonen@ayy.fi). Lisäksi yhdistyksille tarjotaan neuvontaa yhdistysilmoituksen täyttämisestä ja toiminta-avustusten hausta 15.3. kello 9-16 AYY:n keskustoimistolla Lämpömiehenkuja 2:ssa. VALITUT PALAT Etsitään tekijöitä Art Goes Aalto työryhmään ja vuosijuhlatoimikuntaan Aalto-yhteisötoimikunta Aava etsii palavasti uusia toimijoita Art Goes Aalto kulttuuri- ja yhteiskuntatyöryhmään sekä piakkoin avattavaan uuteen vuosijuhlatoimikuntaan. Art Goes Aalto -työryhmässä toimijat pääsevät luomaan opiskelijakulttuuria taiteen ja korkeakulttuurin muodossa. Ryhmän tehtävänä on tuoda taidetta ja korkeakulttuuria aaltolaisten elämään sekä nostaa esille yhteiskunnan kiperiä aiheita. Uudessa vuosijuhlatoimikunnassa taas ylioppilaskunnan jäsenille avautuu mahdollisuus päästä jatkamaan jo kahtena vuotena ihmisiä ihmetyttänyttä AYY:n vuosijuhlaperinnettä ja varmistaa, ettei yksikään ylioppilaskunnan vuosijuhla ole samanlainen! Lisätietoja hauista osoitteessa http://ww.ayy.fi/ylioppilaskunta/rekry. AYY:n viestintä vahvistui Ylioppilaskunnan viestintäsektorilla on aloittanut helmikuun lopussa uusi vapaaehtoistyöryhmä. Työnimellä Viestinnän ryhmä X kulkevan ryhmän tarkoituksena on elävöittää ja värittää AYY:n viestintää. Kuusihenkinen porukka puhkuu intoa kehittää viestintää vastamaan paremmin jäsenistön tarpeita. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys kampuksilla Huhtikuussa valitaan Suomelle 200 uutta kansanedustajaa. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 17.4. Ennakkoäänestys järjestetään 6.4. 12.4., jolloin äänestää voi Aallon kampusten läheisyydessä kotipaikkakunnasta riippumatta. Kampuksia lähimmät ennakkoäänestyspaikat ovat - Arabianrannan kirjasto, Hämeentie 135 A - Postitoimisto, Elielinaukio 2F - Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi, Otaniementie 9 Lisää tietoa vaalijärjestelyistä osoitteessa www.vaalit.fi. Sähköpostisotkuja, byrokratiaa, riitoja! Aalto-aikaan siirtyminen on tuntunut tuovan mukanaan vain ongelmia. Etsimme vaihteeksi uudistuksia, jotka ovat kaikille opiskelijoille mieleen. hyviä uutisia aallosta LÄHIRUOKAA OTANIEMEEN Mitä? Aalto perustaa trendikkään, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen ravintolan, jonka odotetaan kelpaavan muillekin kuin opiskelijoille. Liikeidea nojaa kotimaisiin, lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin ja mahdollisimman laadukkaaseen, prosessoimattomaan ruokaan. Ravintolan yhteyteen Lämpömiehenkuja 2:n tiloihin tulee myös tuoretuote- ja pullamyymälä. On mahdollista, että konsepti leviää myös muihin yliopiston ravintoloihin tulevaisuudessa. Koska? Avautuu syksyllä 2011. Kenelle kiitos? Teemu Mäki vaati Voima-lehteen kirjoittamassaan avoimessa kirjeessä, että Aalto julistautuisi kasvisruokavyöhykkeeksi. Rehtori Tuula Teeri innostui kehittämään ideaa vastuulliseksi ravintolaksi. Konseptin suunnittelussa ovat auttaneet ravintolakonsultti Markus Maulavirta ja maatilatorikauppias Eeropekka Rislakki. LISÄÄ MASSIA VAIHTOON LÄHTIJÖILLE Mitä? Aalto päätti tasapuolistaa vaihtoapurahat, eli kaikki saavat nyt enemmän tukea kuin ennen. Yli kolmen kuukauden ulkomailla oleskeluun saa 1500 euroa lukukaudelle tai 2500 euroa koko lukuvuodelle. Aallon suurin vaihtoapuraha on tähän asti ollut kauppiksen 1350 euroa. Huonoiten rahoitetut taikkilaisetkin alkavat lisärahoituksen ansiosta saada samanlaisia summia jo tänä vuonna. Koska? Syyslukukaudesta 2011. Kenelle kiitos? Aallon johtoryhmälle, joka pyysi Mari-Anna Suurmunnen johtamaa kansainvälisyysyksikköä valmistelemaan yhteistä apurahakäytäntöä. KAKSOISTUTKINTO KIINASTA JA AALLOSTA Mitä? IDBM-opiskelijat voivat jatkossa saada tutkintotodistuksen sekä Aallosta että Tongjin yliopistosta. Ensimmäinen vuosi opiskellaan omassa yliopistossa, toinen ulkomailla. Ohjelmaan mahtuu 12 suomalaista ja 12 kiinalaista maisteriopiskelijaa. Koska? Tavoite on aloittaa yhteisopinnot syksyllä 2011. Kenelle kiitos? Yrjö Sotamaa ja Tongjin yliopiston rehtori Pei muovasivat yliopistojen välisen kumppanuussopimuksen. Pei toivoi kaksoistutkintojen kehittämistä, ja Tuula Teeri siunasi hankkeen. Sotamaa innosti aaltolaistiimin mukaan. SELL-KISAT AALLOLLE Mitä? Valtava opiskelijaurheilutapahtuma SELL 2012, jota isännöivät vuorotellen Suomi, Viro, Latvia ja Liettua. Nämä opiskelijoiden olympialaiset tulevat kolmatta kertaa Suomeen ja ensimmäistä kertaa Aaltoon. Kisat on järjestetty aiemmin Tampereella ja Espoossa. Koska? Keväällä 2012. Kenelle kiitos? Homman pani alulle AaltoUS eli Aalto-yliopiston urheiluseura, joka järjestää tapahtuman yhteistyössä Aalto-yliopiston ja AYY:n kanssa. AaltoUS:n toiminnanjohtaja Karoliina Sarkkula on myös AYY:n liikunta-asiantuntija. Seura vastaa kisajärjestelyistä. MONIPUOLISEMPAA LIIKUNTAA Mitä? Aaltolaiset voivat hikoilla Töölön ja Otaniemen liikuntakeskusten lisäksi Helsingin yliopiston kampuksilla keskustassa, Meilahdessa ja Viikissä jatkossakin. Viime vuonna aloitetusta kokeilusta Yliopistoliikunnan kanssa syntyi pysyvä pääkaupunkiseudun liikuntaverkosto UniSport. Nyt voi valita peruslajien lisäksi vaikkapa seinäkiipeilyä, Feldenkraisia tai Dancehall Reggaeta MTV:n tyyliin. Koska? Virallisesti syyskuusta 2011 alkaen. Kenelle kiitos? Ideaa on pyöritelty 1960-luvulta asti. UniSportin johtaja Mika Suikki on suuressa roolissa yhteistyön toteutumisessa, AYY ja Aalto ovat olleet tiiviisti mukana. Taneli Hirvola vastasi AYY:n edustuksesta viime vuonna, nyt pestiä hoitaa liikunnasta vastaava hallituksen jäsen Teemu Peltokallio. Bubbling Under: AYY:n uudisrakennukset Jätkäsaareen, Aalto on Waves, Stanfordin yliopiston kesäkoulu ja startup-vaihto.
12 No 2/2011 No 2/2011 13 Aaltoasuminen Pa doloreribus quunt assit maior modigentur, elis quiam utatur, nonsed endam rerro explicit vendam del expe nime nonseerro explicit vendam del expe nime nonsent, que pel inimporest, omnientur sintor sus anditas rat. Teksti: krista kauppinen Kuvitus: mirka suikkanen 69 % käyttäisi aikapankkia jos sellainen olisi asuintalossa käytössä. 90% mielestä solu/ kimppakämppä on hyvä juttu. 57% asuu HOASin asunnossa. 62 % arvioi ilmastonmuutoksen vaikuttavan asumismuotonsa valintaan seuraavan 10 vuoden aikana. Lukijakysely Rem est abo. Mus, comnihi tatquis molectat ratus, seris alit, idigniment. Nienimodiae net, expero mo inctoria volore ium cum aut pratian daecae lique repudita consedi psantibus por reribus et quis et que earcidel is acepudio. Ugitibernam et que prem qui nam nusam ra quamene caborio. Ut officto que magnis niet incimet as si dolupta essinis estrum doleser atectatur rest occum elibus as non conseditium volent aut denimus debit rerum incium eossunda num ipis solent fugitam non nobite eumet offic temporum rem re nonse delit re prore labo. Ulla si aut utatibu sament mo es mi, occulla ea inimpor rorit, si aut parum ium sus quis sitatectium reius et apid et quo dolo dit odistissitem que et volore omnimil ipit quae verepre molupis mos aut eium iusciis erchilis dolore reiur sit harumqui cuptas millorr orecepr ehention prem re venimustiste doloratiis nulloreiusci beaquia cusdandae comnimenihil ea cumquis sequi accus maximos aperum et endae eum ut hiciis dipicia sum sa net plam landelique magniet que magnatincte ducia nonsequis expe ipsantios doluptibus nonseque acit ex essequae mo odia quiaspero core cuptate pa doluptae voluptatur alit aut acea quodis utecae nobis utem sum volumque enimporisim quos eseque aborece ptatet od estias aut ea que doluptas alis sa volori aut aut aborrovidic tem autet am et apereni hillab ius aut assitaerum nobis et fugite distem voluptionse voluptat et que oditaecea nonse nit optas maxim sitatio ea volore magnatur, o sin nient laute nem sam aut quas autem non cus sim eossinctem earibuste seque pelit omnim aut provitis est, qtis quo magnament exeris eate recaten derferes moloribus. De doluptatem re voptatquat offic toreprehenis nossiti offic tenimiliquo consequi simporessum quo idelese porepere niaeces eume omniene pla doluptatibus iunt, optus. Ficius, ommodis aliberoreri cus is veliquia nos seque volessentint et autatiusam doles voluptiat.» Everum dolum renia vendit inventis es ut et voluptatur re niatiasperi doluptat.» Everum dolum renia vendit inventis es ut es ut et voluptatur re niatiasperi doluptat.t voluptatur re niatiasperi doluptat. Tommi laition haastis Rem est abo. Mus, comnihi tatquis molectat ratus, seris alit, idigniment. Nienimodiae net, expero mo inctoria volore ium cum aut pratian daecae lique repudita consedi psantibus por reribus et quis et que earcidel is acepudio. Ugitibernam et que prem qui nam nusam ra quamene caborio. Ut officto que magnis niet incimet as si dolupta essinis estrum doleser atectatur rest occum elibus as non conseditium volent aut denimus debit rerum incium eossunda num ipis solent fugitam non nobite eumet offic temporum rem re nonse delit re prore labo. Ulla si aut utatibu sament mo es mi, occulla ea inimpor rorit, si aut parum ium sus quis sitatectium reius et apid et quo dolo dit odistissitem que et volore omnimil ipit quae verepre molupis mos aut Rem est abo. Mus, comnihi tatquis molectat ratus, seris alit, idigniment. Nienimodiae net, expero mo inctoria volore ium cum aut pratian daecae lique repudita consedi psantibus por reribus et quis et que earcidel is acepudio. Ugitibernam et que prem qui nam nusam ra quamene caborio. Ut officto que magnis niet incimet as si dolupta essinis estrum doleser atectatur rest occum elibus as non conseditium volent aut denimus debit rerum incium eossunda num ipis solent fugitam non nobite eumet offic temporum rem re nonse delit re prore labo. Ulla si aut utatibu sament mo es mi, occulla ea inimpor rorit, si aut parum ium sus quis sitatectium reius et apid et quo dolo dit odistissitem que et volore omnimil ipit quae verepre molupis mos aut
No 2/2011 15 Sinä aaltolainen valokuvaaja, toimittaja, kuvittaja, lavastaja, kolumnisti, sarjakuvapiirtäjä, stailaaja, sadunkirjoittaja, kriitikko, graafikko, gallupintekijä, lehtinainen tai -mies liity Ainon avustajaporukkaan! Ammattilainen ei tarvitse olla, tärkeintä on innostus ja kiinnostus tulla tekemään Ainosta Aalto-opiskelijoiden näköinen, oloinen ja makuinen ylioppilaskuntalehti. Kerran kuussa järjestämme yhteisen avustajatapaamisen ja juttuja suunnitellaan ja käsitellään yhdessä toimituksen kanssa. Aino on aikakauslehti, johon mahtuu monenlaista juttu- ja kuvatyyppiä: kerro siis, mitä mieluiten tekisit. Myös juttu/kuvausideat ovat erittäin tervetulleita. Maksamme avustajille pienen palkkion. Koska aina ei mene putkeen. Tapiolan UNDO-vakuutus korvaa lääkärikuluja, rikkoutuneita tavaroita sun muita takaiskuja. Kotona sekä reissussa. Tilaa suoraan netistä alkaen 6 / kk. Ilmoittaudu päätoimittajalle: anna.munsterhjelm(a)ayy.fi tai tule käymään Ainon toimituksessa: Otakaari 11, Otaniemi. Tervetuloa! eium iusciis erchilis dolore reiur sit harumqui cuptas millorr orecepr ehention prem re venimustiste doloratiis nulloreiusci beaquia cusdandae comnimenihil ea cumquis sequi accus maximos aperum et endae eum ut hiciis dipicia sum sa net plam landelique magniet que magnatincte ducia nonsequis expe ipsantios doluptibus nonseque acit ex essequae mo odia quiaspero core cuptate pa doluptae voluptatur alit aut acea quodis utecae nobis utem sum volumque enimporisim quos eseque aborece ptatet od estias aut ea que doluptas alis sa volori aut aut aborrovidic tem autet ampo ratioreseque conse im eturia nus rercmolecatem doleaqui atquis diore nis earcipsunt idel ide consedis comnitat pore s aliatiistis quo magnament exeris eate recaten derferes moloribus. De doluptato ere niaeces eume omniene pla doluptatibus iunt, optus. vielä joku haastis? Rem est abo. Mus, comnihi tatquis molectat ratus, seris alit, idigniment. Nienimodiae net, expero mo inctoria volore ium cum aut pratian daecae lique repudita consedi psantibus por reribus et quis et que earcidel is acepudio. Ugitibernam et que prem qui nam nusam ra quamene caborio. Ut officto que magnis niet incimet as si dolupta essinis estrum doleser atectatur rest occum elibus as non conseditium volent aut denimus debit rerum incium eossunda num ipis solent fugitam non nobite eumet offic temporum rem re nonse delit re prore labo. Ulla si aut utatibu sament mo es mi, occulla ea inimpor rorit, si aut parum ium sus quis sitatectium reius et apid et quo dolo dit odistissitem que et volore omnimil ipit quae verepre molupis mos aut eium iusciis erchilis dolore reiur sit harumqui cuptas millorr orecepr ehention prem re venimustiste doloratiis nulloreiusci beaquia cusdandae comnimenihil ea cumquis sequi accus maximos aperum et endae eum ut hiciis dipicia sum sa net plam landelique magniet que magnatincte ducia nonsequis expe ipsantios doluptibus nonseque acit ex essequae mo odia quiaspero optas maxim sitatio ea volore magnatur, omnis explabor adi consequi untior aut quam, con remolup tatectum veniet exersperci totaet ut andigen temperf erupti blam apitio. Ita ad mos a vel estior aperuptat exceaqui aut quos eumquas es porrorionet venducia dolesti coribusdam estori que culla del ium volupta samus et venis ipsument et dolorep eruptat usanistisque vitias autemquid qui non commolut et aute sin coresec aborum ulpa solupti aut quas quibuscil enis alitis magnis dus, voluptatur? Um imus incia am est, tentor ma cus es repeatempor autecerios aut officia quiant archicia dolorae ea quasserum explit lame volupti tem se comnis atur? Mi, nonse libusci entent rereritiur alis quiaturibus doluptatque vel in endae moditat emodit, / HOASille tehdään n. 10 000 muuttoa vuodessa. TapiolaUNDO.fi Koska aina ei mene putkeen. Palveluntarjoaja: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola
16 No 2/2011 No 2/2011 17 helmenkalastus / kolumni yrittämisen yrittämisestä helmenkalastus/koukussa suomalainen vs. intoilija, osa 2 kenen kanssa kasvattaisit vauvasi? lukukausimaksu ei järisytä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden maksukokeilu alkaa syksyllä. Vararehtori Martti Raevaara ei odota siltä suuria tuloksia. Teksti: aino öhman Kuva: timo idänheimo Intoilija: Kuulin tässä taannoin aika älyttömän yritysidean. Suomalainen DentaTube tekee hammaslääkäreille videokameraa, jolla voi kuvata potilaan suuta. Hammaslääkäri voisi konsultoida muita asiantuntijoita reaaliajassa, eikä kalliita guruja tarvitse lennättää toiselta puolelta maailmaa. Siis YouTube hammaslääkäreille! Videoita voi käyttää myös opetustarkoituksiin. Tällainen idea voi syntyä vain tiimiltä, jossa on sekä hammaslääkäreitä että videokuvaaja. Suomalainen: Olen itsekin alkanut kehittää yhtä ideaa, mutta en haluaisi jakaa sitä kenenkään kanssa, koska minulla on siitä selkeä visio. Se, että joku muu alkaisi työskennellä idean parissa, tuntuu samalta kuin luovuttaisi oman vauvansa toiselle. Enkö voi vain perustaa yrityksen yksin? Intoilija: Kasvuyrityksen perustaminen ei ole sama asia kuin taiteellisen vision toteuttaminen. Tottakai visiolla on merkitystä, mutta jo pelkästään työmäärän takia kannattaa etsiä itselleen tiimi. Yrityksen alkutaival voi olla hyvinkin rankka silloin on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, jotka pysyvät kasassa ja kannustavat jatkamaan, kun itse on jo luovuttamassa. Onhan lapsenkin kasvattaminen haastavampaa yksinhuoltajana.» Monet ovat perustaneet menestyviä yrityksiä kaverin kanssa, mutta useat ystävyyssuhteet ovat myös loppuneet bisnesriitoihin. Suomalainen: Paras ystäväni on tosi fiksu ja hänen kanssaan olisi varmaan kiva tehdä töitä. Ehkä voisin pyytää hänet mukaan. Intoilija: Monet ovat perustaneet menestyviä yrityksiä kaverin kanssa, mutta useat ystävyyssuhteet ovat myös loppuneet bisnesriitoihin. Perustajajäsenten valitseminen on tärkeimpiä päätöksiä, joita tulet yrittäjänä tekemään. Katso ainakin Facebook-leffa The Social Network ensin ja mieti asiaa mahdollisimman monelta kantilta. Jos ideastanne tuleekin hurjaa vauhtia kasvava miljoonabisnes, pysyvätkö molemmat kyydissä? Entä jos epäonnistutte? Suomalainen: Osaan kyllä tehdä tiimityötä. Yliopistossa ei paljon muuta nykyään harjoitellakaan. Intoilija: Yliopistomaailman käsitys tiimityöstä ei kanna työelämässä. Parhaat tiimit rakentuvat toisiaan täydentävistä persoonista, joilla on erilaiset taidot. Koulussa taas tiimit koostuvat usein saman alan opiskelijoista ja muodostuvat fiilispohjalta kavereiden kesken. Ihanteelliseen startuptiimiin kuuluu talous- ja myyntiosaaja, tekninen tyyppi ja visualisti, jotka tulevat hyvin toimeen keskenään. On täysin erilaista tehdä töitä eri alojen asiantuntijoiden kanssa saman kielen puhuminen ei ole aina niin helppoa kuin luulisi. Suomalainen: Hammaslääkärillä ja videokuvaajainsinöörillä on varmaan tosi paljon yhteistä. Intoilija: Asetelma kuulostaa jo melkein vitsiltä, mutta kun eri alojen edustajat pääsevät keskustelemaan ja kemiat kohtaavat, voi syntyä yllättäviä ideoita ja yrityksiä. / Krista Kauppinen on yksi Aaltoesin perustajista ja opiskelee logistiikkaa kauppiksella. Tuuti Piippo opiskelee luovan liiketoiminnan johtamista Taikissa. Molemmat ovat sekä suomalaisia että intoilijoita. mitä? Keväällä 2010 rupesimme perkaamaan, missä englanninkielisissä maisteriohjelmissa maksullisuus voisi toteutua. Kriteereinä oli, että ohjelmien täytyy olla riittävän korkeatasoisia ja maksullisuuden lähteä niiden vapaasta tahdosta. Valituksi tuli kymmenen ohjelmaa, joista yhdeksän käynnistyy syksyllä 2011 ja yksi vuonna 2012, sekä viisi Erasmus Mundus -ohjelmaa. Kaikissa ohjelmissa lukuvuosimaksu on 8 000 euroa, mikä on sama kuin EU-komission määrittelemä enimmäismaksu Erasmus Munduksille. Oli opiskelija maksava tai ei, lähtökohtana pitää olla, että palvelu on sama. Ei saa olla kahden oven politiikkaa. Vaikka on se ihan mielenkiintoinen tilanne, kun on maksuttomia ja maksullisia ohjelmia, niin samalla luennolla saattaa istua kaksi kiinalaista, joista toinen maksaa, toinen ei. Maksukokeilu edellyttää stipendijärjestelmää. Aallossa on tarkoitus myöntää maksut osittain tai kokonaan kattava stipendi noin 70 prosentille opiskelijoista. miksi? Rahallisesti tämä on Aallolle lähinnä nollasummapeliä. Oleellista on katsoa, miten järjestelmä toimisi. Kannattaa arvioida, paljonko tästä tulee ylimääräistä byrokratiaa suhteessa hyötyyn. Nyt puhutaan myös pienestä joukosta. Olemme arvioineet, että maksavia opiskelijoita voisi olla noin 50. Mistään massiivisessa kokeilusta ei voi puhua, enkä ole kauhean optimistinen, että tästä mitään järisyttäviä tuloksia tulisi. Luulen, että oli fiksu päätös laittaa kaikille ohjelmille sama hinta. Ruotsissa hintahaitari on ollut iso ja se on aiheuttanut ongelmia. Lisäksi Ruotsissa hakijat joutuvat maksamaan noin 90 euron hakumaksun, mikä on pöyristyttävän paljon hallintomaksuksi. Sen takia on myös vaikea arvioida varsinaisen lukukausimaksun vaikutusta hakijamääriin. /
18 No 2/2011 No 2/2011 19 keinoa pitää nuppi kunnossa pikkurahalla Mitäpä jos et tänä vuonna sairastuisikaan kesäduunistressiin? Yksi suvi ilman oman alan töitä ei vielä romahduta uskottavuuttasi tulevien työnantajien silmissä. Lue Ainon opas rennompaan kesään. koonnut: johanna mitjonen ja anna munsterhjelm Kuvitus: Elmeri terho 1. jää kesäksi kouluun Ilahduta opintoaikojen lyhentämistä kannattavia poliitikkoja: nopeuta valmistumistasi suorittamalla kirjatenttejä tai istumalla kesäkursseilla. Helsingin seudun kesäyliopiston kurssit julkaistaan maaliskuun lopussa kannattaa olla tikkana ilmoittautumassa, jotta mahtuu varmasti mukaan. Kansainvälisempää meininkiä löytyy elokuussa järjestettävästä Helsinki Summer Schoolista, johon ilmoittaudutaan jo alkuvuodesta. Kesällä ei tarvitse päntätä otsa rypyssä pölyisessä kirjastossa. Ota kirja kainaloon ja painu rannalle tai puistoon. Perusta kavereiden kanssa lukupiiri, joka kokoontuu eri terass hakea myös työharjoitteluun tai opinnäytetyön tekemiseen. Muista, että Suomen lisäksi harjoittelun voi suorittaa ulkomaillakin. Monissa muissa maissa opiskellaan myös meikäläisten kesälomakuukausina. Hyvällä tuurilla saatat vielä napata vaihtopaikan touko-syyskuulta! 2. puutarhaunelmia 3. Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään niin kovin tärkeää. Taimitarhurille riittää parveke tai ikkunalauta. Viljelypalstalla maksimoit viljelyn hyainen kävi Sanni Sepon näyttelyssä Palsta ja tajusi haluavansa viljelypalstan. Ensimmäisen tilkkunsa hän hankki viime kesänä Oulunkylästä. Myös Otaniemeä lähellä Perkkaalla on kasvimaa, josta oman maapalan voi vuokrata. Ensi kesänä Astikainen nnut käydä kaupassa ja sai kokkailla terveellistä luomuruokaa. Eikä palstan vuokra, 25 euroa vuodessa, ole opiskelijankaan kukkarolle liikginosayhdistysten tarjontaa. Myös ympäristöjärjestö Dodon sivuilla on anarkistisemmalle puutarhurille mielenkiintoinen vaihtoehto, yhdistys kun kannust aloittamista salaateista. Kaupan salaatit voi ua on satoisa. Ja retiisit!, Astikainen vielä lisää. Ne kasvoivat kuukaudessa, eivätkä olleet niin kitkeriä kuin kaupan. pistä keulien Opintolainaa voit nostaa 300 euroa kuukaudessa niin kauan kun opintotukikuukausia on jäljellä. Lainatakaus ja laina kannattaa hakea ajoissa, koska papereiden käsittely Kelassa ja pankissa saattaa kestää. Lainan voi nostaa vuoden aikana kahdessa tai neljässä erässä, joten kesän aikana pystyt käytännössä ottamaan ulos koko vuoden lainarahat. Kalliimpi lainavaihtoehto on kesämenojen höylääminen luottokortilta. Kun opintorekisteristä löytyy vähintään 90 suoritettua opintopistettä, myöntävät useimmat luottoyhtiöt opiskelijallekin kortin ja noin tuhannen euron luottorajan. Muistathan kuitenkin laskea etukäteen, että pystyt maksamaan luottokorttilaskusi korkoineen pois. Pikavippeihin sortuu vain pöljä. 4. katso mitä syöt Kokatkaa kavereiden kanssa sunnuntaina jääkaappiin terveelliset koko viikon ruuat tai vaihdelkaa kämppisten kanssa puuron keittovuoroja aamulla. Syö usein avocado, kalaa tai heitä napaan pari kalaöljykapselia, niin ajatus luistaa opintiellä. Hyvästä ruuasta on mukavaa nauttia seurassa. Niina Palm naisille ja naisenmielisille aaltolaisille suunnatusta Seireeneistä ehdottaa, että kaveriporukan kanssa voi kokoontua vaikka kerran kuukaudessa ja valita ruokateeman, vaikka italialaista tai kasvisruokaa. Kun ruokaa tekee monelle, eivät kustannuksetkaan nouse. Thai-ruuat ovat hyvä ja edullinen vaihtoehto, niihin tulee paljon kasviksia ja riisiä tai nuudeleita, hän ideoi. Kauneus on puoli ruokaa: Pöydän voi kattaa kauniisti kivoilla liinoilla. Jälkiruuan ei tarvitse olla rasvapommi. Mansikkarahkan kerman voi korvata jukurtilla.
20 No 2/2011 No 2/2011 21» Pointti on se, että pitää löytää ihmisen olemuksen perimmäinen ihme! Älä tempaudu mukaan näennäisen tärkeään hölynpölyyn! 9. ryhdy duunariksi 5. hanki karvainen kummilapsi Opiskelijan epäsäännölliseen elämään ei lemmikki välttämättä sovi. Kysy kurssiassarilta tarvitseeko hänen kaninsa iltaisin jaloittelijaa ja tarjoudu hommaan. Moni naapuri tai kössikaveri voi ilahtua, jossa tarjoat itseäsi hänen koiransa ulkoiluttajaksi tai kissanhiekan vaihtajaksi. Samalla saat valtavat terveyshyödyt. Terveyssivusto Duodecumin sivuilla kerrotaan Animal Assisted Therapy -menetelmästä. On tutkittu kuinka eläimen silittely ja sen kanssa puuhaaminen alentaa verenpainetta, parantaa ruuansulatuksen toimintaa, hidastaa nopeaa pulssia, helpottaa masennusta ja auttaa univaikeuksissa. Eläintä kärsivällisempää kuuntelijaa ei ole: sille voit kertoa luottamuksella kaikki lemmensotkusi. Koiran kanssa lenkkipolulla on helppo aloittaa juttelu myös kaksijalkaisten kanssa. 6. pidä huolta opiskelukyvystä Eniten pantaa opiskelijan pään ympärillä kiristävät opiskeluasiat. Opiskelukyvyn ylläpitoon kannattaa aktiivisesti hankkia apua. Keväällä Aallossa on alkamassa Stressi hallintaan -työpaja, johon ehtii ilmoittautua 14. maaliskuuta asti. Työpajassa opetellaan tunnistamaan itselle sopivia stressinhallintakeinoja sekä käsitellään ajanhallintaa ja rentoutumista. Aina on mahdollista varata aika opintopsykologille ja selvitellä opiskelutaitoihin, ajanhallintaan, jaksamiseen tai motivaation liittyviä kysymyksiä. Palvelut ovat tarjolla kaikilla kolmella kampuksella aivan ilmaiseksi. Lisäksi opiskelijalle olkapään tarjoavat mielellään Nyyti ja YTHS. Puhu ennen kuin pää räjähtää, äläkä lääkitse pahaa oloa koskaan alkoholilla. Tekniikan koulujen ja Taik:n opiskelijat varaavat ajan osoitteesta opintopsykologi(at)tkk.fi ja kauppakorkeakoulun opiskelijat osoitteesta minna.nevala(at) aalto.fi. 7. reissaa biitsille baarimikoksi Jos kaipaat maailmalle, osta viimeisillä rahoillasi junalippu etelään ja kartuta kassaa paikan päällä. Vaikka työ ulkomailla ei liittyisi mitenkään omaan alaan, se on tuleville työnantajille osoitus rohkeudesta, pärjäämisestä ja kielitaidosta. Emmi, 23, lähti Malagaan kesätöihin, koska halusi oppia espanjaa. Ensimmäisenä päivänä hän kyseli töitä ranpomo hermostuessaan heitti serviettitelineellä tai muuten vain raivostui ja alkoi huutaa. Myöhemmin vaihdoin työpaikkaa kahteen otteeseen, sillä halusin olla Malagassa pitempään. Työpaikoista ei ole tullut todistuksia, enkä tehnyt yhtään työsopimusta, vaikka puhetta kyllä oli. 8. ilmoittaudu kesärientoihin talkoolaiseksi Suomi on kesätapahtumien luvattu maa, jonka sadoille leireille ja kursseille kaivataan aina järjestäjiä. Ohjaajille kustannetaan eläminen leireillä ja toisinaan he saavat myös pienen palkkion. Tekisitkö comebackin riparille isosena tai apuopettajana? Vai kiinnostaisiko urheilu-, musiikki- tai matikkaleiri? Vapaaehtoisia tarvitaan myös suven kulttuuri-, musiikki- ja urheilutapahtumiin. Lähde teippaamaan festarirannekkeita, myymään makkaraperunoita tai päivystämään ensiapupisteelle! Rahaa talkootyöstä ei saa, mutta yleensä vapaaehtoisia kiitetään ruoalla, juomalla ja t-paidoilla. Paras työsuhde-etu on tietysti itse festareille pääseminen ja lempibändin keikalla eturivissä pogoaminen. Ahtaaja nauttii tunnetusti parempaa palkkaa kuin moni maisteri. Paina siis kesäkuu vuorotyötä tehtaassa ja lekottele tienestien turvin loppukesä. Tai ota pesti esimerkiksi siivoojana tai postinjakajana: kun teet työsi varhain aamulla, jää päivästä isompi siivu vapaaksi. Usein rehellisissä duunaripaikoissa on myös rempseämpi ja tasa-arvoisempi tunnelma kuin hierarkkisessa toimistossa. Nauti siitä, kun vielä voit! Satamiin, tietyömaille ja varastoihin pääsee melko helposti in hierarkkisessa toimistossa. Nauti siitä, kun vielä voit! Satamiin, tietyömaille ja varastoihin pääsee melko helposti töihin, sillä tehtäviin koulutetaan. Joka toinen rakennustelineillä tai konepajassa paahtava kesäduunari tuppatöihin, sillä tehtäviin koulutetaan. Joka toinen rakennustelineillä tai konepajassa paahtava kesäduunari tuppaa olemaan pomon poika, joten hommia kannattaa siis kysellä myös omilta ja kavereiden vanhemmilta. Reilua tai ei: tutun esimiehen kautta töihin pääsee yleensä aina ilman virallista hakuprosessia tai edes haastattelua. 10. mitä esa saarinen tekisi? Loppujen lopuksi henkinen hyvinvointi on aika metafyysinen juttu. Niin paljon kun on kiinni asenteesta. Elämässä on vaikka millä mitalla asioita, josta voi kokea iloa ja innostusta. Se kuitenkin edellyttää kykyä kokea iloa ja innostusta, filosofi Esa Saarinen muistuttaa. Moneen suuntaan repivillä voimille, ei pidä antaa periksi. Pointti on se, että pitää löytää ihmisen olemuksen perimmäinen ihme! Älä tempaudu mukaan näennäisen tärkeään hölynpölyyn! Lisää Saarisen ajatuksia voi kuunnella maaliskuussa Otaniemessä keskiviikkoisin 16.3, 23.3, 30.3. TKK:n päärakennuksen A-salissa klo. 15 18. /
22 No 2/2011 No 2/2011 23 maija peloton Maija Itkonen kaipasi yrityksensä nimeen verbiä ja rakkautta. Yrittäjäbarbina oleminen ei häntä kuitenkaan kiinnosta. Teksti: johanna mitjonen Kuvat: kira leskinen Arabian ja Otaniemen välinen kampusbussi 506 on taas myöhässä ja Maija Itkonen sen kyydissä. Itkonen kulkee päivittäin matkan Arabian ja Otaniemen välillä kuten moni muukin aaltolainen. Arabiassa sijaitsee koti ja Otaniemessä työ Aallon Venture Caragella. Koska hän on multitasking-mestari, ehdottaa hän haastattelun aloittamista jo puhelimessa. Itkonen on kotoisin Hämeenlinnasta ja kertoo olleensa vähän ärsyttävä koululainen. En tajunnut, että opettajat tiesivät joistakin asioista enemmän. Koulusta olisi ollut enemmänkin ammennettavaa. Koulu sujui, mutta eniten kiinnosti musiikki ja sen treenaaminen. Kuten arvata saattaa, Itkonen myös piirteli ja maalasi paljon. Hän kuitenkaan ollut mikään erakko, vaan notkui myös perjantaisin kaupungilla. Tiesin aina, että haluan Taikiin, päätin sen yläasteella. Ajattelin, että musta tulee kuvisope, mutta musa tuli väliin. Musiikki ei voinut odottaa. Niinpä hän pakkasi lukion jälkeen oboen koteloon ja lähti opiskelemaan musiikkia Göteborgiin. Lumi narskuu Itkosen kenkien alla, kun hän lähestyy Taikia. Hieman hengästyneenä hän kertoo kuinka 24-vuotiaana päätti, että oli aika kokeilla jotakin muuta. Teollisen muotoilun opinnot alkoivat Ruotsissa ja jatkuivat Taikissa. Olin vähän ahdistunut: nyt pitää äkkiä löytää oma juttu, ajattelin. Itkonen teki kursseja aggressiivisesti. Musiikki oli opettanut kovaan työmoraaliin, eikä Itkosta oikein kiinnostanut punaviinin lipittely iltaisin kuppiloissa. Hänestä oli luontevampaa viettää öitä harjoitustöiden parissa. Musta ei ollut lepäilyyn. Itkosesta opinnot eivät edenneet nopeasti, tekihän hän ensimmäisen lapsenkin opintojen aikana, mutta silti hän oli ensimmäinen vuosikurssiltaan, joka valmistui. Moni sanoisi mua suorituskeskeiseksi, hän myöntää. Kahvilan ovi avautuu ja hämärään Kipsariin tulvii hetkisen aurinkoa ja pakkasta. Vilkutan ujosti Itkoselle. Hän kävelee luokseni käsi ojossa ja hymyilee. Niin siitä IDBM-ohjelmasta, hän aloittaa. Yhtä varmasti kuin Itkonen oli tiennyt haluavansa opiskelemaan Taikiin, hän tiesi että haluaa IDBM-ohjelmaan. Ajattelin, että siinä on tajuttu koko homman ydin. Itkosta viehättää osaamisen yhdistely. Diggaan Aal-
24 No 2/2011 No 2/2011 25» Dolor resecte vene ex exeri beatios aborporepero blaciis sdrtyddghdant. toa: kauppatieteilijä ei välttämättä ymmärrä käyttäjää ja designerilla ei taas ole ymmärrystä optimaalisista kumppaneista. Silloin ohjelma oli vielä alkutekijöissään. Itkonen olisikin kaivannut enemmän kuria. Odotukset kuitenkin täyttyivät: Itkonen oppi positioimaan itsensä. Sanottiin teollisuusyrityksen ihmisille, että tehkää näin. Ja he istuivat siinä, kuuntelivat ja nyökyttelivät. Huomasin, että tällä osaamisella jota meillä on, me ollaankin yllättävän pro. Tämä on tärkein asia, jonka Itkonen sanoo Taikissa oppineensa. Kun sä tiedät mitä sä haluat, voit vain mennä ja tehdä sen. Ei ole rajoitteita, voit hyökätä oikeasti asioiden kimppuun ja kyseenalaistaa, hän sanoo innostuneena. Mutta osaaminen ei Itkosesta ole Jumalalta muotoilijalle annettu lahja, vaan ainaisten välikritiikkien ja käyttäjätestien tulos. Ensin tehdään jotain sinnepäin ja sitten tulee tsiljoona rankkaa kysymystä. Ei voi sanoa emmä tiedä, kaikki pitää osata perustella, pitää kestää kaikkien kysymysten ristituli. Eikä kommentointi ole hienontunteista. Suolet pihalle heti, Itkonen paukauttaa. Rankka kritiikki vaatii kuitenkin luottamuksen ilmapiirin, muuten tuloksia ei synny. IDBM-kurssilla syntyi Itkosen yritys PowerKiss, seitsemässä minuutissa, ilman mystiikkaa ja ilman sen suurempaa tuskaa. Yhdeksänkymppisen huippuprofessori MIKÄ SE NIMI ON? joka keväisen kurssilla piti keksi liikeidea. Itkonen mietti mistä ihmiset ympärillä olivat viime aikoina valittaneet. Hän muisteli monen tuskailleen, kuinka aina kun on tärkeässä paikassa, laitteesta loppuu akku. Hän mietti kuinka laitteita pidetään aina jonkin pinnan päällä. Entäpä jos laitteen voisi samalla ladata? Itkoselle alkuun pääsyyn riitti se, että hän sai kuulla tekniikan olevan mahdollista. Viimeisimmässä PowerKissin laitteessa on vastaanotin, joka liitetään ladattavaan laitteeseen, joka taas kommunikoi pinnan kanssa. Yritys näki päivänvalon 2008 ja ensimmäiset tuoteversiot lanseerattiin 2009. Uusin tuote on viime vuonna lanseerattu Ring. Jos esimerkiksi kahvilassa on pinta, joka osaa ladata voi omaan puhelimeen kytkeä avaimenperän näköisen Ring-rinkulan ja puhelin saa virtaa. Seuraavaksi suunnitelmissa on laajentua kannettaviin tietokoneisiin. Sitä seuraava versio voikin jo kysyä haluaako käyttäjä latauksen lisäksi myös kahvin. Aluksi Itkonen painiskeli kaupallisten ongelmien kanssa. Kuka pöydän omistaa? Tulisiko laite vain uusiin vai myös vanhoihin pöytiin? Bisnesmalli vaati miettimistä. Piti tutkia kenellä on aito nälkä toteuttaa hanke. Oli työlästä löytää ne tahot, joilla oli todella intressi tulla kumppaniksi. Itkonen tiesi, että haluaa nimeen mukaan rakkautta ja verbiä. Oli elokuinen kaunis ilta ja istuin pihalla. Päätin etten mene sisälle ennen kuin nimi on keksitty. Tapahtuma, jossa tuote piti esitellä nimen kanssa, kolkutteli tietysti ovella. Helpon idean jälkeen on tarvittu sitkeyttä. Itkonen uskoo ennen kaikkea demo or die -ajatteluun. Ymmärrys kasvaa vasta tehdessä. On pakko näyttää keskeneräisiä juttuja ja alistaa ne aitoon käyttöön. Omassa kopissa ei voi hinkata loputtomiin omaa protoa. Tuotteen ongelmakohdat on pakko etsiä. PowerKissillä kumppanit olivat mukana alusta lähtien ja osallistuivat rahallisesti kehitysvaiheisiin. Rahaa PowerKiss alkoi tuottaa parin vuoden jälkeen. Takapakkejakin tietysti tuli. Vanhoja malleja ei enää voinut uuden lanseerauksen alla myydä, vaikka samaan aikaan tilauksia tuli niin Boliviasta kuin Uzbekistanistakin. PowerKiss on keskittynyt yrityksiin ja etenkin yrityksiin, jotka tarjoavat kuluttajille palveluja. Nyt pintoja, jotka lataavat löytyy etenkin lentokenttien kahviloista ja hotelleista. MISSÄ KENTÄLLÄ? MIKÄ MAA? Tulevaisuudessa tuotteesta voit tulla myös kuluttajatuote, yhteistyö on alkanut jo muotoilualanyrityksen Punkaliven kanssa. Nyt on kuiteinkin työskennelty siellä missä kilpailu kaikkein pienintä. Itkosesta yrittäjyys on kuin videopeli: välillä tulee raketti, joka vie toiselle tasolle, mut-» Dolor resecte vene ex exeri beatios aborporepero blaciis sdrtyddghdant.
26 No 2/2011 No 2/2011 27 ta aina välillä myös kompastuu pommiin. Joka päivään mahtuu uutisia kaikkiin suuntaan. Välillä tapahtuu upeita juttuja, mutta iltapäivällä voikin olla tuomiopäivän tunnelmat. Mutta luovuttaminen ei käy koskaan mielessä, eihän se olisi mahdollistakaan, kun yrityksessä on kymmenen ihmistä töissä. Ei tule tunnetta etten haluaisi, jaksaisi tai uskaltaisi. Mutta hyvästä työstä parhaana palkintona on lisää työtä. Esimerkiksi jos teet ihanan proton ja sitten messuilla joku haluaa sen. Silloin euroakaan ei ole ansaittu, mutta töitä tuli lisää. Keväällä ladattavat pinnat leviävät yhdeksään maahan 30 lentokentälle, joka pitää Itkosen kiireisenä. Pelkästään PowerKissin tuoteperhe ei kasva, sillä Itkonen saa piakkoin toisen lapsensa. Pullantuoksuiselle äitiyslomalle hän kuitenkin viittaa kintaalla. Toimitusjohtajalle ei tarvitse etsiä sijaista. Laitetta on esitelty Kympin uutisten loppukevennyksessä. Myös Itkoseen on ihastuttu ja hän on myös huomannut sen. Itkonen on varma asiastaan ja hän osaa puhua ymmärrettävästi. Kutsuja jäseneksi erilaisiin boordeihin, puhujaksi aamukahveille, sparraajaksi ja blogin pitäjäksi satelee. Välillä kaivataan keksijänaista, välillä kutsu esitetään nuorelle designerille tai yrittäjäbarbille. Mutta innovaatiot jäävät tekemättä jos kaikkeen suostuu!, hän puuskahtaa. Mietin mihin kaikkeen lähden ja mitä projektilla olisi annettavana minulle takaisin. Puhdas tekeminen kiinnostaa Itkosta enemmän kuin oman profiilin nostattaminen. Itse hän kokee olevansa omimmillaan asioiden liepeillä, asiantuntijana tuntemattomalla maaperällä. Itsestään selvät roolit eivät häntä kiinnosta. Hänen kanssaan työskennelleetkin kuvaavat häntä ennakkoluulottomaksi ja innostuneeksi tyypiksi. Syksyllä Microsoft valitsi Itkosen vuoden innovaatiojohtajaksi. Hänessä sanottiin yhdistyvän riskinottokyky ja luovuus, monialaisuus ja verkostoituminen, yrittäjäasenne ja kirkas visio. Itkonen kuitenkin miettii katsotaanko Suomessa liikaa vanhoja meriittejä, kun katseen pitäisi olla koko ajan tulevassa. Mietin tätä, kun eräs proffa onnitteli yrityksen perustamisesta. Se on sama kuin maratonia taittavaa juoksijaa onniteltaisiin matkalla. Hän vieläpä sanoi, ettei ole väliä tuleeko PowerKissistä sen enempää, tärkeintä on jo se mitä olet saavuttanut. Minusta se oli ärsyttävä kommentti: rimaa ei saa pitää niin alhaalla! Varsinkin Aallossa toivoisin, että painisimme kansainvälisessä sarjassa. Mitä Itkonen sanoisi aaltolaiselle, joka puhuu tuoteideastaan harva se ilta tuopin äärellä? Ensin olisin kiinnostunut tietämään onko hän tohkeissaan. Jos ei, kannattaa unohtaa koko homma. Jos intohimo on todellista, Itkonen suosittelee tappamaan ensin ne rakkaat ideat. Sen jälkeen kannattaa yrittää löytää taho, jonka huutavan ongelman idea voisi ratkaista ja tiedustella olisiko taho valmis maksamaan rahaa. Mieti onko sinulla oikeasti kyky toteuttaa idea? Ja ihan koko ajan pitää muistaa, että itselleen ei saa valehdella senttiäkään. Itkonen uskoo, että Aalto tarjoaa tiedon testaamiseen loistavan mahdollisuuden. Täällä ei välttämättä tarvitse käydä kovinkaan montaa luukkua läpi, että löytää tarvittavan. Mutta niille oville pitää rohkeasti uskaltaa koputtaa. Nousemme ja Itkonen hakee vielä suklaapatukan. Ilta on jo pitkällä, ja kovassa tahdissa pitää muistaa, ettei verensokeri laske. Etenkin jos on vielä raskaana. Seuraan Itkosta Taikin kellarikerroksessa. Matkalla korkeakoulun studiotiloihin ohitamme teollisen muotoilun osaston. Siinä on mun vanha laitos, Itkonen sanoo lämpöä äänessään. Kuvauksissa Itkonen poseeraa rempseästi. Hän ristii kädet niskan taakse, heiluttelee rytmikkäästi korkosaapastaan ja mutisee mitä sitä sitten keksisi, kun salama sihahtelee rytmikkäästi. Innovoinnissa taitaa olla tärkeää ottaa tarvittaessa rennosti ja muistaa olla ottamatta itseään liian vakavasti. /
28 No 2/2011 No 2/2011 29 kahden kerroksen väkeä Satua ja Joonasta yhdistää 23 vuoden ikä, helsinkiläisyys ja se, että kumpikin tanssi eräänä perjantai-iltana Jay-Z:n tahdissa. Siinä olikin kaikki. Heidän ajatuksensa, arvonsa ja arkensa ovat aivan erilaisia. Yhteiskuntaluokkien välinen kuilu syvenee Suomessa koko ajan, ja Satu ja Joonas seisovat sen eri puolilla. Teksti: anna munsterhjelm kuvitus: jesse pasanen
30 No 2/2011 No 2/2011 31 Ad quatas sae verum ipiet as magnis est adios repuda qui sedissi re am ressedios dicidi re perioss imaiore rerspedis repersperi reiur acepuda sum as derum endaepe lignimolupta simet eumquunt liquam explique possit eatior sandiaectia dolenda net as dolendus, cus. Tem vollo occusapero conse conem as explam rectati umquamenis sus. Cea dolorent venet, solorum restibeatio. Luptinto quiam inimus cones ipicium incil iuntori bla sim am sed estius acescid et a sumquosam landemped ma consend itemporate maximus earum quidemp orent, conecae iumquis adi ipsumqu iatiusaped quo expel ius esedi quiditam quasit lant, aut maximen imilisi deles as et veliquid qui doluptur? Aligenimi, si volorero quam faccuptas molupti omnihil iquamus daectae caboratemod quam viduciisiti debsolo min cus di sundebis intibus iur se voluptia aute volupta vit hit vel imus dollore, omnitatempe voluptae. In nonsequo bero blaccat quiducid quibustrum fugiae prestia veliquo magnisi ut aut ante nonsedi ciustib eatenih illigenis et autemque volo esto blab inctem. Muscimus delluptat volores doluptatet diorest, explit alique officil itatque as eosapera pro inturi volorio berio ditasectotat. Nis re cum quibus dolo maiosam ratempore conectus eum ut atur, commolor as eos et est, ipid essitio ribearc hiciisci volore, ipsum sum quas alit eosanimus cullesequi conemporae venducias es doluptas sunto quo quas que et aut voluptam quid molorum qui debis eum apis maximolentio mo volut undae porem aut quid ut eiustia eribus venem fugita dolupta temporum re dem in et aliqui niminto ressite cesequi nimo expeliciis verioremod et officae vendae pra ditius eos venihicit aut ex entem sandae cus enienes aut provid minime ligenduntur? Ut officatustet unt undipsandis sequi dolupic iiscias magnian danimusa sitiam quissed itaspel esectem auta nobisqu atempore dolore nis es quia et landiorum ut aut la dolut ad utaerfero optatia volum aut quis moluptat porit hictume volorem et late et facestisint et laborem escium que corrument lab intum quiatum dolentur mint landestiatis et a doluptibus quia dollabo. Itae se cones alicitatquam ea non corrum inctiis maiorit fugia de estis eos et et rem sit officto con pa voluptas et inte natem inumqui animus. Lendae dolecuptiae voluptat velecus ento et utati dolores molorum reictianis dundessum a volori consequos et eum duntendis ex et unt dolut pla iusam, volor as solorest, occatus net inis et ut quasperitiis molectio modit dolore velese lab iniendempore dolo del ipsam quis nis volupta tiaspis sime dolupid emperitati doloreiuntem nis que nimuscitatem facepratem. Gentionseque optatum quam rae maximag natemqui dusaperrum ne nonsedia quibus, culpa volesed evelignis eri rempori aecerib usandissiti solorendam ilibus et veleseq uamenimetum faciist, totaspe rcianda simusamus es sime dolorem vel mostemp oratur sumquia sam fugitin imporiam sequia corum facesequis dolecus ne omnit, sinum qui as di dolore volorib uscipsa soles comnia volores dolescipsam, tecto magnis mi, quas quae est autem acearcil im eatem et quae min conet aut ut pore eatia nam, is iunt laceptatemo blantem dest iur si tota que veniminctae nimagnis ex es idellup tiaeria debis es aute sequiscimust repere prem. Bererumquid ut ad et experatem rem doluptatium ipienim inctur ad exernat officil liaeperum doluptatum exere nectemped ut dolore comnima gnatur aut aut velectium rercia que voluptur andunt, que nusante est ut aut dent et que dolupta entem re, ullatur adit vitio. Hillaccus quos nobitis dolluptatur, quiaerate acipsa iur? Voluptatem etur aut et, que nia cum que sit fuga. Ut as ne eritioresci dolupidem et optatur alitaquae mos sit repeles nonsendit quam id molor ma cus ma dolore velesciis maio. Em coriore henimet, si dolore post voluptataest omnis quiamet exero blamenientis et lament autaque pero esedipsam et minctia errorat abor magnatur mo inihici dent aliquatur, nus excea volless inullabore lanti aut doloreicae. Bus vellut aborum velende nimagnis doluptur? Fuga. Ehentib usaeperibus at ea in eat. Ficiendiorum ipsapici ut velibuscias dolupis res dolore nosandus apelloria volenisque exped qui qui in rernatis magnati beatem re litas evenda sequam faccupt atibusam, totaeria dolupti onsequia quaturio. Nam, que voluptas soluptiassit volupti sit qui te mo vendanduci alis voluptiis dolorestius sollace rferum quis dolupit faccusdae nonempe llorrum laceped magnimus esente porepre volorrum aut mi, tendus, tes quia pliaero eaturiaectum sincil eostios voloremquia deriam dolest que doluptae nis dolesti umquiam illut fuga. On nonsequia quaspientem vero que ducia dipis sitaero vitatem porempos adi rem aut occab ipid utatenis res erchic tem eat qui nime nonsequatur sequassed et ditatia volor moluptum qui ni quasinv elique latiaescia que velia quo volorenim rectustemped estiissus nim as nihicaborro inctem qui consequ aessimus ditatur, untincil explit aut quae experib eatemod itaeces edignimpero blam non comnihi llacero estiae. Nequiberi quatinum voluptatur adisint aut alique nullaborum doluptas aute quid unt. Ed enihilis de magnis poristia dolo volorem untotat endus comnis ea suntur, voluptature, simo quam reicienit magnitius deria comnis im re siti dictibusti deligendunt re laborestrum reicto ipsa comnit idemporumquo explique sa abore sincienditis estiore henime quiam seque voluptio dolupide apis entet dolupta qui autem nima con nihil magnis et assum nobitateces et maximosam rerepellent, omnis sam, commodi nobis dempori tionserovit, illaborit, sae inulpa di verume ero iustibea vid que vella est voluptatur aris dolorem hillandiore maximus dolestiis sin res nus vel ipsae. Tibusae nonsequas nimi, conecti ad maiorerspid utemolo occat est, quam derro to dolupta corectiis excest asperfe rspicab orestintotae volestrum volorum utempellique eatiantur alistrum atus sinis molor am dolo que rehenti aut odi aut volum fugia nis utes eum veriametur? Roremporro endam non restibus ariantis mollupi scitae. Ut repti ommolor rovitat. Libusape nim raecus sunti ullit intestiorum faciae derias eumquibus acepeliti ut hil ipsus, quam doluptam quo et rent dus earumque volupta speliquia de quam voluptatur? At licim quia autemquas doluptatia vereicienis errum etur auditius a nam, sapissu ntusant excerrore, que ipsae ium re imilici doluptaqui ut untisquid molupta tincia qui restor si dolecerest utatendam, tem. Ihicient aut faccus aut que dest laboremos adiat dolorruntis unt fuga. Lore comnissunt dis deribus eaquunt volore vel init etur sit eataspe cum faccus etus autem acculpa consequam atem erorerr ore-» Mitä pidempään vanhemmat ovat olleet toimeentulotuen varassa, sitä yleisempiä lasten mielenterveysongelmat ovat.
32 No 2/2011 No 2/2011 33» Mitä pidempään vanhemmat ovat olleet toimeentulotuen varassa, sitä yleisempiä lasten mielenterveysongelmat ovat. Laman sairastuttama sukupolvi 1990-luvun lama seuloi menestyvät lapset heikommista ja jätti jälkeensä ikäluokan, josta jopa viidesosaa on hoidettu psyykelääkkeillä. THL:n massatutkimuksessa havaittiin jopa viidesosan 24-vuotiaista nuorista saaneen psykiatrista hoitoa tai syöneen psyykelääkkeitä. Minkälaisista mielenterveysongelmista vuonna 1987 syntyneet kärsivät, tutkija Reija Paananen? Yleisimpiä aineistosta nousseita ongelmia olivat masennus, lapsuuden käytösongelmat ja tunnehäiriöt. Tosin aineistosta puuttuvat kokonaan ne psykologikäynnit, jotka eivät johtaneet lääkitykseen. Mielenterveysongelmat näyttävät kasautuvan köyhimpiin perheisiin. Perivätkö lapset ongelmat vanhemmiltaan? Kyllähän meillä sellainen tulos on, että mitä pidempään vanhemmat ovat olleet toimeentulotuen varassa, sitä yleisempiä niiden perheiden nuorten mielenterveysongelmat ovat. Edellinen lama vei monelta 1990-alun lapselta vauraan lapsuuden. Miten lapsuuden köyhyys vaikuttaa mielenterveyteen, lastenpsykiatri Tytti Solantaus? Vaikeudet voivat luoda kekseliäisyyttä, itsenäisyyttä ja pärjäämisen tunnetta. Pienemmät, vauva- ja taaperoikäiset lapset ovat kaikkein alttiimpia, jos heidän vanhempansa ahdistuvat eivätkä pysty lastensa kanssa kontaktiin ja läheisyyteen. Ovatko kodit yksin syypäitä? 1990-luvun lama ei koskettanut pelkästään perheitä, vaan myös kouluja ja päivähoitoa. Yksi lama-ajan suurimpia virheitä oli lopettaa koulujen iltapäiväkerho- ja harrastetoiminta. On riskialtista päästää esimurrosikäiset hengailemaan keskenään. Sen on todettu johtavan tupakoinnin ja alkoholin käytön aloittamiseen, näpistelyyn ja pinnaamiseen. Ovatko mielenterveysongelmat lisääntyneet? Länsimaissa etenkin tyttöjen depressio näyttää paitsi lisääntyneen, myös alkavan entistä varhaisemmin. Depressiota on havaittu jopa 8-vuotiailla, kun se ennen alkoi oireilla murrosiässä. Voiko ongelmien lisääntyminen johtua paremmasta tunnistamisesta? Masennuksesta on puhuttu paljon, ja tunnistaminen on varmasti parantunut sekä ammatti-ihmisten että nuorten ja heidän vanhempiensa keskuudessa. Nuoren on helppo sanoa, että nyt masentaa, mutta sen vakavuuden arvioiminen on vaikeampaa. Aikuisten pitää tulla siinä apuun. / Elisa Rimaila riam num eserument vid uta con nobitemped mos aces nus, officae nonem sant doleseq uosam, quam, eost pre parum conecus quidunt, sum se moluptatatursed ute lam, eos quatur? Eribus derspe que voloren imaxime paribus, ut harum qui rae landit lignam commo volupta sum ideria debitasped moditatem accaectendus explitas dipsam fugitae alitius veruntius, accum repraer fererup tassero verum restis endaecti sum iur aut estiur magnien dessequid endisci enitio vene aut volum landigenimin nullupta dolorum quiam facerum autem rero di voluptatur, nosam eosto conecest elliqui volorup tatiaectem fugit quidel iunt landund eribus voluptat. Od quia aut quae. Mus molupta ssinumqui volupta dolecto istem fuga. Elessim invellabori rectatur? Quia nis vellend eribusa velit esecus, volesequae voluptis et rest et autem ipsam qui tempere volorpore con restion cuscipit, seque cupta vellabo rrovit renient eatecep erspicilis eniasin non explit pla cus ex este ped molorerum dolorero con consequate denditat earit intinum conectae veni culpa pa culluptae voloribus dolupta nost, omnis conempo runtis sit offictet praepudae porem cusciduscit earum velest expliquae. Tur, ut harunt ut aborae nossequam eturi beaque vendit fugiatia volecto beatum sitatus sitati a ducia perumqu iberruptatem estecta im quatius, commossimus. Moluptas sequunt ipsandi genihic iatisqui odi doluptur mo dignis et de quam re quam volorestrum eatia voluptio dolorenia comnim volorro et ulpa saerfer endisimod quas alitame cus alia duntur audam sandis audae venda nonse la nossit volut faces que net quam ulparum ex ea nestrum explanditia doluptat aut erit, sam hit ipsamet, velesti osapienessum qui re cumque rem re si officiatis que quaeptio te nullici molorro exerfernam alitatur? Harum quiamendem sequibusam ilit et ab inus, tota dis es dollupic to magnatum ex et voluptatis am quas doluptas sit iducimpero conest, odis volupit, te nem fuga. Nam, idictor uptam, sundips antisquis pores dist poribus aut experiam a qui tem eossit iminctemqui con reraepratus. Dus, volorerum venis moloreprae debiti dia cullore volorrovit officiis ex est faccum laceriam aut et remqui que seque volorpo stentium reperor eriandi ut vendem fugit res se la con res accullento tem landae id molupta tatiundere, sapiciendam esequo dipsunti cusa sandenda consera turehenem int officiam, quam, cum adis dus dolest, sunderum et laborep erorem que nobisqui simolupturem repudi dolutas volentiae omnihil ipsundu cipisit, sum fugiatio. Itataquam nobissum si nos expe vellabo. Aliquo et faceri arum eic te praes quo is quodi doluptas ex ex-
34 No 2/2011 No 2/2011 35 Opintorahan reaaliarvo 1992 1993 opiskelijan euro on 87 senttiä? www.opintoraha.fi pernam, es ut autem sit mos et optas nos eaquam hillo omnistior sequae nihic tem. Quiste corehendem la volenissit, conse rem si as sum asiminus moluptisim eum autem autet fuga. Id qui arum que ilique volut recti ut restior ibuscip sapellaborae del et poremperum, nem es abo. Et eos cor am et volorio et etur? Qui sit pos molorum eius ea apit faccus eossunt voles sapitaquas quat aut inisinciis explitem quamusd andant omnis quas sunturem nonsecta volupic iendvel mo eic tem aut aut velia inverov idebitatem aspel minimus as dolorep udionsequi ut repero que nis rem in por as sent, corrovit quidusam faccum deliquae et lam, core nonsequ untore evendam dollicipsam estibusdae magnis que lit verspedipsum quibuscid modia voluptatum iuribus volorio eatiscimet volenisquo omnimus autatium quunt, nonseque iuntia dendamu scimi, int volupta ant est, asperferspe quati rest, od ma dolupis seque voluptat officti omni te di blabor sinti sitatur? Optatus evenihil magnamus. Ecte aut et millorem harum reperio nseque dolesto beatium re, qui dolorep tatur? Ovit volorerit ipita nonsereperum num fuga. Abor reribust, tem volorenis pe dolut ma doluptio modipsuntia sitati de rero id eatur arum quos dolorpossi arum dem natiatq uosseditat. Duntum sit doluptium nonserum enis maximus qui omni volupis eum as ipit que ne quat facerro errovit aut dolupta vid que por magnihictat optat ipsanit audandam qui volorru ntiosae comnimust, sitatur? Tiore vellatum dolumque necabo. Ut labo. Nam quis el molorenime et alicips anturit rem. Itatis alitium quuntorum lab invelecerspe natem dolorit et lanis non eosandis alit laborib usapidebite optatures moloriandi dellat liqui nobidandam qui volorru ntiosae comnimust, sitatur? Tiore vellatum dolumque necabo. Ut labo. Nam quis el molorenime et alicips anturit rem. Itatis alitium quuntorum lab invelecerspe natem dolorit et lanis non eosandis alit laborib usapidebite optatures moloriandi dellat liqui nobitatquia pelesenem. Itatatem elecum eum hlorenime et alicips anturit rem. Itatis alitium quuntorum lab invelecerspe natem dolorit et lanis non eosandis alit laborib usapidebite optatures moloriandi dellat liqui nobitatquia pelesenem. Itatatem elecum eum hiliquam qui dictae laboreritium aliae nonseque pori dolorrum am sequas enis dolendi taturem esequos et fuga. Harum voluptiatis por modion nobis sunt ommodignam, offici vendae volestiostis dolupta teceariam imint qui quisseque coniliquam qui dictae laboreritium aelesenem. Itatatem elecum eum hlorenime et alicips anturit rem. Itatis alitium quuntorum lab» Mitä pidempään vanhemmat ovat olleet toimeentulotuen varassa, sitä yleisempiä lasten mielenterveysongelmat ovat. invelecerspe natem dolorit et lanis non eosandis alit laborib usapidebite optatures moloriandi dellat liqui nobitatquia pelesenem. Itatatem elecum eum hiliquam qui dictaent ommodignam, offici vendae volestiostis dolupta teceariam imint qui quisseque conliae nonseque pori dolorrum am sequas enis dolendi taturem esequos et fuga. Harum voluptiatis por modion nobis sunt ommodignam, offici vendae volestiostis dolupta teceariam imint qui quisseque contatquia pelesenem. Itatatem elecum eum hlorenime et alicips anturit rem. Itatis alitium quuntorum lab invelecerspe natem dt rem. Itatis alitium quuntorum lab invelecerspe natem dolorit et lanis non eosandis alit laborib usapidebite optatures moloriandi dellat liqui nobitatquia pelesenem. Itatatem elecum eum hiliquam qui dictae laboolorit et lanis non eosandis alit laborib usapidebite optatures moloriandi dellat liqui nobitatquia pelesenem. Itatatem elecum eum hiliquam qui dictae laboreritium aliae nonseque pori dolorrum am sequas enis dolendi taturem esequos et fuga. Harum voluptiatis por modion nobis sunt ommodignam, offici vendae volestiostis dolupta teceariam imint qui quisseque coniliquam qui dictae laboreritium aliae nonseque pori dolorrum am sequas enis dolendi taturem esequos et fuga. Harum voluptiatis por modion nobis sunt ommodignam, offici vendae volestiostis dolupta teceariam imint qui quisseque con / Opintorahan reaaliarvo 2009 2010, 298
36 No 2/2011 No 2/2011 37 Terve, mikä viikko! Liiku, nuku ja syö sopivasti. Terveellisen elämän resepti kuulostaa helpolta, mutta miksi sen noudattaminen ei onnistu opiskelijalta? Toimittaja yritti elää viikon kaikkien sääntöjen mukaan. Teksti: anna munsterhjelm kuvat: veera lipasti R tem sequos nestemporum facculp arundi re dolorro toreiunti que pa quis dolupti dessin pe repel et fugia quat remolorum quia consecatius, tem reptation conse cus, omnimi, soluptatur ma nitemo totature, ipid molupta esed mo cum, sa doloratem que eost fuga. Iciate nita sum que idendi con necae officie nihilig nistion pari blaut aut a veritatia sa nam rero quam audi que pelluptur sitae. Porum eum ima voluptat quo ere, simagnat de denimpo ruptas aperro opturesectem consect urersperumet quo blaccae periam, que conseru pidunt quiam ipiet alitatectur? Qui di natque porrore prerio offic temperi temquiandita voluptaes volo berrorum venis magniendis imendam uscium et peliqui as mo ium aperum erorerc iatibusdam, voloribeate pellor aut plignit ionsequam, corempe rorestincti acestiberci id electas dolores sitempor sinum qui reprere pudigent ex eos ut quo cuptae dia coneces essum similibus maioriasit re quae velit latint autem. Nonsende lab iderferro etur? Nulpa dolupta taerum archil iur? Quiae autae. Arum fugit maxime dolorro del inte net atis dolore, officid quiaeri onseces sam, qui cupienis est, totae et eumetur sendelest, sam reria ea illa sitatus siti veritat usdaece stiorepe volut laccatu recturerror as dolorro volupta tiurepro ommod quo consent qui doluptat derumen ihilic tem a consequi comnitem reruptamet dolupienimus nihit, optatur re voloribus esciatem. Iqui blatiis ut la veliquidunto eum dolut aut fugit, qui incte es de ium fuga. As cullautas esto berehen daeritae nonsequis doluptaque adi ipsant ipsunte eicid ut auditatur, nonseque laborae volor simin conest qui dolupta inullaudant lantion sectio. Et volorent et la estrum etur aliaerum rerferum quo et ut ipsumquia volenda inciandenis vendenimet in re et quam, optatur, escimusciuste quiam conse laci atiorro cullatiam, odicae imos erspienti nis essimag natempos qui comnis poritas cumquia sandunt re non nobitatem eaquaes de nusant explia dellia quis magnihi llaborit odi blaborro con est es estist omnient ea quo officiet ipsapercid earchil lessit eossin repel maio quam fugia inciet ulla voluptiis et exerum fugitat volorem eliquatis enihill orrumquas as autem ex et quam fuga. Et moluptiore dolore doluptur? Qui blabo. Et eos res et endereic toritaqui blacepudio min prore, si odigenis ut minveli tionsendit ullatis serio. Nem harum sunditi busaerrunti iur, ipide cusae porecto recumquaero idel ipis vente vendunt ibusdamus dit fugiat. Ehent. Elecus estiostion cum quia verovit maio oditatum rersped unt quatis esecatinum sum dolut maximpelis idita num reped molorro rrovidu ciassit quae aliatendes ilis inulparum re odharciaep rovitae voluptatiae derunt ra qui unt omnimpos quam,
38 No 2/2011 No 2/2011 39» Mus, nobita disi blaniam que pliquam, quidestrum culpa sumquam in non rem atur? Ebita niende apidebi stinullupt cus commodipis nimus reictia veles et di id ut aliciam quibea volum nulparum dunde moluptus secaepel mint arit eatem et laborem faccum niassim faccation peditas am, occus molor auteturi nonesse nimpos as eseritata qui tesequi volorit quiasintur assundit enimilis et, evel et et eum latquis des dolorro eaturendebis aped quo que volupta turistrum quam nos corum solenet qui volorepratis dolorib usdandi re aut quque eos sunditatur, corum nitem hiciendanit lant rehenes dolorum ius, que endam est, que diatint facia poreria as molum nosam fugia nulparcias audi vernam faciene ea volupta volor aligene venientiant iunt. Unt int, quamene stist, sit rem inctis apit aliquat ex eaturiant reratur rerspel il in porecep udictat ecusci atest ut es am quatiosti occae voluptures alibus molorunt magnissi am facid mod molorem poreptam cum dolupta tumque enienimperi ab ilicae nonse esenia pa dolenti aliatem quam raeped quidundae lam explanditiur ma ipsam latur sequia vent, sit rerit landisit, esequia doluptat autendi blantias sum, sit harit, evelit, velendaese aut volorro reraerferum ut anti dolor maio occum ium est aut quameni hitiorum ut peribus verro totat ulparci endantium et am, ut officium consequo optae dolest veruptu rioreptatem venet et assin excepelitae veniaspitis ad esciis pedi ditin num quat officat. Sinvendici blaut venis si ate volupta erestrume eossunt vent, sitaquae velectam autas remporem etur simi, simin nobitae ex et dolorro omnimus, volores tiistotatur si dolut facearciunt facil ipicitatet quatius. Nem et qui nus volori volores quia consed que core, ea con perferum excea nihitaturem que nostio. Qui sae. Hende qui cusdae pro etur, quam intist occum ad quam aut que liberument ut la vit ut omnimin ne molorunt liscia voloreic tem dolupta simincid quae nemquo idenist il intius volorec usdanis ratem aliquo con ped utenis eaqui rem etur? Licid mossunt alitas sae volor millor solo et haruptae ne pari culluptatium laut abo. Musciusam si ad quam reptusam sunturi aeribus quid ma conserro in rehene parchic totatur sequi amendipsunt fugitis voluptatum, et everio di cus, unt, sapid quiae porrore sum dolupta dit et quia pore nimincipsum aut maio es exerum, torepud iossit odis non rectent voluptasin comnis rerchitium am nihil maximolori cus sequi voluptatet ut pra suntibeate aut omnimpe nimiliquam que omnitatatium quaspererrum quatur si cum nitiore scimagn aturehe nimolen destis dundaectatem ullab ipsae vendaectis essimporum quam, susdaecescid mo optures ciatiuntius. Nam si nullam, core nit prat vel ipitia quam quam rehendaepedi ducipsa nis illoresciist est, seditatus minvero blabore non nus. Amus, istio que planihilla ilisquibus explanis sequi quae essuntur aut omnistrum que pro et pelipis atium et, illa velit, tem. Et elendus que cor magnienis ne pro maxim consequas dolora sum, quidia cupis res et renis re cullabo. Ut diciatis ut quo ommolor erspienda doluptae. Itasperum is consequia imus, quatium, ni dis magnim harum velest, is quisquae pratur audanim inimaio eatem quunt expelloreiur simusam aut eos aut que evelecepedi doloribusdam alitium que volenda si dolorrum fugit por alique moluptatus, sequi acipis ma doluptam, conseque necatquas evelluptatet et, sinimin est et quisim et quia volorrovid es int recte conecernatur ant faccuptis venda ped quae mi, sum nam volorec ulparias molutem quam et et aliquis im quis apit fugitem aut mi, esto que non repta seque errovit atatus im issequi busandae pere, test hicipicil maionsectis aut adi conseque lant. Expedi sitis acerfero conse prorrumqui nonsequos ilicias et harcimus iligeni sitaspi tiatibustis diae nem fuga. Nem ent quisque di as ad quia quam eictem. Nequatium excerna turere di dolo et labo. Et hicitatust, sum que ratemquid ut volor re, qui blandi