SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA HELSINGISSA KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA.

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. 6. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 9. HELSINGISSA 9. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA.

. M aanviljelys. Kylvö. Seuraavassa esityksessä 9 vuoden kylvöstä ja sadosta on vertauksen vuoksi otettu huomioon myöskin vuosi 90 sekä viisivuotisjakso 906 90 ja kymmenvuotisjakso 896 90. K ylvöm äärät olivat koko maassa v. 9: Vehnän... 7,0 hehtolitraa R u k iin...,78» Ohran 9,6» Kauran...,48,77» Sekaviljajn... 9,9» Yhteensä korsiviljaa,66,7 hehtolitraa P eru n o id en...,00,0» Vuonna 90 sekä keskimäärin vuosittain viisivuotiskautena 906 90 ja kym m envuotiskautena 896-90 olivat kylvömäärät, hl: Keskimäärin 90. 906 90. 89690. V eh n ä n... 6,490 6,67 7,09 Rukiin,8 0,80 60,06 O h r a n.,..., 4,966 8,9 K au ran...,97,0,94,0,6,70 Sekaviljan...,60 9,0,4 Yhteensä korsiviljaa,0,9,0,0,64,406 P erun oid en,9,74,0,0,06,7 Korsiviljan viljelys on siis kymmenvuotisjakson 896-90 jälkeen edelleenkin lisääntynyt, joskin hitaasti. Vuoden 9 kylvö oli 9. % suurempi kuin keskimääräinen kylvö kymmenvuotiskaudella 896-90 ja 7. % suurempi kuin viisivuotiskaudella 906-90. Eri viljalajeihin nähden on rukiin

4 viljelys puheenalaisena aikana melkein taukoamatta vähentynyt, samoin vehnänviljelyskin. Vuonna 9 oli kuitenkin vehnänkylvö jonkun verran suurempi kuin tässä edellä mainittuina ajanjaksoina. Ohran viljelys on ylimalkaan pysynyt samassa laajuudessaan koko puheena olevana aikana. Sitä vastoin kauran viljelys on laajenemistaan laajennut ja oli vuonna 9.6 % suurempi kuin keskimäärin vuosina 896 90 ja 0.4 % suurempi kuin keskimäärin vuosina 906 90. Sekaviljan kylvöm äärät osottavat tuntuvaa lisäännystä viimeisiltä vuosilta. Perunain viljelys on niinikään lakkaamatta laajenemassa, ja oli perunain kylvömäärä v. 9. % suurempi kuin keskikylvömäärä vuosilta 896 90 sekä 8. % suurempi kuin keskimäärä vuosiltal906 90. Eri läänien mukaan jakaantui 9 vuoden kylvö seuraavalla tavalla: Vehnä, Ruis, Ohra, Kaura, Sekavilja, Perunat, hl. hl. hl. hl. hl. hl. Uudenmaan lääni...,66 4,498 9,46 8,069,074 4,99 Turun ja Porin lääni,086 99,70 9,04,00,66 98,06 Hämeen» 9 6,80,70 9,7 7,49, Viipurin» 79 84,74 8,,76 4,444,74 Mikkelin» 79 4,868 0,884,6 6,9 8,47 K uopion» 8,040 6,76 0,860 7,68 98,88 Vaasan» 8 90,0 8,88 6,70 4,76 4,007 Oulun» 4 4,84 9,908 4,8,966 0,60 Koko maa 7,0,78 9,6,48,77 9,9,00,0 Prosenttina koko maan kylvömääristä olivat edellä luetellut määrät eri lääneissä seuraavat: Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekav. Perun. Uudenmaan lä ä n i... 6. 8.9.6.7 8. 9.6 Turun ja Porin lääni.... 7. 9..0.6 6.. H äm een»... 8.4. 6..7.6 9. Viipurin».... 6. 7.8 7.6 7.4 6. Mikkelin».... 0.7.8 8. 0.4 9. K uopion»... 0.4 0.8 7. 7... Vaasan»... 0. 7.6.9. 7.9 7. Oulun»... 0. 4.9..4.0 8.0 Mitä ensiksi tulee vehnänviljelykseen, on täm ä rajoitettu m iltei yksinomaan Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneihin, joista Turun ja Porin lääni on ensi sijalla, siinä kun vehnänkylvön määrä on yli 7/0 koko maan vehnänkylvöstä. Samoin on m ainittu lääni rukiinkylvöön nähden ensi sijalla,

noin 0 %:lla. Lähinnä tätä ovat rukiin viljelyksen laajuuteen nähden Vaasan ja Viipurin läänit, joita molempia edustavat miltei yhtä suuret suhdeluvut, 7.6 ja 6. %. Pienin on rukiin samoin kuin vehnänviljelyskin tietenkin Oulun läänissä, jonka osalle tulevat aivan vähäpätöiset osat maan koko kylvöstä. Sen sijaan on ohran viljelys viimeksi mainitussa läänissä ensi sijalla, ja noin % koko maan ohrankylvöstä tulee tämän läänin osalle. H yvin lähellä sitä on Vaasan lääni v. 9.9 %:lla, ja sitä seuraa Kuopion lääni, 7. %:lla. Mainitun kolmen pohjoisimman läänin osalle tulee yhteensä noin koko maan ohranviljelyksestä. Kauranviljelyksen laajuuteen nähden ovat ensi sijalla Turun ja Porin sekä Viipurin läänit, joille suhdeluvut tekevät v:lta 9.6 ja 7.6 %. Näitä seuraavat Vaasan ja Hämeen läänit suhdeluvuilla. ja.7 %. Tämänkin viljalajin viljelykseen nähden on Oulun lääni viimeisellä sijalla (.4 %). Sekaviljaa viljellään enimmin Turun ja Porin sekä Uudenmaan läänissä (6.i ja 8.%), joita seuraavat Hämeen, Kuopion ja Mikkelin läänit (.6,. l ja 0.4 %). Perunain viljelyksestä tulee lähes / Vaasan läänin osalle (7. %), Viipurin läänille 6. %, Turun ja Porin läänille. ja Kuopion läänille. %. Vähin osa perunanviljelyksestä tulee Oulun läänin osalle, vain 8.0 %. Ilmastosuhteet. Ennenkuin selvitys 9 vuoden sadon tuloksista esitetään, mainittakoon muutama sana kasvullisuuden kehitykseen kasvikauden aikana ja satoon vaikuttaneesta tärkeimmästä tekijästä, ilmastosuhteista. Ilm astosuhteet olivat vuoden 9 kasvikauden ensi aikana varsin epäsuotuisat. Talven perästä seurasi pitkällinen kevätkuivuus, joka oli toukokuulla sangen tuntuva pohjois-karjalassa, osassa Savoa sekä Oulun ja Kajaanin tienoilla ja joka vaivasi kasvillisuutta kesäkuussa kaikkialla etelä-suomessa sekä alueella, joka käsitti pohjois-satakunnan, etelä-pohjanmaan ja pohjois-hämeen. Toukokuun keskilämpö oli kyllä melkoisesti yli normaalin, ja k evâttou ot tehtiin suotuisilla säiliä, m utta kesäkuu oli kolea, ollen keskilämpö melkein kaikkialla noin alle normaalin. Toukokuulla sattui lieviä yöhalloja, jotka eivät tehneet mainittavia vahinkoja, mutta kesäkuun 7:n ja 0 päiväin välisellä ajalla sattui hallajakso, joka monin paikoin jätti tuntuvia jälkiä. Varsinkin 7- p:nä viimeksi mainittua kuuta käyneet hallat vahingoittivat ruista melkoisesti, niin että se muutamilla paikkakunnilla täy ty i niittää, sekä suviviljaa, jota oli uudestaan kylvettävä, puhumattakaan perunantaimista. Huomattavimmat olivat hallan jäljet Uudellamaalla, länsi-suomessa, Hämeessä ja etelä-pohjanmaalla, pienemmät muualla, missä kasvisto oli vähemmin kehittynyt. Heinäkuun keskilämpö oli alle keskimäärän, merenrannikolla yleensä alhaisempi kuin sisämaassa. Sademäärä oli tässä kuussa pienin etelä-suomessa ja lisääntyi sieltä tasaisesti pohjoista ja kaakkoa kohti, muodostaen kuitenkin minimialueen etelä- Hämeeseen, jossa kasvisto kärsi suuresti vedenpuutetta. Savossa ja Karjalassa sekä pohjois-hämeessä satoi tänä kuukautena kohtalaisesti, Karjalan kannak-

6 sella ja Oulunjärven tienoilla runsaasti. Heinäkuulla käyneet hallat olivat lieviä, vahingoittaen vain perunanlehtiä. Elokuulla oli keskilämpö melkoista yli normaalin, elokuun alkupuolella olivat ilmat harvinaisen kuumat. Tässäkin kuussa sattui halloja, m utta jotenkin lieviä, joiden tuottam at vahingot rajoittuivat perunanvarsiin ja -lehtiin. Sademäärä oli tänäkin kuukautena rannikolla hyvin pieni, m utta sisämaassa yleisesti paljon yli normaalin, samoin Ahvenanmaalla. Sisämaassa muodostui runsassateinen vyöhyke, ulottuen Lavialta ja Mouhijärveltä itäänpäin Korpilahden kautta Mikkelin läänin pohjois-osiin. Syyskuukin oli jonkun verran normaalia lämpimämpi, etenkin sen alku- ja loppupuoli. Ankaroita halloja kävi kuukauden 6 7 p:nä etupäässä Kuopion ja Vaasan lääneissä sekä p:nä Satakunnassa ja etelä-pohjanmaalla. Sademäärä oli runsain pohjois-hämeessä, keski-savossa, Oulunjärven pohjoispuoleisissa seuduissa ja Tornion jokilaaksossa. Kasvukauden aikana vallinneista yleensä epäsuotuisista ilmoista oli seurauksena, että vuodentulo vuonna 9 ei ollut hyvä, varsinkin rukiiseen ja kauraan nähden. Verrattuna lähinnä edelliseen vuoteen oli v. 9 rukiintulo noin 8 % ja kaurantulo noin 6 % pienempi kuin v. 90. Sadon pienemmyys on varsin huomattava Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneissä. Niissä oli nimittäin rukiinsato % ja kauransato noin % % pienempi kuin vuonna 90. Laadultaan oli ruis yleensä tyydyttävä. Ilm astosuhteista annetaan tarkempia tietoja alla seuraavissa tauluissa. Ilm an lämpö Celsius'en asteissa huhti syyskuulla 9 ja 886 90 *). Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syyskuu. Paikkakunta. Keskiarvo 9. Keskiarvo 88690. Keskiarvo 9. Keskiarvo 88690. Keskiarvo 9. Keskiarvo 88690. Keskiarvo 9. Keskiarvo 886 90. Keskiarvo 9. Keskiarvo 88690. Keskiarvo 9. Keskiarvo 88690. Maarianhamina....9.8 8. 7... 4.6. 6.0 4. U. o 0. H e lsin k i.....0 0. 8.8.9 4..6 6.6 6.9. 0.9 0.6 V iipuri... 0.6.7 0. 9..7 4.6.8 6.9 7. 4.9 0. 9.7 Vaasa... 0.8 0.8 8. 6.9.6.8 4.0..4.8 9.8 9.4 Jyväskylä.....4 0. 8.7.4 4.0.0 6. 6..7 lo.o 8.7 Värtsilä... 0.7. 9.4 8.7.6.7 4.8 6. 6.0.6 8. 8. O ulu....0 0. 7.7 6.6.4.0 4.8.8 4.6. 9. 8. Kajaani... -0. - 0. 7. 6..8.7 4.. 4..6 8. 7. ') Keskiarvot kolm esta havainnosta päivässä, klo 7 e.p.p., klo j.p.p. ja klo 9 j.p.p.

7 A lin lämpötila huhti syyskuulla 9 '). Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syyskuu. Paikkakunta. Päivä. C Päivä. C Päivä. C Päivä. C Päivä. 0 Päivä. 0» Maarianhamina... 6 8,0, 0 0 6 7 H e ls in k i... - 0 9 6,8 8 7 6 V iipuri... 6 6 7 0 6 7, 0 0 Vaasa... 4 7 0 0 7 7 0 7 Jyväskylä... 6 6 7 0 0 9 4 Värtsilä... 6 7 7 7 8 6 0 O u lu... 4 7 0 7 6 7 4 0 0 Kajaani... 6 7 7 7 8 4 4 0 Sademäärä, mm:ssä, huhti syyskuulla 9 ja 88690. Paikkakunta. Huhtik. Toukok. Kesäk. Heinäk. Elok. Syysk. Yhteensä. Koko m äärä v. 9. N o rm a a lim ä ärä 88690., Koko m äärä v. 9. Norm aali mä ärä 88690. Koko m äärä v. 9. Maarianhamina 7 6 7 7 67 4 9 N o rm a a lim ä ärä 886-90. Koko m äärä v. 9. N orm aalim äärä ; 88690. Koko m äärä v. 9. N o rm aalim äärä 886-90. Koko m äärä v. 9. Norm aali m äärä 886-90. Koko m äärä huh t i syy sk u ui a v. 9. N o rm aalim äärä 886-90. - Poikkeus v. 9 vuosien 88690 n o rm a a lim äärästä, /0. 6.6 H elsin k i... 9 6 8 4 6 46 40 64 8 8 6 68 7 9 0. Viipuri... 4 40 4 44 6 8 7 84 99 0 7 69 88 4.9 V aasa... 0 4 7 4 8 7 48 70 6 9 00.7 Jyväsk ylä... 6 8 9 7 4 7 88 7 7 6 79 + 7.7 V ärtsilä... 4 0 8 64 94 79 46 64 9.8 O u lu... 6 7 88 64 67 77 6 9 9 + 6. K ajaan i... 4 8 0.7 6 9 0 9 88 7 66 4.7 60 +7. *) Minimilämpömittarin osoitusten mukaan, paitsi Maarianhaminassa ja Vaasassa, jossa lämpötila on laskettu kolm esta edellä mainitusta havainnosta päivässä.

8 Lum i- (ja rae-) sekä ukkospäivien luku huhti syyskuulla 9. Huhtikuu. Toukokuu. Kesäkuu. Heinäkuu. Elokuu. Syyskuu. Paikkakunta. Lum i- (ja rae-) päivien lu k u. U kkospäivien lu k u. Lum i- (ja rae-) päivien lu k u. U kkospäivien lu k u. Lum i- (ja rae-) päivien lu k u. U kkospäivien lu k u. Lum i- (ja rae-) päivien lu ku. U kkospäivien lu k u. Lum i- (ja rae-) päivien lu ku. U kkospäivien lu k u. Lum i- (ja rae-) päivien lu k u. U kkospäivien lu k u. M aarianhamina... i i i i H e ls in k i... 8 i i i _ - V iipuri... i(i) ( i) (i) (i) V aasa... 7 i i 0 Jyväskylä... 7 () i Värtsilä... 6 ( ) (i) O ulu... 6 Kajaani... 9() () (i) Kasvullisuuden edistymisestä kasvikauden aikana m ainittakoon niiden kuukausi-ilmoitusten nojalla, jotka kesän aikana 9 saapuivat Maanviljelyshallitukselle, seuraavaa: Uudenmaan Mukiin oraat olivat keväällä enimmäkseen harvat, erittäinkin läänin itäilääni. sissä piireissä, läänin läntisimmissä kunnissa sekä Porvoon ja Sipoon pitäjissä hyvät ja keskinkertaisen tiheät. Kävi tähkimään rannikkopitäjissä toukokuun viimeisinä päivinä, keski-pitäjissä kesäkuun alussa; kukkiminen, joka tapahtui suotuisain säiden vallitessa, alkoi yleiseen juhannuksen aikaan; paikotellen jonkun verran aikaisemmin, ja lakkasi kesäkuun lopulla tai heinäkuun ensi päivinä. Kesäkuun toisella viikolla sattunut halla vioitti paikotellen tähkiä tuntuvasti, minkä vuoksi laiho niitettiin; taudit eivät kasvia haitanneet. Jyvä kypsyi niin varhain, että siemeneksi saatiin uutisruista. Sato ylipäänsä keskinkertainen tai keskinkertaista parempi. Ohran-kjlvö alettiin toukokuun toisella viikolla, paikotellen saman kuun puolivälissä, läänin läntisissä rannikkoseuduissa toukokuun viime päivinä, ja saatiin se yleensä lopetetuksi toukokuun viimeisellä viikolla tai kesäkuun ensimäisellä viikolla. Oraat olivat läänin itäisissä, rannikkoseuduilla sijaitsevissa pitäjissä keskinkertaisen tiheät tai hyvät, mutta läänin pohjoisissa ja koillisissa sekä läntisimmissä pitäjissä enimmäkseen harvat tai jokseenkin harvat; taudit eivät haitanneet, paitsi Lohjalla ja Karjalohjalla noki, eivätkä ylipäänsä hallatkaan paitsi kesäkuussa. Alkoi paikotellen tähkiä heinäkuun ensimäisellä viikolla, paikotellen vasta toisella. Sato, jota poudat jouduttivat, tuli osittain keskinkertainen, osittain keskinkertaista huonompi.

9 K auran kylvö alotettiin toukokuun ensi päivinä ja sitä jatkui kuun kolmannelle viikolle tai jonkun verran myöhempäänkin. Oraat olivat jokseenkin harvat tai keskinkertaiset ja halla haittasi niiden kehitystä tuntuvasti kesäkuussa; kävi tähkimään suurimmaksi osaksi heinäkuun ensimäisellä viikolla; noki haittasi jonkun verran Helsingin, Lohjan ja Karjalohjan pitäjissä, mutta hallat eivät enää vahingoittaneet. Sadon korjuu alotettiin paikotellen jo elokuun toisella viikolla, ja se tuli osittain keskinkertainen, osittain sitä huonompi. Perunut pantiin toukokuun jälkimäisellä puoliskolla ja kesäkuun ensi päivinä, nurmimaahan alotettiin panna toukokuun ensi päivinä. Varhain nousseita taimia haittasivat jonkun verran hallat kesäkuun toisella viikolla. Kasvi alkoi kukkia yleisesti heinäkuun toisella viikolla tai kuun puolivälissä eikä myöhemmin tarvinnut kärsiä halloista eikä taudeista. Satoa hidastuttivat osittain hallat, ja siitä syystä se tuli enimmäkseen alle keskinkertaisen tai jokseenkin huono, harvalla paikkakunnalla keskinkertainen. N auriin kylvö toim itettiin toukokuun jälkimäisellä puoliskolla ja kesä- kuuun ensimäisellä viikolla; poutien takia nousivat taim et epätasaisesti ja kärsivät sitäpaitsi monin paikoin maakirpuista; monin paikoin täytyi kylvö uudelleen toim ittaa. Sato tu li niukka, ainoastaan eräillä harvoilla paikkakunnilla jokseenkin hyvä. Heinänkasvu. Apila kesti ylipäänsä hyvin talven; ruoho oli sekä kylvetyillä nurmilla että luonnonniityillä alkukesällä lupaava tai keskinkertaisen hyvä, m utta huononi sittemmin suuressa määrin pitkällisten poutien takia. Heinänteko alotettiin aivan yleiseen heinäkuun 0 p:n tienoilla, ja se lopetettiin suotuisain säiden vallitessa enimmäkseen ennen mainitun kuun loppua. Sato oli enimmäkseen niukka ja keskinkertaista huonompi, muutamissa pitäjissä melkein huono ja vain muutamissa harvoissa pitäjissä jokseenkin hyvä. Laitumet, jotka alussa olivat tyydyttävät tai keskinkertaiset, joutuivat niinikään suuresti kärsimään poudista ja olivat kesän lopulla ja syksyllä huonot, monilla paikkakunnilla hyvin huonot. Ruis oli tiheyteen nähden vaihteleva; kukki yleensä juhannuksesta lähtien Turun ja heinäkuun ensimäiselle viikolle asti; tähkät monin paikoin epätasaisia; kärsi Porin lääni, useilla paikkakunnilla halloista kesä- ja heinäkuulla, mutta ei taudeista. Viljaa alettiin korjata elokuun toisella viikolla, osittain aikaisemmin; sato ylipäänsä keskinkertainen. Syyskylvö myöhästyi poutien takia ja alkoi ylipäänsä vasta elokuun puolivälissä. Ohra kylvettiin enimmäkseen toukokuun jälkimäisellä puoliskolla, paikotellen vielä kesäkuun alussa, Ahvenanmaalla jo toukokuun toisella ja kolmannella viikolla. Oraat olivat alussa hyvät, m utta harvenivat kaikkialla pitkällisten poutien takia; kärsivät paikottain halloista kesä- ja heinäkuulla, mutta eivät taudeista. K ävi yleisesti tähkimään heinäkuun toisella viikolla ja ohran Maatalous 9.

0 Hämeen leikkuu alotettiin monin paikoin jo elokuun puolivälissä. Sato oli keskinkertainen, useissa paikoin sitä huonompi. Kaura kylvettiin toukokuun ensimäisellä puoliskolla suotuisain säiden vallitessa, mutta kylvön jälkeen sattuneiden poutien johdosta nousivat oraat harvaan. Oraita haittasivat sen lisäksi hallat toukokuussa ja erittäin tuntuvasti kesäkuun 9 päiväin välisinä öinä sekä vähemmässä määrin heinäkuussa; noki-tautia sattui muutamissa pitäjissä. K ävi yleisesti tähkimään heinäkuun toisella viikolla ja leikkuu alotettiin monin paikoin jo elokuun puolivälissä. Sato oli ylipäänsä keskinkertaista huonompi, paikottain huonokin vain harvassa paikassa, erittäinkin alavilla mailla, hyvä tai jokseenkin hyvä. Perunan pano toim itettiin yleisimmin toukokuun viimeisellä ja kesäkuun ensimäisellä viikolla suotuisain säiden vallitessa. Aikaisemmin kehittyneet varret vioitti juhannushalla muutamissa pitäjissä ja niinikään halla elokuussa. Kukkiminen alkoi yleisesti heinäkuun puolivälissä. Sato keskinkertainen, monella paikkakunnalla, erittäinkin saaristopitäjissä ja lounaisissa pitäjissä mantereella, keskinkertaista huonompi. N au riit kylvettiin toukokuun kolmannella viikolla, osittain myös kuukauden keskivaiheilla; taim et nousivat epätasaisesti ja huonosti ja kärsivät alkukesästä kylm ästä ja kuivuudesta ja myöhemmin niinikään kuivuudesta, vähem mässä määrin hyönteisistä. Heinänkasvu. Sato osaksi keskinkertainen, osaksi huono. Apila oli kestänyt talven jokseenkin hyvin ja nurmet olivat ensi alussa ylipäänsä hyvät, mutta pitkällisten poutien, kylmien tuulien ja hallojen takia harveni ruoho huomattavasti; samoin oli heinänkasvun m yöskin luonnonniityillä. Niittym atoa ei missään tavattu. Heinänteko alotettiin yleisesti heinäkuun toisella viikolla, harvalla paikkakunnalla aikaisemmin, ja se lopetettiin ennen kuukauden loppua suotuisain säiden vallitessa. Sato tuli läänissä yleensä keskinkertainen, monella paikkakunnalla huono ja määräänsä nähden vain noin puolet tavallisesta. Laitumet olivat kevätkesällä monin paikoin ainakin keskinkertaiset, mutta sittemmin kaikkialla huonot, paikotellen hyvinkin huonot. R ukiin oraat olivat keväällä harvat ja jokseenkin huonot, paljaita paiklääm. k0ja oli pelloilla monin paikoin. Tähkiminen alkoi toukokuun viime tai kesäkuun ensimäisinä päivinä ja muutamissa pitäjissä vahingoitti tähkiä jossain määrin halla hallanaroilla paikoilla kesäk. 9 p:nä, ja vähemmässä määrin myöskin heinäkuussa. Kukkiminen alkoi yleisesti juhannuksen aikaan tai vä häistä ennen juhannusta ja lakkasi kesäkuun loppupuolella, paikotellen m yöhemmin; tähkät olivat suurimmaksi osaksi tasaisia. että uutisruista saatiin siemeneksi. K ypsyi niin hyvissä ajoin Sato oli runsauden puolesta keskinkertainen, osaksi sitä huonompi, m utta laadultaan hyvää. K ylvö alotettiin useim milla paikkakunnilla elokuun toisella viikolla, kaikkialla suotuisain säiden vallitessa.

Ohra. Ohran kylvö alkoi toukokuun viimeisellä kolmanneksella ja sitä jatkui kesäkuun ensi päiviin saakka kaikkialla suotuisain säiden kestäessä. Oraat olivat poutien takia yleensä harvat, läänin pohjoisissa pitäjissä kuitenkin kesinkertaiset; kärsi paikoin jonkun verran halloista kesäkuussa, mutta ei taudeista. K ävi tähkimään heinäkuun ensimäisellä ja, yleisemmin, saman kuun toisella viikolla. Vilja kypsyi varhain ja korjuu alotettiin ennen elokuun puoliväliä. Sato hyvin vaihteleva läänin eri osissa, ylipäänsä keskinkertainen. Kauran kylvö alkoi yleisesti toukokuun ensimäisinä päivinä ja kesti sitä kuukauden kolmannelle viikolle; kylvön aikana oli suotuisa, lämmin sää. Oras, joka kärsi kuivuutta, oli harva, alavammilla paikoilla tiheämpää, ja teki tähkää heinäkuun toisella viikolla. Kasvissa ei ollut tautia, mutta sitä vahingoitti, jos kohtakin lievästi, halla kesä- ja heinäkuulla. Se kypsyi aikaiseen ja leikkuu alkoi ennen elokuun keskiväliä. Sato vaihteli hyvin paljon eri osissa maata, ylipäätänsä se oli keskinkertainen. Perunat pantiin toukokuun viimeisellä ja kesäkuun ensimäisellä viikolla ylipäänsä suotuisain säiden vallitessa; kesäkuun hallat vioittivat lievästi aikaisemmin nousseita taimia, mutta myöhemmin kesällä ei halloista ollut tietoa. Kukkiminen alkoi kesäkuun puolivälissä; sato oli keskinkertaista vähän parempi. N auriin kylvö toim itettiin yleisesti toukokuun viimeisellä kolmanneksella; taimia, jotka nousivat huonosti ja epätasaisesti, haittasivat suuressa määrin hyönteiset ja poudat, ja sato tuli ylipäänsä keskinkertainen ja monin paikoin sangen huono. Heinänkasvu. Apila kesti hyvin yli talven ja kylvetyt nurmet olivat alussa sangen tyydyttäviä, m utta m uuttuivat myöhemmin poutien vaikutuksesta jokseenkin huonoiksi ja heikoiksi; samoin oli laita luonnonniittyjen. Niittymatoja ei missään näyttäytynyt. Heinänteko alotettiin ylipäänsä heinäkuun toisella viikolla ja sen kestäessä vallitsi mitä suotuisin ilma. Sato oli määräänsä nähden keskinkertainen, m utta laatunsa puolesta tyydyttävä. Laitumet olivat koko kesän heikot ja suurimmaksi osaksi huonot, vain h y vin harvoilla paikkakunnilla keskinkertaiset. Ruis oli jokseenkin harvaa, uutisviljalla kylvetty ylipäänsä tiheämpää; kävi tähkim ään kesäkuun ensimäisellä viikolla, itäisimmissä pitäjissä vasta toisella viikolla. Kukkiminen alkoi kesäkuun viimeisellä viikolla, paikotellen myöhemmin, ilmat olivat kukinta-aikana enimmäkseen suotuisat, loppupuolella kuitenkin monin paikoin tuuliset ja sateiset. Tähkät olivat ylipäänsä tasaisia ja kasvi kärsi vain vähän taudeista ja halloista. Ruis kypsyi niin varhain että siemeneksi saatiin uutisviljaa. Sato oli keskinkertainen, laadultaan ylipäänsä hyvää. Rukiinkylvö, joka alotettiin paikoin elokuun toisella viikolla, paikoin saman kuun puolivälissä, toim itettiin osaksi vanhalla, osaksi uudella siemenellä. Ohran kylvö toim itettiin toukokuun viimeisinä ja kesäkuun ensimäisinä Viipurin lääni.

Mikkelin lääni. päivinä, osaksi vielä viimeksi mainitun kuun toisella viikollakin; ilmat olivat suotuisat, mutta kylvöajan lopussa liian poutaiset, minkä vuoksi oraiden nousu ehkäistyi; tähän vaikuttivat myöskin kylmät ilmat. Oraat olivat enimmäkseen kuitenkin keskinkertaiset ja tiheät eivätkä kärsineet taudeista ja vain vähissä määrin halloista. Kävi tähkimään läänin eteläisimmissä osissa heinäkuun toisella viikolla, mutta suuressa osassa lääniä vasta jälkeen kuun keskivälin. Sato korjattiin ylipäänsä varhain ja oli jonkun verran keskinkertaista parempi. Kauran-kylvö kesti toukokuun toisesta viikosta kolmanteen, osittain kuukauden loppuunkin. Oraat harvenivat poutien ja yöhallojen vaikutuksesta, m utta toipuivat myöhemmin. K ävi tähkimään läänin eteläisissä ja läntisissä osissa heinäkuun toisella viikolla, muissa osissa saman kuun kolmannella viikolla. Sato tuli varhainen ja ylipäänsä läänissä keskinkertaista parempi, läänin läntisissä osissa keskinkertaista huonompi. Perunat pantiin toukokuun jälkimäisellä puoliskolla ja sitä kesti kesäkuun toiselle viikolle; kukkiminen tapahtui enimmäkseen heinäkuun kolmannella viikolla ja myöhemminkin. Ei ylipäänsä kärsinyt halloista ja taudeista. Sato tuli ylipäänsä keskinkertainen. Nauriin-kykvö toim itettiin samaan aikaan kuin perunainpano; taimet nousivat verrattain hyvin, m utta kärsivät hyönteisistä ja poudista. Ne to i puivat kuitenkin huomattavasti sateiden jälkeen heinäkuussa. Sato osaksi keskinkertainen, osaksi keskinkertaista huonompi. Heinänkasvu. Apila kesti talven jokseenkin hyvin, muutamissa pitäjissä se kuitenkin osaksi menehtyi, mutta kylvetyt nurmet näyttivät ylipäänsä lupaavilta; myöhemmin harveni ruoho sekä nurmilla että luonnonniityillä poutien takia. N iittym atoja ei n äyttäytyn yt missään. Heinänteko alkoi heinäkuun toisella viikolla, paikoin sateisten ja vaihtelevien, paikoin suotuisain ilmojen vallitessa, ja se lopetettiin ennen heinäkuun loppua tai elokuun ensimäisinä päivinä ylipäänsä suotuisain säiden vallitessa. Sato oli määrältään enim mäkseen keskinkertainen ja laadultaan hyvä, vain harvoilla paikkakunnilla keskinkertaista huonompi. Laidunmaat olivat keväällä heikot ja huonot, paranivat jonkun verran läänin itä-osissa heinäkuulla, m utta kärsivät kuitenkin ylipäänsä kuivuudesta. R uis oli kaikkialla harvaa ja epätasaista; monessa paikassa kynnettiin pellot toukoviljan kylvöä varten; alkoi ylipäänsä kukkia juhannuksen aikana suotuisain säiden kestäessä, mutta muutamissa läänin pohjoisimmissa pitäjissä vasta myöhemmin, kun ilmat olivat kylmät ja tuuliset; ei tullut erityisen tasajyväistä, mutta ei myöskään kärsinyt taudeista tai halloista. Ruis kypsyi niin varhain että uutisviljaa saatiin siemeneksi. Rukiin leikkuu alotettiin elokuun toisella viikolla. Sato oli jokseenkin niukka, ei laadultaankaan erittäin hyvää. Syyskylvö alotettiin elokuun puolivälissä tai jonkun verran aikaisemmin;

ylipäänsä viivästyivät kylvöt poutien takia. K ylvö toim itettiin osaksi vanhalla, osaksi uudella siemenellä. Ohra kylvettiin toukokuun viimeisellä kolmanneksella ja viimeinen kylvö lopetettiin kesäkuun viime päivinä; oraat olivat verraten tiheät, ainakin keskinkertaiset. H alla teki tuhoja kesäkuun 9 p:nä alavilla mailla. K ävi tähkimään heinäkuun toisella viikolla, paikoin jo ensimäisellä. leikata jo elokuun toisella viikolla. Ohraa alettiin osaksi Sato oli ylipäänsä keskinkertaista parempi. Kaura kylvettiin toukokuun toisella ja kolmannella viikolla jokseenkin suotuisain säiden aikana; oraat olivat jokseenkin tiheät, ainakin keskinkertaista paremmat, eivätkä kärsineet taudeista tai halloista, paitsi hallojen takia parissa pitäjässä kesäkuun ja 4 p:nä. kuun puolivälissä, paikoin jo ensimäisellä viikolla. K ypsym inen tapahtui varhain ja sato oli ylipäänsä keskinkertainen. K ävi tähkimään heinäkuun toisella viikolla ja Perunat pantiin toukokuun viimeisellä kolmanneksella ja kesäkuun ensimäisellä viikolla; kukkiminen alkoi yleisesti heinäkuun kolmannella viikolla. Perunan varsia vioitteli halla muutamissa pitäjissä kesä- ja heinäkuulla. oli keskinkertainen. Sato N auriin kylvö toim itettiin toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa; taimet nousivat jokseenkin hyvin, mutta kärsivät suuren osan kesää poudista. ylipäänsä keskinkertainen. Heinänkasvu. Sato Apila kesti yleensä hyvin talven; kylvetyt nurmet olivat keväällä hyvin vaihtelevia, enimmäkseen kuitenkin jokseenkin hyvät tai keskinkertaista paremmat. Luonnonniityillä, joita ei jääpolte tai kevättulvat olleet vioittaneet, oli heinänkasvu keskinkertainen, muutamissa pitäjissä kuitenkin huono. Pitkällisten poutien takia kevätkesästä heinänkasvu jonkun verran joutui kärsimään, mutta parani taas huom attavasti heinäkuulla sateiden vaikutuksesta. N iittym atoja ei näyttäytyn yt. Heinänteko alkoi yleisesti heinäkuun toisella viikolla vaihtelevien ja sateisten säiden vallitessa ja se lopetettiin elokuun ensimäisellä tai toisella viikolla; heinänteon aikana olivat ilmat suotuisat. Sato oli ylipäänsä keskinkertaista huonompi. Laitumet olivat alkukesästä huonot ja kärsivät poudista, m utta paranivat jonkun verran sateiden vaikutuksesta heinäkuussa; kesän lopulla taas huonommat. Rukiin oraat olivat kaikkialla harvat ja heikot; paljaita paikkoja oli Kuopion pelloilla monin paikoin ja paikotellen niitettiin oraat rehuksi. Ruis alkoi käydä lääni, tähkimään kesäkuun ensimäisellä viikolla tai myöhemmin; kesäkuun 0 p:nä sattui halla, joka ei kuitenkaan vahingoittanut rukiita. Kukki kesäkuun viimeisellä ja heinäkuun ensimäisellä viikolla tuulisten ja sateisten säiden vallitessa; tähkät olivat useimmilla paikkakunnilla epätasaisia. Rukiinleikkuu alotettiin elokuun toisella viikolla ja sato oli keskinkertaista huonompi. K ylvö

4 Vaasan R ukiin oraat olivat ylipäänsä jokseenkin harvat ja epätasaiset, Etelälääni. alotettiin elokuun toisella viikolla, paikotellen aikaisemmin, ja toim itettiin enimmäkseen vanhalla siemenellä. Ohra. K ylvö alotettiin toukokuun puolivälissä tai sen jälkimäisellä puoliskolla ja sitä jatkui kuun loppuun, jopa kesäkuun toiselle viikollekin. Oraat olivat harvat ja heikot poutien vaikutuksesta, aikaisemmin kylvetyt kuitenkin tiheät ja kauniit. K ävi tähkim ään heinäkuun toisella viikolla tai kuun puolivälissä, paikoin jo ensimäisellä viikolla. myöskään taudeista. Ei kärsinyt halloista eikä ylipäänsä Sato keskinkertaista parempi, paikoin hyvä. K auran -kjlvö alotettiin yleisesti toukokuun ensimäisinä päivinä ja sitä kesti kuun kolmannelle viikolle tai kuukauden loppuun. Oraat olivat alussa verraten tiheät ja lupaavat, mutta harvenivat poutien vaikutuksesta. tähkimään enimmäkseen heinäkuun toisella viikolla. eikä taudeista. Leikkuu toim itettiin ylipäänsä aikaisin ja sato oli keskinkertaista parempi. Perunat. Kävi Ei kärsinyt halloista Perunan pano alkoi yleisemmin toukokuun viimeisellä viikolla, muutamissa harvoissa pitäjissä aikaisemmin, ja sitä jatkui kesäkuun toiselle viikolle. Ei ylipäänsä ollut noussut taimelle, kun kesäkuun hallat sattuivat, eikä myöhemminkään kärsinyt halloista; yhtä vähän vahingoitti perunoita mätä. Perunan nosto tapahtui tavalliseen aikaan ja sato oli enimmäkseen keskinkertainen, paikoin hyväkin. N auriin kylvö toim itettiin jokseenkin samaan aikaan kuin perunanpano; taimet nousivat hyvin, mutta kärsivät poudista erittäinkin läänin läntisessä osassa, vähemm in hyönteisistä. Heinä. keskinkertaiset. Sato keskinkertainen, osaksi hyvä. Apila kesti enimmäkseen talven; kylvetyt nurmet ylipäänsä Luonnon niityt olivat kevätkesällä kylm ien ja poutien vaikutuksesta kaikkialla huonot, vain rantaniityt olivat paremmat. Heinäkuun sateiden jälkeen parani heinänkasvu aika lailla. Niittym atoja ei ollut. Muutamin paikoin alotettiin heinänteko jo heinäkuun toisella viikolla vaihtelevien ja sateisten säiden vallitessa, yleisimmin kuitenkin kolmannella viikolla, ja lopetettiin elokuun ensimäisellä tai toisella viikolla; suurimman osan heinäntekoaikaa olivat ilmat suotuisat. Sato oli ylipäänsä jonkun verran keskinkertaista parempi. Laitumet. Laitum et olivat poutien vaikutuksesta huonot, m utta paranivat jonkun verran sateiden jälkeen heinäkuussa ja kesän lopulla ne olivat keskinkertaiset tai tyyd yttävät. Pohjanmaalla ja pitkin rannikkoa tiheämmät; muutamissa sisä-pitäjissä kynnettiin pellot osittain uudelleen kauran kylvöä varten. Ruis kävi tähkimään kesäkuun ensimäisellä ja toisella viikolla ja tähkät olivat suurimmaksi osaksi epätasaisia. Kesäkuun 9 p:ien välisinä öinä sattui halloja, jotka vain poik-

keustapauksissa ja lievästi vioittivat tähkiä. Kukki kesäkuun kolmannella ja viimeisellä viikolla, enimmäkseen sateisten ja tuulisten säiden kestäessä; tähkät olivat enimmäkseen epätasaisia. Ei kärsinyt taudeista, m utta muutamissa pitäjissä vähemmässä määrin halloista heinäkuussa. Ruista alettiin leikata m uutamilla paikkakunnilla jo elokuun toisella viikolla, mutta suurimmaksi osaksi kuun keskivälillä. Sato oli enimmäkseen keskinkertainen tai jonkun verran sitä parempi. Syyskylvö alotettiin elokuun puolivälissä. Ohra. K ylvö alotettiin toukokuun kolmannella viikolla, paikoin kuukauden puolivälissä, ja lopetettiin kesäkuun ensimäisellä viikolla tai toukokuun lopulla. Halla tuhosi useissa pitäjissä kesäk. 9 p:nä oraita, jotka alussa olivat ylipäänsä jokseenkin tiheät; noki haittasi myöhemmin, kuitenkin verraten lievästi. K ävi tähkim ään yleensä heinäkuun toisella viikolla ja kypsyi varhain, niin että ohranleikkuu alotettiin elokuun toisella viikolla. Sato oli ylipäänsä keskinkertaista parempi. Kaura. Kylvö alotettiin toukokuun alussa, paikoin kuun toisella viikolla, ja lopetettiin kuukauden kolmannella viikolla tai sen viime päivinä; ilmat olivat koko ajan suotuisat. Oraat olivat alussa kauniit ja jokseenkin tiheät, mutta kärsivät myöhemmin poudista ja kylm yydestä sekä harvenivat tuntuvasti. Halla jätti alkukesästä tuntuvat jäljet useissa pitäjissä; myöhemmin ei halloja sattunut. K ävi tähkimään heinäkuun puolivälissä tai vähäistä aikaisemmin. K ypsym inen tapahtui varhain ja sato tuli jokseenkin keskinkertaista parempi. Perunanpano toim itettiin suotuisain säiden aikana toukokuun viimeisellä kolmanneksella, m utta lopetettiin paikoin vasta kesäkuun toisella viikolla. K ukkiminen tapahtui ylipäänsä heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Heinäkuun p:ää vasten yöllä vioittuivat perunanvarret vähäisemmässä määrin hallanaroilla paikoilla. Sato tuli keskinkertaista parempi. N auriit kylvettiin yleisesti toukokuun viimeisellä ja kesäkuun ensimäisellä viikolla; taimet nousivat epätasaisesti, kärsivät jonkun verran hyönteisistä sekä tuntuvasti poudista. Sato osittain keskinkertainen, osittain keskinkertaista huonompi. Heinä. Apila kesti kaikkialla hyvästi yli talven ja oli alkukesällä kaunis ja lupaava, samoin olivat luonnonniityt jokseenkin hyvät tai ainakin keskinkertaiset, eivätkä jää poltteet tai kevättulvat vioittaneet niittyjä. Myöhemmin kärsi heinänkasvu, samoin kuin muissakin lääneissä, poudista ja huonontui tuntuvasti, mutta niittymatoja ei missään näyttäytynyt. Heinänteko alotettiin ylipäänsä heinäkuun puolivälissä enimmäkseen suotuisain säiden vallitessa. Elokuun toisella viikolla se oli loppuunsuoritettu ja koko heinänteon ajan olivat säät erittäin suotuisat. Sato oli keskinkertainen. Laitumet olivat alkukesällä ty yd yttävä t tai keskinkertaiset, m utta huonontuivat myöhemmin pitkällisten poutien takia.

6 Oulun lääni. Bukiinoraat olivat harvat ja jokseenkin huonot sekä paikotellen talven aikana kokonaan surkastuneetkin; monessa pitäjässä kynnettiin pellot uudelleen. K ävi yleisesti tähkimään kesäkuun puolivälissä ja kukkiminen alkoi läänin eteläisissä osissa kesäkuun lopussa, mutta suurimmassa osassa lääniä heinäkuun toisella viikolla, pohjoisissa seuduissa vasta myöhemmin. Oli osittain tasajyväistä, osittain epätasaista eikä kärsinyt taudeista eikä halloista. Korjuu alotettiin elokuun toisella viikolla, osittain aikaisemmin, ja sato oli keskinkertaista huonompi. Kylvö, joka suurimmaksi osaksi toim itettiin vanhalla siemenellä, ei vielä kaikkialla ollut loppuunsuoritettu elokuun puolivälissä. Ohra. K ylvö alotettiin toukokuun puolivälissä tai kuukauden kolmannella viikolla ja lopetettiin kesäkuun ensimäisellä kolmanneksella; oraat, joita poudat haittasivat, olivat yleensä aluksi harvat, m utta reipastuivat m yöhem min aika lailla eivätkä sanottavasti kärsineet taudeista eivätkä ylipäänsä m yöskään halloista. K ävi yleisesti tähkimään heinäkuun toisella viikolla. Kypsyi varhain. Sato oli tuntuvasti keskinkertaista parempi sekä laadultaan oikein hyvää. Kaura kylvettiin toukokuulla ylipäänsä suotuisain ilmojen vallitessa; oraat olivat epätasaiset, osaksi tiheät, osaksi harvat, myöhemmin jonkun verran paremmat; ei kärsinyt taudeista ja hallat vioittivat vain muutamin paikoin. Alkoi tähkiä heinäkuun toisella viikolla, ei kuitenkaan aivan yleisesti. Sato tuli verrattain varhainen ja oli keskinkertainen tai vähän sitä parempi. Perunat pantiin toukokuun viimeisellä kolmanneksella, osaksi vielä kesäkuun ensimäisellä viikolla varsin suotuisain säiden kestäessä; hallanaroilla paikoilla vioittuivat perunanvarret muutamissa pitäjissä heinäkuulla. K ukkim i nen tapahtui yleensä kesäkuun jälkimäisellä puoliskolla. Sato oli tuntuvasti keskinkertaista parempi, muutamissa pitäjissä hyvä. N auriit kylvettiin samaan aikaan kuin perunat pantiin; taimet nousivat ylipäänsä hyvin eivätkä kärsineet poudista samassa määrin kuin muissa lääneissä. Sato keskinkertainen, paikoin hyvä. Heinänkasvu. Missä apilaa viljeltiin, kesti se talven ylimalkaan hyvin, ja k ylvetyt nurmet olivat jokseenkin h yvät tai ainakin keskinkertaiset. Luonnonniityt olivat sitä vastoin keväällä aivan heikot, m utta myöhemmin, erittäinkin läänin pohjoisissa osissa, jotka vähemmin kärsivät poudista, keskinkertaiset ja paikoin jokseenkin hyvät. N iittym atoja ei missään n äyttäytynyt. H einänteko alotettiin läänin etelä-osissa yleisesti heinäkuun puolivälissä vaihtelevien säiden kestäessä ja se lopetettiin elokuun puolivälissä; heinänteon aikana olivat ilmat suotuisat. Sato oli ylipäänsä keskinkertainen, paikoin hyvä, parissa pitäjässä huono. Laitumet olivat keväällä pitkällisten poutien ja kylmien ilmojen takia huonot, m utta paranivat sateiden vaikutuksesta heinäkuussa ja olivat loppu-

7 kesällä keskinkertaiset ja paikoin sitä paremmat, läänin lounaisosissa huonommat. Sato. Eri viljalajien satomäärät olivat vuonna 9 koko maassa seuraavat: Vehnän... Rukiin...,7,» Ohran...,78,969» Kauran...... 6,68,484» Sekaviljan... 6,9» Yhteensä korsiviljaa,00,76 hehtolitraa Herneiden ja papujen... 8,00 hehtolitraa T a tta rin......,6» Perunain... 6,497,» Nauriiden ja muiden juurikasvien,40,» Vuosina 90 sekä viisivuotisjaksona 906 90 ja kym m envuotisjaksona 896 90 keskimäärin vuosittain olivat satomäärät: 90 90690 89690 Vehnän... 4,78 hl 46, hl 48,6 hl Rukiin...,6,80»,98,0» 4,07,» O h ran...,7,804»,79,»,76,880» K a u ran... 7,0,7» 6,94,8» 6,049,080» Sekaviljan... 99,940» 7,08» 46,08» Yhteensä korsiviljaa,77,00 hl,94,476 hl,08,980 hl Herneiden ja p apujen... 78,48 hl 9,06 hl,77 hl T a tta r in...,4»,6» 8,8» P erunain... 6,6,67» 6,484,408»,968,84» Nauriiden ja muiden juurikasvien,96,887»,4,» 96,46» Vehnän sato vuonna 9 oli siis suurempi kuin vuonna 90 sekä viisivuotisjaksolla 906 0 ja kymmenvuotisjaksolla 896 90, m utta, kuten edellä mainittiin, kylvö oli myös jonkun verran suurempi v. 9 kuin mainittuina ajanjaksoina. Rukiin sato oli sitä vastoin vuonna 9 pienempi kuin sato vuonna 90 sekä keskimäärä viisivuotisjaksolta 906 90 ja kym m envuotisjaksolta 896-90. Sitte vuoden 90 ei rukiinsato ole ollut niin niukka

8 kuin v. 9. Kuitenkin on huomattava että rukiin laatu v. 9 oli yleensä hyvä. Ohran sato v:lta 9 on sitä vastoin hiukan suurempi kuin v. 90, mutta pienempi kuin edellisiltä kahdelta puheena olevalta ajanjaksolta. Kauran sato taas oli vuonna 9 pienempi kuin vuonna 90 sekä pienempi keskisatoa vuosilta 906 90, mutta suurempi keskisatoa vuosilta 896-90. Sekaviljan sato taas on suurempi v:lta 9 kuin edellisiltä n yt mainituilta vuosilta, johtuen tämä seikka suuremmasta kylvömäärästä. Koko korsiviljan sato oli v:lta 9 pienempi kuin vuosilta 90 ja pienempi keskisatoa vv:lta 906 90 ja vuosilta 896 90. Herneiden ja papujen sato oli vuonna 9 jonkun verran suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta pienempi kuin sato vuosilta 906 90 ja 896 90 keskimäärin. Tattarin sato on melkolailla vaihdellut ja se oli v. 9 jonkun verran pienempi kuin v. 90. Vuosi 90 oli perunasatoon nähden jokseenkin hyvä, parempi kuin vuodet 90 sekä 906 0 ja 896 90 keskimäärin. Edellisessä huomautettua korsiviljan hidasta laajenemista selittää osaksi ripeästi lisääntynyt rehunauriin viljelys, jolla korsiviljan olkea maataloudessa yhä enemmän korvataan. Nauriiden ja muiden juurikasvien satomäärä on vuosi vuodelta yhä lisääntynyt ja oli vuonna 9 suurempi kuin minään edellisenä vuonna. Verrattuna vuosien 896 90 keskisatoon oli 9 vuoden sato enemmän kuin kolme kertaa niin suuri. Jos verrataan edellä esitetyt satomäärät maan väkilukuun samoilta ajoilta, saadaan seuraavat eri viljalajien keskimääräluvut yhtä henkilöä kohti. Yhtä henkilöä kohti keskiväkiluvusta tuli, hehtolitraa: Keskimäärin vuodessa 9 90 90690 89690 Vehnää... 0.0 O.oi 0. 0 0.0 R u is ta....06.8..0 Ohraa... 0. 0. 6 0.6 0 0.6 K a u r a a..... 0.. S ekaviljaa... 0.0 7 0.0 6 0.0 6 0.0 Herneitä ja papuja... 0.0 0.0 0.0 0.0 Tattaria... O.ooi O.ooi O.ooi 0.0 0 P eru n o ita....07.98.6.0 Nauriita ja m uita juurikasveja.0 0.9 6 0.8 0. 4

9 Vuoden 9 sato jakaantui eri lääneille seuraavalla tavalla: L ä ä n it. Vehnää, hl. Ruista, hl. Ohraa, hl. Kauraa, hl. Sekaviljaa, hl. Herneitä ja papuja, hl. Tattaria, hl. Perunoita, hl. J Nauriita ja muita juurikasveja, hl. U udenm aan... 8,489 66,4 4,9 99, 9,4 9,9 60,498 670,60 Turun ja Porin.. 6,40 6,6 79,76,68,9 6,796 9,90 96,07,7 677,86 H äm een...,406 4,89 08,60,00,8 0,909,8 66 690,706 689,4 V iipurin... 49,470 40,6,068,6,00 9,04,9,0,0 44,9 Mikkelin... 4 8,66 96,47 4,0.67,94, 497,0 9,6 K uopion... 4 7,697 94,0 47,9 8,6,0 77 94,96 98,7 Vaasan... 9 4,0 48,9 968,07 4,0,4 4,9.90 6,70 O ulun... 6,6 46,60 60,779 0,66 H 0.9 6,7 Koko maa 49,0,7,,78,969 6,68,484 6,9 8,00,6)6,497,.40, Prosenttina koko maan sadosta olivat eri viljalajien satomäärät eri lääneissä: Läänit. V e h n ä ä. K u ista. O h ra a. K a u ra a. S e k a v ilja a. p a p u ja. H ern eitä j a T a tta ria. P e r u n o ita. N auriita ja muita ju u r i- k a s v e ja. U u d e n m a a n... 7..0..7 8.. l. l 9.6 9.4 T u r u n ja P o r i n... 7. 8.8 0.. 6. 6.0.9 6. 9.7 H ä m e e n... 6.9.7 6..0 4. 8.4.0 0.6 0. o V iip u rin... l. i 6.6 8. 6.0 0.7. 4.8.6 lo.o M i k k e l i n... 0.8 8.6.6 6.8 0. 6. 8.4 7.7 4.0 K u o p i o n... 0. 9.9 6.9 6.4 8.6.8. 4. 8.6 V a a s a n... 0. 6.4. 4. 6..9.8 7. 6.4 O u lu n... (O.oi).0..4 4.9 (O.oi) 8.0.9 Jotta saataisiin helpompi yleiskatsaus vuodentuloon vuodelta 9 ja sitä lähinnä edelliseltä ajalta, ovat eri viljalajien satomäärät alempana kaikki muunnettu rukiiksi. Muuntamisessa on kuitenkin tattari vähempiarvoisena jätetty kokonaan huomioon ottamatta. Muuntamisen pohjana on käytetty lääneille virallisesti vahvistetut verohintamäärät eri vuosilta. Missä jollekulle viljalajille e i ole verohintaa vahvistettu, siinä hinta on asetettu arvion mukaan vertaamalla eri läänien verohintoja toisiinsa tai otettu muuten rukiin hintaa vastaava arvioitu luku. Niinpä on Uudenmaan, Mikkelin, Kuopion, Vaasan ja Oulun

0 lääneille vehnänhinta, joka kauttaaltaan puuttuu näiden verohintaluetteloista, arvioitu siten, että ensiksi mainitulle läänille on arvioitu 0 hehtolitraa ruista vastaavan 8. hl vehnää, ja muille tässä mainituille lääneille arvioitu sama määrä rukiita vastaavan 7 hl vehnää, nämät arvioluvut riippuen vehnän ja rukiin hinnoista muissa lääneissä. Herneille ja pavuille sekä perunoille on käytetty yleisiä hintalukuja kauppatilaston ilmoittamien vientihintojen perusteella. Näistä vientihinnoista on laskettu keskihinnat vuosilta 896 90 ja nämät keskihinnat verrattu rukiin keskihintaan mainittuna ajanjaksona. Sellainen laskutapa on antanut tulokseksi, että 0 hl ruista on saatu vastaamaan: 9 hl herneitä ja hl perunoita; sama määrä rukiita on pantu vastaamaan hl muita juurikasveja. Sekaviljaa muunnettaessa on pantu 0 hl rukiita = hl sekaviljaa. Laskujen tulokset esitetään seuraavassa taulussa, joka käsittää tietoja vuosilta 9 ja 90 sekä viisivuotisjaksolta 906 0 ja kymmenvuotiskaudelta 896 90. Sato muunnettu ruishehtolitroilcsi. Viljalaji. 9. 90. Absoluuttisesti. 7. /o Keskimäärin vuodessa. 90690. 89690. Absoluuttisesti. Absoluuttisesti. /0 Absoluuttisesti. / 0 Velinä... 6,6 O.e,00 0. 6,97 0. 6,76 0.6 Ruis...,7,.0,6,80.,98,0 4.8 4,07,6 7. Ohra...,48,769.6,4,97.,96,7.,9,. Kaura...,69,00 4.0,74,90 4.,684,076.,4,809. Sekavilja... 44,96.,9. 6,749.0 97,88 0.9 Herneet ja pavut... 9, 0.9 87, 0.8 0,9 0.9 7,44. Perunat...,86,4 7.4,70,47 6.0,97,60 6.9,70,.6 Muut juurikasvit... 7,4. 9,8.0 77,76.6 77,99 0.7 Koko sato 0,686,7 00 0,946,4 00,46,67 00 0,9,09 00

Eri lääneissä olivat puheenalaiset määrät v:lta 9 seuraavat: L ä ä n i t. Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekavilja. Herneet ja pavut. Perunat. Nauriit ja muut juurikasvit. Yhteensä. Uudenm aan...,0 66,4 4, 06,96 6,69,4 77,8 46,,90,9 Turun ja P orin.. 44,8 6,6 4,8 84,9 7,864,8 06,07 48,4,077,86 Häm een... 4,487 4,89 79,6, 0,606 6,979 97,4 4,96,4,9 Viipurin... 69 49,470 98,406 640,8,467 0,8 90,007,96,68,60 M ikkelin... 6 8,66 64, 4,868,09,99 4,09 9,8 76,69 K u o p io n... 88 7,697 4,796 0,87,44,669 69, 0,74,6,408 Vaasan... 8 4,0 7,89 00,8 9,48,690,48 8.984,740,096 Oulun... 0 6,6 69,78,4 7,07 48,6,0 807,4 Koko maa 6,6,7,,48,769,69,00 44,96) 9,,86,4 7,4 0,686,7 Kokonaissato, muunnettuna ruishehtolitroiksi, oli taas läänittäin seuraava: L ä ä n i t. 9. 90. Keskimäärin vuodessa. 90690. 896-90. U udenm aan...,90,9,,67..67,69,4 Turun ja P o r in...,077,86,48,4,79,70,048,68 H äm een...,4,9,47,6,0,04,484,497 Viipurin...,68,60,96,6,70,78,60,04 Mikkelin... 76.69 8,788,00,48,0,6 Kuopion...,6,408,4,879,,9 ; 4, Vaasan...,740,096,,0,766,478,8,978 Oulun... 807,4 74,469 740,87 77,874 Koko maa 0,686,7 0,946,4,46,67 0,9,09 Koko satotulo, ruishehtolitroiksi muunnettuna, oli siis vuodelta 9 pienempi kuin lähinnä edelliseltä vuodelta sekä pienempi kuin keskimäärä viisivuotisjaksolta 906 90 ja kymmenvuotisjaksolta 896 90. Prosentittain olivat edellä olevat satomäärät eri lääneissä maan koko satotulosta seuraavat:

Keskim. vuodessa 9 90 906-90 89690 Uudenmaan lä ä n i....... 0.7 0.7 Turun ja Porin lääni... 9.4. 9.9 8.8 Hämeen lä ä n i.......7...6 Viipurin»....... 4.6 4.9. Mikkelin»... 7. 7. 8.8 9. Kuopion»...... 0. 0.4 0.7 0. Vaasan»...... 6. 4.0.4 6.7 Oulun»... 7.7 6.8 6.. Verrattuna väestöön saatiin yhtä henkeä kohti kunkin läänin keskiväki- luvusta seuraavat määrät ruishehtolitroja: Keskim. vuodessa 9 90 90690 89690 Uudenmaan lä ä n i.....,.9 Turun ja Porin lääni... 4. 4.9 4.7 4.6 Hämeen lä ä n i....9 4. 4..0 Viipurin».......9 Mikkelin»....8 4... Kuopion»....4.4.7.6 Vaasan»....4.0.6 4.0 Oulun»....4..4. Koko maa.4..8 4.0 Henkilölukuun verrattuna oli siis sadon tulo koko maassa v. 9 pienempi kuin v. 90 ja keskimäärät vuosilta 906 90 ja 896 90; myös eri lääneihin nähden pitää tämä huomautus paikkansa; poikkeuksena tässä suhteessa tekee vain Vaasan ja Oulun läänit sikäli, että keskimäärä niille on suurempi kuin vuonna 90 ja jälkimäiselle läänille yhtäsuuri kuin vv. 906 90, sekä Viipurin ja Kuopion läänit, joille keskimäärät ovat yhtäsuuret vuosilta 9 ja 90. Jos satomäärät verrataan läänien maalais-vä,estöön, tulevat suhdeluvut toisenlaiset kuin äskenmainitut, kuten seuraavista luvuista käy ilmi: Keskim. vuodessa 9 90 90690 89690 Uudenmaan lä ä n i....6.9 6. 6. Turun ja Porin lääni... 4.9.8..

Keskim. vuodessa 9 90 90690 89690 Hämeen lääni.... 4.7...4.7 Viipurin»....4..9 4.4 Mikkelin»... 4.0 4.4.4.7 Kuopion»....6.7 4.0.8 Vaasan»....7..8 4. Oulun».....7..6. Koko maa 4. o 4. 4. 4.6 Maalaisväestöön verrattuna on siis sato ollut suhteellisesti suurin Uudenmaan läänissä, toiselle sijalle tulee Turun ja Porin lääni. Ylempänä olevista luvuista muuten näkyy, että läänien keskinäinen suhde on vaihdellut eri vuosina. Pienin on suhteellinen satomäärä ollut Oulun läänissä koko puheena olevana aikana. Rahaksi arvioituna oli 9 vuoden jyväsato eri lääneissä ja koko maassa eri viljalajeille kuten alla olevat luvut osoittavat. Arvioimisessa on pantu perusteeksi eri läänien verohintamäärät x) v:lta 9. Vuoden 9 jyväsato rahassa arvioituna, markkaa. L ä ä n i t. V ehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekavilja. H erneet ja pavut. Perunat. Nauriit ja muut juurikasvit. Yhteensä. U udenm aan 9,86.4,4 00,7 7,,896 8, 09,98,70,6 670,60 7,60,76 Turun ja Porin 68,88 8,79,70,976,986,77,8 0,096 46,9 4,86,898 677,86 9,090,86 H äm een... 67,69 6,808,4,9,0 8,08,464 09,090 4,68,960,7 689,4 0,,670 V iipurin... 0, 8,4,00!,476, 9,64,04,00,070 4,0,0 44,9 4,44,79 M ikkelin... 8,040 4,4,94 96,470,68,06 6,6 89.89,0,4 9,6,440,8 K u o p io n...,76 4,7,607,4,060,67,44 78,988 4,0,90,09 98,7 6.,8 V aasan...,7 7,90,69 4,60,06 7,60,80,46 9,00 4,79,04 6,70,0,4 O u lu n... 90,,4 4,80,6,447,0 9 9 6,9, 6,7 0,49,84 Koko maa 869,9 48,86,64 9,04,780,744,,086,8,7,40 6,8,04,40, 4,84,7 l 0 0.6.. 4.. 0.9 7. loo.o v. 90 77,8 49,99,47 7,98,946,00,684,800,976,8,944,79,9,96,887 48,479,979 0 0.. s.9 4.. 0.8 6.0.0 loo.o ) Verohintain puuttuessa on laskelmain perusteeksi pantu ruishehtoiitran hinnat.

4 Jos otetaan lukuun myöskin viljan olkisato ja heinät sekä kehruukasvit ja tattari, saadaan tämän tuotannon laskettu arvo vuosilta 9 ja 90 seuraavaksi: ) 9 90 Smk Smk Tattarin...... 9,44 4,648 Kehruukasvien... 8,0 90,090 Vehnänoljen...,469 4,7 Rukiin»... 9,4,4 0,49,9 Ohran»... 4,69,6 4,686,67 Kauran»...,07,89,987,904 Sekulin»... 8,996 9,88 Herneen»... 80,9 64,78 Tattarin»... 9,0 9,96 H e in ä n......,8,0 6,,74 Yhteensä 4,0,709 49,40,8 Jos viimeksi esitetyt summaluvut yhdistetään jyväsadon arvoa osoittaviin summiin, saadaan koko sadon laskettu arvo olemaan v. 9 98,086,4 markkaa ja v. 90 melkein samansuuruiseksi eli 97,70,84 markaksi. JyväluJcu. Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, oli 9 vuoden sato rukiiseen ja kauraan nähden heikonpuoleinen; vehnän, ohran ja perunansato kuitenkin oli tyydyttävä. Tämä ilmenee myöskin tärkeimpien viljalajien jyväluvuista, jotka ikäänkuin yhteen kohtaan keskitettyinä antavat yleiskuvan viljelyskasvien satoisuudesta maassa. Nämät olivat kertomusvuonna sekä vuonna 90 ja keskimäärin vuosilta 906 90 ja 896-90 seuraavat: Keskim. vuodessa 9 90 90690 89690 V ehnä...... 7.0 6.74 7.0 6.9 R u i s...... 6.4 9 7.08 7.6 6.7 7 Ohra...... 4.84 4.9. 4.9 K a u r a...... 4.68.09.6.9 S e k a v ilja.......6.87 4.46 4.69 Perunat.......00 4.7 4.9.60 *) Heinät on arvioitu 6:n, kevätviljan oljet :n, syysviljan oljet :n, kehruukasvit 70 pennin arvoisiksi kilolta. Olkisato on laskettu siten, että korjattu jyväsato (kiloissa) on kerrottu syysviljassa :a ja kevätviljassa,:a.

Vehnän jyväluku on vuodelta 9 melkoista suurempi kuin vuodelta 90 ja jonkun verran suurempi keskimäärää vuosilta 906 90 ja 896 90. Rukiin jyväluku oli sitä vastoin pienempi kuin vuonna 90 sekä keskimäärin vuosilta 906 90 ja 896-90. Ohran jyväluku oli vuonna 9 samoin huonompi kuin vuosina 90 sekä vuosina 90690 ja 896-90. Kauran jyväluku oli niinikään alempi kuin vuonna 90 ja alempi kuin ennenmainittujen vuosijaksojen keskimäärä. Mitä sekaviljan jyvälukuun tulee, oli se vuonna 90 harvinaisen pieni, vain.6 ja pienempi kuin edellä olleina, ennen mainittuina ajanjaksoina. Huomattava kuitenkin on, että esillä olevan tilaston osoittam at sekaviljan kylvö- ja satomäärät eivät ole suoranaisesti toisiinsa verrattavat, koskapa melkoinen osa sekaviljasta korjataan vihantana, eikä siis tule sisältymään tuleentuneena korjattuun satoon. Näin on tosin laita myöskin kauran ja joskus ohrankin, varsinkin maan pohjoisosissa, mutta yleensä niin pienessä määrässä, ettei suurempaa suhdattomuutta siitä synny kylvön ja sadon keskinäisessä suhteessa, kun suuremmat alueet otetaan huomioon. Mitä lopuksi tulee perunain jyvälukuun, on se vuodelta 9 suurempi kuin vuonna 90, mutta pienempi kuin keskimäärä ajanjaksoilta 906 90 ja 896 90. Jyväluku oli eri lääneissä vuonna 9: Vehnä. Ruis. Ohra. Kaura. Sekav. Perunat. Uudenmaan lä ä n i... 7. 8 8.06 4.6.0.7 4.9 6 Turun ja Porin lääni.. 7.6 6. 8 4...6.4 Hämeen lä ä n i....7 7.99 4.9 0. 4 4.0 9.68 Viipurin»... 6.7 6..00 4.4. 4.8 0 Mikkelin».....7 4.6.7.6 4. 0 Kuopion»....8.9 4.7 7 4.. 4.7 Vaasan»....06 6.0. 4.47.96.09 Oulun»....7 6.6 6 4.7 4.7 0.9.0 Koko maa 7.0 6.49 4.84 4.68.6.00 Kulutus. Kuten on tunnettu, ei maamme viljantuotanto läheskään riitä täyttäm ään väestön tarvetta, ja ulkomaisella viljalla väestö pääasiallisesti täyttääkin leipätarpeensa. Yksi viljalaji kuitenkin, nimittäin kaura, on jokseenkin tärkeä vietitavaran maataloustuotteiden joukossa. Viimeisinä vuosina sen merkitys vientitavarana kuitenkin on tuntuvasti vähentynyt, vaikka kauranviljelys, kuten edellä on esitetty, on vuosi vuodelta lisääntynyt. Tämä osoittaa, että kotimaisen kauran käyttö on maassa kasvamistaan kasvanut. Kauran vienti oli kymmenvuotiskaudella 896 90 keskimäärin vuotta kohti 9. milj. kg, ja vietiin sitä viisivuotiskaudella 906 90.0 milj. kg, vuonna M aatalous 9. 4

6 90 vain. milj. kg ja vuonna 9 6.6 milj. kg. Kauran maahan tuonti taas nousi seuraaviin määriin: vuosina 896 90 keskimäärin 7. milj. kg, vuosina 906 90 vuotta kohti 0.8 milj. kg, vuonna 90.6 milj. kg ja v. 9.9 milj. kg. Tuonti teki prosenttina kauran koko kulutusmäärästä: vuosina 896 90 keskimäärin 7. %, vuosina 906 90 keskimäärin niinikään 7. %, vuonna 90 8. % ja vuonna 9.l %. Yhtä henkeä kohti tuli koko kulutusmäärästä: keskimäärin vuosina 896 90 87.8 kg ja vuosina 90690 97.7 kg, vuonna 90 99.6 kg ja vuonna 9 9.9 kg. Ruis, jonka viljelys on maassamme viime vuosikymmeninä vähentynyt, on kuitenkin edelleenkin väestön tärkein leipävilja. Väestön ruistarvetta täyttää enemmän kuin puoleksi ulkomainen vilja. Tuontimäärät olivat: vuosina 896 90 keskimäärin 99.4 milj. kg, vuosina 906 90 keskimäärin 04.9 milj. kg, vuonna 90 7.0 milj. kg ja vuonna 9 kokonaista 47.7 milj. kg, joka viimeksi mainittu suuri määrä näytävästi johtui vuoden heikosta ruissadosta Vienti on aina ollut vähäinen: vuosina 896 90 keskimäärin.4 milj. kg, vuosina 906 90 keskimäärin. milj. kg, vuonna 90 vain 0.8 milj. kg ja vuonna 9. milj. kg. Ulkomaisen viljan osa koko kulutuksessa oli vuosina 896 90. %, vuosina 906 90.4 %, vuonna 90 6.6 %, ja v. 9 kokonaista 68. %. Vuonna 9 oli se siis melkoista suurempi kuin lähinnä edellisenä aikana. Rukiinkäytön suuruutta maassa osoittavat seuraavat luvut, jotka ilmaisevat kulutuksen paljoutta yhtä henkilöä kohti; kulutus oli vuosina 89690 keskimäärin 00.6 kg, vuosina 906 90 8.6 kg keskimäärin, vuonna 90 87. kg ja vuonna 9 00. kg. Vehnän kulutus on miltei lakkaamatta kasvanut; sen tuonti oli vuosina 896 90 keskimäärin 98.l milj. kg, vuosina 906 90 0. milj. kg, vuonna 90.6 milj. kg ja vuonna 9 kokonaista 7.4 milj. kg. Vehnän kulutuksesta on, kuten tunnettu, omassa maassa kasvatettu vilja varsin vähäisenä osana; se oli näet vuosina 896 90 keskimäärin.7 %, vuosina 906 90 keskimäärin. %, vuonna 90. % ja vuonna 9. %. Yhtä henkeä kohti tuli koko kulutuksesta vv. 896 90 7. kg, vv. 906 90. kg, vuonna 90. kg ja v. 9 6.4 kg. Ohran käyttö on viimeisenä viitenätoista vuotena p ysynyt melkein m uuttumattomana, joskin siinä edellisiin vuosikymmeniin verraten on havaittavissa oireita vähentym iseen. Maahantuonti on myöskin vähentynyt vuosien kuluessa, koska se oli vuosina 896-90 keskimäärin 8. milj. kg, vuosina 906 90 keskimäärin 7.4 milj. kg, vuonna 90. milj. kg ja vuonna 9.6 milj. kg. Tuonti oli prosenttina kulutuksesta: vuosina 896 90 keskimäärin 8. %, vuosina 906 90 keskimäärin 7. i %, vuonna 90 4. % ja vuonna 9 vain.6 %. Vienti on aina ollut mitättömän vähäinen. Yhtä henkeä kohti tuli ohrankulutuksestarvuosittain vuosina 896-90 6.9 kg, vuosina 906 90.9 kg, vuonna 90 0.4 kg ja vuonna 9 9.4 kg.