Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri VIKING MIP 2004: Traffic Management Architecture Functional Architecture Versio 1.2 25.02.2005
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri VIKING MIP 2004: Traffic Management Architecture Functional Architecture Tiehallinto Helsinki 2005
Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto, julkaisumyynti Telefaksi 0204 22 2652 S-posti julkaisumyynti@tiehallinto.fi www.tiehallinto.fi/julk2.htm Tiehallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 2211
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri.. Helsinki 2005. Tiehallinto. TIIVISTELMÄ Liikenteen hallinta on laaja kokonaisuus, joka tarvitsee jäsennellyn kokonaiskuvauksen suunnittelun, kehittämisen ja investointipäätösten tueksi. Tällaista kuvausta kutsutaan arkkitehtuuriksi. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri on työväline, jonka avulla kuvataan, miten Tiehallinto toteuttaa liikenteen hallinnan eri toimintoja. Arkkitehtuurin tavoitteena on kuvata liikenteen hallinnan nyky- ja tavoitetila eri näkökulmista. Arkkitehtuuri kuvaa myös kehitystarpeet, joilla liikenteen hallintaa kehitetään tavoitetilan 2007 mukaiseksi. Liikenteen hallinnan toiminnallinen arkkitehtuuri kuvaa toimintoketjuna liikenteen hallinnan toiminnot, niiden väliset yhteydet ja toimintojen kehitystarpeet. Tässä dokumentti on toiminnallisen arkkitehtuurin yhteenveto. Eri toiminnot on käsitelty omissa toimintokorteissaan. Toiminnallisen arkkitehtuurin kuvaamat liikenteen hallinnan toiminnot ovat: liikenteen ohjaus muuttuvilla opasteilla, tunneleiden ja siltojen ohjaus, liittymien ja väylien ohjaus liikennevaloin, tiedotus säästä ja kelistä, tiedotus tiestä ja liikenteestä sekä häiriönhallinta. kuvaa miten nämä toiminnot toteutetaan. on jaettu kolmeen kerrokseen, jotka ovat palveluiden tuottaminen, jalostus ja seuranta. Eri kerroksilla on omat erityiset tehtävänsä toiminnallisessa arkkitehtuurissa. Seurantakerros tarjoaa ylempien kerrosten käyttöön kaikilla eri seurantamenetelmillä tuotetun liikenteen hallinnan raakatiedon. Jalostuskerros tuottaa raakatiedosta eri palveluiden toteuttamisessa tarvittavan analysoidun tiedon. Palveluiden tuottamiskerros toteuttaa erilaiset liikenteen hallinnan palvelut. Toimintojen tuottamisen yleisen rakenteen lisäksi arkkitehtuuri kuvaa tärkeimmät ratkaisut, joita toimintoja toteutettaessa noudatetaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ratkaisut häiriötietojen vastaanottamisesta ja käsittelystä, tietojen keskitetystä analysoinnista, tietojen käsittelystä käsin tai automaattisesti, eri järjestelmien seurannasta ja käytöstä järjestelmäkohtaisesti tai keskitetysti. Toiminnallista arkkitehtuuria käytetään projekteissa ja suunniteltaessa liikenteen hallinnan kehittämistä kokonaisuutena. Hanke on saanut Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks - Transport) - rahoitusta.
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri.. [Traffic management architecture. Functional architecture]. Helsinki 2005. Finnish Road Administration. ABSTRACT Traffic management is a large area that needs a structured illustration of its content to support planning, development and investment decisions. This kind of illustration is called architecture. Traffic management architecture is a tool to describe how Finnish national road administration carries out different traffic management functions. The aim of the architecture is to illustrate the present and objective state of the traffic management from different viewpoints. The architecture also describes the development needs to realise the objective state. The functional architecture describes the processes of traffic management, data flows between the functions and development needs of the processes. This document is the summary of the functional architecture. All the functions are described in their own documents. The traffic management processes included in the functional architecture are: traffic control with variable message signs, management of tunnels and bridges, traffic control with traffic lights, traffic information on weather and road weather, traffic information on roads and traffic, incident management. The functional architecture describes how these processes are realized. The architecture is divided into three layers that are services, refinement and monitoring. Each layer has its own tasks. The monitoring layer provides all the monitored raw data to the upper layers. The refinement layer processes the raw data to the analysed information needed at the services. The service layer produces the end services of traffic management. In addition to the general structure the architecture describes the most important decisions that has to be followed when processes are implemented. The decisions are for example about receiving and processing incident information, centralized analysis of the traffic data, manual or automatic processing of the data, usage and control of different systems centralised or decentralized. The functional architecture is used at the projects and while planning the future of traffic management. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport.
ESIPUHE Tiehallinto käynnisti syksyllä 2003 hankkeen Liikenteen hallinnan arkkitehtuurin ja kehittämissuunnitelman tekemiseksi. Arkkitehtuuri on väline, jolla kuvataan, miten liikenteen hallintaa toteutetaan ja kehitettään. Liikenteen hallinnan arkkitehtuurin ensimmäinen ja tärkein osa on toiminnallinen arkkitehtuuri. kuvaa miten liikenteen ohjaus, tiedotus ja tiedon jakelu sekä muu tienpidon tuki toteutetaan toimintoketjuna. Samalla on määritelty tärkeimmät näihin toimintoihin liittyvät kehitystarpeet. koostuu monesta eri osasta. Seitsemän liikenteen hallinnan keskeistä toimintoa, kuten tiedotus tiestä ja liikenteestä tai muuttuvien opasteiden ohjaus, on raportoitu omina kuvauksinaan. Lisäksi joistakin näiden toimintojen keskeisistä osista, kuten häiriötietojärjestelmästä, on tehty omat tarkemmat toimintokuvaukset. Tämä raportti on yhteenveto toiminnallisesta arkkitehtuurista ja sen keskeisistä ratkaisuista. Toiminnalliseen arkkitehtuuriin liittyy lisäksi toimintokaavio, jossa kaikki liikenteen hallinnan tason 2 osatoiminnot on esitetty yhdessä. raportin ensimmäinen versio tehtiin keväällä 2004. Tämä versio 1.1 on päivitetty vuoden 2005 alussa Liikenteen hallinnan arkkitehtuurihankkeen myöhemmissä vaiheissa täydentyneillä arkkitehtuuriratkaisuilla. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri -hankkeen ohjausryhmään kuuluivat Kari Hiltunen, Jyri Mustonen, Seppo Oinonen, Raimo Kangaskoski ja Maritta Polvinen Tiehallinnosta, Kristian Appel ja Jari Oinas Traficonista sekä Osmo Hanhinen ja Jukka Lähesmaa SysOpenista. Hankkeen projektiryhmässä Tiehallinnosta toimivat Maritta Polvinen ja Pekka Nurminen. Konsulttityöstä vastasivat Jukka Lähesmaa ja Juha Levo SysOpenista sekä Jari Oinas ja Tomi Ristola Traficonista. Tiehallinto Asiantuntijapalvelut
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 9 Kokonaisuus Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri Liikenteen hallinta on laaja kokonaisuus, joka tarvitsee jäsennellyn kokonaiskuvauksen suunnittelun, kehittämisen ja investointipäätösten tueksi. Tällaista kuvausta kutsutaan arkkitehtuuriksi. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri ja kehittämissuunnitelma on työväline, jonka avulla kuvataan, miten Tiehallinto toteuttaa liikenteen hallinnan eri toimintoja. Arkkitehtuurin tavoitteena on kuvata liikenteen hallinnan nyky- ja tavoitetila eri näkökulmista. Arkkitehtuuri kuvaa myös kehitystarpeet, joilla liikenteen hallintaa kehitetään tavoitetilan 2007 mukaiseksi. Tiehallinnon liikenteen hallinnan arkkitehtuuri koostuu seuraavan kuvan mukaisista osista. toiminnallinen arkkitehtuuri järjestelmäarkkitehtuuri hallinnollinen arkkitehtuuri tietoarkkitehtuuri kehitystarvelista käyttö- ja ylläpitosuunnitelma kuvaa toimintoketjuna liikenteen hallinnan toiminnot ja toimintojen väliset yhteydet. Järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa liikenteen hallinnan toimintojen toteuttamisessa käytettävät tietojärjestelmäpalvelut ja yhteydet. Hallinnollinen arkkitehtuuri listaa sopimukset ja ohjeet, joita toiminnassa tarvitaan. Tietoarkkitehtuuri kuvaa käsiteltävät tiedot ja käsitteet. Tietoarkkitehtuuri tehdään eri hankkeessa. Kehitystarvelista kuvaa yhteenvetona toiminnan kehitystarpeet eri näkökulmista. Käyttö- ja ylläpitosuunnitelma määrittelee miten arkkitehtuuria ylläpidetään ja käytetään liikenteen hallinnan kokonaissuunnittelussa ja hankkeiden lähtökohtana. Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri laadittiin kaksivaiheisena hankkeena. Ensimmäinen toiminnalliseen arkkitehtuuriin keskittyvä vaihe päättyi keväällä 2004. Toinen arkkitehtuurin eri osat ja käyttö- ja ylläpitosuunnitelman viimeistelevä vaihe valmistui vuoden 2005 alussa. Arkkitehtuurin käyttöön vieminen alkoi vaiheen 2 aikana. Liikenteen hallinnan tietoarkkitehtuuri tehdään erikseen osana koko Tiehallinnon tietoarkkitehtuurin kehittämishanketta ja kehittämissuunnitelmaa ylläpidetään eliike-hankkeessa. Liikenteen hallinnan arkkitehtuurin lähtökohtana ovat olleet sekä Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri (TelemArk) että Euroopan ITS puitearkkitehtuuri (KAREN).
10 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri Arkkitehtuurin hyödyt Arkkitehtuuri on tärkeä koska se luo yhteisen pohjan, jonka perusteella toimintaa voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti se edesauttaa eri toimintojen ja osajärjestelmien välisen yhteentoimivuuden toteuttamista se mahdollistaa standardisoidut rajapinnat osajärjestelmien välillä ja sen myötä avoimet markkinat palveluille ja laitteille se takaa loppukäyttäjien saaman tiedon yhdenmukaisuuden; se sallii tarkoituksenmukaisen teknisen riippumattomuuden ja tekee uusien teknologioiden yhdistämisen helpoksi Arkkitehtuuri tarjoaa järjestelmällisen menetelmän ottaa huomioon eri osapuolten vaatimukset ja tavoitteet. Toimintojen ja järjestelmien yhteentoimivuus parantaa huomattavasti niiden käyttömahdollisuuksia. Teknisten näkökohtien lisäksi yhteentoimivuuteen kuuluvat myös organisatoriset näkökohdat. Arkkitehtuurin avulla käyttöön otettavat järjestelmät voidaan suunnitella johdonmukaisella tavalla, yhdistyy onnistuneesti muihin palveluihin, toimivat toivotulla tavalla, täyttävät käyttäjien odotukset ja on helppo hallinnoida, ylläpitää ja laajentaa.
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 11 VERSIOHISTORIA versio pvm muutos laatija 1.0 8.2.04 Vaiheen 1 loppuraportti J.Lähesmaa 1.1 7.2.05 Hankkeen loppuvaiheiden muutokset J.Lähesmaa 1.2 28.2.05 Täydennykset Polvisen kommenttien perusteella J.Lähesmaa
12 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri 13 Sisältö 1 TAVOITE 14 2 SISÄLTÖ 14 3 KOKONAISARKKITEHTUURI 15 3.1 Yleiskuvaus 15 3.2 Toiminnot 16 3.3 Käyttökohteet 16 3.4 Arkkitehtuurin kerrokset 17 3.5 Palveluiden tuottaminen 18 3.6 Jalostus 18 3.7 Seuranta 19 3.8 Häiriönhallinta osana arkkitehtuuria 20 4 TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT 21 4.1 Kerroksellisuus 21 4.1.1 Seurannan jaottelu 21 4.1.2 Keskitetty tietojen analysointi 22 4.1.3 Keskitetty ja hajautettu ohjaussuositusten laskenta 23 4.1.4 Tietojen käsittely käsin 24 4.1.5 Tietovarastojen hajautus ja keskitys 25 4.1.6 Keskitetty tiedotus ja tiedon jakelu 27 4.1.7 LK-päivystäjän integroitu käyttöliittymä 28 4.1.8 Liikennekeskuksen päivystäjän päiväkirja 29 4.1.9 Häiriötietojen hallinta ja keskitetty tietojen analysointi 29 4.1.10 Häiriötiedotus ja LIITO-toiminta 30 4.2 Muita arkkitehtuuriratkaisuja 31 Erilliset liitteet 1) Kokonaisarkkitehtuurin osatoimintokaavio ja nimilista 2) Toimintokuvaukset 3) Määritelmät ja merkintätavat 4) Toimintaympäristö
14 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TAVOITE 1 TAVOITE Tämä dokumentti kuvaa liikenteen hallinnan toiminnallisen arkkitehtuurin. Toiminnallisen arkkitehtuurin tavoitteena on kuvata Tiehallinnon liikenteen hallinnan eri toiminnot. Toiminnoista esitetään tavoitetila eli miten liikenteen hallintaa toteutetaan vuonna 2007. Tavoitetila sisältää myös pidemmälle tulevaisuuteen tähtääviä arkkitehtuuriratkaisuja, jotka on kuitenkin otettava huomioon lähiajankin kehityksessä. Lisäksi toiminnallisessa arkkitehtuurissa esitetään tavoitetilassa tarvittavat toimintojen uudet ja kehittämistä vaativat osat sekä näistä seuraavat kehitystarpeet. 2 SISÄLTÖ Tässä raportissa on kuvattu pelkistetty yhteenveto liikenteen hallinnan toiminnallisesta kokonaisarkkitehtuurista (taso 0). Kokonaisarkkitehtuuri esitellään osissa kuvaamalla erikseen tärkeimmät tehdyt arkkitehtuuriratkaisut. Lisäksi kunkin arkkitehtuuriratkaisun yhteydessä käsitellään tästä seuraavat liikenteen hallinnan kehitystarpeet. Raportin liitteenä 1 on tarkemman tason 2 liikenteen hallinnan toimintokaavio ja luettelo osatoiminnoista. Tasolla 2 liikenteen hallinnan toiminta esitettään tasolla, josta selviävät siihen liittyvät yksittäiset eri tehtävät, kuten liikenteen pisteseuranta tai automaattinen kelin mallinnus. Raportin liitteenä 2 ovat tason 2 liikenteen hallinnan toimintojen kuvaukset. Liikenteen hallinnan tason 2 toimintoja ovat liikenteen ohjaus muuttuvilla opasteilla, tunneleiden ja siltojen ohjaus, liittymien ja väylien ohjaus liikennevaloin, tiedotus säästä ja kelistä, tiedotus tiestä ja liikenteestä sekä liikenteen häiriönhallinta. Liitteessä 3 on esitetty tienpidon tuki toiminnon kuvaus yleisemmällä tasolla 1. Liitteessä 4 on toiminnallista kokonaisarkkitehtuuria muutamalta keskeiseltä osalta tarkentavat tason 3 kuvaukset häiriötietojärjestelmästä, liikennekeskuksen päivystäjän integroidusta käyttöliittymästä, liikennetilannetiedon hallintajärjestelmästä, pistemäisistä muuttuvista opasteista, avattavista silloista ja liikenneonnettomuuksien häiriönhallinnasta eri osapuolien yhteystyönä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi liitteessä 5 on liikenteen hallinnan arkkitehtuuriin vain osittain kuuluva, mutta hankkeessa tehty, tiehallinnon asiakasyhteydenottojen hallinnan tason 1 toimintokuvaus.
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri KOKONAISARKKITEHTUURI 15 3 KOKONAISARKKITEHTUURI 3.1 Yleiskuvaus Liikenteen hallinta on osa tienpitoa ja sillä tuetaan tienpidon tavoitteiden saavuttamista. Liikenteen hallinnan tavoitteena on vaikuttaa liikenteeseen eri toimintojen ja niiden tuottamien palveluiden avulla. Liikenteen hallinnan toiminnot on toiminnallisessa arkkitehtuurissa jaettu liikenteen ohjaukseen, tiedotukseen, joka sisältää myös tiedon jakelun sekä muuhun tienpidon tukeen. Liikenteen häiriönhallinta -toiminnon vaikutukset liikenteeseen syntyvät näiden kolmen toiminnon tuottamien palvelun kautta. Liikenteen hallinnan palvelut tullaan määrittelemään tarkemmin Liikenteen hallinnan palveluiden määrittelyhankkeessa. Liikenteen hallinnan toiminnoilla vaikutetaan käyttökohteisiin. Käyttökohteissa liikenteen hallinnan asiakkaat, kuten tienkäyttäjät, kuljetusten suunnittelijat tai urakoitsijat sovittavat oman toimintansa tai hyödyntävät omassa toiminnassaan liikenteen ohjauksen, tiedotuksen tai tienpidon tuen tuottamia palveluita. Toimintojen ominaisuudet määräytyvät käyttökohteiden kautta konkretisoituvien käyttäjätarpeiden perusteella. Liikenteen hallinnan toiminnot tuotetaan ketjuina, jossa Tiehallinto ja sen yhteistyökumppanit seuraavat liikennettä ja olosuhteita, käsittelevät tietoja ja toteuttavat palveluja. Käyttökohteet Toimintojen toteutusketjut Liikenteen ohjaus Tiedotus Tiedon jakelu Häiriönhallinta Muun tienpidon tuki Kuva 1. Yleiskuva toiminnallisesta arkkitehtuurista
16 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri KOKONAISARKKITEHTUURI 3.2 Toiminnot Toiminnallisen arkkitehtuurin liikenteen ohjauksen, tiedotuksen ja häiriönhallinnan tason 2 toiminnot ja näiden tavoitteet on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Liikenteen hallinnan toimintojen tavoitteet Toiminto Liikenteen ohjaus muuttuvilla opasteilla Tunneleiden ja siltojen ohjaus Liittymien ja väylien ohjaus liikennevaloin Tiedotus säästä ja kelistä Tiedotus tiestä ja liikenteestä Häiriönhallinta Tavoite Ohjata muuttuvia opasteita ajantasaisesti vallitsevan sään, kelin ja/tai liikennetilanteen mukaan siten, että liikenne on turvallista ja sujuvaa. Varmistaa tieliikenteen turvallisuus ja sujuvuus sekä riittävä työturvallisuus tietunneleissa ja häiriöherkillä silloilla kaikissa tilanteissa. Varmistaa tieliikenteen turvallisuus ja sujuvuus liittymissä, laajemman tieverkon alueella sekä erityiskohteissa kuten raja-asemilla liikennevaloin Tiedottaa vallitsevasta säästä ja kelistä sekä niiden ennusteesta turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Tiedottaa vallitsevista tie- ja liikenneolosuhteista sekä niiden ennusteesta turvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Avustaa tiellä tapahtuneen häiriön poistamisessa sekä ohjata ja tiedottaa liikennettä siten, että häiriöstä aiheutuu sille mahdollisimman vähän haittaa. 3.3 Käyttökohteet Käyttökohteet, joihin liikenteen hallinnalla vaikutetaan ja jotka käyttävät liikenteen hallinnan toimintojen tuottamia palveluja on esitetty taulukossa 2. Lisäksi taulukossa on kunkin käyttökohteen lyhyt kuvaus. Taulukko 2. Käyttökohteiden kuvaus. Käyttökohde Matkan suunnittelu Kuljetuksen suunnittelu ja hallinta Olosuhteiden mukainen liikkuminen Ohjauksen mukainen liikkuminen Häiriön poistaminen Tiellä tehtävä työ Sisäisten tekeminen analyysien Kunnossapidon toimenpiteiden suunnittelu ja hallinta Tienpidon laadun valvonta Palveluiden tuottaminen Kuvaus Matkan ajankohdan, reitin yms. tekijöiden suunnittelu käytettävissä olevan informaation perusteella Tavaraliikenteen kuljetuksen suunnittelu etukäteen ja kuljetusjärjestelyissä tehtävät muutokset vallitsevien olosuhteiden perusteella Ajoneuvon kuljettaminen sujuvasti ja tuvallisesti valitsevista olosuhteista käytettävissä olevien tietojen ja ohjauksen perusteella Ajoneuvon kuljettaminen sujuvasti ja turvallisesti eri ohjausvälineillä annettujen rajoitusten ja opasteiden mukaisesti Toimenpiteet, joilla urakoitsijat ja pelastustyöntekijät poistavat tiellä häiriötä aiheuttavan tekijän, minimoivat liikenteelle aiheutuvat haitat ja normalisoivat liikenteen. Tiellä tapahtuvien eri huolto-, kunnossapito-, rakennus- ja pelastustehtävien sujuva ja turvallinen toteuttaminen Liikenteen hallinnan tietojen hyödyntäminen Tiehallinnossa tienpidon suunnittelussa sekä yksittäistapauksissa esimerkiksi onnettomuustutkinnan yhteydessä. Urakoitsijoiden erityisesti talvikunnossapidon ja muiden hoitotoimenpiteiden suunnittelu ja työn ohjaus Tiehallinnon toimenpiteet, joilla urakoitsijoiden kunnossapitotoimenpiteiden laatua seurataan ja valvotaan Tiehallinnon tietojen ja palveluiden hyödyntäminen tuotettaessa kolmansien osapuolien erilaisia palveluita
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri KOKONAISARKKITEHTUURI 17 Käyttökohteet asettavat erilaisia vaatimuksia liikenteen hallinnan palvelulle ja toiminnoille, jotka toiminnallisen arkkitehtuurin tulee toteuttaa. Käyttökohteiden vaatimukset on kuvattu liitteen 2 toimintokuvauksissa. 3.4 Arkkitehtuurin kerrokset on jaettu kolmeen kerrokseen, jotka ovat palveluiden tuottaminen, jalostus ja seuranta (kuva 2). Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Jalostus Seuranta Kuva 2. Toiminnallisen arkkitehtuurin kerrokset Eri kerroksilla on omat erityiset tehtävänsä toiminnallisessa arkkitehtuurissa. Seurantakerros tarjoaa ylempien kerrosten käyttöön kaikilla eri seurantamenetelmillä tuotetun liikenteen hallinnan raakatiedon. Jalostuskerros tuottaa raakatiedosta eri palveluiden toteuttamisessa tarvittavan analysoidun tiedon. Palveluiden tuottamiskerros toteuttaa erilaiset liikenteen hallinnan palvelut. Eri kerrosten lopputulokset on havainnollistettu kuvassa 3. Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Palvelu Analysoitu tieto Jalostus Seuranta Raakadata Kuva 3. Eri kerrosten tuottamat lopputulokset.
18 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri KOKONAISARKKITEHTUURI 3.5 Palveluiden tuottaminen Palveluiden tuottamiskerroksen (kuva 4) toimintojen avulla ohjataan liikennettä, tiedotetaan ja jaellaan erilaista tietoa liikenneoloista sekä tuetaan tienpitoa seuranta- ja jalostuskerroksista saatavien tietojen perusteella. Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Liikenteen ohjaus muuttuvien opasteiden ohjaus tunnelien ja siltojen ohjaus liikennevaloohjaus Tiedotus sää ja keli sekä tie ja liikenne Tiedon jakelu Muun tiepidon tuki Jalostus Seuranta Kuva 4. Palveluiden tuottamiskerros. Palveluiden tuottamiskerroksessa toteutetaan toiminnot, jotka tekevät kustakin tiehallinnon palvelusta omanlaisensa. Palvelukerroksessa saman alemmilta kerroksilta saadun raakatiedon tai analysoidun tiedon avulla tuotetaan eri tavoin tiedotuspalveluita tai liikenteen ohjausta esimerkiksi muuttuvilla opasteilla ja liikennevaloilla. 3.6 Jalostus Jalostuskerroksen (kuva 5) tehtävänä on tarjota analysoitua tietoa palveluiden tuottamiskerroksen käyttöön.
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri KOKONAISARKKITEHTUURI 19 Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Jalostus analysoitu tieto automaattinen analysointi manauaalinen analysointi liikennehäiriöt Seuranta Kuva 5. Jalostuskerros. Jalostuskerroksessa toteutetaan toiminnot, joiden avulla raakatieto muokataan, yhdistellään ja täydennetään valmiiksi analysoiduksi tiedoksi, jota palveluiden tuottamiskerroksen toiminnoissa ja eri palveluissa voidaan käyttää sellaisenaan. Jalostus tapahtuu osittain automaattisesti ja osittain ihmisten havainnointiin, päättelyyn ja tietojen tallentamiseen perustuen. 3.7 Seuranta Seurantakerroksen (kuva 6) tehtävänä on havainnoida liikennettä ja olosuhteita sekä kerätä tietoa Tiehallinnolle liikenteen hallinnan toimintojen mahdollistamiseksi. Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Jalostus Seuranta sää ja keli keli ja liikenne kuvat liikenne kunnossapidon eteneminen liikennehäiriöt Kuva 6. Seurantakerros.
20 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri KOKONAISARKKITEHTUURI Seurantakerroksen lopputuotteena syntyy raakatieto hyödynnettäväksi tietojen analysoinnissa ja palveluiden tuottamisessa. Liikenteen hallinnan seurantatiedot on arkkitehtuurissa ryhmitelty neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen, jotka ovat sää- ja kelitieto, kuvatieto, liikennetieto sekä kunnossapidon etenemistiedot. Lisäksi myöhemmin käsitellään erikseen häiriö- ja toimenpidetietojen asema toiminnallisessa arkkitehtuurissa. 3.8 Häiriönhallinta osana arkkitehtuuria Toiminnallisessa arkkitehtuurissa häiriönhallinta on jäsennetty siten, että häiriönhallinnan osatoiminnot tuottavat tarvittavat analysoidut tiedot liikenteen hallinnan muiden toimintojen ja palveluiden käyttöön. Häiriötilanteessa liikennettä ohjataan, tiedotetaan ja tienpitoa tuetaan näiden tietojen perusteella, mutta käyttämällä edellä kuvattuja palveluiden tuottamiskerroksen toimintoja. Palveluna häiriönhallinta koostuu ohjauksesta, tiedotuksesta ja muusta tienpidon tuesta, joiden avulla Tiehallinto pyrkii vaikuttamaan käyttökohteisiin häiriötilanteessa. Toiminnallisessa arkkitehtuurissa häiriönhallintaa varten tarvittavia erillisiä osatoimintoja ovat vain seuranta- ja jalostuskerrosten tehtävät, joiden avulla häiriötilanteesta ja sen aikaisista toimenpiteistä saadaan tarvittavat tiedot palveluiden tuottamiskerroksen toimintojen käytettäväksi. Kuvassa 7 on kuvattu häiriönhallinnan rajausta osana toiminnallista arkkitehtuuria. Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen ohjaus tiedotus tiedon jakelu tienpidon tuki Jalostus Häiriönhallinta Liikennehäiriö ja toimenpide tiedot Seuranta Kuva 7. Häiriönhallinta osana arkkitehtuuria.
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT 21 4 TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT 4.1 Kerroksellisuus on jaettu kolmeen kerrokseen, joilla kullakin on omat tehtävänsä ja lopputuotteensa (kuva 8). Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Palvelu Analysoitu tieto Jalostus Seuranta Raakadata Kuva 8. Toimintojen hajautus kolmeen kerrokseen. Kerroksellisuus selkeyttää toimintojen toteuttamisen rakennetta. Kerrosten avulla selkeytetään osatoimintoja, jotka palvelevat useita seuraavan kerroksen toimintoja. Palvelukohtaiset toiminnot on eroteltu omiksi kokonaisuuksikseen palveluiden tuottaminen kerrokselle. Näin kerroksellisuus ohjaa eri toimintojen sijoittamista omille kerroksilleen hankkeita toteutettaessa. Tavoitetilan mukaista kerroksellisuutta ei voida toteuttaa yksittäisillä toimenpiteillä vaan kerroksellisen rakenteen selkeyttäminen on otettava huomioon useissa yksittäisissä hankkeissa eri toimintoja toteutettaessa. Kerroksellisen rakenteen aikaansaaminen ja ylläpitäminen tapahtuu toteuttamishankkeiden suunnitteluvaiheessa tarkistettaessa hankkeen suunnitelmaa suhteessa kokonaisarkkitehtuuriin. 4.1.1 Seurannan jaottelu Seurantatietojen tuottaminen ja raakatiedon varastointi on organisoitu neljään toiminnalliseen kokonaisuuteen, jotka ovat sää- ja kelitieto, kuvatieto, liikennetieto sekä kunnossapidon etenemistiedot (kuva 9). Kunkin näiden kokonaisuuden tietojen tuottaminen, tietosisältö ja käyttö liittyvät läheisesti toisiinsa. Jako neljään eri kokonaisuuteen palvelee erityisesti seurantakerroksen sisäistä selkeyttä ja tarjoaa yhden perustellun tavan organisoida seurantatoiminnot. Toiminnallisen arkkitehtuurin ylempien kerrosten kannalta tällä jaottelulla ei ole juurikaan merkitystä, koska seurantakerroksen tulee
22 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT yksinkertaisesti tarjota kaikki tuotettu raakatieto jalostuksen ja palveluiden tuottamisen käyttöön. Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Jalostus Seuranta sää ja keli keli ja liikenne kuvat liikenne kunnossapidon eteneminen liikennehäiriöt Kuva 9. Raakadatan tuottamisen ja varastoinnin toiminnalliset kokonaisuudet. Samoin kuin toiminnallisen arkkitehtuurin kerroksellisuuden toteuttaminen tapahtuu seurantakerroksen toiminnallisten kokonaisuuksien selkeyttäminen ja ylläpito vaiheittain yksittäisten toteutushankkeiden suunnittelun yhteydessä. 4.1.2 Keskitetty tietojen analysointi Raakatiedon analysointia, joka käsittää mm. tietojen mallinnusta, tilanteen arviointia ja ennustamista, tarvitaan kaikkien liikenteen hallinnan palveluiden pohjaksi. Tavoitetilassa eri käyttötarkoituksia varten tehtävä analysointi suoritetaan keskitetysti. Toiminnallisessa arkkitehtuurissa automaattinen analysointi on jaettu kolmeen eri kerrokseen kuvan 10 mukaisesti. Mallinnuksen ja analysoinnin alimmalla kerroksella tapahtuu kelin, liikenteen ja häiriöiden mallinnus erikseen. Erillistä mallinnusta tarvitaan, koska palvelukerroksen eri toiminnoissa tarvitaan erillistä mallinnettua tietoa eri tekijöistä. Lisäksi erillisen mallinnuksen kerros yksinkertaistaa mallinnuksen ensimmäistä vaihetta, kun kaikkia tekijöitä ei tarvitse huomioida samalla kertaa. Erillinen mallinnuskerros helpottaa myös keskitetyn tietojen analysointitoiminnallisuuden vaiheittaista toteuttamista. Analysoinnin toisella tasolla yhdistetään eri tekijöiden vaikutukset kokonaistilanteen arvioimiseksi ja ennusteiden tuottamiseksi. Jatkossa eri tekijöiden yhteisvaikutuksien arviointiin on entistä enemmän tarvetta mm. paremman liikenteen ohjauksen ja tiedotuspalveluiden toteuttamiseksi. Analysoinnin ylimmällä tasolla tapahtuu analysoidun tiedon käsittely eri käyttötarkoituksiin kuten esimerkiksi ohjaussuositusten laskenta ohjausjärjestelmiä varten, erilaisten tiedotustietojen muokkaaminen tai herätteiden tuottaminen esimerkiksi liikennekeskuspäivystäjälle häiriönhallintaan tai talvikunnossapidon laadun valvonnalle.
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT 23 Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Jalostus ohjaus suositus tiedotus tiedot heräte tuki kokonaistilanne keli liikenne häiriöt Seuranta Kuva 10. Keskitetty tietojen analysointi. Keskitetyn tietojen analysoinnin toiminnallisuus ja tavoitetilan käyttökohteet tarkennetaan erillisessä liikennetilannetietojen hallintajärjestelmän kehittämishankkeessa. Kun toiminnallisuus kokonaisuutena ja analysoinnin käyttökohteet on kuvattu, voidaan rajata ja päättää toimintokokonaisuuden (järjestelmän) tärkeimmät osat, joita ryhdytään ensimmäisessä vaiheessa toteuttamaan. Kokonaisuutta on kehitettävä vaiheittain, kuitenkin kokonaistavoite muistaen. 4.1.3 Keskitetty ja hajautettu ohjaussuositusten laskenta Toiminnallisessa arkkitehtuurissa jalostuskerrokseen sijoitettu toimintokokonaisuus Keskitetty tietojen analysointi laskee ohjaussuositukset useimmille paikallisille ohjausjärjestelmille. Muuttuvien opasteiden ohjauksessa käytetään pelkästään keskitettyä ohjaussuositusten laskentaa. Keskitetyllä ohjaussuositusten laskennalla saavutetaan ohjausperiaatteiden yhdenmukaisuus ja yksinkertaistetaan ohjauslaskennan ylläpitoa. Samalla eri järjestelmissä voidaan huomioida keskitetysti verkollinen ohjaustarve. Liikennevaloissa sekä tunnelien ja siltojen ohjauksessa lopullinen ohjaustoimenpiteiden määritys tapahtuu paikallisesti. Liittymien ja väylien ohjaus liikennevaloin sekä liikenteen ohjaus tunneleissa ja silloilla nähdään niin aikakriittisenä, että niiden toiminta halutaan turvata mahdollisimman hyvin kaikissa tilanteissa kuten myös keskitetyn ohjaussuositusten laskennan häiriötilanteissa. Siten näissä ohjausjärjestelmissä tarvittava tieto liikenteestä, kelistä ja muista olosuhteista otetaan suoraan paikallisista ilmaisimista ja jolloin ohjaustila pystytään määrittelemään paikallisesti mahdollisimman reaaliaikaisesti.
24 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT Liikenteen ohjaus muuttuvat opasteet sillat ja tunnelit liikennevalot ohjaus ohjaus ohjaus määritys määritys Jalostus ohjaus suositus analysointi Seuranta raakadata Kuva 11. Ohjaussuositusten määrityksen paikka. Ohjaussuositusten laskennan keskittämistä voitaisiin kehittää yhtenä kokonaishankkeena liikennetilannetiedon hallintajärjestelmän kehittämisen yhteydessä. 4.1.4 Tietojen käsittely käsin Tiehallinnon Liikennekeskuksen tekemä tietojen käsittely käsin kohdistuu ainoastaan jalostuskerroksen tietoihin. Käsin käsiteltäviä tietoja ovat 1) liikenteen häiriötiedot sekä 2) analysoidut tiedotustiedot (kuva 12). Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Jalostus tiedotus tiedot häiriö tiedot käsittely käsin käsittely käsin Seuranta Kuva 12. Tietojen käsittely käsin jalostus-kerroksessa.
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT 25 Analysoitujen tiedotustietojen ja häiriötietojen käsittely käsin ovat omia erillisiä toiminnallisia kokonaisuuksiaan. Liikenteen häiriötietojen käsittely käsin tarkoittaa automaattisen analysoinnin tuottamien tietojen, kuten tieosakohtaisten keli- ja liikenteen sujuvuusluokkien, ennusteiden ja suositusten tarkistamista ja täydentämistä käsin. Tämän lisäksi liikenteen häiriötietojen käsittely käsin sisältää eri lähteistä saatavien tietojen syöttämistä ja päivittämistä sekä tiedon muokkaamista ja luokittelua eri käyttötarkoitusiin, kuten liikennetiedotteisiin, sopivaksi. Jalostuskerroksessa tehtävällä tietojen käsittelyllä tiedot tuotetaan niin täydellisiksi ja eri käyttötarkoituksiin sopiviksi, ettei niitä tarvitse enää palveluiden tuottamisen yhteydessä käsitellä manuaalisesti. Kaksi keskitettyä toiminnallisuutta tietojen käsittelyyn käsin toteutetaan kahdessa eri kokonaisuudessa. Tiedotustietojen käsittelyä kehitetään liikennetilannetiedon hallintajärjestelmän vaiheittaisen toteuttamisen yhteydessä. Liikenteen häiriötietojen käsittelyä käsin viedään eteenpäin nykyisen pohjalta LK-tieto järjestelmän uudistamisen yhteydessä. 4.1.5 Tietovarastojen hajautus ja keskitys Toiminnallisessa arkkitehtuurissa pääratkaisu on tietovarastojen toiminnallinen hajautus. Eri jalostetun tiedon ja raakatiedon lähteet hajautetaan toiminnallisesti eri varastoihin. Tieto tuotetaan ja varastoidaan kertaalleen yhteen varastoon ja kaikki tiedon käyttökohteet hyödyntävät tätä tiedon alkuperäistä lähdettä (kuva 13). Tähän pääratkaisuun on kuitenkin muutamia poikkeuksia. Palvelu 1 Palvelu 2 Palvelu n mallinnus, arviointi, ennustus varastointi Analysoitu tieto tiedon välitys RDvarasto 1 Seuranta 1 RDvarasto 2 Seuranta 2 RDvarasto n Seuranta n Kuva 13. Tietolähteiden keskitys. Osa palveluista tarvitsee kaiken käytettävissä olevan tiedon myös raakatiedon alkuperäisistä lähteistä. Hajautetussa ratkaisussa kaikkea tätä tietoa ei tarvitse siirtää yhteen keskitettyyn varastoon. Samalla keskitettyä analysoin-
26 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT tia ja palveluita voidaan kehittää helpommin osissa ilman, että pohjaksi tarvitaan kaiken tiedon kattavaa yhtä tietovarastoa. Jalostuskerroksessa analysoidut tiedot ja liikenteen häiriötilanteiden tiedot muodostavat omat toiminnalliset kokonaisuutensa. (Kuva 14) Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Jalostus analysoitu tieto häiriö ja tmp tieto Seuranta sää ja keli keli ja liik. kuvat liikenne kunnossapidon eteneminen Kuva 14. Palveluiden tuottamisessa käytettävät tietolähdekokonaisuudet. Toisaalta tietolähteiden hajautus aiheuttaa entistä suurempaa painetta eri järjestelmien tietosisällön yhtenäistämiseen ja järjestelmien välisen tiedonvälityskanavan toimivuuteen (kuva 15). Käyttökohteet Palveluiden tuottaminen Jalostus analysoitu tieto häiriö ja tmp tieto Seuranta sää ja keli keli ja liik. kuvat liikenne kunnossapidon eteneminen Kuva 15. Tiedonvälityskanavan korostunut rooli hajautetussa ratkaisussa. Toiminnallisessa arkkitehtuurissa hajautettua ratkaisua pidettiin parempana, mutta myös osittaista raakatiedon keskittämistä tarvitaan. Eri varastojen tietoja kootaan toiminnallisesti yhteen keskitetyn tietojen analysoinnin ja automaattisen tiedotustietojen tuottamisen yhteydessä. Keskitetyssä tietojen analysointi toiminnossa osa raakatiedoista on todennäköisesti perusteltua kopioida myös toiminnon omaan tietovarastoon mallinnuksen riittävän tehokkuuden varmistamiseksi. Tiedotuksessa ja tiedon jakelussa keskitetyllä liikenteen hallinnan tietojen välivarastolla halutaan varmistaa erityisesti In-
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT 27 ternet-tiedotuspalvelun tietotarpeet ja tarjota muille organisaatioille tiehallinnon tiedonjakelupalvelun rinnalle vaihtoehtoinen tapa hakea tiehallinnon tietoja. Toiminnallisesti nämä ovat kuitenkin pelkkiä tietojen välivarastoja, jotka eivät vaikuta itse liikenteen hallinnan toimintaprosessiin. Välivarastot on esitetty ja käsitelty tarkemmin tavoitteellisessa järjestelmäarkkitehtuurissa. 4.1.6 Keskitetty tiedotus ja tiedon jakelu Arkkitehtuurin alemmista kerroksista raakatieto, analysoitu tiedotustieto sekä tieto liikenteen häiriöistä ja poikkeustilanteista saadaan niin jalostetussa muodossa, että tiedotus ja tiedon jakelu toimintojen tehtäväksi jää ainoastaan tiedon automaattinen muotoilu ja välitys eri jakelukanaviin. Ihminen valvoo toimintaa, mutta ei enää pääsääntöisesti joudu käsittelemään tietoja käsin. Keskitetyn tiedotuksen ja tiedon jakelun periaatteita on esitetty kuvassa 16. Pitkälle jalostettu tieto lähdejärjestelmistä tekee mahdolliseksi ja perustelluksi sen, että tiedon automaattinen muotoilu eri tiedotuskanaviin ja tiedon jakelu tapahtuu toiminnallisesti keskitetysti. Yksi keskitetty toiminto vastaa tietojen hakemisesta lähdejärjestelmistä ja saman tiedon muotoilusta eri medioissa tai viesteissä esitettäväksi. Tiedotus ja tiedon välitys ihmisen valvonta tiedon esitys palveluissa tiedon automaattinen muotoilu palveluihin tiedon automaattinen jakelu jakelun hallinta Jalostus Seuranta Kuva 16. Keskitetty tiedotus ja tiedon jakelu. Keskitetyn tiedotuksen ja tiedon jakelun kehittäminen edellyttää, että sen toiminnallisuus kuvataan kokonaisuutena tarkemmin. Sen jälkeen kokonaisuutta voidaan toteuttaa osina eri hankkeissa. Keskitetyn tiedotuksen ja tiedon jakelun mahdollistaminen tulee huomioida eri lähdejärjestelmien kehityshankkeissa.
28 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT 4.1.7 LK-päivystäjän integroitu käyttöliittymä Nykytilanteessa eri seuranta-, ohjaus- ja tiedotusjärjestelmillä on erilliset käyttöliittymät, mikä hankaloittaa kokonaisuuden hallintaa ja liikennekeskuksen päivystäjän keskittymistä varsinaiseen liikenteen hallintaan. Tavoitetilassa eri toimintojen ja järjestelmien hallinta on integroitu yhteen liikennekeskuksen päivystäjän monitasoiseen liikenteen hallinnan käyttöliittymään (kuva 17). Palveluiden tuottaminen ohjaus ohjaus tiedotus LK-päivystäjän käyttöliittymä palveluiden hallinta tilanteen seuranta Jalostus ohjauksen hallinta tietojen seuranta Seuranta tiedon ylläpito hälytykset Kuva 17. Liikennekeskuspäivystäjän integroitu käyttöliittymä. Käyttöliittymän ylimmällä tasolla on tilanteen seurantanäkymä keli- ja liikennetilanteen, häiriöiden, poikkeustilanteiden, tienpidon tuen ja eri järjestelmien tilan seurantaan. Seurantanäkymässä esitetään vain yhteenveto kokonaistilanteesta sekä päivystäjän välitöntä huomiota tai toimenpiteitä vaativat tapahtumat. Ylimmältä tasolta päivystäjä pääsee hierarkkisesti eri käyttötarkoitusten yhteenvetonäkymien kautta etenemään aina kuhunkin yksittäiseen järjestelmään saakka, siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Liikennekeskuspäivystäjän integroitua käyttöliittymää on syytä kehittää kokonaisuutena. Jatkossa on ensin tarpeen kuvata tarkemmalla tasolla koko integroidun käyttöliittymän toiminnallisuus. Eri yhteenvetonäkymien suunnittelussa lähtökohtana tulee olla liikenteen hallinnan toimintojen ja palveluiden tuottamisessa liikennekeskuksen päivystäjän tehtävät eri tehtävien työnkulun tukeminen. Kokonaisuudesta voidaan valita tärkeimmät ja ensiksi toteutettavat osat. Integroidun käyttöliittymän toteutus on suuri kokonaisuus, jossa on edettävä vaiheittain. Integroinnin mahdollistaminen on otettava huomioon kaikissa erillishankkeissa, joissa kehitetään myöhemmin käyttöliittymään integroitavia järjestelmiä.
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT 29 4.1.8 Liikennekeskuksen päivystäjän päiväkirja Liikennekeskuksen päivystäjän päiväkirja on kiinteästi päivystäjän käyttöliittymään liittyvä osa. Päiväkirjasta päivystäjä näkee keskitetysti eri toimintoja ja liikenteen hallintaa kokonaisuutena koskevat päiväkirjamerkinnät. Päiväkirjalla päivystäjä voi keskitetysti selailla eri toimintojen merkintöjä, esimerkiksi muuttuvien opasteiden käsiohjaukseen siirtymisen syystä ja tietoja huoltotöistä. Yksittäisiä toimintoja koskevat päiväkirjamerkinnät tehdään kuitenkin pääsääntöisesti samalla kun toimintoa muutenkin suoritetaan. Esimerkiksi käsiohjaukselle siirtymisen syy tallennetaan samalla kun tehdään varsinainen ohjaustoimenpidekin. Hajautetusti tehdyt merkinnät kootaan keskitettyä tilanteen seurantaa varten. Tämän lisäksi päivystäjä voi varsinaisessa päiväkirjatoiminnossa tehdä ja selailla koko liikenteen hallintaa koskevia päiväkirjamerkintöjä, kuten työvuoro koskevia tietoja ja ohjeita seuraavalle vuorolle. LK-päivystäjän integroitu käyttöliitymä yleisten päiväkirjamerkintöjen tekeminen kaikkien päiväkirjamerkintöjen selailu Eri järjestelmät tapauskohtaisen päiväkirjamerkintöjen tekeminen Kuva 18. Liikennekeskuksen päivystäjän päiväkirja 4.1.9 Häiriötietojen hallinta ja keskitetty tietojen analysointi Häiriötietojen hallinnalla ja keskitetyllä tietojen analysoinnilla on kaksisuuntainen vuorovaikutus. Häiriö- ja toimenpidetietojen varastosta yksittäisen häiriötilanteen tiedot ovat keskitetyn tietojen analysoinnin käytettävissä. Siten yksittäinen häiriötilanne voidaan ottaa huomioon mallinnettaessa laajemmin tiejakson tai verkon liikennetilannetta ja tehtäessä lähiajan ennusteita. Toisaalta keskitetty tietojen analysointi tuottaa automaattisten liikenteen ja muiden olosuhteiden mittaustietojen perusteella tarvittaessa häiriöherätteitä häiriönhallinnan tueksi. Häiriöherätteiden perustella liikennekeskuksen päivystäjä voi ryhtyä selvittämään tarkemmin mahdollista häiriötilannetta vaikka hän ei olisikaan vielä saanut häiriöstä ja sen aiheuttajasta tietoa muista lähteistä.
30 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT Liikennetilannetiedon hallintajärjestelmä Häiriötietojärjestelmä automaattisen häiriöhälytyksen tuottaminen autom. häiriöheräte tilanteen manuaalinen arviointi ja kirjaaminen häiriön huomioiminen kokonaistilanteen mallinnuksessa häiriötilanne häiriötilanteen tietojen tuottaminen Kuva 19. Liikennetilannetiedon hallinnan ja häiriötiedon hallinnanvälinen vuorovaikutus ja työnjako. 4.1.10 Häiriötiedotus ja tien kuntoa koskevien asiakasyhteydenottojen hallinta (Liito toimintamalli) Häiriötiedotus ja LIITO-toiminta on toiminnallisessa arkkitehtuurissa erotettu omiksi toiminnoiksi, vaikka niissä on runsaasti samoja osatoimintoja. Toiminnot on kuitenkin oltava mahdollista toteuttaa toisistaan erillään ja eri toimijoiden tekeminä. LIITO-toiminnalla tarkoitetaan tienkäyttäjä palautteen keräämistä tienpidosta ja välittämistä hoitourakoitsijalle sekä urakan valvojalle tiedoksi tai toimenpidepyynnöksi. Ilmoitus tienkäyttäjältä tai muulta taholta voi johtaa sekä häiriötiedotukseen että ilmoitukseen urakoitsijalle. Siten ilmoitusten vastaanotto sekä häiriönhallinta että LIITO toiminnoissa on tehtävä siten, että asiakkaan tekemästä ilmoituksesta saadaan kaikki tarvittavat tiedot sekä tiedotukseen että urakoitsijalle. Lisäksi Ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen kummastakin toiminnosta on pystyttävä sujuvasti siirtämään nämä lähtötiedot toisen toiminnon käyttöön. Siis esimerkiksi, jos LIITO-toiminnossa vastaanotetaan palautetta liukkaasta kelistä ja tehdään siitä viesti urakoitsijalle on saman palautteen välityttävä myös häiriötiedotus toiminnon käyttöön. Häiriötietojen käsittely ja häiriötiedotteiden lähettäminen sekä LIITO-viestien lähettäminen ja urakoitsijoiden kuittausten vastaanottaminen ovat täysin omia ja erillisiä toimintoja. LIITO-toiminnosta tarvitaan kuitenkin taas urakoitsijoiden antamat vastaukset LIITO-viesteihin ja siitä seuraavista toimenpiteistä häiriötiedotuksen pohjaksi. Esimerkiksi tiedot ryhdytäänkö toimenpiteisiin, toimenpiteet ovat jo käynnissä tai kaikki kalusto on jo liikkeellä. Kuvassa 18 on esitetty toiminnallinen arkkitehtuuriratkaisu erillisistä häiriötiedotus ja LIITO toiminoista ja keskeiset kohdat, joissa tietoa siirtyy toiminnosta toiseen.
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri TÄRKEIMMÄT ARKKITEHTUURIRATKAISUT 31 tiedotus ja tiedotteiden lähetys seuranta häiriötietojen tarkennus urakoitsijan vastaus tilanteen varmistus LIITO-viestin teko ja lähetys ilmoituksen vastaanotto ja kirjaus Tiedotus ilmoituksen vastaanotto ja kirjaus LIITO Kuva 20. Erilliset häiriötiedotus ja LIITO toiminnot sekä tiedon siirtyminen. 4.2 Muita arkkitehtuuriratkaisuja Toiminnallisessa arkkitehtuurissa on tehty joukko muita tarkemman tason arkkitehtuuriratkaisuja, jotka on kuvattu eri toimintojen kuvauksissa. Seuraavassa on luetteloitu, joitakin tärkeitä useampia toimintoja tukevia ratkaisuja. Ohjauksen tila- ja vikatietojen varastointi. Muuttuvien opasteiden, liikennevalojen sekä tunnelien ja siltojen ohjausjärjestelmän tilatiedot varastoidaan ensin järjestelmäkohtaisesti paikallisiin tietovarastoihin. Tärkeimmät tiedot viedään sitten yhteen keskitettyyn tietovarastoon, josta ne ovat käytettävissä tilanteen seuraamiseksi ja eri toiminnoissa automaattisesti hyödynnettäväksi. Keskitetty ohjaus- ja tilatietojen varastointi toimii pohjana häiriönhallinnan keskitetylle ohjauslaitteiden häiriötietojen tuottaminen - toiminnolle. Keskitetty ohjaus- ja tilatietojen varastointi liittyy myös liikennekeskuksen päivystäjän integroituun käyttöliittymään. Eri automaattisesti ja tiedon vaihdon avulla tuotettujen seurantatietojen luotettavuutta seurataan automaattisin tarkistuksin. Tarkistukset tuottavat herätteitä liikennekeskuksen päivystäjälle, joka voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarkistustoiminto on keskitetty kaikille eri seurantatiedoille.
32 Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri KÄYTTÖ- JA YLLÄPITO Muuttuvien opasteiden ohjaus on alistettu siltojen ja tunnelien ohjausjärjestelmälle niiden opasteiden osalta, jotka ovat tunnelissa tai sillalla. Keskitetyn tilatiedon pitkäaikainen varastointi jälkianalysointia varten Liikenteen hallinnan toiminnot tarvitsevat lähtötietoja ja vastavuoroisesti tuottavat tietoja useille tiehallinnon muille toiminnoille. Arkkitehtuuri kuvaa liikenteen hallinnan vaatimukset näille liittymille, mutta ei kuvaa näitä liittyviä toimintoja. 5 KÄYTTÖ- JA YLLÄPITO Toiminnallista arkkitehtuuria käytetään projekteissa ja suunniteltaessa liikenteen hallinnan kehittämistä. Liikenteen hallinnan projektit käyttävät toiminnallista arkkitehtuuria erityisesti hankkeen alkuvaiheessa. Projektit saavat arkkitehtuurista ajatuksia mahdollisista toimintamalleista ja tiedot toiminnallisista ratkaisuista, joita projektissa on noudatettava. Liikenteen hallinnan kehittämisessä toiminnallinen arkkitehtuuri toimii työvälineenä, jonka avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva eri kehitystarpeista ja keskustella mahdollisista tavoista toteuttaa tarpeet. Toiminnallista arkkitehtuuria on ylläpidettävä. Jo arkkitehtuurin valmistuessa keväällä 2005 tiedetään useita tarpeita tarkentaa ja täydentää sitä. Lisäksi liikenteen hallinnan tavoitteiden ja toiminnan kehittyessä myös toiminnallisen arkkitehtuurin dokumentti muuttuu. Arkkitehtuurin käyttö ja ylläpito on kuvattu tarkemmin omassa raportissa Käyttö- ja ylläpitosuunnitelma.
Liikenteen hallinnan arkkitehtuuri LIITTEET 33 LIITTEET 1) tason 2 liikenteen hallinnan toimintokaavio ja luettelo osatoiminnoista. 2) tason 2 liikenteen hallinnan toimintojen kuvaukset liikenteen ohjaus muuttuvilla opasteilla, tunneleiden ja siltojen ohjaus, liittymien ja väylien ohjaus liikennevaloin, tiedotus säästä ja kelistä, tiedotus tiestä ja liikenteestä sekä liikenteen häiriönhallinta 3) tienpidon tuki toiminnon kuvaus yleisemmällä tasolla 1. 4) tason 3 kuvaukset häiriötietojärjestelmästä, liikennekeskuksen päivystäjän integroidusta käyttöliittymästä, liikennetilannetiedon hallintajärjestelmästä, pistemäisistä muuttuvista opasteista, avattavista silloista ja liikenneonnettomuuksien häiriönhallinnasta eri osapuolien yhteystyönä pääkaupunkiseudulla. 5) liikenteen hallinnan arkkitehtuuriin vain osittain kuuluva, mutta hankkeessa tehty, tiehallinnon asiakasyhteydenottojen hallinnan tason 1 toimintokuvaus