PÄÄTÖS UUDELY/575/07.00/2011 25.5.2011 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöllä Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Oil Vantaan kaupunki Valimotie 9 RN:o 92-50-4-14 Kesko Oyj Kohteessa on toiminut polttoaineen jakeluasema vuodesta 1991. Jakeluasemalla on mittarikenttä, kolme maanalaista polttoainesäiliötä ja polttoaineenerotin. Neste Markkinointi Oy:n vuokrasopimus alueella loppuu ja polttoaineen jakeluasema puretaan. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Asian vireilletulo Maksu 864 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 6.5.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/575/07.00/2011 2/16 Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Neste Oil Express Tammisto Vantaa. Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy. 3.5.2011. - Neste Oil Express Tammisto Vantaa. Maaperän pilaantuneisuustutkimus. FCG Finnish Consulting Group Oy. 11.2.2011. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava kohde Vantaalla osoitteessa Valimotie 9. Jakeluasema sijaitsee liikekiinteistön parkkipaikka-alueella. Kohteen ympäristössä on myymäläkiinteistöjä. Jakeluaseman vieressä on hampurilaisravintola. Alue on kaavoitettu liike-, toimisto- ja varastorakennuksille. Asemakaavassa on merkintä, joka sallii polttoaineen jakelun jakeluaseman alueella. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Maaperäkartan mukaan alueen maaperä on savea. Tutkimuskairausten perusteella maaperää koostuu täyttökerrosten (paksuus enimmillään 5,5 m) alapuolella savesta. Kohteen maanpinta sijaitsee tasolla noin +13,0 metriä. Alue on suhteellisen tasaista. Kohteen piha-alue on asfaltoitu. Pintavedet on johdettu sadevesiviemäriin. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Maaperätutkimuksissa todettiin pohjavettä (mahdollisesti orsivettä) noin 3,0 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kiinteistöllä tehdyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset Näytteiden otto ja analysointi Kohteessa tehtiin maaperätutkimuksia joulukuussa 2010. Maaperänäytteitä otettiin viidestä kairaamalla tehdystä tutkimuspisteestä (FCG1 FCG5, liite 2). Näytepisteistä kolme tehtiin mittarikentän ympärille (FGG2, FCG3 ja FCG5), yksi säiliöiden täyttöpaikalle (FCG1) ja yksi polttoaineenerottimen läheisyyteen (FCG4). Tutkimukset ulotettiin enimmillään 5,5 metrin syvyyteen aistinvaraisesti puhtaaseen maakerrokseen asti. Kaikista maanäytteistä mitattiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä näytepussin kaasutilasta PID-mittarilla. Yhdeksästä maanäytteestä tutkittiin kokonaishiilivetypitoisuus PetroFlag-kenttätestillä. Viidestä maanäytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjakeet C 5 C 40, BTEXyhdisteet, MTBE, TAME ja ETBE.
UUDELY/575/07.00/2011 3/16 Lisäksi otettiin yksi vesinäyte tutkimuspisteestä FCG1. Vesinäytteestä tutkittiin laboratoriossa öljyhiilivetyjakeet C 5 C 40, BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME ja ETBE. Näytteiden analyysitulokset Mittarikentän näytepisteestä FCG5 syvyydeltä 1 2 metriä otetussa näytteessä todettiin raskaita öljyjakeita (>C 21 C 40 ) 1 470 mg/kg. Pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon. Lisäksi näytteessä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuus 0,12 mg/kg sekä ETBE:ä 0,09 mg/kg. Mittarikentän näytepisteissä FCG2 ja FCG3 todettiin 1 2 metrin syvyydeltä otetuissa näytteissä kynnysarvon ylittävät MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudet 0,56 mg/kg ja 0,14 mg/kg. Vesinäytteessä todettiin ETBE:ä 0,24 mg/l, MTBE:ä 0,019 mg/l ja TA- ME:a 0,004 mg/l. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Alue on merkitty asemakaavaan rakennusalueena, jolle voidaan sijoittaa miehittämätön polttonesteiden jakeluasema. Kiinteistön muu alue on pääosin pysäköintialuetta. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella, eikä alueella ole muitakaan herkkiä toimintoja. Kohteessa todettiin kynnysarvot ja alemmat ohjearvot ylittäviä hiilivetypitoisuuksia. Tämän perusteella arviointi on suoritettu ohjearvoihin perustuvana perusarviointina. Kohteen maaperä koostuu pääosin täyttömaasta ja savesta. Tutkimustulosten ja maaperän koostumuksen perusteella haitta-aineiden ei arvioida levinneen lähdealueelta maaperässä laajalle. Maaperässä todetut haitta-aineet voivat levitä kiinteistön ulkopuolelle pohjaveden mukana. Haitta-aineiden ei kuitenkaan arvioida kulkeutuneen merkittävinä määrinä ja pitoisuuksina pohjaveden mukana alueen ulkopuolelle. Todetut hiilivedyt sijaitsevat asfalttipinnan alapuolella, pääosin noin 1-2 metrin syvyydessä. Tämän perusteella kohteessa mahdollisesti liikkuvat tai oleskelevat eivät pääse altistumaan maaperän haittaaineille. Kohteessa todettujen haitta-aineiden ei katsota aiheuttavan ympäristöllistä tai terveydellistä riskiä alueella sen nykyisellä käytöllä. Kohteessa ei todettu ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, minkä perusteella kohteessa ei todettu pilaantuneita maa-aineksia eikä maaperän kunnostustarvetta. Kohteen purkutyön yhteydessä ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia voi kuitenkin tulla vastaan esim. mittarikentän alueella. Nykyisen maankäytön perusteella kohteen maaperä esitetään kunnostettavaksi ylempiin ohjearvoihin.
UUDELY/575/07.00/2011 4/16 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Maaperän kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Kunnostuksen toteuttaminen Kohde aidataan ja merkitään pilaantuneen maan kunnostustyömaasta kertovin kyltein. Kaivujärjestyksestä sovitaan urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan kanssa ennen kaivun aloittamista. Kaivun yhteydessä puretaan mahdolliset huoltoasematoimintaan liittyvät maanalaiset rakenteet. Kohteessa olevat asfaltit ja mahdollisesti maan pinnalle näkyvät perustukset yms. puretaan mahdollisuuksien mukaan ennen varsinaista kunnostusta. Massanvaihdossa haitta-ainepitoinen maa-aines poistetaan ja korvataan puhtaalla. Kaivantojen täytöstä sovitaan tarpeen mukaan kiinteistön omistajan kanssa. Kunnostus päättyy, kun kunnostustavoitteet on saavutettu tai kun kunnostustavoitteet ylittävien maiden jättämisestä on sovittu asianosaisten (maanomistajat ja viranomaiset) kanssa. Alueelle voi jäädä kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, jos niiden poistaminen ei ole esim. rakennusteknisesti mahdollista tai se on erittäin vaikeaa. Tarpeen mukaan pilaantuneet maat eristetään tai kohteen kunnostamista jatketaan muilla menetelmillä. Vaihtoehtoisesti kohteeseen jääneiden haitta-aineiden aiheuttamia riskejä arvioidaan erillisellä riskinarviolla. Purkamisen ja maaperän kunnostuksen on arvioitu kestävän korkeintaan kuukauden. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti ja PetroFlagkenttäanalyysein. Kaivetuista maa-aineksista otettujen näytteiden kenttätestituloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Laboratorionäytteistä analysoidaan hiilivetyjakeiden C 5 C 40 pitoisuudet jakeittain (bensiinijakeet, kevyet tisleet ja raskaat öljyjakeet) sekä BTEXyhdisteet ja oksygenaatit. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan yksi kokoomanäyte jokaista noin 100 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Muutaman neliömetrin kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteet tut-
UUDELY/575/07.00/2011 5/16 kitaan kenttätestein. Kenttätestien perusteella laboratorioanalyyseihin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden (suuremmat kaivannot). Näytteistä tutkitaan hiilivetyjakeiden C 5 C 40 pitoisuudet jakeittain (bensiinijakeet, kevyet tisleet ja raskaat öljyjakeet) sekä BTEXyhdisteet ja oksygenaatit. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Vesien käsittely Kiinteistöltä poistettavat öljyhiilivetypitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto. Pilaantuneiden maiden kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat vastaanottopaikkaan. Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- ja kierrätyspisteisiin. Kaivantoon kertyvien työnaikaisten vesien johtamisesta viemäriverkostoon sovitaan HSY Veden kanssa. Ennen mahdollista veden johtamista vesi käsitellään tarpeen mukaan painovoimaisen erottimen avulla tai muilla vedenkäsittelylaitteistoilla. Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivantoon kertyvistä vesistä pyritään ottamaan työnaikana edustavia vesinäytteitä. Viemäriin johdettavien vesien näytteenotosta sovitaan HSY Veden kanssa. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja varoituskyltein. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Tarvittaessa renkaat puhdistetaan. Jos pilaantuneita maita joudutaan väliaikaisesti välivarastoimaan alueella, kasat peitetään. Kunnostuksesta aiheutuu ympäristöön normaaliin maanrakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maata kostuttamalla. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Ympäristötekninen valvoja seuraa työn aikana työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mu-
UUDELY/575/07.00/2011 6/16 Työsuojelu kaan tilaajaa, maan omistajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneen alueen levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, maanomistajalle sekä ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen jatkamisesta naapurikiinteistön puolelle sovitaan kiinteistön omistajan kanssa. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisina suojavarusteina kypärää, turvakenkiä, pitkiä housuja ja paitoja sekä näkyvää turvaliiviä. Hengitysteitse altistuminen öljyhiilivedyille estetään käyttämällä tarvittaessa hengityssuojainta. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maan määrä Maanomistajan kuuleminen Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta työmaapäiväkirjaa, johon merkitään mm. tiedot alueelta poistetuista maista, tiedot otetuista näytteistä, näytepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kunnostuksen päätyttyä. Loppuraportissa esitetään mm. kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, jäännöspitoisuustiedot, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet. Kohteessa ei todettu haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittäviä maa-aineksia. Alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia on mahdollisesti mittarikentän kiveyksen täyttöhiekassa sekä pisteen FCG5 läheisyydessä. Alemman ohjearvon ylittäviä maita arvioidaan olevan alueella enintään noin 200-250 m 2 :n alueella noin 200-300 m 3. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varasi 9.5.2011 päivätyllä kirjeellään kiinteistön omistajalle, Kesko Oyj:lle, tilaisuuden vastineen antamiseen tehdystä ilmoituksesta. Kiinteistön omistaja ei esittänyt asiasta vastinetta.
UUDELY/575/07.00/2011 7/16 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Neste Markkinointi Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla osoitteessa Valimotie 9 (RN:o 92-50-4-14), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Polttonesteiden jakeluaseman alueelta on poistettava maa-aines, jonka bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), MTBE:n ja TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin tai ksyleenien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä poistettavia jakelutoimintaan liittyviä rakenteita (säiliöt, putkistot, mittarikorokkeet, jne.) ympäröivän maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi sekä kunnostettavan alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden
UUDELY/575/07.00/2011 8/16 (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n, TAME:n ja ETBE:n pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Pilaantuneen maan kaivualueet on aidattava ja kaivannot on varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla kiinteistöllä tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueen maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 4. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivannon seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet sekä mahdollisten muiden kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).
UUDELY/575/07.00/2011 9/16 Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 6.2. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä, hyödynnetään kaivantojen täytöissä, on haittaainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien maa-ainesten haittaainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maaainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
UUDELY/575/07.00/2011 10/16 Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti kiinteistön omistajalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava kiinteistön omistajalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
UUDELY/575/07.00/2011 11/16 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-
UUDELY/575/07.00/2011 12/16 kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi bensiinijakeille (C 5 - C 10 ) 500 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 1 000 mg/kg, raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 2 000 mg/kg, bentseenille 1 mg/kg, tolueenille 25 mg/kg, etyylibentseenille 50 mg/kg, ksyleeneille 50 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 50 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ylempi ohjearvotaso bensiini- ja öljyhiilivedyille. Kunnostusalue sijaitsee liike-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueella ja sen kohdalla on asemakaavassa sallittu polttoaineen jakelutoiminta. Kunnostustavoite on katsottu riittäväksi kohteen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta kiinteistön ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.)
UUDELY/575/07.00/2011 13/16 Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään poistettavien rakenteiden ympäristön maaperän haitta-ainepitoisuudet, tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haittaainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maaaineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.) Päätöksessä on edellytetty täytöissä mahdollisesti hyötykäytettävien kunnostustavoitteet alittavien, mutta kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden
UUDELY/575/07.00/2011 14/16 dokumentointia, jotta haitta-ainepitoisten maa-ainesten sijainti on tiedossa ja jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä.
UUDELY/575/07.00/2011 15/16 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia. Neste Markkinointi Oy PL 95 00095 Neste Oil Vantaan kaupungin ympäristölautakunta HSY Vesi Kesko Oyj, Satamakatu 3, 00016 Kesko Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti.
UUDELY/575/07.00/2011 16/16 Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Kiinteistön maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Ylitarkastaja Sari Penttinen Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Näytteenottopisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus