Paikallista ja ajankohtaista luettavaa pienten lasten vanhemmille! 1.nro 2015 Topias Toivonen, 5 kk, on nuoresta iästään huolimatta konkari Dialogisessa Vauvatanssissa SAIRASTUIKO LAPSESI? KOKO PERHEEN ELONI AUTTAA TÄNÄÄNKIN. Eloni on turkulainen, suomalainen lääkäriasema, josta kaikenikäiset asiakkaat löytävät osaavaa apua. Lapsia ja nuoria hoitavat kokeneet lastenlääkärimme sekä perhe-, puhe- ja ravitsemusterapeuttimme. Elonissa toimii myös syömishäiriöhoitoon erikoistunut yksikkö. Yliopistonkatu 20, Kauppakeskus Hansan 3. krs. VARAA AIKA: 02 4844 500 tai www.eloni.fi Elonissa vastaanottavat lastenlääkärit: Anita Arola, Irma Holopainen, Anu Huurre, Pentti Kero, Anna-Maija Kujari, Tuire Lähdesmäki, Harri Niinikoski, Elisa Paavilainen (erikoistuva), Maila Penttinen, Toivo T. Salmi, Johannes Savolainen, Linnea Schuez-Havupalo, Pirjo Terho.
2 3 Mikä on parasta meidän lapsille? Eräänä kylmänä maaliskuisena päivänä meidän perheeseen syntyi toinen poika. Se oli vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäiselle esikoisellemme iso kolaus. Kun hän näki ensimmäisen kerran pikkuveljensä sairaalassa pienet kengät käännettiin ympäri ja marssittiin päättäväisesti pois tuon tunkeutujan luota. Käyrillä Viiden kuukauden ikäinen Topias nauttii Dialogisen Vauvatanssin tutuista liikkeistä äitinsä Taru Kemppaisen varmassa otteessa. Lastentarhanopettaja Heljä Mäkilä ohjaa naantalilaisia vauvatanssin pariin Väentuvan avoimessa päiväkodissa. Tänään Nopeasti kiintymyssuhde veljeen kuitenkin syntyi ja pikkuveljestä tuli tärkeä osa perhettämme. Arki asettui uomiinsa, isä oli päivät töissä ja me kolmisin kotona. Päivät kuluivat vauvaa hoitaen ja arkiaskareita tehden leikin lomassa. Siis kaikkea sitä mikä kuuluu lapsiperheen arkeen. Olin aina ajatellut että olisin vahva äitiydessäni. Olinhan kouluttautunut päivähoitoalalle ja työskennellyt vuosia päiväkodeissa. Minun siis kuului tietää kasvatukseen liittyvät asiat. Kesällä saimme vieraaksi kaukaisia sukulaisilla joilla oli esikoistamme puoli vuotta vanhempi lapsi. Hän oli reippaasti käynyt jo koko kevään ajan puistossa. Minulta tiedusteltiinkin että enkö ollut edes ajatellut puistoa vanhemmalle lapsellemme. En ollut. Sain kuulla kuinka paljon lapsi saa sieltä virikkeitä ja miten kehitys suorastaan ponnahtaa eteenpäin. Lisäksi kuopuksemme saisi kokonaan äidin huomion sillä aikaa. Hänellä olisi suorastaan oikeus siihen. Minä, vahva äiti aloin siis potea huonoa omaatuntoa kun halusin olla itsekkäästi molempien lasteni kanssa vain kotona. Aloin epäilemään eikö arkemme ollutkaan riittävää. Syksyn saavuttua ilmoittauduimme sitten puistoon. Ensimmäisellä kerralla jätin portin taakse itkevän pojan ja sydän täynnä pahaa oloa lähdin kuopuksen kanssa kotiin viettämään kahdenkeskistä aikaa. En nauttinut hetkestäkään, silmissäni oli vain itkevä pieni lapseni. Kysyvät silmät miksi minä jään tänne ja te lähdette. Hakiessani poikaani kotiin sain kuulla hänen juosseen aidan viertä, välillä portille pysähtyen ja äitiä odotellen. Sain pojaltani tiukan halauksen sekä märän pusun, voi sitä onnea. Seuraavalla viikolla toistimme taas tämän kuvion. Tämän jälkeen sisältäni nousi kapina. Enkö muka itse tiedä mikä on parasta lapselleni? Eikö tavallinen arkemme tarjoaisi tarpeeksi virikkeitä lapsillemme? Tähän loppui puisto kokeilumme. Vielä tänäkin päivänä mietin miksi sorruin ulkopäin tulevan paineen alla epäilemään itseäni? Miksi en kuullut sisäistä ääntäni? Mistä se epävarmuus kumpusi kun ulkopuolinen arvosteli äitiyttäni ja valintojani? Miksi edes opittu tieto ei pelastanut minua? Puisto kokeilun jälkeen tiesin kuitenkin täysin varmasti että se niin sanottu virikkeetön arki oli meidän perheelle paras tapa elää. Toivon että löytyy äitejä jotka ovat vahvempia kuin minä olin aikoinani. En edelleenkään kadu päätöstäni viettää päivät kotona lasteni kanssa. Kadun ainoastaan onnetonta puisto kokeiluamme. Arjen arvostusta kaikille äideille toivottaen, Katri Lindberg, Ipanaposti. Tiina Paju & Helena Johansson s.13 Kaupunginteatterin näytelmä auttaa käsittelemään pelkoja s.25 Syli suojaa aivoja Dialoginen Vauvatanssi on vauvan ja vanhemman vuoropuhelua Viiden kuukauden ikäinen Topias Toivonen makoilee viltin päällä Naantalin Väentuvan avoimen päiväkodin lattialla. Poika tuijottaa tiiviisti äitiään Taru Kemppaista, joka on kumartunut vauvansa ylle. Kemppainen tarttuu Topiasta käsistä ja aloittaa liikesarjan: kädet ylös ja alas muutamia kertoja, sen jälkeen sivuille ja takaisin. Potkuja, taivutuksia ja lopuksi vielä heilumista pää alaspäin äidin tukevassa otteessa. Topias liikkuu mukana, hymyilee, nauraa ja näyttää tietävän jokaisen liikesarjan jälkeen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Taru Kemppainen tutustui Dialogiseen Vauvatanssiin eli DiVaan esikoisensa Taika Toivosen, 3, ollessa vajaa kaksi kuukautta vanha. DiVa on PsL Kirsti Määttäsen kehittämä menetelmä, jolla pyritään luomaan vuorovaikutusta vauvan ja vanhemman välille liikkeen keinoin. Lähdimme mukaan Väentuvan vauvaryhmään. Täällä ohjaajat Anne ja Heljä alkoivat mainostaa vauvatanssia, Kemppainen kertoo. Hän aloitti vauvatanssin Taikan kanssa noin kahden kuukauden iässä. Teimme liikkeitä oikeinkin säännöllisesti, lähes joka päivä. Topiaksen kanssa olen tehnyt vauvatanssia hieman vähemmän, mutta hän kyllä tietää, mistä on kysymys. Tanssi sopii kaikille Naantalin Väentuvan avoimen päiväkodin lastentarhanopettaja Heljä Mäkilä tutustui varhaiseen vuorovaikutukseen erilaisissa koulutuksissa 1990-luvulla. Kirsti Määttäsen ajatuksiin hän törmäsi 2000-luvun alussa. Dialoginen Vauvatanssi perustuu Määttäsen teoriaan varhaisesta vuorovaikutuksesta, Mäkilä kertoo. Mäkilä ja Väentuvan sosiaaliohjaaja Anne Palmroth saivat DiVa-koulutuksen itseltään Määttäseltä ja valmistuivat DiVa-ohjaajiksi vuonna 2009. Nyt he ohjaavat vauvatanssin pariin kaikki halukkaat naantalilaiset perheet, jotka tutustutetaan DiVaan esittelyfilmin avulla jo perhevalmennuksessa. Vauvatanssi sopii ihan kaikille. DiVa on esimerkiksi loistavaa isien ja vauvojen välistä vuorovaikutusta, ja siitä on paljon hyötyä alakuloisten äitien ja heidän vauvojensa välisessä vuorovaikutuksessa. Lapsista tulee DiVan myötä esimerkiksi taitavia liikkujia. Kun liikesarjat toistetaan samassa järjestyksessä, kehittyy myös vauvan logiikan taju, Mäkilä listaa. Kuin yhteinen kieli Vauvatanssi on vienyt Naantalissa työntekijät sekä vanhemmat ja heidän lapset mennessään. Olen äärettömän ihastunut vauvatanssiin, jonka tulokset näkee iloisista ja onnellisista vanhemmista heti, kun he pääsevät tekemään liikkeitä vauvojensa kanssa. DiVassa liikkeet ovat vauvan puhetta ja vanhemman ja lapsen yhteinen kieli, Mäkilä tietää. Taru Kemppaisen mukaan lapsista huomaa, että hekin ovat innostuneita. Taika pyytää edelleen tekemään liikkeitä hänen kanssaan. Lopetimme sen, kun hän lähti kävelemään 10 kuukauden iässä. Voi olla, että vauvatanssilla on ollut vaikutusta molempien lasteni aikaiseen kehitykseen, Kemppainen miettii. Naantalilaisäiti kertoo, että muutama hänen turkulaisista ystävistään on valitellut sitä, ettei vauvatanssia ole tarjolla Turussa. Heljä Mäkilän mukaan tällä hetkellä menetelmään on tarjolla maksutonta ohjausta Varsinais-Suomessa vain Naantalissa ja sielläkin vain paikkakuntalaisille. Mäkilän mielestä menetelmä kannattaisi ehdottomasti ottaa käyttöön myös naapurikunnissa. Teksti ja kuvat: Sanne- Mari Laaksonen Dialoginen Vauvatanssi (DiVa) - PsL Kirsti Määttäsen luoma menetelmä, jonka tarkoituksena on kehittää vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. - Keskiössä päivittäin toistettavat liikkeet, joiden avulla edistetään vauvan psyykkistä ja fyysistä kehitystä. - Vanhemmat tekevät vauvan kanssa DiVan yksinkertaisia liikesarjoja 1 2 kertaa päivässä noin 5 minuutin ajan. - Aloitetaan noin 2 kuukauden iässä ja jatketaan aina siihen saakka, kun vauva lähtee konttaamaan. - Uusia liikkeitä lisätään liikesarjaan 3 ja 4 kuukauden iässä sekä silloin, kun vauva hakeutuu konttausasentoon. - Ei ole tanssia tai jumppaa, eikä siinä hyödynnetä musiikkia. Liikkeet ovat musiikkia sekä vauvan ja vanhemman välistä vuoropuhelua. - Menetelmän avulla vanhemmat oppivat tulkitsemaan vauvansa viestejä, ja vauvalle luodaan aktiivisesti ymmärtämisen ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksia. - Kokemusten mukaan tanssivauvat ovat hyväntuulisia, hyvin nukkuvia ja pitkäjänteisiä sekä toimissaan taitavia. Lähde: Heljä Mäkilä, Kirsti Määttäsen Dialoginen Vauvatanssi -kotisivut, Naantalin Väentuvan Dialogisen Vauvatanssin esite, Kevyt Keskosvanhempien yhdistyksen nettisivut.
4 5 Karin ehdotus ruokapöytään Kaalilaatikko Luomu Riihipuoti Maailman monipuolisin myllynmyymälä Pöytyän Riihikoskella. n. 1 kg kaalia 1 sipuli 1 porkkana 400 g nauta-sika jauhelihaa 1 dl puuroriisiä meiramia suolaa pippuria 1 lihaliemikuutio 2-3 rkl tummaa siirappia 1. Laita puuroriisi kiehumaan ensimmäisenä, niin se valmistuu samalla kun teet muuta. Kiehauta 2,5 dl vettä ja lisää 1dl riisiä kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen. Laske keittolevyn lämpötila ja keitä riisiä hiljalleen kannen alla 15-20minuuttia kunnes neste on imeytynyt riisiin. 2. Pese ja kuori porkkanat, kuori sipuli.. Kotimaisesta luomuviljasta unelma herkkupuurot- ja vellit lapsille sekä aikuisille. Meiltä myös tuoreet luomujauhot syyspiirakoiden leipomiseen! www.riihipuoti. p.02 486 1475 Luomuruokaa lapselle Vauvaperheen keittokirja Matleena Lahti KEVÄÄN JUHLAT LÄHESTYY! Kotileipurin ja juhlien järjestäjän aarreaitta avattu attu Raisioon. VALIKOIMASSAMME: Kakku-ja leivosvuokia Elintarvikkeita kakun ja leivonnaisten koristeluun Koristeluvälineitä Muffinitarvikkeita Piparkakkumuotteja Väri-ja teemakattausta llma- ja foliopalloja, pinjatoja ja koristelutarvikkeita Tervetuloa! Tällä kupongilla -20% valitsemastasi tuotteesta. (voimassa 31.3.2015 asti) 3. Pilko kaali, porkkana ja sipuli pienehköiksi paloiksi. Paista palat paistinpannulla pienissä erissä voin ja öljyn sekoituksessa miedolla lämmöllä niin, etteivät ne ruskistu mutta kypsyvät ja pehmenevät. Voit huuhtaista pannua pienellä vesimäärällä ja kaataa veden kaalien päälle. 4. Paista jauheliha kypsäksi ja mausta se suolalla, pippurilla ja meiramilla. Kaada valmis jauheliha kaalin sekaan ja jatka samalla paistinpannulla, älä pese pannua välillä! Lisää pannulle 3-4 dl vettä ja lisää lihaliemikuutio. 5. Lisää kypsät riisit kaalin ja jauhelihan sekaan. Sekoita ainekset keskenään. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. 6. Voitele uunivuoka ja kaada kaali-jauhelihaseos vuokaan. Lisää päälle tummaa siirappia ja valmistamasi lihaliemi. 7. Kypsennä kannen alla 180-asteisessa uunissa 1,5 2 tuntia. Kari :) Confetti Raisio, itäniityntie 2, 21280 Raisio. (myllyn takana, laattasataman talossa). p. 044-976 5 114 Aukiolo: MA-PE klo 10-18 LA klo 10-14. TERVETULOA! www.confetti.fi Lähde: makuja.fi, josta löydät lisää Kari Aihisen ja muiden asiantuntijoiden reseptejä hyvään ruokailuun. Kaupungin hyväntuulisin kalakauppa Turun Kauppahallissa. Tervetuloa! p. 045 123 8384 info@herkkunuotta.fi facebook/herkkunuotta Luomu & kemikaalikuorma - Mitä olisin halunnut tietää Odottaessani ensimmäistä lastani viisi vuotta sitten olin autuaan tietämätön monista pienen lapsen hyvinvointiin vaikuttavista asioista, joista neuvolan kirjasissa ei silloin puhuttu halaistua sanakaan. Olin vasta hiljattain huomannut luomumaidon maistuvan paremmalta kuin tavallinen maito ja lukuisten kemikaalien haitallisuudesta minulla ei ollut kirjaimellisesti hajuakaan. Jälkikäteen ajatellen on kamalan paljon asioita, joista olisin halunnut tietää ja tehdä omat johtopäätökseni. Ravinto on tärkein. - Ylivoimaisesti suurin osa meitä kuormittavista kemikaaleista pääty meihin ruoan kautta. Vaikka minä päädyin luomuruokaan alun perin maun takia, ehkä tärkein syy valita luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita lapsille on ruoan sisältämät kemikaalijäämät. Luomuruoassa on vähemmän myrkyllisiä raskasmetalleja, haitallisia torjunta-ainejäämiä ja typpeä (nitraatit ja nitriitit). Sekä tietenkin enemmän antioksidantteja, joiden terveyshyödyt ovat ilmeiset. Luomun suosimiseen on siis lukuisia järkisyitä. Muovit Muoveissa, etenkin pehmeissä sellaisissa, on paljon lapsen terveydelle haitallisia yhdisteitä kuten ftalaatteja ja bisfenoli-a:ta. Näille yhdisteille altistutaan ensisijaisesti ruoan välityksellä ja liukenevat ruokaan etenkin lämpimässä. Meillä Suomessa bisfenoli-a:n käyttö muovisissa tuttipulloissa on nykyään kielletty, mutta Tanskassa, joka on maana kemikaaliasioissa edeltä kävijä, on siirrytty kokonaan takaisin lasisiin tuttipulloihin. Nykytiedon valossa mikro ja muoviastia ovat vähintäänkin kyseenalainen yhdistelmä kemikaalien takia. Vaipat Sellaista perhelehteä, joissa olisi lapsen kuivaksi oppimista tai voimakkaan hajuisia muovivaippoja koskeva kriittinen tai edes vaihtoehtoista näkökulmaa tarjoava artikkeli, ei ole mahdollista löytää. Lehtien suurimpia mainostajia katsoessa syy tähän ei jää epäselväksi. Jokainen voi kuitenkin itse miettiä, miten kuivaksi oppiminen hoidetaan vaikkapa kehitysmaissa, joissa kertakäyttövaippoja ei ole. On ehkä olemassa muitakin vaippoja ja muitakin tapoja pissattaa lapsi. Kosmetiikka Kemikaaleille altistutaan myös ihon kautta. Viime aikoina on kohuttu muun muassa odottavien äitien meikkaamisesta ja hiusten värjäämisestä sekä tekokynsistä ja -ripsistä. Äidin käyttämä kosmetiikka kun vaikuttaa paitsi sikiöön myös sylissä pyörivään lapseen. Myös lapsille tarkoitetuissa tuotteissa on isoja eroja, otetaan esimerkiksi vaikka säilöntäaineena käytetyt parabeenit. Tanskassa parabeenien käyttö lasten hygieniatuotteissa on kielletty, mutta meillä niitä löytyy jopa lapsille suositelluissa apteekin perusvoiteista. Luonnonmukaisesta kosmetiikasta on onneksi Suomessa nykyään hyvä tarjonta. Koti Haitallisia kemikaaleja on kaikkialla. Elektroniikassa tuoksuvat haitalliset bromatut palonestoaineet, eivät ne kuulu lastenhuoneeseen. Kaikki uudet vaatteet on pestävä, sillä vaateteollisuus käyttää paljon kemiaa tuotteiden suojaamiseen. Niin tekevät myös huonekalujen, mattojen ja jopa patjojen valmistajat. Kenkien, vaatteiden ja kodintekstiilien suojaamiseen käytetyt suihkeet taas sisältävät erittäin myrkyllisiä perfluoriyhdisteitä, eikä niiden käyttöä lapsiperheissä suositella lainkaan. Kemikaalien vaikutuksia ja etenkin niiden yhteisvaikutuksia tutkittaessa syy-seuraussuhteita ei ole aina helppo näyttää toteen, mutta ajatellen, ettei vara venettä kaada. Jälkikäteen syyllistyminen tai muiden syyllistäminen valinnoistaan on turhaa. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle ja liiallisesta fanaattisuudesta ei ole mitään hyötyä, sillä pienissä määrin harva asia on oikeasti vaaraksi. Mutta silti minä olisin halunnut tietää. Hyviä linkkejä: Anna Rauhansuu kirjoittaja on luomutilan emäntä ja kolmen lapsen maa laisjärkinen äiti Tutkittua tietoa luomusta: www.luomuinstituutti.fi Turvallisuus-ja Kemikaalivirasto: www.tukes.fi Loistava blogi kemikaaleista, kosmetiikasta ja terveydestä www.kemikaalicocktail.fi Erinomainen kriittisen kuluttajan ruokamedia: www. safkatutka.fi Hyvä inspiraation ja tiedon lähde kasvisten valintaan: http://www.satokausikalenteri.fi/ Kustannusosakeyhtiö Moreeni LUOMUTILA Runsas luomuvalikoima! luomuruokaa pesuaineita kosmetiikkaa ym. Meillä myös ruokapiirejä! Tilan monipuolinen myymälä palvelee perjantaisin klo 15-18 lauantaisin klo 11-15 Meille suoraanturun kauppatorilta bussi nro. 23.lla. Tilalla myös erilaisia kursseja ja tapahtumia, seuraa facebook- sivuilta Kaarlejoen Luomutila Kaarlejoentie 17 21340 Tortinmäki Puh. 0400 452 722 Puh. 050 408 4240 kauppa@kaarlejoki. www.facebook.com/kaarlejoki-oy Erinomainen hyvien omega 3- ja 6-rasvahappojen lähde. Myssyfarmin pehmeänmakuinen luomurypsiöljy maistuu myös lapsille! Jälleenmyyjät löydät verkkosivuiltamme: www.myssypellolta.
6 7 Äidin hyvinvointi Lääkäri kertoo Lantionpohja- ja vatsalihakset kovilla raskauden aikana -harjoittele oikein Raskaus aiheuttaa muutoksia koko kehoon ja ryhtiin. Raskauden edetessä vatsa-, selkä- ja lantionpohjan lihaksiin kohdistuva paine lisääntyy, koska nämä lihakset joutuvat kannattelemaan kohdun ja muiden lantion elinten painoa. Raskaus- ja imetysajan hormonitoiminta vaikuttaa siihen, että kudokset ja nivelsiteet pehmenevät. Myös lantionpohjan lihasten perusjännitys alenee, siksi lantionpohjan lihasten tehostettu harjoitusten tekeminen on erityisen tärkeää raskauden ja imetyksen aikana. Raskauden aikana lantionpohjaan kohdistuu pitkäaikainen paine ylhäältäpäin. Lantionpohjan kuormitukseen vaikuttavat lapsen koko ja Nyt myös eresep t AVOINNA myös SUNNUNTAISIN MA-PE... 8 21 LA... 8 18 SU...12 18 Skanssin Apteekki on avoinna joka päiv myös sunnunt vaikkapa ostost raskauksien lukumäärä. Raskaus ja synnytys vaativat lantionpohjan lihaksistolta lujuutta ja rentoutumiskykyä. Tutkimuksissa on todettu, että lantionpohjan lihasharjoittelulla ennen ja jälkeen synnytyksen voidaan ehkäistä mm. inkontinenssin syntymistä. Myös vatsalihakset venyvät kohdun kasvaessa. Suorien vatsalihasten erkaantuma on yleistä synnyttäneillä äideillä. Raskauden aikana kasvava vatsa venyttää valkoista jännesaumaa, linea albaa, ja siihen kiinnittyvät vatsalihakset erkaantuvat sivuille. Osalle synnyttäneistä tämä erkaantuma jää normaalia suuremmaksi. Tavalliset vatsalihasharjoitukset voivat kasvattaa www.skanssinapteekki. fi Puh 02 2146100 - Fax 02 2146199 - info@skanssinapteekki.fi vatsalihasten välistä rakoa entisestään; vatsa vain pömpöttää vaikka kuinka harjoittelisit. Heti synnytyksen jälkeen alkaa lantionpohjan ja vatsalihasten palautuminen. Näiden lihasten oikeanlainen harjoittelu raskauden aikana helpottaa harjoitusten tekemistä myös synnytyksen jälkeen, jolloin alueen hermotus voi olla häiriintynyt. Lantionpohjan lihasten tunnistamisharjoitukset pitäisi aloittaa vuorokauden kuluessa synnytyksestä. Lantionpohjan aktivointi vähentää alueen turvotusta ja kipua sekä auttaa palautumisessa. Myös keisarinleikkauksen jälkeen on huolehdittava lantionpohjan lihasten vahvistamisesta. Vaikka lapsi ei ole syntynyt alakautta, on raskaus itsessään rasittanut lantionpohjaa. Raskausajan ja synnytyksen jälkeisellä oikeanlaisella harjoittelulla voidaan ehkäistä lantionpohjan ja vatsalihasten toimintahäiriöitä. Mm. MammaPilates tunneilla keskitytään raskauden viimeisen kolmanneksen haasteisiin ja synnyttäneiden äitien tunneilla lähdetään kadonneiden vatsa- ja lantionpohjan lihasten jäljille. Kirjoittaja: Hilppa Mäkilähde Lantionpohjan fysioterapeutti, PhysioPilates ohjaaja Mitä tehdä kun lapsi valittaa korvakipua? Lapsen välikorvatulehdus on tavallisin lapsen ylähengitystieinfektion komplikaatio. Sitä ilmaantuu eniten puolen vuoden ikäisistä 2-vuotiaisiin ja se on lasten tavallisin antibioottihoidon syy. Korvatulehduksen aiheuttajina voivat olla erilaiset bakteerit kuten esimerkiksi pneumokokki, mutta myös virukset. Useasti on kyseessä bakteerien ja virusten aiheuttama sekainfektio. Infektio voi kehittyä, kun välikorvan ilmastoituminen häiriintyy ylähengitystieinfektion (flunssa, influenssa jne) aikana. Limakalvojen turvotus ja limaneritys ahtauttavat korvatorvea, jolloin nenänielussa asusteleville bakteereille syntyy otolliset olosuhteet korvatulehduksen aiheuttamiseksi. Ylähengitystieinfektio voi aiheuttaa ylempien ilmateiden limakalvoturvotusta johtaen myös korvatorven toimintahäiriöön ja sitä kautta välikorvan alipaine-tilanteeseen, minkä seurauksena bakteereita tai viruksia voi päästä nenänielusta välikorvaan aiheuttaen siellä tulehdusreaktion. Välikorvaan kertyy nestettä, joka aiheuttaa tärykalvon pullotusta ja sitä kautta kipua. Tavallisia oireita ovat yöllinen kipu ja levottomuus Oireet, jotka saattavat viitata nuoren lapsen välikorvatulehdukseen hengitystieinfektion aikana ovat mm. varsinkin yöhön painottuva kipu ja levottomuus, korvien harominen tai alentunut kuulo. Kipu painottuu yöhön koska vaaka-asento lisää tärykalvon pullotusta. Useasti nuoren lapsen oireet ovat kuitenkin vaikeasti tulkittavissa, koska jo hengitystieinfektiokin aiheuttaa oireita. Korvakivun puuttuminen ei myöskään sulje pois välikorvatulehdusta. Mikäli lapsella ei ole eikä äskettäin ole ollut hengitystieinfektiota on korvatulehduksen mahdollisuus pieni ja tällöin esimerkiksi yöllisen itkuisuuden tai korvien haromisen taustalta ei yleensä löydy korvatarkastuksessa poikkeavaa. Kivunhoito on hyvä aloittaa jo ennen lääkärille lähtöä Tärkeintä lapsen välikorvatulehduksen hoidossa on hyvä kivunhoito jo ennen lääkärille lähtöä. Suun kautta otettavien lääkkeiden lisäksi voi tilapäisesti alkuvaiheessa käyttää myös apteekista saatavia puuduttavia korvatippoja. Tippoja ei tulisi käyttää, jos korvasta vuotaa eritettä tai tärykalvossa tiedetään olevan aukko. Yöllä ei tarvitse korvatulehdusepäilyn vuoksi lähteä päivystykseen, mutta kivunhoidon aloitus on suotavaa. Turhat antibioottikuurit vaikuttavat haitallisesti mikrobistoon Antibioottihoidon hyödyistä on tutkimusnäyttöä. Epävarmoissa tilanteissa antibioottihoidon haitat ovat kuitenkin useasti hyötyjä isommat. Lievissä tapauksissa antibioottihoidon aloitus ei ole välttämätöntä, mikäli lapsen vointia seurataan tarkasti ja suoritetaan tarvittaessa uusi korvatarkastus muutaman vuorokauden sisällä. Turhia antibioottikuuria on syytä välttää, koska ne vaikuttavat lapsen mikrobistoon pidemmäksikin aikaa. Jos antibioottihoito on tarpeen, on hyvä käyttää myös maitohappobakteereita negatiivisten suolistovaikutusten minimoimiseksi. Linnea Schuez- Havupalo, LL, lastentautien erikoislääkäri vastaanottaa lääkäriasema Elonissa Korvien jälkitarkastus tärkeää Lastenlääkäri pyrkii toteuttamaan mahdollisimman tarkkaa diagnostiikkaa unohtamatta korvapotilaiden hellävaraista hoitoa. Tähän hyvää apua antaa monissa lääkäriasemissa käytettävissä oleva tympanometri, joka kivuttomasti ja objektiivisesti mittaa tärykalvon liikkuvuutta ilman, että korvakäytävää joudutaan puhdistamaan täydellisesti. Tympanometria on tekniikka, joka ei tuota kaikkien lapsien kohdalla luotettavia tuloksia, mutta normaalituloksen myötä on korvatulehduksen todennäköisyys varsin pieni. Välikorvatulehdus on yleinen pienten lasten vaiva, johon ei yleensä liity vakavampia riskejä. Tilanteen pitkittyminen voi kuitenkin vaikuttaa lapsen kuuloon, joka on lapsen kehityksen kannalta keskeinen aisti. Tämän vuoksi korvien jälkitarkastus noin 3-4 viikkoa akuutin tulehduksen jälkeen on suotavaa. Korvien putkitus, eli välikorvatulehdusten ehkäisy operatiivisesti asennettujen tympanostomiaputkien avulla, on joissakin tapauksissa aiheellista. Vauvatalo Johannasta :n uusi turvaistuinkonsepti Uudella turvallisuutta lisäävällä i-size turvastandardilla 2WayFix -alusta Kiinnittyy auton ISOFIX -kiinnikkeisiin, johon sopivat CabrioFix- ja Pebblevauvakaukalot, jonka jälkeen 2WayPearl istuinta voi käyttään selkä ja kasvot menosuuntaan n. 4 vuotiaaksi. TURKU Paalupaikka/alakerta Satakunnantie 102 puh. 2512 050 Ark. klo 10-18, la 10-14 Katso tarjouksemme: www.vauvatalojohanna.fi Hieronta-akatemia EDULLISTA OPPILASHIERONTAA : Niska/hartia hieronta (30 min) 15,- Puolihieronta (45 min) 18,- Puolihieronta (60 min) 21,- Kokohieronta ( 90 min) 30,- Pää- ja kasvohieronta (45 min) 21,- Meiltä myös fysioterapiaa. Seuraava hieroja koulutuksemme alkaa 26.3.2015, johon haku käynnissä. Ajanvaraus palvelee: maanantaina klo 9-20 keskiviikkona klo 9-20 perjantaina klo 9-16 puh: 02 233 9993 HIERONTA-AKATEMIA HUMALISTONKATU 17 A 20100 TURKU www.hieronta-akatemia.com hieronta.akatemia @turku.inet. Hae lapsellesi hoitopaikkaa Satupäiväkodista! Satunummi, Eskonkatu 10. Satuportsa, Puutarhakatu 46. Satusuikkila, Konstanzankatu 4. Avoimet ovet 9.3 klo 17.30-19.00, tervetuloa! Muutama paikka vielä vapaana! www.satupäiväkodit.
8 9 Lasten hyvinvointi Vauvahieronta -lapsihieronta Vauvahieronnan edut Vauvahieronta on vuosituhansia vanha hoitomuoto, jonka juuret ovat Intiassa. Vaikka vauvahieronta tuli Suomeen jo 1960-luvulla, siitä tiedetään neuvoloissa valitettavan vähän. Vauvahieronta on vähän virheellinen nimitys hieronnalle, koska kaiken ikäisiä vauvoja ja lapsia voi hieroa. Hierontaa ei pidä lopettaa tai unohtaa kun lapsi kasvaa. Kun lapsi kasvaa, eikä vauvahieronnan menetelmiä voi enää soveltaa, aikuinen voi siirtyä käyttämään perusklassisia hierontatekniikoita. Lasta voi hieroa minkä ikäisenä tahansa. Vastasyntyneiden ja keskosvauvojen kanssa kannattaa kuitenkin olla erityisen tarkkaavainen/hellävarainen, kysyä asiasta vauvahierontaan erikoistuneelta hierojalta tai fysioterapeutilta. Esimerkiksi, mikäli vauva ei halua hierontaa lieviä stressin oireita on lapsella sormien ojenteleminen, hengityksen pidättäminen, haukottelu ja nikottelu. Hieronta vahvistaa ja syventää suhdetta vanhemman ja lapsen välillä, antaa isällä mahdollisuuden tutustua lapseensa ja saada hyvä suhde häneen jo vauvaiässä. Hieronta antaa vauvalle turvallisuutta, yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, joten lapsi uskaltaa nukahtaa ja nukkua turvallisesti. Voimistaa verenkiertoa syventää hengitystä, parantaa ruuansulatusta. Laukaisee kehossa olevia mahdollisia lihasjännityksiä, usein ihmiset ajattelevat, ettei vauvalla voi olla lihasjännityksiä. Kuitenkin esimerkiksi sekä raskauden loppuvaiheessa ahtaus kohdussa sekä vaikeat synnytykset jättävät jälkensä myös lapsen kehoon. Hieronta auttaa lasta muodostamaan käsitystä kehostaan ja sen rajoista, on todettu että lapset joita on hierottu vauvoina kolhivat vähemmän itseään ja kehittyvät tutkimusten mukaan muita nopeammin motorisesti, mutta kolmeen ikävuoteen mennessä erot vähitellen kuitenkin tasoittuvat. Hieronta rauhoittaa ja rentouttaa hierottavaa sekä hierojaa ja siitä saa hyvän mielen molemmat. Tässä muutamia hieronnan etuja, mutta niitä on lukemattomasti lisää. LÄ Ä KÄ RI LAPSELLE? Hieronta ympäristö Hieronnalle kannattaa varata rauhallinen lämmin ympäristö. Esimerkiksi saunan voi laittaa kuumenemaan ja hieroa vauvaa lämpimässä kylpyhuoneessa. Televisiot ja kännykät on syytä laittaa pois päältä, jotta voi keskittyä vain yhdessäoloon. Jos käyttää hierontaöljyjä, niiden on parasta olla hajuttomia ja kylmäpuristettuja. Muita välineitä hieromiseen ei sitten tarvitakaan. Sormukset tulee ottaa pois, sillä ne voivat tuntua vauvasta epämiellyttävän kylmiltä ja kovilta. Nälkäistä tai juuri syönyttä lasta ei pidä hieroa, ruokailusta odotettava noin tunti ennen kuin voi hieroa. Ei yhtä oikeaa tapaa Yhtä ainoaa oikeaa tekniikkaa vauvahierontaan ei ole olemassa mutta vauvahieronnasta on tehty kirjoja ja niiden mukaan kannattaa lähteä hieromaan. Alussa lasta kannattaa katsoa silmiin ja jutella rauhallisesti. Vähitellen edetään pehmein, leipovin liikkein päästä kohti jalkoja niin, että koko vauvan keho käydään läpi toki voidaan hieroa vain osa hieronta esimerkiksi vain selkä. Tärkeintä on tehdä hieronta vauvan ehdoilla. Jos lapsi ei pidä kosketuksesta, hieronta kannattaa keskeyttää. Vähitellen aikuinen saa varmuutta vauvan käsittelyyn ja oppii lukemaan hänen reaktioitaan. SUOSITTELEN HIERONTAA VAUVASTA VAARIIN Kirjoittanut: Anu Vallin, fysioterapeutti, hieronnan opettaja, vauvahieronnan ohjaaja ja opettaja, Turun Hieronta- Akatemia. Terveys Odottaja hakee yksityiseltä varmistusta ja ekstratutkimuksia ÄIDEILLE JA PIENILLE Raskaushieronta ja lymfahoito Hieronta poistaa raskauden tuomia lihasjännityksiä ja turvotusta. Hieronta on rentouttavaa ja lempeää. Synnytyksen jälkeinen hieronta Auttaa äitiä palautumaan raskauden tuomista muutoksist kehossa ja rentouttaa. Voit ottaa pienokaisesi mukaan. Vauvahieronta helpotusta koliikkiin Opit helppoja hierontaliikkeitä, jotka auttavat vauvan ruoansulatusvaivoihin ja helpottavat nukahtamista. www.niinamaria.fi Maarinakatu 3b (2.krs.) Turku 050-363 0303 tai nettivaraus MAMMAPILATES -kurssit kevät 2015 ODOTTAVILLE ÄIDEILLE Odotusajan kehon hallintaa ja synnytykseen valmistautumista. Torstaisin Maanantaisin 1. 26.2.- 26.3. klo 18.-19 3. 11.5.- 8.6. klo 17-18 2. 9.4.- 21.5. klo 18-19 SYNNYTTÄNEILLE ÄIDEILLE Pömppövatsasta eroon! Torstaisin 9.4.- 21.5. klo 19.30-20.30 Ilmoittautumiset: Hilppa Mäkilähde fysioterapeutti, physiopilates -ohjaaja puh. 050 4212 330 Myös ihanat lahjakortit Kurssien kesto 5 kertaa. Hinta 85 / kurssi. Maanantaisin 16.3.-20.4. klo 17.00-18.00 www.voimalaturku.fi Hoitoa talvi-iholle Lasten terveyden kanssa tulee ajoi tain tilanteita, joloin asiantuntijan apu on tarpeen. Kun tarvitsetohjeita tai lääkäriajan lapselesi,soita Lasten Mehiläiseen p. 010 414 0414. Palvelemme klo 7-20 kaikkina päivinä.puheluusi vastaa aina terveysalan asiantuntija. Voi tvarata ajan lääkärin vastaanotolemyösosoi teesta mehilainen.fi. Turku,Kauppiaskatu 8 mehilainen.fi Soi to kiinteän verkon lii tymästä 0,08 /puh. + 0,06 /min. Matkapuhelinlii tymästä 0,08 /puh. + 0,17 /min. Hyvinvoiva odottaja antaa parhaat mahdolliset edellytykset tulevan lapsensa elämän alkutaipaleelle sekä pitkälle elämään. Yksityisellä ja julkisella puolella gynekologina työskentelevän lääketieteen tohtorin, naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkärin Susanna Timosen mukaan Suomessa äitien hyvinvointia seurataan tiiviisti neuvolassa. Raskaana olevat hakeutuvat siitä huolimatta myös yksityiselle puolelle lisätutkimusten ja toisen mielipiteen perässä silloin, kun kokevat sen oman ja tulevan lapsensa hyvinvoinnin kannalta tärkeäksi. Yksityiselle puolelle hakeudutaan usein varmistuksen vuoksi tai silloin, kun halutaan tietoa vähän aiemmin kuin neuvolasta on saatavilla. Jotkut raskaana olevat saattavat toki käydä yksityisellä koko raskausajan, hän tietää Ylimääräiset ultrat suosittuja Yksityislääkärin vastaanotolla halutaan pohtia synnytystä sekä kysyä toista mielipidettä vaikkapa siihen, onko alatiesynnytys mahdollinen. Jotkut haluavat omalääkärinsä luokse vain jutellakseen peloistaan, toiset tahtovat erikoislääkärin mielipiteen, Timonen toteaa. Suosittuja ekstratutkimuksia ovat ylimääräiset ultrat, joita julkisella puolella on saatavilla maksutta pääsääntöisesti kaksi kappaletta. Tavallinen 2D-ultra on Timosen mukaan yleinen lisätutkimus, mutta yksityisellä tehdään paljon myös 3- ja 4Dtutkimuksia. Niistä on vain vähän lääketieteellistä lisäarvoa, mutta vanhempien on niiden avulla ehkä helpompi hahmottaa tulevaa lastaan, gynekologi miettii. Ylipaino horjuttaa hyvinvointia Raskausaikaan mahtuu monta asiaa, jotka voivat aiheuttaa ongelmia ja lisätutkimusten tarvetta. Alkutaipaleen odottajan hyvinvointia saattavat horjuttaa esimerkiksi voimakas pahoinvointi sekä kivut ja vuodot. Raskauden puolivälistä lähtien tulevaa äitiä voivat vaivata muun muassa ennenaikaiset supistukset ja viimeisellä kolmanneksella esimerkiksi raskausmyrkytys tai hepatogestoosi eli maksan toimintahäiriö. Äitien raskaudenaikaista hyvinvointia horjuttavat tänä päivänä myös ylipainoisten ja massiivisesti ylipainoisten odottajien osuuden kasvu. Ylipainoon liittyy muun muassa suurempi raskausajan diabeteksen sekä raskausmyrkytyksen riski ja erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat. Ne ovat hyviä syitä hakeutua lääkärille, Timonen sanoo. lääketieteen tohtori naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri Susanna Timonen työskentelee lääkärikeskus Mehiläisessä. Teksti: Sanne- Mari Laaksonen sky-kosmetologi anne sario-virta prännikatu 6a, 20780 kaarina kauneushuonela amma@gmail.com 050-594 5404 Kirkastava timanttihiontakasvohoito tai heleyttävä Ultraäänikasvohoito 50,- Tarjous voimassa maaliskuun loppuun. Putiikkimme on täynnä kevään ja kesän uutuksia! Putiikkimme järjestää myös tyyli- iltoja, stailauksia ja muotinäytöksiä Avoinna: ma-to 10-18 pe 10-17 la 10-14 Avoinna myös sopimuksen mukaan. Pyhän Katariinan tie 4 Kaarina p. 0400-806 681 vaatekauppa@gmail.com www.zwoman. Tykkää meistä!
10 11 Vanhemmuus Lastenhoitoa arkeen ja juhlaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin hoitajavälitys tarjoaa perheille lastenhoitoa tilapäiseen ja lyhytaikaiseen tarpeeseen. Perheet voivat tilata hoitajan esimerkiksi kun vanhempi haluaa viettää vapaa-aikaa, lapsi on sairaana tai vanhemmalla on työmeno. MLL:n hoitajat haastatellaan, he saavat peruskoulutuksen, säännöllisen ohjauksen ja täydennyskoulutusta. Klikkaa tai soita MLL:n hoitajavälitys on avoinna arkisin klo 8-13, p. (02) 235 4720 Tilauksen voi tehdä myös osoitteessa http://lastenhoito.mll.fi Tavataan perhekahvilassa! Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilat ovat kaikille avoimia kohtaamispaikkoja. Perhekahvilassa sekä lapset että aikuiset tapaavat toisiaan ja toimivat yhdessä. Siellä kohtaavat myös eri sukupolvet ja kulttuurit. Joukkoon ovat lämpimästi tervetulleita lapset, äidit, isät, isovanhempi-ikäiset ja muut lapselle läheiset aikuiset. Vauvan syntymä saa vanhemmat erityisen haavoittuviksi läheisyyteen ja tarvitsevuuteen liittyvissä odotuksissa ja tunteissa. Toinen voi kokea jäävänsä täysin yksin vauvan kanssa kumppanin jatkaessa poikamies- ja poikamiestyttöelämäänsä, toinen vanhempi taas voi kokea jäävänsä ulkopuoliseksi vauvan ja toisen vanhemman luomassa suhteessa. Pettymys voi aiheuttaa tunnetasolla henkisen etääntymisen ja luoda paineita hakea läheisyyttä muualta. Se voi johtaa jopa eroon. Liiallinen vanhemmuuden korostaminen vie pohjaa intimiteetiltä ja seksuaalisuudelta Kumppanuuden ja vanhemmuuden yhdistäminen tarkoittaa sitä, että pari muodostaa yhteisen vanhemmuuden lasten hoitamisessa. Samanaikaisesti se kykenee ylläpitämään tunnetason rikkautta parisuhteessa. Tämä saattaa usein olla vaikeaa; miten pitää mielessä yhtaikaa näitä kahta tehtävää? Usein käykin niin, että parisuhteen hoito jää vanhemmuuden jalkoihin. Tämä saattaa näkyä siinä, että puolisot kutsuvat toisiaan pääasiallisesti äidiksi ja isäksi ja unohtavat toistensa etunimet puhuessaan. Liiallinen antautuminen vanhemmuuden hoitamiselle voi pohjaa intimiteetiltä, seksuaalisuudelta ja läheisyydeltä. Yhteistä, jaettua vanhemmuutta ja puolison tukea tarvitaan etenkin silloin, kun lapset temperamenttinsa tai kehitysvaiheensa vuoksi tekevät vanhemmuudesta haastavaa. Uhmaikäisen kiukuttelu voi viedä voimia myös parisuhteelta. Kumppanuus ja vanhemmuus on tärkeä yhdistää Murrosikäisen vanhempana on tarpeen huolehtia siitä, että nuorella on selkeät, turvalliset pelisäännöt, vaikka hän joskus yrittäisikin päästä tavoitteeseensa pelaamalla vanhempien välillä. Näin nuori saa kasvaa rauhassa ja hänelle annetaan malli toimivasta parisuhteesta. Lapsen murrosikä saattaa herättää vanhemmissa myös monenlaisia tunteita, jotka heijastuvat parisuhteeseen. Vanhempien jatkuva riitely tuottaa vahinkoa lapsen kehitykselle Kumppani voi kokea puolison intensiivisen suhteen omiin vanhempiinsa uhkana parin keskinäiselle sitoutumiselle. Keskinäinen lojaalius näkyy esimerkiksi siinä, että kiistakysymykset suhteessa lapsuuden perheeseen tai muista yhteisistä asioista ratkaistaan neuvottelemalla ensin puolison kanssa ja ottamalla huomioon puolison toiveet, eikä alistuta oman kasvuperheen vaatimuksiin. Myös lasten syntyminen voi avata kysymyksen, ketkä kuuluvat yhteen, ovat samalla puolella. Pulma tulee silloin, kun vanhempien keskinäinen suhde ei toimi. Jos vanhemmat kuuluvat eri leireihin, lapset joutuvat valitsemaan, kumman leiriin he kuuluvat. Jos vanhempien suhde on kärjistynyt vihanpidon asteelle, lapset joutuvat liittoutumisen myötä valitsemaan myös viholliskuvansa. Jos rajalinja tulee tämän vuoksi vaikkapa isän ja lasten väliin lasten joutuessa äidin leiriin, isän ja lasten hyvän suhteen on mahdotonta kehittyä. Vanhempien pysyvä riitaisuus tuottaa myös suurta vahinkoa lasten kehitykselle, koska lapset eivät voi enää käyttää vanhempiaan vapaasti omassa kehityksessään vaan heidät joudutaan uhraamaan vanhempien keskinäisen riitelyn alttarille. Lähde: Väestöliitto, ParisuhdekeskusKumppanuus ja vanhemmuus on tärkeä yhdistää MLL:n paikallisyhdistysten perhekahviloita Turun seudulla Halinen Hirvensalo Kaarina Koivula Lieto Littoinen Merimasku Moisio Naantali Paattinen Pansio-Perno Piikkiö Runosmäki Turku Varissuo To klo 10.30-13, Kardinaalinkatu 4 F Ke klo 9.30-11.30, srk-talo, Honkaistentie 85 Pe klo 9.30-12, Oskariina, Oskarinaukio 5 Ke klo 9.30-12, Piispanlähteen lastentalo, Poikluomantie 25 Ma klo 10-12, ke klo 10-12, to klo 17.30-19 Tanskankatu 1 Pe klo 9-12, vauvakahvila ke klo 13.30-15.30, Kirkkotie 9 Pe klo 9.30-11.30, Monitoimitalo Ke klo 18-20, parittomat viikot, srk-koti Ma klo 9-11.30, Yli-Maarian srk-talo Ke klo 9-11, parittomat viikot, Vapaa-aika Tulli, Henrikinkatu Ke klo 9.30-11.30, parilliset viikot, srk-talo Ma klo 17-19, Hövelin Pop Up tila, Hyrköistentie 26-29 Ma klo 9.30-11.30, Perhekeskus Nuppula, Kirkkopuistontie 5 (myös vauvaperhekahvila) Ti klo 17.30-19.30, parilliset viikot, ke klo 9-12, Nuorisotalo, Piiparinpolku 13 Ti ja to klo 9-15, pe klo 9-12. Vauvakahvila ma klo 10-14, Perhekeskus Marakatti (myös kansainvälisyyskahvila) Ma, ke ja pe klo 9-14.45, Vauvakahvila to klo 9.30-13.45, Perhekeskus Touhula, Pelttarinkatu 4 A SALUTEM Koko perheen suomalainen hammastahna, myös lapsille. Kaikki tarpeellinen - ei mitään turhaa! Tarkemmat tiedot ja lisää perhekahviloista: varsinaissuomenpiiri.mll.fi/lapsiperheille/perhekahvilat Lasten hammastahna perheen pienimmille, erityisesti lapsille kehitetty hellävarainen ja vaahtoamaton hammastahna! Salutem erikoishammastahna ja lasten hammastahna sisältävät uoria, ksylitolia ja betaiinia, joka suojaa suun limakalvoja, ja ylläpitää suun kosteutta. Erikoishammastahna sopii erinomaisesti myös aftoista ja kuivan suun ongelmista kärsiville. APTEEKISTA. Suositut softshellhaalarit, takit ja housut ovat saapuneet name it Myllyyn! Tänä keväänä esittelemme uuden taianomaisen softshell perheen! Kun yksiväriset tuotteet kastuvat, hauskat kuviot tulevat esiin. Koot 80-152 cm ovh alkaen 34,95 Tervetuloa tutustumaan! name it Mylly
12 13 Kirjallisuus Teatteri LASTEN- TEATTERIA Lastenkirjoista saa monenlaisia roolimalleja JOHANNA KEINÄNEN & KIMMO VIRTANEN Lapset ovat ihana yleisö. Heille kirjoittaminen on suuri etuoikeus. En kuitenkaan kerro tarinoita aikuisena lapsiyleisölle, vaan tavoitan kirjoittaessani lapsen minussa. Se on elävöittävä ja ihmeellinen tapa elää, enkä koskaan halua olla ilman sitä, sanoo kirjailija Siri Kolu. Hänet tunnetaan muun muassa kouluikäisille suunnatusta seikkailukirjasarjastaan Me Rosvolat. Me Rosvolat -kirjoissa tyttö- ja naishahmot toimivat siinä missä miehet ja pojatkin, vaikka seikkailukirjat on totuttu ajattelemaan poikien lajityypiksi. Päähenkilö Vilja on älykäs ja neuvokas hahmo. Kolu kertoo, että alun perin kirjasarja on vastaus hänen oman Martti-poikansa toiveeseen saada iltasaduiksi seikkailutarinoita. Päähenkilön oli nimenomaan oltava tyttö. Minusta viisivuotiaan pojan viisaus on tässä aikuisia syvempää. Kuka sanoo, että päähenkilön pitää olla samanlainen kuin lukija? Lukemalla opimme empatiaa ja voimme oppia siitä, miten toiset maailman kokevat. Kiinnostava seikkailu vie mukanaan, oli päähenkilö kumpaa sukupuolta tahansa. Ylipäätään Kolu toivoo lastenkirjallisuuden hahmoihin vaihtoehtoja ja monipuolisuutta. Suomalaisissa lasten- ja nuortenkirjoissa on hänen mukaansa hyviä roolimalleja sekä tytöille että pojille. Toiminnallisia tyttösankareita on Me Rosvoloiden lisäksi PUISET KIRJAINPALIKAT 16 palikkaa Liisa-Maria Patjas, Katleena Kortesuo UUSI ETUNIMIKIRJA Aadasta Äijöön Karisto 29 95 Päivi Enarvi, Jaana Koskenniemi KOTIRUOKAA VAUVALLE Otava vaikkapa Veera Salmen Puluboi -kirjoissa ja Paula Norosen Supermarsuissa. Poikahahmoihin toivoisin lisää runollisia ajattelijoita ja ikäänsä lapsellisempia poikia. Ehkä siksi, että juuri sellaisen roolimallin löytäminen kymmenenvuotiaalle pojalleni olisi tärkeää. Kaikki pojat eivät ole toimintasankareita eivätkä kaikki tytöt söpöjä glitterkeijuja. Kolu sanoo, ettei keksi lapsille kirjaa parempaa tapaa opetella turvallisesti erilaisia tunteita. Kirjat antavat lapsille ja aikuisille yhteisiä hetkiä ja keskustelumahdollisuuksia sen jälkeenkin, kun ääneenluvun tarvetta ei enää ole. Hän vinkkaa, että kirjallisuudessa on juurta yhteiseen ajanvietteeseen laajemminkin. Mikään ei ole niin hieno tapa aloittaa viikonloppua kuin matkustaa yhdessä kirjastoon ja valita herkullista luettavaa! Muutenkin kirjoista pitää tehdä Kolun mukaan lapsille mukava ja hauska asia. Jos aikuiset saavat nauttia kirjan kanssa teetä ja suklaata, miksi lapset eivät saisi lukea sängyllä köllötellen ja herkkuja syöden? Lukemista Ja tekemistä lapsille 14 95 7 95 TARJOUS 9 95 (16,95) TARJOUS 17 95 (34,95) Mauri Kunnas KOIRIEN KALEVALA + CD Otava Teksti:Suvi Holopainen KUMILENKKI LOOM BANDS 600 kpl + perustarvikkeet Oppi&ilo VAUVAN KANSSA tai KIRJAINKIVAA SanomaPro 15 95 /KPL Siri Kolu. Kuva: Mirva Kakko. Otava LOOM BANDS Makeimmat kuminauhaprojektit Readme.fi TARJOUS 17 95 (28,95) TARJOUS 24 95 (28,95) Michael Bond, Peggy Fortnum PADDINGTON KARHUHERRAN SEIKKAILUT 1-3 Tammi Ovi lukemattomiin maailmoihin HANSA MYLLY SKANSSI Tarjoukset voimassa 31.5.2015. Kaupunginteatterin näytelmä auttaa käsittelemään pelkoja Turun Kaupunginteatterin uusi lastennäytelmä Mörköjen yö antaa kyytiä lasten mielikuvituksessa syntyville hirviöille. Pelkoihin käydään käsiksi huumorin keinoin ja ne häikäistään hurjalla vekottimella, joka näyttää erehdyttävästi käsipeililtä, mutta joka on ihan oikea Simeoni Säikkylä (Mika Kujala) on päättänyt kohdata pelkonsa. Valokuvaaja: Otto-Ville Väätäinen. Turun kaupunginteatterin Mörköjen yö käsittelee lasten pelkoja huumorin keinoin. Valokuvaaja: Otto-Ville Väätäinen. mörönkarkotin. Näytelmä sai ensi-iltansa Linnateatterilla 11.2 ja sitä esitetään toukokuulle asti. Seitsemänvuotias Simeoni Säikkylä (Mika Kujala) pelkää pimeysmörköä, mutta on päättänyt voittaa pelkonsa. Hän on toivonut joulupukilta (Ari Piispa) lahjaksi mörönkarkottimen ja menee se turvanaan yöksi leikkimökkiin. Seuranaan hänellä on kolme unilelua, nimeltään Tyyppi, Pupu ja Koistinen. Lisäksi takapihalla häärää ja jännittäviä tapahtumia selostaa vanha pallogrilli (Eila Halonen). Simeonin mielikuvitus taikoo pihalle hurjia otuksia, esimerkiksi Tyrannosaurus Rexin. Hirmulisko kertoo, että on kuollut sukupuuttoon, eikä siksi voi olla erityisen pelottava. Näytelmän koeyleisönä toimivat päiväkoti Karusellimaan eskarilaiset, joita nauratti erityisesti Simeonin tiukoissa tilanteissa toistelema hokema Voi pylly! Aaron Harjunpää totesi heti tuoreeltaan esityksen jälkeen, että möröt pelottavat nyt vähemmän. Mörönkarkotinta hän ei kuitenkaan itselleen kaipaa. Jos pelottaa, menen äidin luo. Se on parempi kuin mörönkarkotin! Tarinan kertojaa ja kommentaattoria, helposti innostuvaa ja koko ajan savuavaa pallogrilliä esittävä Eila Halonen kertoo hahmonsa olevan oikea huumoripläjäys. Pallogrilli on ollut Säikkylöiden takapihalla toistakymmentä vuotta ja nähnyt sinä aikana jos jonkinlaista tapahtumaa. Kovin hyvää huolta siitä ei ole pidetty, sillä se toivoo paikalle ilmestyvältä joulupukilta lahjaksi grillinpuhdistussettiä. Minusta tämä on aika hyvä oivallus. Lapsen mielikuvituksessa lehmätkin lentävät, mutta pallogrilli sopii lähiöympäristöön lehmää paremmin, Halonen kehuu näytelmätekstin tehneitä Johanna Keinästä ja Kimmo Virtasta. Näytelmä sopii Halosen mukaan 3 8 -vuotiaille. Toisaalta se on viihdyttävä myös aikuisille. Esityksen jälkeen vanhemmat voivat keskustella lapsen kanssa siitä, mitä teatterissa on nähty. Toisaalta pelot lievittyvät ja toisaalta esitys toimii taidekasvatuksena. Teksti: Suvi Holopainen ESITYKSET Linnateatterin 4.krs, Liput 10 MA 23.2. KLO 18.30 TI LA 24.2. KLO 10 28.2. KLO 12&16 TI 3.3. KLO 10&18.30 KE TI 4.3. KLO 18.30 10.3. KLO 10 LA MA 14.3. KLO 12&16 16.3. KLO 10&18.30 LA 21.3. KLO 12&16 MA 23.3. KLO 18.30 KE 25.3. KLO 10 TI 7.4. KLO 18.30 TO 9.4. KLO 18.30 TI 14.4. KLO 18.30 KE 15.4. KLO 10 TI 21.4. KLO 18.30 MA 27.4. KLO 10 TI 28.4. KLO 10 LA 2.5. KLO 16 KE 6.5. KLO 10 TO 7.5. KLO 10 LA 9.5. KLO 14 TI 12.5. KLO 10 KE 13.5. KLO 10 LA 16.5. KLO 12&16 KE 20.5. KLO 10 TO 21.5. KLO 10 LA 23.5. KLO 12&16 MUSIIKKI- NÄYTELMÄ 3-8- VUOTIAILLE! Rooleissa Eila Halonen Mika Kujala Ari Piispa Ulla Reinikainen Ohjaus Kimmo Virtanen MYYNTIPALVELU 02 262 0030 TEATTERI.TURKU.FI
14 Nukketeatteri Baletti Kas Kummaa! Nukketeatteri juhlii vuosikymmentä. T urkulainen lastenteatteri Nukketeatteri Kas Kummaa! viettää tänä ja ensi vuonna kymmenvuotissynttäreitään. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän puitteissa toimiva nukketeatteri juhlii juhlavuottaan metsäniityllä yhdessä päiväkerhojen ja päiväkotien lapsiryhmien kanssa. Kas Kummaa! -nukketeatterin toiminnan keskiössä ovat ympäristö- ja suvaitsevaisuuskasvatus. Näytelmät kertovat usein eläinhahmojen avulla ystävyydestä, toisten auttamisesta, yhdessä toimimisesta sekä luonnonsuojelusta. Nukketeatterin ympäristöajattelu lähtee jo siitä, että nuket ja lavastus valmistetaan itse ja mahdollisimman pitkälle kierrätysmateriaaleista. Juhlanäytelmää Metsäniityllä tapahtuu kummia esitetään juhlavuoden 2015-2016 aikana paitsi Turun ja Kaarinan alueen päiväkerhoille myös perhepäivähoitajille lapsineen sekä päiväkotiryhmille. Kymmenvuotista taivalta juhlitaan myös nukkenäyttelyllä keväällä 2016. Nukketeatteri Kas Kummaa! on osa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän varhaiskasvatusta, ja nukketeatterityö kuuluu aivan virallisesti kolmen lastenohjaajan Kirsi Koskisen, Anneli Laukkasen ja Kaija Vähä- Vahe- Hirvilahden toimenkuvaan. Kas Kummaa! kiertää kerhoissa yhtenä päivänä viikossa, ja tekee lisäksi ilta- ja viikonloppukeikkoja. Nukketeatteri Kas Kummaa! on vuosikymmenensä aikana tehnyt kaikkiaan viisitoista satunäytelmää tai raamatunkertomukseen pohjautuvaa näytelmää pienille lapsille ja alakouluikäisille. Aurinkobaletti tanssittaa Keisarin uudet vaatteet -sadun jälleen Manillaan A mmattitanssiteatteri Aurinkobaletin versio Keisarin uudet vaatteet -sadusta kertoo, kuinka keisarista tuli keisari, kuinka silmänkääntötemppu tehtiin ja kuinka siinä sitten kävikään. Keisarin uudet vaatteet on tarina siitä, kuinka kukaan ei usko, mutta kuinka kaikki uskovat, että kaikki muut uskovat. Nukketeatteri Kas Kummaa! löytyy internetistä osoitteesta kirkonrotta.fi sekä facebookista. Keisarin uudet vaatteet jatkaa Aurinkobaletin tavaramerkiksi muodostunutta kiitettyä satuklassikkosarjaa, jossa on aikaisemmin näyttämölle tanssitettu rakastettuja satuja Tuhkimosta Rumaan ankanpoikaseen. Kotimainen elokuva Kahdeksan eri maan edustajista koostuva European Children s Jury valitsi Risto Räppääjän parhaaksi eurooppalaiseksi lastenelokuvaksi ja sen pääosanesittäjä Samuel Shipway voitti parhaan lapsinäyttelijän palkinnon. Kilpaan osallistui 136 elokuvaa viidestäkymmenestä maasta. Elokuva sai myös festivaaliyleisön keskuudessa erinomaisen vastaanoton ja parhaan lapsinäyttelijänpalkinnon voittanut Samuel Shipway oli kuin kotonaan filmitähden roolissaan ihailijoiden piirittämänä nimikirjoituksia jakaessaan. Yleisölle elokuvan esitteli sujuvasti englantia puhuva Samuel. Sinikka ja Tiina Nopolan luomaan Risto Räppääjä hahmoon perustuva elokuva on kerännyt leffateattereissa Suomessa jo noin 263 000 katsojaa. Yli 5-vuotiaille ja koko perheelle suunnatun teoksen koreografiasta vastaa Aurinkobaletin taiteellinen johtaja Urmas Poolamets, ja siinä tanssivat Eeva Bang, Mikko Kaikkonen, Päivi Kujansuu, Elina Raiskinmäki ja Anton Wretling. Keisarin uudet vaatteet sai ensi-iltansa ystävänpäivänä 2014, minkä jälkeen sitä on esitetty Turun lisäksi kiertueilla eri puolella Suomea. Teosta esitetään jälleen Turussa 8.-23. toukokuuta, minkä lisäksi siitä järjestetään tilauksesta tanssityöpajoja lapsiryhmille. Lisätiedot sekä lippu- ja työpajavaraukset Aurinkobaletista arkisin klo 11-16, puh. (02) 284 0100, info@ aurinkobaletti.com. Satumaailma Risto Räpääjä S Kuvassa vas. Päivi Kujansuu, Anton Wretling ja Eeva Bang. Kuva:Juha Lukala. Musiikki Palkittu aksan Chemnitzissä järjestettyjen Schlingelin 19. kansainvälisten lasten- ja nuortenelokuvien festivaalien päätösjuhlassa Risto Räppääjä ja Liukas Lennart -elokuva korjasi tuplapotin. 15 valtaa Turun konserttitalon! Minkälainen on sinun unelmiesi maailma? Elokuvassa Risto Räppääjää odottaa ällistyttävä yllätys! Hän saa kuulla olevansa kaukaisen sukulaisensa tuleva perijä. Sevillassa asuva saita mies on kerännyt valtavan omaisuuden mahtavine linnoineen ja pian tuo kaikki olisi Riston. Niinpä rasavillistä Ristosta pitää koulia hienotapainen nuori herra, jonka käytös kelpaisi vaikka hoviin, mutta se ei olekaan ihan helppoa. Nelli alkaa kuitenkin epäillä, että kaikki ei ole ihan sitä miltä näyttää ja päättää toimia. Tuo suuri salaperäinen talo, johon Risto menee sukulaistaan tapaamaan, onkin täynnä hiuksia nostattavia salaisuuksia, omituisine palvelijoineen. Riemukas seikkailu tempaa jännittäviin kiemuroihinsa myös Rauha-tädin, Elvin ja Lennartin. K The Walt Disney Company Nordic Ohjaus: Timo Koivusalo Käsikirjoitus: Sinikka Nopola, Tiina Nopola Pääosissa: Samuel Shipway, Sanni Paatso, Tom Lindholm, Riitta Havukainen, Esko Roine, Vesa Vierikko, Minttu Mustakallio arkkeja, jäätelöä, perhosia, merirosvoja, lentäviä autoja muun muassa näitä löytyy tulevaisuuden maailmasta. Turun filharmonisen orkesterin 225-juhlavuoden kilpailussa lapset ympäri maailman ovat saaneet kuunnella Jean Sibeliuksen Satu-teoksen ja kuvittaa sen pohjalta unelmiensa maailman. Orkesterin ylikapellimestari Leif Segerstamin ideoima A Fairy Tale -niminen projekti huipentuu gaalakonserttiin Turun konserttitalolla lauantaina 21.3., jolloin viisi parasta yli 800 osallistuneesta palkitaan. Konsertissa kuullaan myös Sibeliuksen teos Satu sekä venäläissäveltäjä Modest Musorgskin Yö autiolla vuorella, joka on tuttu muun muassa Disneyn Fantasia-elokuvasta. Gaalakonserttia edeltää lasten ja nuorten kulttuuritempaus Konserttitalolla. Tule kokeilemaan orkesterinjohtoa, tutustumaan Konserttitalon kulisseihin ja osallistumaan musiikkiseikkailuun tietysti oman satumaailmasi hahmoksi pukeutuneena! A Fairy Tale Gala Turun konserttitalossa la 21.3. klo 14, lasten ja nuorten kulttuuritempaus klo 12 14. Turun filharmoninen orkesteri, johtaa Leif Segerstam. Liput 13/9 Lippupalvelusta ja Konserttitalolta. Lisätietoja: www.tfo.fi Ylikapellimestari Leif Segerstam kutsuu lapset satumaiseen gaalakonserttiin. Kuvaaja: Seilo Ristimäki
16 17 Nyt koko perhe liikkumaan Lahjan Tyttöjen tunneille! Tuntivalikoimassamme on laajasti eri-ikäisille sopivia harrastetunteja. Tarjoamme mm. perheliikuntaa, säestettyä perusvoimistelua, tanssia, urheilukoulua ja temppukerhoa unohtamatta aikuisliikuntatunteja. Haastetta ja kilpailutoimintaa kaipaaville Lahjan Tytöillä on joukkuevoimistelu- ja tanssivalmennusta ja mahdollisuus olla osa joukkuetta. Viikoittain tunneillamme liikkuukin yli 800 eri-ikäistä innokasta jäsentä. Seuraavilla perheliikuntatunneillamme on vielä tilaa: Aikuinen-vauva -jumppa 3-12kk tiistaisin klo 10.45-11.30 Aikuinen-lapsi -jumppa 1-3 v. torstaisin klo 16.15-17.00 Perusvoimistelu 6-7 v. tiistaisin klo 18-19 KidMix 6-8 v. tiistaisin klo 18.15-19.15 ja lauantaisin klo 12-13 DanceMix 6-8 v. torstaisin klo 17-18 Urheilukoulu 5-7 v. keskiviikkoisin klo 17.15-18.00 (Pääskyvuoren koulu) Urheilukoulu 8-12 v. keskiviikkoisin klo 18-19 (Pääskyvuoren koulu) Kysele paikkoja myös muilta tunneiltamme. Tuntivalikoiman ja lukujärjestyksen näet Lahjan Tyttöjen nettisivuilla osoitteessa www.lahjantytot.fi. Lähes kaikki harrastustunnit pidetään Lahjan Tyttöjen tiloissa osoitteessa Yliopistonkatu 31, 20100 Turku. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Mari Anttonen, toiminnankoordinaattori p. 050 381 7262 (arkisin klo 10-16) tai mari.anttonen@lahjantytot. Liikkumisen pitkät perinteet Lahjan Tyttöjen perustaja Lahja Salviander olisi täyttänyt 100 vuotta helmikuussa. Lahjan Tytöt ry perustettiin vuonna 1971 jatkamaan ja täydentämään Lahja Salvianderin liikuntakoulun työsarkaa ja perinteitä. Seuraan kuuluu tällä hetkellä noin 800 jäsentä, joita ohjaa noin 60 koulutettua valmentajaa, ohjaajaa ja säestäjää. Lahjan Tytöt on Suomen Voimisteluliiton jäsenseura ja myös yksi liiton ensimmäisistä Sinettiseuroista. Sinettiseurat ovat nuorisourheilun laatuseuroja, jotka ovat saaneet tunnustuksen ansiokkaasta nuorisotoiminnasta. Tavoitteenamme on tarjota haasteellisia ja nautinnollisia elämyksiä voimistelun, tanssin ja liikunnan parissa kaikenikäisille hyvässä seurassa. Seura opettaa lapset pienestä pitäen ymmärtämään liikunnan merkityksen omalle hyvinvoinnilleen. Kasvatuksellisuus, liikunnan ilo ja kansainvälisyys ovat seurallemme tärkeitä arvoja. Kannustamme seuramme jäseniä kunnioittamaan ja arvostamaan muita, noudattamaan seuran yhteisiä sääntöjä sekä kantamaan vastuuta yhteisistä asioista. Tavoitteena on, että jokainen Lahjan Tyttöjen jäsen voi nauttia ryhmässä liikkumisesta ja oppia uutta. Lahjan Tyttöjen perustaja Lahja Salviander olisi täyttänyt 100 vuotta helmikuussa 2015. Seuran toiminnassa näkyy edelleen vahvasti Lahja-tädin tärkeät arvot ja tunneilla opitaan liikuntataitojen ohella myös hyviä käytöstapoja. Seura on kehittynyt jatkuvasti ja toiminnan tukena on jo useiden vuosikymmenien ajan ollut seuran oma opetussuunnitelma, joka takaa harrastustoiminnan korkean laadun. Kaikki seuran ohjaajat ovat koulutettuja ja pienimpiä lapsia ohjaavat kokeinemmat aikuiset ohjaajat. Lahjan Tytöt haluaa tarjota monipuolista harrastustoimintaa lapsille ja nuorille ja taata jokaiselle mahdollisuuden harrastaa omalla tasollaan. Harrastustoiminnan valikoimassa on mm. Perusvoimistelua, DanceMixiä, Temppukerhoja, Urheilukouluja, ShowDancea ja perheliikuntatunteja. Harrastustoiminnan lisäksi seurassa on myös valmennustoimintaa tanssissa ja joukkuevoimistelussa. Lisätietoja seuran toiminnasta löydät nettisivuiltamme www.lahjantytot.fi. Päivittäinen liikunta on paitsi terveellistä, myös lapsen normaalin fyysisen kasvun ja kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta välttämätöntä. Lapsen tulee saada liikkua eri ympäristöissä, koska liikkuminen on tärkeää lapsen motoristen taitojen ja hermoston kehittymisen kannalta. Liikkumalla lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan. Lisäksi liikuntataidot tukevat lapsen minäkuvan ja itseluottamuksen kehitystä. Leikki-ikäinen lapsi voi myös jo osallistua ryhmässä tapahtuvaan ohjattuun liikuntaan, mikä puolestaan kehittää lapsen sosiaalisia taitoja. Kannusta ja innosta lasta liikkumaan! Yleisten liikuntasuositusten mukaan leikkiikäisen lapsen tulee liikkua reippaasti vähintään 2 tuntia päivässä. Alle 3-vuotias lapsi liikkuu omaehtoisesti, arjen toimissa, jolloin suositusten mukaiset kaksi tuntia liikuntaa koostuu käytännössä useimmista lyhyemmistä aktiviteettipätkistä päivän ajalta. Vanhemman tulee antaa pienelle lapselle aikaa ja tilaa liikkua aina kun se on mahdollista, vaikka se vaatisikin kärsivällisyyttä. Pieni taapero opettelee uusia taitoja ja puuhailee ulkona helposti monta tuntia päivässä, mutta vähän isompi leikki-ikäinen lapsi valitsee mielellään tv:n katselun, videon tai tietokonepelin ulkoilun sijaan. Vanhemman tehtävä on kontrolloida ruudun ääressä vietettävää aikaa ja vähän liikkuvaa lasta tulisi kannustaa liikkumiseen. Liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen jo varhaislapsuuden aikana on hyvin tärkeää, silla lapsuudessa omaksutut elintavat ovat melko pysyviä. Opettamalla lapsellesi liikunnallisen elämäntavan on kuin tallettaisit pääomaa lapsen terveyspankkiin! Perhe liikkuu yhdessä Koko perheen yhdessä liikkuminen tukee lapsen liikuntatottumusten kehittymistä. Lapsen kanssa voi liikkua yhdessä jo vauvasta asti. Esimerkiksi vauva-uinti, vaunulenkkeily ja vauvajumpat ovat hyviä liikuntamuotoja yhdessä liikkumiseen vauvaperheelle. Leikki-ikäisen lapsen kanssa voi harrastaa yhdessä vaikka mitä ohjatusta temppujumpasta pihalla pyöräilyyn. Puuhastelu perheen kesken on hyötyliikuntaa, aina ei tarvitse lähteä varta vasten lenkille tai ohjattuun liikuntaan. Esimerkiksi metsäretket, leikkipuistossa kiipeily ja pallolla leikkimien kehittävät lapsen motorisia taitoja ja samalla vanhempikin saa liikuntaa. Liikutaan yhdessä Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset, Sosiaali- ja terveysministeriö Lapsen liikunta Toimintaa ja unelmia läpi elämän. TULE! LASTEN LIIKUNNALLISET SYNTYMÄPÄIVÄT Syntymäpäivien aiheet alle 6-vuotiaille: temppurata, satubaletti, musiikkivälineliikunta ja leikkivarjo. Syntymäpäivien aiheet yli 6-vuotiaille: temppurata, baletti, leikkivarjo, tanssi, sähly, jättijalkapallo ja diabolo Juhla-ajat: Perjantai 18:00 19:30 Lauantai 12:30 14:00 14:30 16:00 16:30 18:00 18:30 20:00 Sunnuntai 12:30 14:00 14:30 16:00 16:30 18:00 Hinta ilman tarjoilua: 85 /max 15 vierasta 95 /max 19 vierasta HUOM! Diabolo: 100 /110 synttarit@turunurheiluliitto.fi Toimisto: p. 044 581 0037(klo 9-16) PERHELIIKUNTATUNNIT: Tiistaisin 16.45-17.30 3-5v Keskiviikkoisin 16.00-16.45 1-2v 16.45-17.30 3-5v Perjantaisin 10.00-10-45 1-5v VAUVAJUMPPA: Keskiviikkoisin 14.00-14.45 3-6kk 15.00-15.45 6-12kk Turun Seudun Tanssioppilaitos 40 vuotta Iloa uuden oppimisesta Turun Seudun Tanssioppilaitoksessa tehdään lastentanssin, baletin, jazztanssin, nykytanssin ja breakdancen harjoitteita, niin että posket punoittavat. Tavoitteena on antaa ammattitaitoista ja monipuolista tanssitaiteen perusopetusta niin tanssia ilokseen harrastaville kuin tanssin jatko-opintoihin aikoville. Tanssioppilaitos sai alkunsa vuonna 1975 eli koulu juhlii juuri 40-vuotista taivaltaan. Pienestä tanssikoulusta on vuosien aikana kasvanut yksi Suomen suurimmista. 40-vuotisen historiansa aikana Tanssioppilaitos on liikuttanut tuhansia ihmisiä ja tanssin harrastus jatkuu usein sukupolvelta toiselle. Oppilaina on lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka tulevat viikoittain tai jopa päivittäin treenaamaan ja nauttimaan tanssin tuomasta mielihyvästä. Tanssi lisää kehontuntemusta ja -hallintaa, kestävyyttä ja venyvyyttä. Se laittaa kehon endorfiinit liikkeelle. Tanssiryhmän ja opettajan tuoma tuki ja kannustus lisäävät liikkumisen iloa, vaikka yksittäiset liikkeet eivät aina onnistuisikaan. Kun sinnikäs yrittäminen tuottaa hiljalleen tulosta, motivoi se opettelemaan taas uutta. Lasten tanssiryhmissä opitaan ryhmässä toimimista ja ohjeiden noudattamista. Tunneilla harjoitellaan erilaisia tanssiaskeleita, hyppyjä ja rytmiikkaa sekä tehdään pieniä tansseja. Tärkeässä osassa ovat luovuus ja mielikuvien käyttö. Tanssitunneilla on kivaa, mutta se ei tarkoita vain leikkimistä. Hauskuus muodostuu opettajan eläytymisestä ja innostavasta asenteesta uuden oppimiseen. Porkkanoiden kastelu - Kuva: Eea Saarela Suurin osa oppilaista nauttii esiintymisestä ja oppilailla onkin mahdollisuuksia esiintyä kausittain. Tanssioppilaitoksen kevätja joulunäytökset ovat monille lapsille ja nuorille kohokohtia, joita varten jaksetaan harjoitella hyvin keskittyneesti. Usein suurelle lavalle meneminen jännittää. Yleisön aplodit ja läheisten kannustus ovat hieno palkinto oppilaalle: Minä uskallan ja osaan! Vauvauintia - Perheuintia - Miniuintia - Uimakouluja 3kk - 12-vuotiaille Laadukasta, hauskaa ja turvallista menoa altaalla! Joustava korvausvuorojärjestelmä takaa että maksettuja kertoja ei menetä. Vi betjänar och plaskar även på svenska! WWW.FANTASIASPORT.FI 044-9704573 info@fantasiasport.fi #fantasiasport SunSportilla on alkanut suositut BAILAMAMA Women - tunnit. Katso tarkemmat tiedot kotisivuiltamme www.sunsportkaarina. Tervetuloa tutustumaan myös muihin uutuus tunteihimme kuten Gymstick Muscle ja FitnessBag Helpot koreogra at, lihaskunto-osuus, jossa keskitytään erityisesti lantionpohjalihaksiin, sekä kehon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen ovat tämän tunnin keskeisiä tavoitteita. 35% HIKEÄ JA HAUSKOJA MOOVEJA 40% TEHOTREENIÄ LANTION POHJALIHAKSILLE 25% RENTOUTUSTA JA HYVÄÄ OLOA Bailamama Women -tunti sopii kaikille naisille ikään katsomatta. Tunnilla eletään hetkessä, iloitaan ja bailataan. Yhdessä liikkumisen ilo saa suorituskyvyn aivan uudelle tasolle ja energian virtaamaan. Tutustumiskerta 5 Tervetuloa Bailamama -tunnille! Kuskinkatu 3 KAARINA p.010 387 6969 p.0400 644 906 www.bailamama. www.sunsportkaarina.
18 19 Kaupunkien ja kuntien tiedotteet. Päivähoito RAISIO Lasten hoito LAINAA PERHEVALMENTAJA KIR- JASTOSTA Takkuaako arki? kuka tahansa raisiolainen voi lainata kirjastosta perhevalmentajan - yhtä helposti kuin kirjan. Perhevalmentajaan saa yhteyden pyydä apua!- nappia painamalla (raisio. fi/lapset) tai tulemalla kirjastolle maanantaisin klo 15-16. Lainaa perhevalmentaja kirjastosta-toimintamalli sai arvostetun kunnallinen lastensuojeluteko 2015 -palkinnon. Perhevalmentajan tapaaminen voi lisätä perheiden omia voimavaroja riittävän varhaisessa vaiheessa. Kuntalaiset ovat kokeneet avun hakemisen kynnyksen madaltuneen ja myös lapset ovat tulleet tietoiseksi palveluista. HEILURI LIIKUNTAKERHO Kaarinassa aloittaa helmikuun 2015 alussa toimintansa uusi, alle kouluikäisille suunnattu liikuntapainotteinen toimintakerho HeiLuri. HeiLuri liikuntakerhon tarkoituksena on innostaa lapset liikkumaan ja kannustaa lapsia yhteisöllisyyteen. HeiLuri liikuntakerhon toiminta on hyvin asiakaslähtöistä, perheillä on paljon vaihtoehtoja joista valita - milloin ja missä he haluavat liikuntakerhon toimintaan osallistua. Perheiltä kysytään jo ilmoittautumisvaiheessa heidän toiveitaan liikuntakerhon toiminnan sisällöstä. HeiLurin toimintaan voivat osallistua 2-5 vuotiaat kaarinalaiset lapset, jotka ovat kotihoidossa. Myös äidit ja isät ovat tervetulleita toimintaan mukaan. PYYDÄ APUA!-NAPPI Pyydä apua!- nappi on Raision kaupungin sähköinen palveluväline, jonka kautta kuntalaiset voivat pyytää apua tai palveluohjausta lasten, nuorten ja perheiden pulmiin. Avun tarvitsija voi jättää kysymyksen tai yhteydenottopyynnön klikkaamalla Pyydä apua- nappia. Viesti ohjautuu perhevalmentajille, jotka vastaavat kysyjälle samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Perhevalmentajat auttavat, kun jokin vaivaa tai kummastuttaa perheessä, puolisossa tai lapsessa. HeiLurin toimintaa järjestetään asiakkaiden tarpeista riippuen siellä, missä on halukkuutta ja intoa liikuntakerhon toimintaan. HeiLurissa on päivän aikana kaksi ryhmää, aamu-heiluri, joka toimii klo 9.00-11.30 ja iltapäivä-heiluri, joka toimii klo 13.30-16.00 HeiLurin toiminnasta tiedotetaan ilmoittautuneille kahden viikon jaksoissa kaupungin nettisivuilla ja suoraan koteihin sähköpostitse. HeiLurin toimintaan voi ilmoittautua Kaarinan kaupungin nettisivuilla. (perhe- ja sosiaalipalvelut / varhaiskasvatus / liikuntakerho). Ilmoittautumisen jälkeen saatte vahvistuksen paikasta sähköpostilla tai puhelinsoitolla. MLL:n PERHEKAHVILA KROOKILASSA Raision Krookilassa sijaitseva perhekahvila käynnisti toimintansa syksyllä 2014. Perhekahvila toimii samassa elämäntilanteessa olevien perheiden kohtaamispaikkana. Kahvilassa työskentelee MLL:n vapaaehtoistyöntekijä, ja paikalla on usein myös Raision perhepalveluiden opiskelijoita ja työntekijöitä. Perhekahvilassa jutellaan, kahvitellaan ja leikitään lasten kanssa. Krookilan Perhekahvila on avoinna torstaisin klo 10.00-12.00 osoitteessa Pujokuja 2, Raisio. Toimintapaikat ja ajat; Maanantaisin Littoisten monitoimitalo 9.00-11.30 ja 13.30-16.00 Tiistaisin SOS-lapsikylän liikuntasali 10.00 12.30 Piispanlähteen koulu 13.30 16.00 Keskiviikkoisin Tuorlan liikuntahalli 9.00 11.30 Koroisten koulu 12.30-15.00 Torstaisin SOS-lapsikylän liikuntasali 9.00 11.30 Kuusiston koulu 13.30-16.00 Perjantaisin Vapari 9.00-11.30 ja 13.30 16.00 Vetäjinä liikuntakerhossa toimivat; Juuso Seppälä juuso.seppala@kaarina.fi p. 050 4065 177 Tiina Lehtonen tiina.lehtonen@kaarina.fi p. 050 4319 751 Lapsiperheiden käytettävissä on erilaisia vaihtoehtoja pienten lasten hoidon järjestämiseksi. Vanhempainvapaakauden jälkeen perheillä on kolme erilaista yhteiskunnan tukemaa vaihtoehtoa järjestää alle kouluikäisen lapsen hoito. Lapsi voi mennä kunnan järjestämään päivähoitoon joko päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Perhe voi valita yksityisen hoitajan tai päiväkodin ja hakea yksityisen hoidon tukea. Alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmista jompikumpi voi hoitaa lasta ja saada kotihoidon tukea. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia koskevasta lainvalmistelusta. Yksityinen päivähoito on maksullista palveluntarjoajan hinnoittelun mukaan, mutta näihin kustannuksiin voi saada yksityisen hoidon tukea. Vanhemmille maksettavista taloudellisista etuuksista vastaa Kela. Päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriölle. Vastuu päivähoidon palvelujen järjestämisestä sekä yksityisen päivähoidon valvonnasta on kunnilla. Päivähoidosta peritään perheen tulojen ja koon mukaan määräytyvä maksu. Vaihtoehtoja päivähoidon järjestelyihin antavat lisäksi kunnan, seurakunnan ja järjestöjen leikkipuisto- ja kerhotoiminta sekä muu avoin varhaiskasvatustoiminta. Lisätietoja saa kunnan sosiaalitoimesta tai päivähoitotoimistosta. Kasvun kumppanit -verkkopalvelu tarjoaa tietoa lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluista sekä tukea niiden kehittämiseen. Tieto tarjotaan ammattilaisten, johdon ja päättäjien arkeen sopivaksi. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö HeiLuri liikuntakerho on asiakkaille maksuton. TERVETULOA TURUN KAUPUNGIN AVOIMIIN VARHAISKASVATUSPALVELUIHIN Kysy avoimista varhaiskasvatuspalveluista ja niiden sijainneista numerosta 02-262 5610, tai varhaiskasvatus@turku.fi, turku.fi» Kasvatus ja opetus» Lasten päivähoito, esiopetus ja leikkitoiminta» Avoin varhaiskasvatus Avoin varhaiskasvatus tarkoittaa leikkikouluja, ulkoiluleikkikouluja, leikkipuistoja ja avoimia päiväkoteja. Leikkikoulut ja ulkoiluleikkikoulut ovat suunniteltua toimintaa, jota ohjaavat koulutetut varhaiskasvatuk-sen ammattilaiset. Toiminta-aika on noin kolme tuntia. Teemat ja aiheet vaihtelevat, pitäen sisällään musiikkia, liikuntaa, kädentaitoja, satuja, seikkailua ja tietenkin leikkiä. Ulkoiluleikkikouluissa huomioimme samat teemat luovasti soveltaen. Ulkoiluleikkikoulujen toiminta ta-pahtuu ulkona, puistomaisissa, tai metsäisissä ympäristöissä. Leikkipuistotoiminta on tuttua, valvotuissa puistoissa tapahtuvaa leikkitoimintaa, jota ohjaavat 1 2 päi-vähoitotyöntekijää. Leikkikoulut ja leikkipuistot eivät vaikuta Kelan tukiin, eivätkä ole esteenä päiväkotipaikan saamiselle. Leikkikoulut ja leikkipuistot maksavat kuukaudessa 27 euroa, osaviikkoisen osallistumisen ja sisarusalen-nuksen jälkeen maksu on 23 euroa. Ulkopaikkakuntalaisille maksu on 33 Avoimeen päiväkotiin perheet voivat tulla omien tarpeidensa mukaan. Lapset ovat toiminnan ajan huolta-jiensa vastuulla. Toiminnan sisällöstä ja ohjauksesta vastaavat varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Avoin päiväkoti on maksuton. Keräyslupa: Poliisihallitus 2020/2013/2544. Voimassa 1.1.2014-31.12.2015 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Auta lapsia ja perheitä, jotka kärsivät kriisialueilla! Lahjallasi Pelastakaa Lapset voi hankkia hädänalaisille ihmisille hygieniapaketteja, jotka sisältävät esimerkiksi ämpärin, hammasharjoja, pyyhkeitä ja saippuaa. Hanki läheisellesi aineeton lahja osoitteessa: www.toivekauppa.fi Hygieniapaketteja katastrofialueille 70
20 21 Lapset ja arki Kuva Jussi Vierimaa Seurakunnissa tapahtuu Sormiruokailusta on viime aikoina puhuttu paljon. Mitä tällä tarkoitetaan ja miten se käytännössä onnistuu. Apua elämäntilanteisiin Perheasiain neuvottelukeskus auttaa perheitä. Puhelin 040 341 7249. Puhelinajat ovat ma-pe klo 9.00-10.00. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, osoite: Eerikinkatu 1 A 17 Palveleva puhelin 01019-0071 tarjoaa keskusteluapua missä tahansa mieltä askarruttavassa tilanteessa. Palvelevan puhelimen numero on 01019-0071. Palveleva puhelin vastaa su-to klo 18-01, pe-la klo 18-03. Soitto maksaa paikallispuhelumaksun verran. Lapsen kanssa seurakuntaan L www.palvelevanetti.fi Palveleva netti on kirkon ylläpitämä verkkoauttamispalvelu. Voit lähettää sinne nimet- apsi on seurakunnassa kallisarvoi- liikkumista, käsillä tekemistä ja taiteen il- tömänä ja luottamuksellisesti viestin, jossa nen aarre. Hänellä on oikeus olla maisemista. Seurakunnissa järjestetään voit kertoa mieltäsi painavista asioista. Vastaajat ovat tehtävään koulutettuja vapaaeh- juuri sellainen tyttö tai poika kuin myös paljon perhetapahtumia ja perheju- hän on. Jokainen lapsi on sellaisenaan malanpalveluksia. Kaikki lapsiperheet ovat arvokas, kaunis, ihana ja pyhä, Jumalan tervetulleita toimintaan. luoma ihme. Seurakunta kutsuu elämän Lapsi tuo perheeseen suunnattomasti ihmettelyyn lapsen mukana vanhemmat, iloa ja onnea, ja samalla työtä, vaivannäköä ja sisarukset, väsymystäkin. Vanhempi saa tukea jaksami- isovanhemmat, kummit ja muut lapselle läheiset ihmiset. Perhekerhoissa vanhemmilla on mahdollisuus tutustua ja jakaa arkea samalla, Kaikki lapsiperheet ovat tervetulleita toimintaan mukaan. toisia. Myös he toimivat nimettömästi. Palve- erilaiset kunnan perhetyöntekijältä tai diakonilta. elämän. Lue lapsellesi iltarukous, käy läpi ongelmat, sairaudet tai hengelliset kysymyk- päivän tapahtumia ja kerro sinulle tärkeistä set. Diakonian palvelut ovat luottamuksellisia kemuksia. Päiväkerhot ovat kasvupaikkoja Iltarukouksessa pyydetään lapsen elämään asioista. On turvallista tietää, että Jumala ja kaikkien käytettävissä. Katso yhteystiedot 3-5-vuotiaille ja niiden arki on leikkimistä, parhaita mahdollisia asioita: siunausta, pitää aina huolta koko perheestä. oman seurakuntasi nettisivuilta. Perhekerhot Perhekerho ma klo 9.30-11.30 seurakuntakeskuksessa Musakatit ma klo 9-11 Nuhjalan kerhotilassa. Rytmitassut to klo 9-11 Ruonan kerhotilassa. Vauvakerho ma klo 13.30-15.30 seurakuntakeskuksessa. Vauvoille värikylpyä kerran kuukaudessa. Pyhäkoulut yli 3-vuotiaille su klo 10-11 saarnan aikana Naantalin kirkon sakastissa. Muut tilaisuudet Lapsiparkki 10kk-5-vuotiaille lapsille pe klo 12-15 seurakuntakeskuksessa, var. 040 130 8321. Aviopariryhmä alkaa to 5.3. klo 18 seurakuntakeskuksessa. Iloinen perhehartaus su 22.3. klo 16.30 Velkuan kirkossa. Pääsiäisvaellukset ke 25.3.-pe 27.3. aamupäivisin kirkossa. Perhemessu su 29.3. klo 10 Naantalin kirkossa. Lisätietoja tapahtumista: www.naantalinseurakunta.fi Akkojen lataus nyt lähtevät alle 50v. naiset lataamaan akkuja. ke 25.3. klo 17-21 Viherlahden leirikeskuksessa. Mukavaa yhdessä tekemistä, jutustelua ja iltapalaa sekä hiljentymistä. Iltapalamaksu 5. Tiedustelut, Johanna Salonen 044-7160 370 Värikylpy -Ihmettelyn iloa ja helliä hetkiä Perhetalossa torstaisin ajalla 5.-26.3. klo 10-11 lapset 6kk-12kk. torstaisin ajalla 9.-30.4. klo 10-11 lapset 13kk-24kk. Ryhmään mahtuu 8 vauvaa. Hinta 20. Ilmoittautuessasi kerro lapsen nimi ja ikä, mahdolliset allergiat ja puhelinnumerosi. Lisätiedot johanna.salonen@evl.fi Leikkipuisto toimintaa 4-5 vuotiaille Pappilan perhetalon pihassa (Kirkkoherrankuja 2) to 9.4., 16.4., 23.4., 30.4. ja 7.5. klo 13.30-15.30 Ryhmään otetaan 10 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen @-osoitteeseen johanna.salonen@evl.fi. Kevät 2015 Tässä poimintoja keväästä. Lue lisää netistä. Lue lisää: www.raisionseurakunta.fi hyvän otteen nyrkillä, mutta ruokaa jää myös ulkopuolelle mutusteltavaksi. Turvallisuus edellä Sormiruoka on sopivaa jo pienelle lapselle kunhan muistaa muutaman perusasian. Lasta ei koskaan saa jättää yksin ruoan kanssa. Selkeän tukehtumisvaaran aiheuttavia ruokia eli kovana suussa pysyviä pieniä paloja (pähkinät, kuorimattomat ja kokonaiset viinirypäleet jne.) ei tule laittaa edes lapsen ulottuville. Ruoka-aineita valittaessa kannattaa noudattaa neuvolan suositusta siitä, missä ikävaiheessa mitäkin saa lisätä pienen lapsen ruokavalioon. Ja vaikka sormiruokailun aloittaisi heti lapsen osatessa istua tukevasti, imetykseen ja äidinmaitoon liittyvät suositukset pätevät silti. Sormiruokailu kehittää lasta erilaisten ruokien maistelijana. Lisäksi motoriset taidot, kuten esimerkiksi pinsettiote, kehittyvät lapsen käyttäessä omia käsiään syömiseen. Tämän jälkeen lapsi nauttii vaikkapa marjojen tai rusinoiden poimimisesta lautaselta, ja samalla syömisestä tulee hauskaa. Koska aloittaa? Lasten motoriset taidot kehittyvät hyvin eri tahdissa. Kuitenkaan ei ole mitenkään haitallista antaa neljä- viisikuisen kokeilla, saako omalla kädellä poimittua sopivia paloja hedelmää tai vihannesta. Jos lapsi ei ole motorisesti valmis puremaan palasta, hän todennäköisesti vain imeskelee tai sylkäisee palasen pois. Mitään haittaa sormiruoan tarjolle asettamisesta ei siis ole, kunhan joku aikuinen koko ajan seuraa ruokailua vierestä. Lapsi opettelee ruokailua itse omassa tahdissa Kaiken taustalla on ajatus lapsentahtisesta ja tahtoisesta ruokailutilanteesta, jossa lapsi itse päättää mitä hän syö, kuinka paljon hän syö ja lisäksi miten hän syö - eli yleensä sormin. Sormiruokailussa tavoitellaankin kaikille miellyttävää ja positiivista ateriointikokemusta. Lasta ei syötetä tai pakoteta syömään, vaan hän poimii itse suuhunsa eteen asetettuja pieniä ruokapaloja. Aikaa toki kuluu ja sotkua syntyy, mutta se kuuluu asiaan Artikkelin laatija: Valio Oy! elämänkysymykset, ihmissuhdeasiat, yksinäisyys, taloudelliset Pappilan Perhetalo avoinna Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9-12 seurakuntatalon alakerrassa, kaikille avoin kohtaamispaikka, jossa lauletaan, leikitään, askarrellaan ja hiljennytään yhdessä. Perhetaloon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tarjolla on hyvä olla monipuolisesti erilaisia ruoka-aineita. Lapsi saa itse päättää, mitä hän haluaa syödä. Ruokaa ei tule laittaa lapsen suuhun, ja toisaalta suusta saa sylkeä ulos kaiken, mikä ei maistu. Seuraavalla kerralla maku on jo tutumpi, ja ruoka-aine saattaakin olla lapsen mielestä hyvää. Ruoka tulee pilkkoa lapsen nyrkkiin sopiviksi paloiksi tai suikaleiksi: pitkulainen malli on siksi hyvä, että siitä saa mitä se on ja kuinka aloittaa? Diakonia on sinua varten, kun mieltäsi as- turvaa ja rakkautta. Ne kantavat lasta läpi Päiväkerhot Seurakuntakeskuksessa (Piispant. 2): ti klo 9-12 (3-5 v.), ke klo 12-15 kerho (3-5 v.), to klo 9-12 (3v. -), to klo 12.30-15.30 (3-5 v.). Ilm. 040 130 8321. Nuhjalan kerhotilassa (Isotalont. 9): ti ja to klo 8.30-11.30 (yli 3-v.). Ilm. 040 130 8324. Ruonan kerhotilassa (Kurkelank. 2): ma klo 9-11 (yli 2 v.). Ilm. 040 130 8322 tai 040 130 8325. Tai netissä: www.naantalinseurakunta.fi/ilmoittautuminen Heti alussa on turha odottaa, että lapsi söisi paljon: sormiruokailu vaatii kärsivällisyyttä. Unohda siis hoputtaminen ja anna lapsen tutustua erilaisiin ruoka-aineisiin omaa tahtiaan. Tällä kertaa ruoalla leikkiminen on sallittua ja jopa suotavaa se on yksinkertaisesti lapsen tapa oppia. Sormiruokailu Diakonia perheasian neuvottelukeskuksesta tai seura- kun lapsi saa iloisia leikin ja tekemisen ko- On tärkeää, että lapsi istuu pystyasennossa. Jos on tarpeen, tue häntä vaikkapa tyynyllä. Sormiruokailun aloittaminen kuitenkin vaatii, että lapsi osaa istua tukevasti itse pelkkä tyynyn tuki ei riitä, vaan se on vain apuna asennon pysymisessä. Neuvolat suosittelevat istumaasennossa syömistä tai syöttämistä vasta sitten, kun lapsi on puolivuotias. levan netin käyttö on maksutonta. karruttavat seensa ja kasvatustehtäväänsä esimerkiksi Ohjeita sormiruokailun aloittamiseen OZBABYSTA KAIKKI TARVITTAVA VAUVAPERHEILLE JA SELLAISIKSI HALUAVILLE. Kaarinan kirkossa Vain Elämää luentosarja vanhemmille su 1.3. klo 16 Vastuullinen vanhemmuus on lapsen vapaus, Florence Schmitt, vaativan erityistason yksilöja perhepsykoterapeutti su 22.3. klo 16 Lapsen hyvän itsetunnon avaimet, Saija Westerlund-Cook, ICDP-kouluttaja su 22.4. klo 18 Taito olla yhdessä ja elää, Linnea Karlsson, lapsi- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Helatorstain kirkonrotan seikkispäivä Seikkailupuistossa 14.5. klo 10-15. Toimintaa koko perheelle mm. Siina & Taikaradio -duo, kasvomaalausta, kirkkohetki, tarjolla keittoa. Vapaa pääsy! Kolmekymmentä perhekerhoryhmää Turussa ja Kaarinassa! Perhekerhossa on mahdollisuus jakaa kuulumisia, levähtää hetki kahvikupin ääressä, tavata ja tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin. Olem Kirkonrotan seikkispäivässä esiintymässä Siina & Taikaradio -duo Kerhoissa on monipuolista ohjelmaa perheiden toiveiden mukaan. Henrikin kirkon, Lausteen ja Koivulan kerhot toteutetaan yhdessä Turun kaupungin kanssa ja niissä on tarjolla aamupalaa. Löydät perhekerhot osoitteesta: www.kirkonrotta.fi Lue lisää: www.kirkonrotta.fi Tykkää! /kirkonrotta TUOTEMERKKEJÄMME MM. REIMA MOLO TICKET TO HEAVEN BABY JOGGER STOKKE CYBEX AVENT BABYDAN MANDUCA BRIO HARTAN CHICCO me m uutt Läns anee ikes t kuk seen. Laadukkaita tuotteita hyvään hintaan. Tarjouksia joka viikko. Lastentarvikeliike OzBaby - ozbaby.fi Viilarinkatu 1, Länsikeskus, Turku. ma-pe 10-18, la 10-15 Paritalohuoneistot 4h+k+s Pinta-ala m² Asomaksu Vastike /kk 101,0 42.190 950 Luhtitalohuoneistot 3h+kt+s 4h+k+s Pinta-ala m² 67,0 Asomaksu 28.632 Vastike /kk 639 85,5 34.711 774
22 23 Lapset ja lemmikit Luonto. 1. =71 2 1 - #% / '. # $! / $( &'! $$ && & "*&" $$ &*% ** - koira on syytä totuttaa hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. Kun koira on omassa pesässään, sinä voit olla rauhallisin mielin tietäen, että lapsesi voi liikkua turvallisesti ja samalla koira saa pitää oman turvapaikkansa. Koirat ja K lapset un perheessä on koira, kehittyy lapsille vastuuntuntoa jo pienestä pitäen. On osoitettu, että koirien kanssa kasvaneet lapset ovat aikuisina muita sosiaalisempia, sekä ihmisten, että eläinten kanssa. Heillä on usein myös parempi kommunikointitaito eikä heille kehity niin helposti eläinperäisiä allergioita. Lapset saattavat kuitenkin olla aivan liian innokkaita solmiessaan suhteita lemmikkiin. Niinpä aikuisen ohjeistusta tarvitaan, varsinkin jos lapset ovat kovin nuoria. Vauvat Kun kyseessä on pikkuvauva, koiran suhtautuminen häneen riippuu sen geeneistä, luonteesta ja kokemuksista. Minimoidaksesi ongelmia, varmista, että koiran makuupaikka, ruokakuppi, vesiastia, lelut yms ovat rauhallisessa paikassa. Jos tarpeen, vaihda näiden sijaintia (jos esimerkiksi koiran huoneesta on tullut lastenhoitotila). Kun lapsesi alkaa taapertaa, koirasi haluaa levätä ja ruokailla rauhallisessa paikassa. Voit vaikkapa asentaa koira-lapsi portteja tai voit järjestää koirallesi oman häkkialueen. Siihen Vauvan tulo muuttaa koirasi reviirin normaalia tuoksua ja tämä saattaa aiheuttaa koiralle tunnemyllerryksiä. Joku koira voi murjottaa, joku kiihottuu ja joku haluaa entistä enemmän huomiota. Koiraa rentouttavia feromonivalmisteita saa eläinlääkäreiltä ja niitä voi sijoittaa koiran uusiin elintiloihin jo ennen vauvan tuloa. Makupalat ja huomionosoitukset vauvan läsnäollessa auttavat koiraa yhdistämään mukavat asiat vauvaan! Koiraa ei pitäisi hyväillä tai lohdutella, kun on huolissaan vauvan ja koiran suhteesta, se vain lisää koiran hermostuneisuutta. Sen sijaan voit odottaa koiran rauhoittumista tai leikkiä sen kanssa toisessa huoneessa. Useimmiten koira kuitenkin ottaa lastenhoitajan roolin, ja tästä on paljon hyötyä lapsen varttuessa koira on kasvuikäiselle sekä suojana että leikkikaverina. Vältä syöttötuolin muuttumista koiranruokintapaikaksi, älä opeta koiraasi odottamaan putoilevia ruoanmurusia! Vanhemmat lapset Useimmat koirat pitävät vauvoista, koska ne tuovat kotiin enemmän vieraita ja samalla myös lisää huomiota koiralle! Lapsen kasvaessa itsenäisemmäksi ja liikkuvammaksi uutuudenviehätys alkaa hävitä. Ryömivä vauva voi yllättää koiran ja vauvan kiljahdukset ja parkaisut voivat olla koiran mielestä pelottavia... @18=. @18@. @18<! %''% ' 9. '!! &!/ #' / 3794 ;?>: ::@9 )))/ &!/ 0 $$ &*% % '% Oma turvapaikka on nyt koiralle tarpeellisempi kuin koskaan. Koira ei pidä siitä, että sitä jahdataan vaikka jahtaaja olisi omistaja, joka haluaisi olla sille ystävällinen. Vielä vähemmän koiraa miellyttää pienen taaperon periksiantamattomuus. Vanhempien tulee neuvoa lapsia koiran käsittelyssä kunnes he ovat varmoja, että lapset ovat riittävän vanhoja ymmärtääkseen lähestyä koiraa rauhallisesti ja käsitellä sitä hellästi. Lasten pitää myös osata lukea koiraa: haluaako se lapsen lähestymistä vai ei. Lapsi ei liioin saa nostaa koiraa ennen kuin on riittävän vahva pitämään sitä kunnolla. Pallojen ja lelujen heitteleminen, istuminen hiljaa koiran vieressä ja silittäminen, jos koira niin tahtoo, ovat loistavia tapoja tutustuttaa lapsi koiraan ja opettaa hänelle toisten luontokappaleiden erilaisten mielialojen kunnioittamista. Tee näistä kokemuksista nautinto sekä lapselle että koiralle, kehu ja kiitä molempia ja anna koiralle makupala. Näin autat niitä muodostamaan välilleen oikealaisen suhteen. Vanhemmille lapsille kannattaa opettaa, miten koiraa koulutetaan ja näin jakaa vastuuta ulkoiluttamisissa ja treeneissä. Lähde: Nestle/ Purina Avoinna: ark. 9-18, la 9-14 Raisio, Purokatu 9 p. 044-7005 305 ekotila.fi Jos ulkona pyryttää, sisustetaan ja leikitään kotona. kevään merkkejä havainnoimaan Kierrätyspyöräverstas Recykkeli Lasten kanssa Recykkelistä saat kunnostetut kierrätyspyörät ja pyörähuollot edullisesti. Joskus sen odotus tuntuu tavattoman pitkältä, mutta usein se lopulta tulee nopeammin kuin arvaatkaan Kevät! Ja sen myötä Luonto-Liiton Kevätseuranta. L uonto-liiton Kevätseurannassa tutkitaan kevään edistymistä keväisten eläin- ja kasvilajien avulla. Osallistua voi kuka tahansa luonnosta kiinnostunut. Kevätseurannassa havainnoidaan usein myös muita keväisiä ilmiöitä. Tänä vuonna kirjataan ylös havaintoja muun muassa ensimmäisistä jätskitötteröistä ulkona! Lasten kevätseurantamateriaali on suunnattu alakoululaisille, ja sopii hyvin myös eskari-ikäisille sekä koko perheen yhteisille luontoretkille. Lasten kevätseurannassa tarkkaillaan 12 tutun ja helpon lajin saapumista Suomeen. Nuorten ja aikuisten Kevätseurannassa havainnoitavia lajeja on runsaasti. Kaikkia seurantalajeja ei tarvitse tuntea, ja yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita. Molemmista materiaaleista löytyvät perinteiset vakiolajit ja tänä vuonna lisäksi ideoita etenkin keväisen kaupunkiluonnon tutkimiseen. www.sealife.fi Sukella seurassamme satojen miljoonien vuosien taa! Tivolitie 10, 00510 Helsinki - info@sealife.fi - 09 5658 200 Kevätseurantaretki pienten lasten kanssa voi olla vaikkapa kävelylenkki lähipuistossa tai kotipihalla. Tärkeintä ei oikeastaan ole niinkään lajien tunnistaminen vaan se, että lapsi herkistyy havainnoimaan luontoa ja saa mukavia luontokokemuksia. Kevään ensimmäiset leskenlehdet ja ensimmäinen sitruunaperhonen voivat pienelle lapselle olla ihmeellisiä valopilkkuja muuten vielä karulta näyttävässä ympäristössä. Kevään edetessä luonnon tahti vain kiihtyy. Kevätseurantaretkellä kannattaa käydä esimerkiksi parin viikon välein, jotta kevään eteneminen ei livahda ohitse. Samalla oma lähiympäristö tulee lapselle tutuksi ja tärkeäksi. Kysy myös lastenpyöriä! Kevätseurantamateriaaleja voi tilata Luonto-Liiton toimistosta osoitteesta materiaalit@luontoliitto.fi. Kannattaa toimia pian lasten kevätseurantamateriaalit loppuvat lähes joka vuosi kesken! http://www.kevatseuranta.fi/lapsille/ Verstasmyymälä Myymälä Laiskan Kirppis Kärsämäentie 35 20360 Turku Vanha Hämeent. 29 20540 Turku 050 432 7795 040 704 8879 www.tsemppi.net/recykkeli Sieppo, Suome n ainut lasten luon vie sinu tolehti, t kuusi k ert seikka aa vuodessa iluun metsie nv varjoih ihreisiin in ja vesien sinisiin saloih in. Tilaa Sieppo tai liity Luonto-Liiton jäseneksi. (lehti sisältyy jäsenyyteen) http://www.luontoliitto.
24 25 Lapset ja läheisyys omille teilleen. Kun lapsi hakeutuu syliin, hän tarvitsee sitä. Syli suojaa aivoja Luonteva läheisyys sopii myös nukkumisjärjestykseen. Ihmisen historiassa perheet ovat aina nukkuneet lähekkäin eikä se ole estänyt suvunjatkamista. Hemmottelua huomattavasti suurempana vaarana Jukka Mäkelä näkee pahan sylin. Se on syli, joka on ennakoimaton, väkivaltainen ja pelottava paikka. Lapsen houkutteleminen läheisyyteen ja sen läheisyyden väärinkäyttäminen on julmimmillaan seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa ja ehdottoman tuomittavaa. Kun pelkotilanne on kohtuuton, lapsen aivot ikään kuin jäävät jumiin ja lapsi saattaa jähmettää itsensä, toimia kuin ei olisi paikalla, Mäkelä jatkaa. jähmettyminen on yksi stressitilan muoto ja liittyy usein pelkoon tai traumaattiseen tilanteeseen. Hermosto kytkeytyy alivireystilaan. Aivot tavallaan sulkevat itsensä. Vauvan mielihyvää käsittelevät aivoalueet syttyvät toimimaan, kun tuttu aikuinen hymyilee. Ota lapsi syliin. Lapsen aivot tarvitsevat sitä lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan. Syli rauhoittaa aivoja ja suojaa niitä liioilta virikkeiltä. Rakastavat vanhemmat tietävät sen: pieni tarvitsee sylin. Lapsi vuoroin vinkuu syliin, kiehnää sylissä tai kurkottelee pois sylistä palatakseen sinne taas. Jos syli siirtyy kauemmaksi, lapsi hätääntyy. Syli on lapsen turvapaikka ja kasvun kehto. Kasvaville aivoille syli on korvaamaton kokemus. Monet tuoreet tutkimukset osoittavat, että aivojen myönteiset tunnealueet kehittyvät parhaiten läheisyydessä ja yhteydessä toisiin ihmisiin. Syliä ja läheisyyttä riittävästi saanut lapsi kasvaa todennäköisemmin yhteistyökykyiseksi ja toisten seurasta nauttivaksi. Hänen on helpompi luoda onnellista elämää itselleen ja ympäristölleen. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tiivistää sylin aivoja kehittävät elementit kahteen ydinasiaan: vuorovaikutukseen ja kosketukseen. Niiden kautta vauvan aivot rauhoittuvat ja kykenevät jäsentämään maailmaa. Mäkelä muistuttaa, että vauvalla on vain alkeellinen kyky rauhoittua yksin. Hän tarvitsee tueksi aikuista. Sen sijaan vauvalla on luontainen taipumus stressi- eli valppaustilaan. Ihminen on ollut luonnossa enemmän saaliseläin kuin saalistaja, joten pelko ympäristöä kohtaan on ollut tervettä. Luonto on ohjelmoinut vauvan olemaan varuillaan uusien aistimusten edessä, Jukka Mäkelä toteaa. Kun pieni lapsi pelkää uutta tilannetta tai säpsähtelee kovia ääniä, hänessä aktivoituu stressihermosto eli elintoimintoja kiihdyttävä hermostojärjestelmä. Sen synnyttämässä valppaustilassa aistit tekevät havaintoja ja ottavat vastaan virikkeitä. Uutta, jäsentymätöntä tietoa tulee paljon, joten hermosto käy kovilla kierroksilla. Tämä tila ei saisi jatkua liian pitkään. Jotta aivot voivat kehittyä tasapainoisesti, ne tarvitsevat valppaus- eli stressitilan vastapainoksi rauhoittumistilan. Jos virikkeitä tulee koko ajan lisää, lapsen aivot eivät pysty järjestämään tietoa. Stressitilassa ei muodostu uusia yhteyksiä. Aivot eivät pysty hyödyntämään kokemaansa. Jukka Mäkelä pitääkin pikkulasten kohdalla suurempana vaarana liiallista virikkeiden määrää kuin niiden puutetta. Liian suuri määrä tapahtumia aiheuttaa aivoissa kiihtymystilan, jolloin aivot ikään kuin joutuvat ylikierroksille. Lapsi saattaa tulla ylivilkkaaksi ja menettää kyvyn rauhoittua. Pitkäaikainen stressitila myös karsii jo muodostuneita yhteyksiä ja vähentää oppimista. Mäkelä muistuttaa, että lapsikohtainen ero on suuri. Se, mikä on yhdelle sopivasti, on toiselle liikaa. Jokaisen lapsen ei tarvitse suorittaa tai harrastaa. Lasta kannattaa uskoa. Se, mitä hän sanoo, on yleensä totta. Erityisherkälle vähempikin voi olla liikaa. Paras tapa turvata lapsen aivojen suotuisa kehitys on sopiva vaihtelu. Lapsi tarvitsee sekä virikkeitä että rauhoittumistilaa. Hermojärjestelmän kuuluu aaltoilla tilasta toiseen. Toiminnan ja stressitilan vastapainoksi tarvitaan rauhoittumishetkiä. Vasta turvaa kokiessaan lapsen aivot voivat käsitellä aistimuksia uuteen muotoon eli järjestää niitä tiedoksi. Television, tietokoneiden ja tablettien viriketulvassa on yhä tärkeämpää suojata aivoja ja varmistaa niille riittävä määrä rauhoittumistilaa. Sylissä pito on keinoista väkevin, koska silloin rauhoittavia viestejä kulkee aivoihin useita kanavia pitkin. Kenties tärkein elementti on kosketus. Kosketusaistimukset kulkevat aivoihin ja sydämeen aivan omia, erityisiä kanavia pitkin eikä mikään muu voi korvata kokemusta kosketuksesta. Hyvä, lempeä kosketus viestii suojaa ja antaa aivoille signaalin, että nyt voi rauhoittua. Eläinkokeissa on havaittu, että kosketuksen puute tai sen rajoittaminen aiheuttivat leikkiikäisissä poikasissa levottomuutta, lyhytjänteisyyttä ja toisten kiusaamista, Mäkelä summaa. Aivojen ydinmekanismit ovat samanlaisia ihmisillä ja eläimillä. Kosketusta tarvitaan, jotta luottamuksen ja sosiaalisen kiinnostuksen välittäjäaineita erittyy runsaammin. Lapsen kyky rentoutua syliin on taito, joka syntyy vuorovaikutuksessa. Sylihetkessä lapsi ja aikuinen ovat luontevasti vuorovaikutuksessa keskenään. Vaikka vauva ei osaa puhua, hän osaa silti antautua vuorovaikutukseen. Jo vastasyntyneellä vauvalla on anturit, joilla hän tunnistaa, ollaanko hänen kanssaan yhteydessä. Vauva aistii sylissä lämmön, kosketuksen, liikkeen ja äänet. Aikuisen lepertely, heijaaminen ja rytminen puhuminen viestivät vauvalle, että häneen etsitään yhteyttä. Vauvalle kuuluukin leperrellä, sillä he aistivat korkemmat äänet ja muuttuneen rytmin herkemmin. Ihmislajille on ominaista äänitaituruus. Ääntelyt ja lepertelyt kutsuvat vauvaa yhteyteen, Jukka Mäkelä sanoo. Vauvan mielihyvää käsittelevät aivoalueet syttyvät toimimaan, kun tuttu aikuinen hymyilee. Yhdessä aikuinen ja vauva voivat käynnistää ilmeiden, eleiden ja äänteiden rytmisen ketjun. Samantahtisuus on yksi vahvimpia hyvän olon tunteiden lähteitä. Vähitellen vauva voi sisäistää yhdessä koetun omaksi kyvykseen kokea myönteisiä tunteita, Mäkelä summaa tutkimuksia. Mäkelä kuvaa vastasyntyneen vauvan aivoja mahdollisuuksien pakettina : vauva on saanut perimissään geeneissä oman toimintansa mahdollisuudet, alttiudet ja rajoitukset. Ympäristön toiminta vahvistaa näitä taipumuksia ja muokkaa hermostoa ja aivoja. Toimintamallit syntyvät opituista kokemuksista. Ilon, mielihyvän ja turvallisuuden kokemusten seurauksena vauvalle syntyy turvallisuudentunne ja kyky nauttia yhteydestä toisiin. Se luo pohjan myös sosiaaliselle taitavuudelle ja avaa polkuja menestykselle. Ihminen on yhteisölaji ja yhteistoiminta on ihmisyyden keskeisin taito. Jo vauvoilla ilmenee kiinnostus toisia kohtaan ja halu yhteyteen, Jukka Mäkelä sanoo. Mäkelä kumoaa ajatuksen ihmisen myötäsyntyisestä pahuudesta. Empatian kyky on synnynnäinen. Jo pieni lapsi haluaa auttaa toista ja on kiinnostunut siitä, miten toisia kohdellaan. Ihmiselle on ominaista toivoa toisiltaan oikeudenmukaista käytöstä, Mäkelä toteaa. Voiko lasta pitää sylissä liikaa? Entä jos hänestä kasvaa hemmoteltu lapsi? Mäkelä torjuu mahdollisuuden. Jos sylissä pitäminen tapahtuu lapsen ehdoilla eikä aikuinen painosta lasta läheisyyteen omien tarpeidensa vuoksi, terve lapsi osaa lähteä sylistä Juuri hermoston ja aivojen muovautuvuuden ansiosta jotkut lapset kykenevät selviämään hengissä ja toimintakykyisinä uskomattoman vaikeissa olosuhteissa. Tutkijat nimittävät tätä ominaisuutta joustavaksi kestävyydeksi. Mutta on vaikeissa oloissa selvinneillä lapsilla toinenkin yhteinen piirre. Heillä on ollut ainakin yksi aikuinen, joka on nähnyt heidät, jutellut heille, ollut kiinnostunut ja ehkä ottanut syliin. Se on voinut olla oma opettaja tai vaikka kulmakunnan kauppias. Siksi kannattaa muistaa, että yksikin hyvä ihminen lapsen elämässä voi vaikuttaa paljon. Se näkyy aivoissa asti, Mäkelä summaa Teksti Outi Reinola Artikkeli on julkaistu Kirkko ja kaupunki -lehdessä 2/2015 (14.1.). Jukka Mäkelä
26 27 Kengät jalkaan ja menoks Lapsiparkki Tuo lapsesi leikkimään koulutettujen ohjaajien kanssa shoppailusi ajaksi! 3 /30 min 2. leikkitunti 4 /h SATUHETKET KIRJASTOISSA Kirjastoissa järjestetään monenlaisia satuhetkiä. Katso aikataulu kirjastojen nettisivuilta. Satutunnit ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. KEVÄT! KEVÄT! KEVÄT! TOHTORI TÖTTERÖN KOKEMUSKESKUS SEIKKAIOLUPUISTOSSA Sunnuntaisin 1.3., 22.3. ja 12.4. klo 13 15 Tule kokeilemaan miten raketti lentää, miten ääni syntyy, miten painavaa ilma on, miten hauskaa onkaan tutkailla kaikkea. Koko perheen avoin tiedetyöpaja, jonne voi pistäytyä hetkeksi tai pidemmäksi aikaa. Ei ennakkoilmoittautumisia Ohjaus: Mikko Pitkäniemi Meillä voit järjestää myös synttärit! Kevättuuli on lasten oma kevätseuranta. Kevään tuloa tarkkaillaan seuraamalla 12 helpon ja tutun lajin saapumista eri puolille Suomea. Havainnot kirjataan kevätkortille, joka palautetaan kesäkuun aikana täytettynä Luonto- Liittoon. Kaikkien havaintonsa lähettäneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja. www.kevatseuranta.fi/lapsille LOMALLE TUETUSTI Hyvinvointilomat ry haluaa mahdollistaa, että jokaisen lapsen, oikeus virkistävään lomaan toteutuu. Hyvinvointilomat järjestää tuettuja lomia eri tyyppisissä lomakohteissa. On luonnonläheisiä lomakoteja ja isompia lomakeskuksia, urheiluopistoja sekä kylpylähotelleja. Lomatuki myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein, korkeintaan kahden vuoden välein. www.hyvinvointilomat.fi Valvottu ja turvallinen Lapsiparkki Mukava 2 8-vuotiaille lapsille. Löydät meidät Myllyntorilta, BR-lelujen naapurista. Lisätiedot: 02 332 4140 www.kauppakeskusmylly.fi Julkaisija: LK-media Sarkalankuja 5, 21620 Kuusisto p.0400-932 994. katri.lindberg@lk-media.fi Ilmestyminen: Kolme kertaa vuodessa Turun talousalue Kolme kertaa vuodessa Helsinki Painopaikka: Salon lehtitehdas Valmistettavat ja vedostettavat aineistot viikkoa ennen ilmestymispäivää. Valmisaineisto ilmestymisviikon maanantaihin klo 12 menessä. (Tilausvaraus edelliseen perjantaihin mennessä.) Mikäli ilmoitusvaraus peruuntuu pidätämme oikeuden periä asiakkaalta 60% ilmoituksen verottomasta hinnasta. Tekniset tiedot: Painopinta-ala 260x360, Tabloid Palstat 6 Palstaleveydet 1 palstaa 40mm 2 palstaa 84mm 3 palstaa 128mm 4 palstaa 172mm 5 palstaa 216mm 6 palstaa 260mm Paperi Erikoissanomalehtipaperi 52g/m2 Erikoisvaalea ISO 80% Väri 4/4 Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheuttuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei julkaista tuotannollisista tai vastaavista syistä johtuen. Lehti ei vastaa epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä johtuneista painovirheistä, eikä anna hyvitystä vähäisistä painovirheistä, joka ei vaikeuta ilmoituksen käsittämistä, eikä vähennä sen mainosarvoa. Lehden vastuu ilmoituksen virheistä rajoittuu korkeintaan ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Turun Seudun Yksityiset Päivähoitajat ry jäsenhoitajat tarjoavat lasten perhepäivähoitoa Turussa ja lähikunnissa Tiesitkö että yksityisen päivähoitopaikan voit valita yli kuntarajojen valinnan teet sinä sopimuksen teet hoitajan kanssa hoitomaksuun saat tukea kelalta löydät osoitteesta www.paivahoitajat. www.paivahoitajat. Turun Seudun Yksityiset Päivähoitajat ry
28 Seikkailupuisto on lapsiperheiden oma paikka Seikkailupuisto on Turun kaupungin ylläpitämä lasten ja perheiden toimintakeskus, joka sijaitsee Kupittaanpuiston laidalla. Seikkailupuiston toiminnan lähtökohtia ovat luova toiminta ja mielikuvitus, yhdessä keksiminen ja kokeminen sekä monipuolinen taideharrastus. Puistoalue on aina avoinna ja sinne on vapaa pääsy. Ulkoleikkivälineiden ohella, Seikkailupuisto tarjoaa monipuolista ohjelmaa lapsiperheille. Harrastusryhmien lisäksi puistosta löytyy paljon avointa toimintaa, johon voi osallistua silloin kuin se itselle parhaiten sopii. Viikottain kokoontuviin Teatterimuskarin ja Pienten sirkustähtien ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Ryhmienikäjaottelu on suuntaaantava: myös eri-ikäiset sisarukset voivat osallistua samaan ryhmään. Monella tämän päivän isällä ja äidillä on omia muistoja Seikkailupuiston kädentaitopajoista. Sunnuntain ateljeepajassa muovaillaan savea, huovutetaan ja kokeillaan monia muita kädentaitoja vaihtuvien teemojen mukaan. Perheen pienimmät taitelijat voivat osallistua värikylpytyöpajoihin omissa ryhmissään. Mediapaja puolestaan antaa mahdollisuuden tutustua median maailmaan monipuolisesti erilaisten kerhojen kautta. Seikkailupuiston teatteri on antanut monille lapsille ensikosketuksen esitysten maailmaan. Ammattilaisten toteuttamat teatteri-, tanssi- ja sirkusesitykset sekä lastenmusiikkikonsertit tarjoavat korkealaatuisia elämyksiä koko perheelle. Oman värinsä Seikkailupuiston toimintaan tuovat erilaiset tapahtumat, joita järjestetään ympäri vuoden. Kesäkaudella vehreä puistoalue on koko perheen yhteinen retki- ja piknikpaikka. Kesän suursuosikkeja ovat mm. Liikennekaupunki, pomppulinna, suihkusieni sekä puiston halki kiermuteleva puro. Seukkailupuisto Kupittaankatu 2, 20520 Turku 044 907 2986 Toimisto avoinna arkisin klo 9-15