T O I M I H E N K I L Ö B A R O M E T R I 0 1
SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 1.1. Vastaajien taustatietoja... 4. PALVELUSSUHDE... 6.1. Työmarkkinatilanne ja työnantaja... 6.. Palvelussuhteen laji... 8.. Työaika... 9.4. Ammatillinen koulutus... 11.. Ylityöt ja niiden korvaaminen... 16.6. Etätyö... 1.7. Työpaikan johto....8. Eläkkeelle jääminen.... PALKKAUS... 6 4. TYÖELÄMÄ... 4.1. Työssä tavoitellut asiat... 4.. Työssä jaksaminen... 40 4.. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen... 4 4.4. Tasa-arvo työpaikalla... 48. EDUNVALVONTA... 1.1. Edunvalvonta työpaikalla... 1.. Työajoista ja palkoista sopiminen... 7.. Sopimusmuodot... 9.4. Työtaisteluoikeus... 61.. Keskusjärjestöt... 61.6. STTK:n edunvalvonta tulevaisuudessa... 64.7. Tavoitteet seuraavissa työmarkkinaneuvotteluissa... 67 6. YHTEISKUNTA JA VAIKUTTAMINEN... 68 6.1. Leikkausten kohdentaminen... 68 6.. Hallituksen toiminnasta... 70 6.. Tuloerot... 7 6.4. Puoluekannatus... 7 7. YHTEENVETO... 74 Taulukko- ja kuvioluettelo... 8
(8) STTK:N TOIMIHENKILÖBAROMETRI 01 1. YLEISTÄ Tämänvuotinen huhtikuussa toteutettu STTK:n Toimihenkilöbarometri oli järjestyksessä yhdeksäs. Kysely on suoritettu joka toinen vuosi vuodesta 1997 lähtien. Toimihenkilöbarometrin tarkoituksena on seurata jäsenistön mielipiteiden, asenteiden ja aseman kehittymistä. Joka kerta toistuvien kysymysten lisäksi mukana on myös vaihtuvia kysymyksiä aihealueilta, jotka liittyvät kulloinkin ajankohtaisiin asioihin. Tällä kertaa kyselylomakkeen sai 6 STTK:n jäsenliittojen jäsentä, joista lomakkeen palautti 19. Vastanneista 178 vastasi sähköisesti kyselyyn. Vastausprosentti oli,7 %. Oheisessa taulukossa on esitetty kyselyyn vastanneet jäsenliitoittain. Vastausaktiivisuus vaihteli liitoittain. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty:n, Liiketalouden Liitto LTA:n ja Palkansaajajärjestö Pardian jäsenet osallistuivat kyselyyn muiden liittojen jäseniä aktiivisemmin. Yhteensä N = 188 Miehet N = 07 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO 6,1 47,0 19,1 4,6 8, 1,194 Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO 4,0, 4,6 8,7 1,8 1,08 Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty 1,4 7, 14, 8, 40, 0,81 Kirkon alat ry 1,6 1, 1,7 80,0, 1,010 Liiketalouden Liitto LTA 0,6 0, 0,6 77,8 9,1 0,861 Meijerialan Ammattilaiset MVL 0,4 0, 0, 8,, 0,94 METO Metsäalan Asiantuntijat 1, 4,4 0, 11,8, 0,94 Ammattiliitto Nousu 1, 0,4 1,6 9,9 9, 1,1 Palkansaajajärjestö Pardia 1, 0,6 9,6 7,9 7,7 0,89 Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA 1,1,0 0,4 0,0 4,4 1,81 Suomen Konepäällystöliitto SKL 0,6,1 0,1 14, 9, 1,1 Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL 0, 1, 0,0 0,0 7,7 4,78 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer 8,9 0,9 11,7 97,,7 0,944 Suomen Palomiesliitto SPAL 0,7,4 0,1 11,1 4,6 0,97 Terveyden- ja sosiaalihuoltoalan ammattijärjestö Tehy 6,6,7,7 94,6 4,6 0,97 Vakuutusväen Liitto VvL 1,6 0,7 1,8 88, 9,0 1,160 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 74,6,7 Taulukko 1. Vastanneet jäsenliitoittain
4(8) Vastausten analysointia varten vastauksia on painotettu siten, että aineistossa liittojen jäsenmäärien suhde vastaa todellisuutta. Muuttujien välisiä riippuvuuksia on testattu tilastollisesti ( -testi, varianssianalyysi). Kaikki tekstissä, taulukoissa tai kuvioissa esitellyt erot taustamuuttujien välillä on todettu tilastollisesti merkitseviksi vähintään 1 %:n tasolla. 1.1. Vastaajien taustatietoja Kyselyyn vastanneista naisia oli kolme neljäsosaa (7 %) ja miehiä neljäsosa ( %). Vastanneiden keski-ikä oli 48,6 vuotta, mikä on vuoden enemmän kuin edellisessä Toimihenkilöbarometrissä vuonna 011. Vastanneista nuorin oli -vuotias ja iäkkäin 68-vuotias. Netissä vastanneiden keski-ikä (4,6 vuotta) oli selvästi alhaisempi kuin paperilomakkeen palauttaneiden (49, vuotta). Kuvioon 1 on kerätty taustatietoja kyselyyn vastanneista. Yli puolet (4 %) vastanneista oli täyttänyt 0 vuotta. Miehet Naiset IKÄ Alle 0-vuotiaat 0 9-vuotiaat 40 49-vuotiaat 0 vuotta täyttäneet SIVIILISÄÄTY Naimisissa Avoliitossa Eronnut tai leski Naimaton ASUINLÄÄNI Pääkaupunkiseutu Etelä-Suomen lääni (pl. PKS) Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni ASUINYMPÄRISTÖ Kaupunkimainen Muu taajama Haja-asutusalue 6 9 11 8 4 16 18 14 Kuvio 1. Taustatietoja kyselyyn vastanneista, % 16 19 6 40 0 0 40 60 80 % 4 4 9 7
(8) Lähes kolme viidesosaa (9 %) vastanneista oli naimisissa ja vajaa viidesosa avoliitossa (18 %). Eronneita tai leskiä oli 14 % ja naimattomia vajaa kymmenesosa (9 %). Kaksi viidesosaa (40 %) vastanneista asui Länsi-Suomen läänin alueella ja lähes yhtä suuri osa (8 %) joko pääkaupunkiseudulla tai muualla Etelä-Suomen läänin alueella. Hajaasutusalueella asui vajaa viidesosa (19 %) vastanneista ja kaupunkimaisessa ympäristössä 4 %. Nykyisessä liitossaan vastanneet olivat olleet keskimäärin 18,7 vuotta. Alle viisi vuotta liittoon kuuluneita oli hieman yli kymmenesosa (1 %). Yli kolmasosa ( %) vastanneista oli kuulunut nykyiseen liittoonsa vähintään vuotta. Alle -vuotiaita lapsia oli 6 %:lla vastanneista lapsia oli keskimäärin 1,. Lähes kymmenesosalla (8 %) oli 6-vuotiaita lapsia kotona. 6-vuotiaita oli keskimäärin 1,. Kotona asuvia 7 17-vuotiaita lapsia oli reilulla viidesosalla (8 %) vastanneista. 7 17-vuotiaiden lasten lukumäärä oli keskimäärin 1,6. Kotona asuvia yli 18-vuotiaita lapsia oli keskimäärin 1, ja heitä oli 14 %:lla vastanneista. Kansa- tai kansalaiskoulun oli käynyt noin kymmenesosa (1 %) vastaajista miehistä (1 %) suurempi osa kuin naisista (10 %). Perus- tai keskikoulun käyneitä oli 7 % naisista 6 % ja miehistä kaksi viidesosaa (40 %). Ylioppilastutkinnon suorittaneita oli yli puolet ( %) kyselyyn vastanneista. Naisista ylioppilaita oli 4 % ja miehistä vajaa puolet (4 %). Alle 0-vuotiaista ylioppilaita oli lähes kolme neljäsosaa (74 %) 0 vuotta täyttäneistä vajaat kaksi viidesosaa (8 %). 0 vuotta täyttäneistä noin viidesosa (1 %) oli käynyt kansa- tai kansalaiskoulun. Ammatillisessa koulutuksessa ei ollut eroja sukupuolten välillä. Viidesosa (0 %) vastanneista oli suorittanut ammatillisen oppilaitoksen, toisen asteen koulutuksen, ammattikoulun tai vastaavan. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli 14 %. Vajaalla kolmasosalla (9 %) oli opistotasoinen tutkinto ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli vajaa viidesosa (19 %). Yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 6 % kyselyyn vastanneista. 0 vuotta täyttäneistä reilulla puolella (4 %) oli vähintään opistotasoinen ammattitutkinto. Alle 0-vuotiaista opistotasoinen tutkinto oli noin kolmella viidesosalla (61 %) ja 0 9-vuotiaista seitsemällä kymmenestä (71 %). Alle 0-vuotiaista yli puolet ( %) oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon.
6(8). PALVELUSSUHDE.1. Työmarkkinatilanne ja työnantaja Kyselyyn vastanneista neljä viidesosaa (80 %) oli kokopäivätyössä helmikuun viimeisellä viikolla 01 kuvion mukaan miehistä kokopäivätyötä teki lähes yhdeksän kymmenestä (88 %) ja naisista vajaa neljä viidesosaa (78 %). Naiset tekivät miehiä useammin osaaikatyötä. % vastanneista oli työttömänä. Kokopäivätyö 78 88 Osa-aikatyö Lomautettu tai työaikaa on lyhennetty 1 0 6 Työtön Opiskelija (myös työvoimapoliittinen koulutus) Äitiys-, isyys- tai vanhempainloma, hoitovapaa Kotona (ei työssä, työtön, opiskelija tms.) Vuorotteluvapaa Osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkeläinen Eläkeläinen (muu) Muu (esim. erikseen työhön kutsuttava) 0 0 0 0 1 1 0 1 0 0 0 0 40 60 80 100 % Miehet Naiset Kuvio. Vastanneiden työmarkkinatilanne helmikuun viimeisellä viikolla 01 sukupuolittain, %
7(8) Alle 0-vuotiaista kokopäivätyötä teki 6 % ja lähes viidesosa (18 %) oli äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. 0 vuotta täyttäneistä kokopäivätyötä teki 8 % ja työttömänä oli 6 %. Alle 0-vuotiaista osa-aikatyössä oli vajaa kymmenesosa (8 %) ja opiskelijana %. Osa-aikatyötä tehtiin eniten terveydenhuoltoalalla. Terveyden- ja sosiaalihuoltoalan ammattijärjestö Tehyn jäsenistä osa-aikatyötä teki 8 % ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenistä 7 %. Myös Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenistä 7 % teki osa-aikatyötä. Palkansaajajärjestö Pardian jäsenet olivat keskimääräistä yleisemmin kokopäivätyössä (88 %). Ammattiliitto PRO:n jäsenistä lähes joka kymmenes (9 %) oli työttömänä ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO:nkin jäsenistä 8 %. Yhteensä N = 178 Miehet N = 4 Naiset N = 94 Valtion virasto, laitos tai valtion liikelaitos 1,4 1,0 10,8 Kunta, kuntayhtymä tai kunnallinen liikelaitos 9,0 14, 47, Seurakunta tai muu kirkollisyhteisö 1,9 1,,0 Muu julkinen,6,1,8 Julkinen sektori yhteensä 7,9 9,8 64,1 Yksityinen yritys teollisuudessa tai rakentamisessa 1,8 0,9 8,1 Yksityinen yritys palvelualalla 17, 17,6 17,1 Yksityinen yleishyödyllinen yhteisö 4,0,1 4, Valtio- tai kuntaenemmistöinen yritys 1,4, 1, Yksityinen yrittäjä tai ammatinharjoittaja 0, 0,6 0, Jokin muu yksityinen työnantaja,1,9 4,8 Yksityinen sektori yhteensä 4,0 60, 6,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Taulukko. Vastanneet päätoimen työnantajan mukaan, % Taulukossa on esitetty vastanneiden päätoimen työnantaja. Työttömänä olleet ovat ilmoittaneet viimeisen työnantajansa. Miehistä julkisella sektorilla työskenteli kaksi viidesosaa (40 %) ja naisista yli kolme viidesosaa (64 %). Lähes kolmasosa (1 %) miehistä työskenteli yksityisessä yrityksessä joko teollisuudessa tai rakentamisessa. Ammattiliitto PRO:n jäseniä heistä oli 87 %. Naisista lähes puolet (48 %) oli töissä kunnalla, kuntayhtymässä tai kunnallisessa liikelaitoksessa heistä 8 % kuului Jytyyn, vajaa viidesosa (18 %) SuPeriin ja yli puolet (1 %) Tehyyn.
8(8).. Palvelussuhteen laji Kokopäivätyössä olleiden päätoimen palvelussuhteen laji on esitetty taustatekijöittäin kuviossa. Jäsenliitoista ryhmään Muut on luokiteltu jäsenmäärältään pienet liitot, joihin kuuluvat Kirkon alat ry, Liiketalouden Liitto LTA, Meijerialan Ammattilaiset MVL, METO Metsäalan Asiantuntijat, Ammattiliitto Nousu, Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA, Suomen Konepäällystöliitto SKL, Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL, Suomen Palomiesliitto SPAL sekä Vakuutusväen Liitto VvL. Kokopäivätyössä olleista vastaajista 9 % työskenteli pysyvässä palvelussuhteessa. Määräaikaisia tai tilapäisiä työntekijöitä oli 7 %. IKÄ Alle 0-vuotiaat 0 9-vuotiaat 40 49-vuotiaat 0 vuotta täyttäneet JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut TOIMIPAIKAN KOKO 1 4 henkilöä 9 henkilöä 10 19 henkilöä 0 9 henkilöä 0 99 henkilöä 100 499 henkilöä Vähintään 00 henkilöä 9 7 64 6 90 91 96 97 9 94 96 94 8 97 88 89 9 91 9 9 98 10 9 4 8 6 6 1 1 11 7 9 8 0 0 40 60 80 100% Pysyvä Määräaikainen tai tilapäinen Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden päätoimen palvelussuhteen laji, %
9(8) Alle 0-vuotiaista reilu kolmasosa (6 %) oli määräaikaisessa tai tilapäisessä palvelussuhteessa. Tehyn jäsenistä 1 % työskenteli määräaikaisena. Lyhyet, määräaikaiset tai tilapäiset palvelussuhteet olivat yleisimpiä pienissä alle 10 hengen - toimipaikoissa... Työaika Kokopäivätyössä olleiden virka-/työehtosopimuksen mukainen viikottainen työaika oli keskimäärin 8 tuntia (vuonna 011 keskimäärin 7,8 tuntia) miehillä keskimäärin 8, tuntia ja naisilla 7,8 tuntia (Kuvio 4). Miehet Naiset JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut TYÖNANTAJASEKTORI Julkinen sektori Yksityinen sektori TYÖAIKAMUOTO Säännöllinen päivätyö Säännöllinen ilta-, yö- -vuorotyö -vuoro- tai jaksotyö Muu työaikamuoto 8,0 9, 8, 40, 7,8 8,7 8, 9,8 7,7 9,1 7,1 8, 7, 8, 8, 8,7 8,1 9,0 9,0 40,8 7,8 8,7 8,4 9,9 7,9 9,,9 7,0 8,4 9,0 8,0 8,6 9, 41,9 0 10 0 0 40 0 Säännöllinen viikottainen työaika Todellinen viikottainen työaika Tuntia/viikko Kuvio 4. Kokopäivätyössä olleiden viikottainen työaika, keskimäärin tuntia/viikko
10(8) Todellinen viikottainen työaika (9, tuntia) oli keskimäärin 1, tuntia pidempi viikossa kuin virka-/työehtosopimuksen mukainen työaika. Miehillä todellinen viikottainen työaika ylitti virka- /työehtosopimuksen mukaisen työajan keskimäärin tunnilla ja naisilla vajaalla tunnilla (0,9). Todellinen viikottainen työaika oli pysynyt samana kuin vuonna 011. Osa-aikatyötä tehneiden virka-/työehtosopimuksen mukainen viikottainen työaika oli keskimäärin 9 tuntia viikossa. Todellinen viikottainen työaika jäi osa-aikaisilla kuitenkin keskimäärin 7,4 tuntiin viikossa. Kokopäivätyössä olleista lähes seitsemän kymmenestä (68 %) teki säännöllistä päivätyötä. Neljäsosa ( %) vastanneista oli joko -vuoro, -vuoro tai jaksotyössä. Naiset tekivät miehiä yleisemmin vuoro- tai jaksotyötä. Alle 0-vuotiaista säännöllistä päivätyötä teki kaksi viidesosaa (41 %) ja vuoro- tai jaksotyötä yli puolet (1 %). 68 1 6 19 6 Miehet 71 1 6 1 10 Naiset 67 1 6 1 4 IKÄ Alle 0-vuotiaat 41 4 18 0 9-vuotiaat 9 1 4 6 10 40 49-vuotiaat 69 7 18 4 0 vuotta täyttäneet 7 1 6 16 6 JÄSENLIITTO PRO 90 4 ERTO 90 Jyty Pardia 80 78 1 6 SuPer 14 1 61 1 Tehy 48 9 6 7 Muut 67 7 TYÖNANTAJASEKTORI Julkinen sektori 7 1 7 8 6 Yksityinen sektori 8 1 7 0 0 40 60 80 100 % Säännöllinen päivätyö Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö -vuorotyö -vuoro- tai jaksotyö Muu työaikamuoto Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden työaikamuoto, %
11(8) Ammattiliitto PRO:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO:n jäsenistä 90 % oli säännöllisessä päivätyössä. Vuoro- ja jaksotyötä tekivät yleisimmin SuPerin ja Tehyn jäsenet. Julkisella sektorilla työskennelleistä reilu kolmasosa ( %) oli vuoro- tai jaksotyössä. Ryhmään Muut kuuluneissa liitoissa oli keskimääräistä yleisemmin käytössä jokin muu työaikamuoto. Osa-aikaisista yli puolet (4 %) teki säännöllistä päivätyötä ja noin kolmasosa ( %) joko -vuoro-, -vuoro- tai jaksotyötä. Joka kymmenennellä (11 %) osa-aikaisella oli käytössä jokin muu työaikamuoto..4. Ammatillinen koulutus Joka toinen (1 %) vastaaja oli osallistunut työnantajan järjestämään tai maksamaan ammatilliseen koulutukseen vuoden 01 aikana (Kuvio 6). Erityisesti terveydenhuoltoalalla työskennelleet olivat osallistuneet työnantajan tarjoamaan ammatilliseen koulutukseen Tehyn jäsenistä 68 % oli osallistunut ammatilliseen koulutukseen joko työnantajan järjestämänä tai kustantamana. Vastaajan ammatillinen koulutustaso vaikutti kouluttautumiseen myös ammatissa. Korkeamman ammatillisen koulutuksen suorittaneet osallistuivat myös aktiivisemmin työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Myös vastaajan peruskoulutus vaikutti ammatilliseen koulutukseen osallistumiseen. Ylioppilastutkinnon suorittaneista yli puolet ( %) oli osallistunut työnantajan tarjoamaan koulutukseen, kun taas kansa- tai kansalaiskoulun käyneistä noin kaksi viidesosaa (4 %) oli osallistunut työnantajan tarjoamaan koulutukseen.
1(8) JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut AMMATILLINEN KOULUTUS Ei yli kk:n ammattikoulutusta Ammattialan erikoiskursseja (väh. kk) Ammattikoulu tai vastaava Ammatti- tai erikoisammattitutkinto Opistotaso Ammattikorkeakoulututkinto Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Muu TYÖNANTAJASEKTORI Julkinen sektori Yksityinen sektori PALVELUSSUHTEEN LAJI Pysyvä Määräaikainen tai tilapäinen 14 9 4 1 4 4 47 7 46 47 7 7 61 6 4 4 68 0 0 40 60 80 % Kuvio 6. Työnantajan järjestämään tai maksamaan ammatilliseen koulutukseen osallistuneet vuonna 01, % Työnantajan järjestämiä tai maksamia koulutuspäiviä kertyi keskimäärin 4,1 päivää vuonna 01 (Kuvio 7). Miehille koulutuspäiviä kertyi keskimäärin,1 ja naisille,7. Jäsenliitoittain tarkasteltuna eniten koulutuspäiviä kertyi Palkansaajajärjestö Pardian jäsenille. SuPerin jäsenet kävivät työnantajan tarjoamassa ammatillisessa koulutuksessa keskimäärin päivää vuoden 01 aikana.
1(8) Miehet Naiset JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut 4,1,7,7,,,0 4,,9,1,9 0 4 6 8 Koulutuspäivien lukumäärä keskimäärin vuonna 01 Kuvio 7. Työnantajan järjestämässä tai maksamassa ammatillisessa koulutuksessa käytyjen koulutuspäivien lukumäärä vuonna 01 Kuvion 8 mukaan kolme viidestä (8 %) oli mielestänsä saanut riittävästi työnantajan järjestämää tai maksamaa ammatillista koulutusta. Tyytyväisimpiä olivat Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenet. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenistä vajaa puolet (4 %) koki saaneensa riittävästi työnantajan tarjoamaa ammatillista koulutusta. Mitä korkeampi oli vastaajan ammatillinen koulutustaso sitä suurempi osa vastaajista oli mielestänsä saanut riittävästi työnantajan tarjoamaa koulutusta. Julkisella sektorilla oltiin tyytyväisempiä kuin yksityisellä sektorilla. Palvelussuhteen lajillakin oli vaikutusta pysyvässä palvelussuhteessa työskennelleet olivat tyytyväisempiä koulutuksen määrään kuin määräaikaisessa tai tilapäisessä palvelussuhteessa työskennelleet.
14(8) JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut AMMATILLINEN KOULUTUS Ei yli kk:n ammattikoulutusta Ammattialan erikoiskursseja (väh. kk) Ammattikoulu tai vastaava Ammatti- tai erikoisammattitutkinto Opistotaso Ammattikorkeakoulututkinto Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Muu TYÖNANTAJASEKTORI Julkinen sektori Yksityinen sektori PALVELUSSUHTEEN LAJI Pysyvä Määräaikainen tai tilapäinen 8 6 49 70 8 4 9 61 48 4 8 6 7 6 61 60 9 0 0 40 60 80 % Kuvio 8. Mielestänsä riittävästi työnantajan järjestämää tai maksamaa ammatillista koulutusta saaneet, % Kuviossa 9 on esitetty niiden osuudet, jotka ovat aikoneet hakeutua omaehtoiseen ammatilliseen lisä- tai täydennyskoulutukseen jäljellä olevan työuransa aikana. Vastaajista kolmasosa ( %) aikoo hakeutua lisä- tai täydennyskoulutukseen. Mitä nuoremmasta vastaajasta oli kyse sitä todennäköisemmin hän aikoi tulevaisuudessa parantaa ammatillista osaamistansa.
1(8) IKÄ Alle 0-vuotiaat 0 9-vuotiaat 40 49-vuotiaat 0 vuotta täyttäneet JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut PALVELUSSUHTEEN LAJI Pysyvä Määräaikainen tai tilapäinen 64 7 4 19 9 4 8 47 0 6 0 0 40 60 80 % Kuvio 9. Omaehtoiseen ammatilliseen lisä- tai täydennyskoulutukseen jäljellä olevan työuran aikana aikovat, % Erityisesti Tehyn jäsenet aikoivat hankkia lisäpätevyyttä omaehtoisesta ammatillisesta koulutuksesta.
16(8) PERUSKOULUTUS Kansa- tai kansalaiskoulu 9 Perus- tai keskikoulu 1 Ylioppilas tai enemmän 40 AMMATILLINEN KOULUTUS Ei yli kk:n ammattikoulutusta 18 Ammattialan erikoiskursseja (väh. kk) Ammattikoulu tai vastaava Ammatti- tai erikoisammattitutkinto Opistotaso 9 8 0 Ammattikorkeakoulututkinto Yliopisto- tai korkeakoulututkinto 44 Muu 0 0 40 60 80 % Kuvio 10. Omaehtoiseen ammatilliseen lisä- tai täydennyskoulutukseen jäljellä olevan työuran aikana aikovat perus- ja ammatillisen koulutustaustan mukaan, % Kuviosta 10 nähdään, että sekä vastaajan perus- että ammatillisella koulutustasolla oli vaikutusta halukkuuteen hankkiutua tulevaisuudessa omaehtoiseen ammatilliseen lisä- tai täydennyskoulutukseen. Erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet aikoivat parantaa ammatillista osaamistansa omaehtoisesti jäljellä olevan työuransa aikana... Ylityöt ja niiden korvaaminen Kokopäivätyötä tehneistä ylitöitä teki ainakin satunnaisesti kolme viidesosaa (61 %) kyselyyn vastanneista (Kuvio 11). Säännöllisesti ylitöitä teki hieman yli kymmenesosa (11 %). Miehet tekivät ylitöitä hieman naisia yleisemmin. Vuonna 011 säännöllisesti ylitöitä teki noin joka kymmenes (11 %) ja satunnaisesti noin puolet (49 %). Miehistä ylitöitä teki satunnaisesti 46 % ja säännöllisesti 16 % vuoden 011 Toimihenkilöbarometrin mukaan. Naisilla ylitöiden tekemisessä ei ole tapahtunut suuria
17(8) muutoksia vuonna 011 satunnaisesti ylitöitä teki vajaa kymmenesosa (9 %) ja säännöllisesti puolet (0 %). 11 0 Miehet 1 Naiset TYÖAIKAMUOTO Säännöllinen päivätyö 10 14 49 4 Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö 4 -vuorotyö -vuoro- tai jaksotyö 8 60 Muu työaikamuoto TYÖNANTAJASEKTORI 9 68 Julkinen sektori Yksityinen sektori 9 14 0 48 0 0 40 60 80 % Säännöllisesti Satunnaisesti Kuvio 11. Ylitöitä säännöllisesti tai satunnaisesti tehneiden osuudet, % Säännöllistä päivätyötä tehneissä oli eniten niitä, jotka tekivät ylitöitä säännöllisesti. Muuta työaikamuotoa noudattaneista reilut kolme neljäsosaa (77 %) teki ylitöitä ainakin satunnaisesti. Yksityisellä sektorilla tehtiin ylitöitä hieman yleisemmin kuin julkisella sektorilla. Vastaajan ammatillinen koulutustaso vaikutti ylitöiden tekemiseen. Säännöllisimmin ylitöitä tekivät yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneet. Heistä lähes kolmasosa ( %) teki säännöllisesti ylitöitä ja satunnaisestikin reilu kolmasosa ( %). Mitä alhaisempi vastaajan ammatillinen koulutustaso oli sitä vähäisempää oli ylitöiden tekeminen. Niistä, jotka olivat suorittaneet enimmillään vajaan kolmen kuukauden mittaisen ammattikurssin, reilut kolme viidesosaa (6 %) ei tehnyt ylitöitä lainkaan ja kolmasosa ( %) teki ylitöitä vain satunnaisesti.
18(8) Kuviossa 1 on esitetty tehtyjen ylityötuntien määrät keskimäärin viikossa vuosina 011 ja 01. Tänä vuonna ylityötunteja kertyi keskimäärin vajaa tunti (0,8 tuntia) vähemmän viikossa kuin vuonna 011. Sekä miehillä että naisilla ylityötuntien määrä oli laskenut miehillä enemmän kuin naisilla. Keskimäärin miehet tekivät lähes kaksi tuntia (1,9) enemmän ylitöitä viikossa kuin naiset. Miehet Naiset,9,7, 4,7,1 6, JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut 1,8 4,6 4,9,8,,, 4,4 4,1,,,8 7,0 8,4 TYÖNANTAJASEKTORI Julkinen sektori Yksityinen sektori,0 4,0,4 4,7 0 4 6 8 10 011 01 Tuntia/viikko Kuvio 1. Tehtyjen ylitöiden määrä vuosina 011 ja 01, tuntia/viikko Keskimääräistä enemmän ylitöitä tekivät Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO:n jäsenet, joille kertyi ylityötunteja keskimäärin 7 tuntia viikossa. Yksityisellä sektorilla ylityötunteja tehtiin enemmän kuin julkisella sektorilla ja ylityötuntien määrä oli laskenut vähemmän kahden vuoden aikana kuin julkisella sektorilla.
19(8) Miehet - Naiset JÄSENLIITTO PRO -8 ERTO Jyty - Pardia SuPer 18 Tehy 1 Muut 6 PALVELUSSUHTEEN LAJI Pysyvä Määräaikainen tai tilapäinen 11-10 - 0 10 1 0 Barometriluku (Kasvanut(%) Vähentynyt(%)) Kuvio 1. Barometri ylitöiden määrän muutoksista viimeisen vuoden aikana, % Kyselyyn vastanneiden mukaan tehtyjen ylitöiden määrä on hieman lisääntynyt viimeisen vuoden aikana (Kuvio 1). Miehet katsovat ylitöiden määrän vähentyneen ja naiset lisääntyneen. Ammattiliitto PRO:n jäsenten mielestä ylitöiden määrä on vähentynyt viimeisen vuoden aikana, kun taas terveydenhuoltoalalla tehtyjen ylitöiden määrä on selvästi kasvanut. Määräaikaisessa tai tilapäisessä palvelussuhteessa työskennelleet tekivät selvästi enemmän ylitöitä kuin vuotta aiemmin.
0(8) Miehet Naiset JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut TOIMIPAIKAN KOKO 1 4 henkilöä 9 henkilöä 10 19 henkilöä 0 9 henkilöä 0 99 henkilöä 100 499 henkilöä Vähintään 00 henkilöä TYÖNANTAJASEKTORI Julkinen sektori Yksityinen sektori TYÖAIKAMUOTO Säännöllinen päivätyö Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö -vuorotyö -vuoro- tai jaksotyö Muu työaikamuoto Kuvio 14. Tehtyjen ylitöiden korvaaminen, % 6 84 79 74 7 70 8 8 86 81 8 89 88 88 86 86 8 78 8 81 88 9 94 9 17 1 11 11 8 8 8 10 7 10 8 8 7 1 7 7 8 7 10 6 10 6 4 1 6 1 8 1 4 61 7 7 41 7 7 1 1 6 6 8 14 0 0 40 60 80 100% Ylityöt korvataan rahana tai vapaa-aikana Ylityöt korvataan vain osittain Ei saa ylityökorvauksia Työ ei ole työaikalain alaista Kyselyyn vastanneista 84 % sai täydet työaikalain mukaiset korvaukset tekemistään ylitöistä joko rahana tai vapaa-aikana (Kuvio 14). Vajaalle kymmenesosalle (8 %) ylityöt korvattiin vain osittain ja % jäi täysin ilman ylityökorvauksia.
1(8) Pienissä alle henkilön toimipaikoissa oli todennäköisintä saada ylityökorvaukset vain osittain. Julkisella sektorilla ylityökorvaukset maksettiin paremmin kuin yksityisellä sektorilla..6. Etätyö Etätyö tarkoittaa määritelmällisesti ansiotyötä, jota tehdään muualla kuin varsinaisella työpaikalla. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Vastaajista noin kymmenesosa (11 %) teki etätyötä joko säännöllisesti tai satunnaisesti etätyötä tekevien osuus on sama kuin vuonna 011 (Kuvio 1). Vuonna 011 0 % oli kiinnostunut tekemään etätyötä tänä vuonna kiinnostuneita oli 9 %.
(8) Miehet Naiset JÄSENLIITTO 7 11 0 9 7 6 PRO ERTO Jyty Pardia 6 14 14 6 6 8 49 SuPer 16 Tehy 6 16 Muut TYÖNANTAJASEKTORI 1 40 Julkinen sektori 6 6 Yksityinen sektori TYÖAIKAMUOTO 17 4 Säännöllinen päivätyö 1 6 Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö 1 0 -vuorotyö 10 -vuoro- tai jaksotyö 1 14 Muu työaikamuoto 4 0 0 10 0 0 40 0 % Tekee etätyötä satunnaisesti tai säännöllisesti Ei tee etätyötä, mutta olisi kiinnostunut tekemään Kuvio 1. Etätyön tekeminen ja kiinnostus etätyöhön, % Miehet tekivät naisia useammin etätyötä ja olivat myös kiinnostuneempia sitä tekemään kuin naiset. Palkansaajajärjestö Pardian jäsenistä lähes puolet (49 %) olisi kiinnostunut tekemään etätyötä, jos se vain olisi mahdollista. Sekä vastaajan peruskoulutus että ammatillinen koulutus vaikuttivat etätyön tekemiseen. Kansa- tai kansalaiskoulun käyneistä 6 % teki satunnaisesti etätyötä ylioppilastutkinnon suorittaneista etätyötä teki satunnaisesti tai säännöllisesti 14 %. Yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneista etätyötä teki säännöllisesti lähes kymmenesosa (9 %) ja satunnai-
(8) sesti 17 %. Korkeintaan opistotasoisen tutkinnon suorittaneista vajaa kymmenesosa (9 %) teki ainakin satunnaisesti etätyötä. Alle 0-vuotiaista lähes kolme neljäsosaa työskenteli tehtävissä, joihin etätyö ei soveltunut. Kiinnostuneimpia etätyön tekemisestä olivat 0 9-vuotiaat, joista 7 % olisi kiinnostunut tekemään etätyötä. 0 vuotta täyttäneistä neljäsosa oli kiinnostunut etätyön tekemisestä. Alle 0-vuotiaista 7 % ei ollut kiinnostunut etätyön tekemisestä 0 vuotta täyttäneistä lähes kolmasosa (1 %) ei ollut kiinnostunut tekemään etätyötä. Mitä korkeampi oli vastaajan peruskoulutustaso tai ammatillinen koulutustaso sitä kiinnostuneempia oltiin tekemään etätyötä..7. Työpaikan johto Lähes kolme viidesosaa (6 %) kyselyyn vastanneista katsoi, että työpaikan johto asetti tehokkuuden kaiken edelle (Kuvio 16). Lähes yhtä moni ( %) kuitenkin koki, että työpaikan johto luottaa alaisiinsa. Reilu kolmasosa ( %) vastanneista oli sitä mieltä, että työpaikan johto pitää henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ainakin melko tärkeänä. Työpaikan viihtyvyys, henkilöstön kehittymismahdollisuudet ja työntekijöiden arvostaminen sekä henkilökohtainen huomiointi tuntuivat jäävän työpaikan johdolta vähemmälle huomiolle.
4(8) Asettaa tehokkuuden kaiken edelle 7 8 8 0 7 Luottaa alaisiinsa 1 4 6 4 6 Pitää henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä tärkeänä 10 6 44 16 Arvostaa työntekijöitä ja osoittaa henkilökohtaista huomiota 6 0 4 47 Huolehtii henkilöstön kehittymismahdollisuuksista 4 14 Pitää työpaikan viihtyvyyttä tärkeänä 1 7 44 4 0 0 40 60 80 100% Paljon Melko paljon En osaa sanoa Jonkin verran Ei lainkaan Kuvio 16. Vastanneiden mielipiteet työpaikan johtoa koskevista väitteistä, % Miehet kokivat saavansa arvostusta ja henkilökohtaista huomiota työpaikan johdolta useammin kuin naiset. Miehet myös olivat naisia yleisemmin sitä mieltä, että työpaikan johto piti henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä ja työpaikan viihtyvyyttä tärkeänä. Ammattiliitto PRO:n jäsenistä kolmasosa ( %) koki saavansa paljon tai melko paljon työpaikan johdon arvostusta ja henkilökohtaista huomiota terveydenhuoltoalalla työskennelleistä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin (0 %) ja Terveyden- ja sosiaalihuoltoalan ammattijärjestö Tehyn (1 %) jäsenistä näin koki noin viidesosa. Erityisesti Ammattiliitto PRO:n jäsenet (6 %) katsoivat johdon asettavan tehokkuuden Paljon tai Melko paljon kaiken edelle Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyyn kuuluneista tätä mieltä oli noin kaksi viidesosaa (4 %). Erityisesti ERTO:n ( %) ja SuPerin (4 %) jäsenten mielestä työpaikan johto ei pitänyt työpaikan viihtyvyyttä lainkaan tärkeänä. Pardian jäsenistä tätä mieltä oli vajaa viidesosa (18 %). Henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen työpaikan johto
(8) tuntui panostavan paljon tai melko paljon (48 %) erityisesti Palkansaajajärjestö Pardian jäsenten mielestä. Työpaikan koko vaikutti siten, että mitä suuremmasta toimipaikasta oli kyse, sitä suuremmassa määrin johdon koettiin asettavan tehokkuuden kaiken edelle. Työpaikan johto tuntui pitävän työpaikan viihtyvyyttä tärkeimpänä pienissä, 1-4 hengen toimipaikoissa. Kyselyyn vastanneista reilu puolet (1 %) koki omien etujensa ja tavoitteidensa olevan melko yhteneväiset työnantajan etujen ja tavoitteiden kanssa hyvin yhteneväisinä etujaan ja tavoitteitaan piti neljä vastannutta sadasta. Vajaa kolmasosa (0 %) ei pitänyt etujaan ja tavoitteitaan kovinkaan yhteneväisinä työnantajan etujen ja tavoitteiden kanssa vajaan %:n mielestä ne eivät olleet lainkaan yhteneväisiä. Joka kymmenes ei osannut sanoa kantaansa asiasta. Miehet pitivät etujaan ja tavoitteitaan yhteneväisinä työnantajan etujen ja tavoitteiden kanssa yleisemmin kuin naiset..8. Eläkkeelle jääminen Lähes neljäsosa vastanneista piti nykyistä joustavan vanhuuseläkeiän 6 vuoden alarajaa liian korkeana, sopivana sitä piti 71 % (Kuvio 17).
6(8) 71 4 JÄSENLIITTO PRO 4 77 19 ERTO 8 67 Jyty 77 18 Pardia 4 70 SuPer 8 41 Tehy 70 Muut 6 0 0 0 40 60 80 100 Liian matala Sopiva Liian korkea % Kuvio 17. Vastanneiden mielipiteet nykyisestä joustavan vanhuuseläkeiän 6 vuoden alarajasta, % Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO:n jäsenissä oli eniten niitä, joiden mielestä 6 vuoden alaraja oli liian matala. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenistä kaksi viidestä (41 %) piti alarajaa liian korkeana. Julkisella sektorilla työskennelleissä (8 %) oli keskimääräistä enemmän niitä, jotka pitivät 6 vuoden alarajaa liian korkeana yksityisellä sektorilla työskennelleistä viidesosa (0 %) oli tätä mieltä.. PALKKAUS Kuten aikaisempinakin vuosina Toimihenkilöbarometrissä kysyttiin päätoimesta saatuja kokonaisansioita. Helmikuulta 01 pyydettiin ilmoittamaan bruttoansiot ennen verotuksen enna-
7(8) konpidätystä. Seuraavissa laskelmissa on mukana 977 kokopäivätyössä ollutta henkilöä, joiden kokonaisansiot olivat vähintään 100 euroa kuukaudessa. Kuviossa 18 on esitetty kokonaisansiot taustamuuttujittain nauhakuvion avulla. Nauhan vasen pää on 10 %:n fraktiili (F10), jonka alapuolelle jää 10 % ansioista. Nauhan oikea pää on 90 %:n fraktiili (F90), jota suurempia ansioita saa 10 % ryhmään kuuluvista. Nauhan jakaa kokonaisansioiden mediaani, jota pienempää saa puolet (0 %) ryhmään kuuluvista ja suurempaa samoin puolet ryhmäläisistä. Ryhmän keskimääräinen kokonaisansio on ilmoitettu lukuna nauhan sisällä. Nauhan pituus kertoo kokonaisansioiden hajonnasta mitä pidempi nauha on sitä suurempaa on kokonaisansioiden vaihtelu.
8(8) Miehet Naiset IKÄ Alle 0-vuotiaat 0 9-vuotiaat 40 49-vuotiaat 0 vuotta täyttäneet JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut AMMATILLINEN KOULUTUS Ei yli kk:n ammattikoulutusta Ammattialan erikoiskursseja (väh. kk) Ammattikoulu tai vastaava Ammatti- tai erikoisammattitutkinto Opistotaso Ammattikorkeakoulututkinto Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Muu PALVELUSSUHTEEN LAJI Pysyvä Määräaikainen tai tilapäinen TYÖAIKAMUOTO Säännöllinen päivätyö Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö -vuorotyö -vuoro- tai jaksotyö Muu työaikamuoto TOIMIPAIKAN KOKO 1 4 henkilöä 9 henkilöä 10 19 henkilöä 0 9 henkilöä 0 99 henkilöä 100 499 henkilöä Vähintään 00 henkilöä TYÖNANTAJASEKTORI Julkinen sektori Yksityinen sektori ASUINLÄÄNI Pääkaupunkiseutu Etelä-Suomen lääni (pl. PKS) Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni F10 Mediaani F90 Keskiarvo 68 8 99 888 007 90 7 96 44 04 9 74 87 714 77 69 09 01 47 14 964 948 711 664 849 68 767 79 71 968 107 67 74 84 901 78 818 96 0 6 86 6 01 0 100 000 00 000 00 4000 400 000 00 6000 600 Euroa/kk Kuvio 18. Kokopäivätyössä olleiden kokonaisansiot päätoimesta helmikuussa 01, euroa/kk Keskimääräiset kokonaisansiot olivat 99 euroa helmikuussa 01. Miesten keskiansiot olivat 86 euroa kuukaudessa ja naisten 68 euroa. Miesten ansioiden vaihtelu oli suu-
9(8) rempaa kuin naisten. Naisten kokonaisansiot olivat 7 % miesten kokonaisansioista. Naisten ja miesten palkkaerot ovat siten palautuneet Toimihenkilöbarometrien 009 (76 %) ja 007 (7 %) tasolle vuonna 011 naisten keskiansiot olivat 79 % miesten keskiansioista. Keskiansiot nousevat 0 ikävuoteen saakka. Alle 0-vuotiailla palkkavaihtelu oli vähäisintä. 0 vuotta täyttäneiden keskiansiot ovat hieman alhaisemmat kuin 40-49-vuotiaiden. Keskiansiot vaihtelivat jäsenliitoittain. Pienintä ansioiden vaihtelu oli SuPerissa, Jytyssä ja Tehyssä. Ryhmään Muut kuuluneissa pienissä liitoissa kokonaisansiot olivat keskimäärin 01 euroa kuukaudessa ja palkkojen vaihtelu oli suurinta. Ammatillisen koulutustason vaikutus ei ollut täysin lineaarista. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneiden keskiansiot jäivät alhaisemmiksi kuin niiden, jotka olivat maksimissaan suorittaneet ammattialan erikoiskursseja. Korkeimmille keskiansioille pääsivät yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneet. Pysyvässä palvelussuhteessa työskennelleiden keskiansiot olivat 964 euroa kuukaudessa, mikä on 489 euroa enemmän kuin määräaikaisessa tai tilapäisessä palvelussuhteessa työskeneillä. Keskiansiot vaihtelivat myös työaikamuodon mukaan. Alhaisimmiksi keskiansiot jäivät - vuorotyötä tehneillä. Säännöllisessä päivätyössä keskiansiot olivat 948 euroa kuukaudessa. Keskiansiot olivat korkeimmat muuta työaikamuotoa noudattaneilla, joilla myös ansioiden vaihtelu oli suurinta. Mitä suurempi oli toimipaikan henkilömäärä, sitä suurempia olivat keskiansiot. Pienissä 1-4 henkilön toimipaikoissa keskiansiot olivat 68 euroa kuukaudessa, kun vähintään 00 henkilön toimipaikoissa keskiansiot olivat 67, mikä on 68 euroa enemmän kuukaudessa. Julkisella sektorilla keskiansiot olivat 8 % yksityisen sektorin keskiansioista. Ero on pysynyt samana kuin vuonna 011. Yksityisellä sektorilla ansioiden vaihtelu oli suurempaa kuin julkisella sektorilla. Julkisen sektorin mediaaniansiot olivat 80 euroa kuukaudessa ja yksityisen sektorin 90 euroa. Julkisen sektorin mediaaniansiot ovat siis 87 % yksityisen sektorin mediaaniansioista.
0(8) Pääkaupunkiseudulla keskiansiot ja palkkojen vaihtelu olivat suurimmat. Lapin läänissä mediaaniansiot olivat 96 % pääkaupunkiseudun mediaaniansioista. Lapin läänissä ansioiden vaihtelu oli kuitenkin vähäisempää kuin pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa mediaaniansiot olivat selvästi alhaisempia kuin pääkaupunkiseudulla. Kuvioissa 19 on esitetty miesten ja naisten keskiansiot iän mukaan. Alle 0-vuotiaita miehiä oli aineistossa liian vähän laskelmia varten, joten kyseinen ryhmä on jätetty kuviosta pois. Naisten keskiansioiden hajonta on selvästi vähäisempää kuin miesten. 0-9- vuotiaiden naisten keskiansioiden osuus miesten keskiansioista on 87 %, 40-49-vuotiaiden 7 % ja 0 vuotta täyttäneiden 7 %. MIEHET 0 9-vuotiaat 16 40 49-vuotiaat 0 vuotta täyttäneet 760 66 NAISET Alle 0-vuotiaat 0 9-vuotiaat 40 49-vuotiaat 0 vuotta täyttäneet 496 77 741 64 F10 Mediaani F90 Keskiarvo 100 000 00 000 00 4000 400 000 00 6000 Euroa/kk Kuvio 19. Kokopäivätyössä olleiden kokonaisansiot päätoimesta sukupuolen ja iän mukaan helmikuussa 01, euroa/kk Jäsenliitoista ainoastaan PRO:ssa, Pardiassa ja Jytyssä oli riittävästi sekä miehiä että naisia kokonaisansioiden vertailua varten. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyssä sukupuolten väliset palkkaerot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Ammattiliitto PRO:hon kuuluneiden miesten keskiansiot olivat 70 euroa kuukaudessa naisilla keskiansiot jäivät 870 euroon eli 78 %:iin miesten keskiansioista (Kuvio 0). Palkansaajajärjestö Pardian naisjäsenen euro oli 80 sentin arvoinen.
1(8) MIEHET Ammattiliitto PRO 70 Palkansaajajärjestö Pardia 4 NAISET Ammattiliitto PRO 870 Palkansaajajärjestö Pardia 746 F10 Mediaani F90 Keskiarvo 100 000 00 000 00 4000 400 000 00 Euroa/kk Kuvio 0. Kokopäivätyössä olleiden kokonaisansiot päätoimesta sukupuolen ja jäsenliiton mukaan helmikuussa 01, euroa/kk Kuviossa 1 on esitetty naisten ja miesten kokonaisansiot ammatillisen koulutuksen mukaan. Miesten mediaaniansiot millä tahansa koulutustasolla ovat korkeammat kuin naisten mediaaniansiot lukuun ottamatta yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita naisia. Yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten mediaaniansiot 000 euroa kuukaudessa ylittävät miesten mediaaniansiot kahdella alimmalla miesten ammattikoulutustasolla. Naisten ja miesten ammatillisessa koulutustasossa ei aineistossa ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Ammattialan erikoiskursseja suorittaneiden naisten keskiansiot ovat 90 % miesten ansioista. Ammatillisen koulutustason kohotessa naisten euro heikkenee. Yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla euron arvo on 76 senttiä. Ero koulutuksen arvostuksessa on suurimmillaan opistotasoisen tutkinnon suorittaneilla. Naisten keskiansio 77 euroa kuukaudessa on 68 % miesten keskiansiosta.
(8) MIEHET Ammattialan erikoiskursseja (väh. kk) Ammattikoulu tai vastaava Ammatti- tai erikoisammattitutkinto Opistotaso Ammattikorkeakoulututkinto Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Muu NAISET Ei yli kk:n ammattikoulutusta Ammattialan erikoiskursseja (väh. kk) Ammattikoulu tai vastaava Ammatti- tai erikoisammattitutkinto Opistotaso Ammattikorkeakoulututkinto Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Muu 91 998 10 611 61 49 468 77 8 7 7 4040 706 4 F10 Mediaani F90 Keskiarvo 100 000 00 000 00 4000 400 000 00 6000 600 Euroa/kk Kuvio 1. Kokopäivätyössä olleiden kokonaisansiot päätoimesta sukupuolen ja ammatillisen koulutuksen mukaan helmikuussa 01, euroa/kk Osa-aikatyötä tehneiden keskimääräiset kokonaisansiot olivat 1780 euroa kuukaudessa. Joka toisen osa-aikaisen kokonaisansiot jäivät alle 1700 euron. Kymmenesosalla osa-aikaisista kokonaisansiot ylittivät euroa kuukaudessa ja kymmenesosalla ansiot jäivät alle 104 euron. Vuoden Toimihenkilöbarometristä 011 nimellisansioiden nousu on ollut 7 % - miehillä 11,4 % ja naisilla,6 %. Reaaliansiot ovat kahdessa vuodessa nousseet, %. Naisten reaaliansioiden nousu on ollut vajaan prosentin (0,8 %) luokkaa, kun miehillä reaaliansiot ovat nousseet 6,6 %. Tämä miesten ja naisten erilainen ansiokehitys selittynee pääosin ns. rakenteellisilla tekijöillä. Kuviossa on esitetty barometrina vastaajien mielipiteet nykyisestä palkastaan. Barometriluku on laskettu siten, että niiden osuudesta, jotka ovat olleet erittäin tai melko tyytyväisiä
(8) saamaansa palkkaan on vähennetty niiden osuudet, jotka ovat olleet erittäin tai melko tyytymättömiä saamaan palkkaan. Barometriluku kertoo mielipiteiden yleisen suunnan. Miehet Naiset JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut TYÖNANTAJASEKTORI Julkinen sektori Yksityinen sektori -18-4 6 10 9 18 4 40 4 46-0 0 0 40 60 Barometriluku (Erittäin tai melko tyytyväinen (%) Erittäin tai melko tyytymätön (%)) Kuvio. Tyytyväisyys nykyisestä työstä saatuun palkkaan, % Kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä nykyisestä työstään saamaansa palkkaan miehet tyytyväisempiä kuin naiset. Terveydenhuoltoalalla työskennelleet ja erityisesti SuPerin jäsenet olivat tyytymättömiä nykyisestä työstään saamaansa palkkaan.
4(8) 40 9 6 14 IKÄ Alle 0-vuotiaat 40 17 6 8 0-9-vuotiaat 4 4 16 1 40-49-vuotiaat 6 8 6 17 0 vuotta täyttäneet 1 44 6 6 1 JÄSENLIITTO PRO 4 10 4 11 ERTO 6 4 1 Jyty 1 8 9 7 16 Pardia 44 9 4 11 SuPer 10 Tehy 7 6 40 1 Muut 4 4 6 4 1 0 0 40 60 80 100% Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön Kuvio. Vastanneiden mielipiteet oman alan viimeisimmän virka- tai työehtosopimuksen sisältämistä palkankorotuksista, % Kuvion mukaan oman alan viimeisimmän virka- tai työehtosopimuksen sisältämiin palkankorotuksiin oli erittäin tai melko tyytyväisiä kaksi viidesosaa (4 %) vastanneista melko tai erittäin tyytymättömiä oli puolet (0 %). Tyytymättömimpiä palkankorotuksiin olivat 40-49-vuotiaat. Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO:n jäsenet olivat tyytyväisimpiä oman alansa palkankorotuksiin tyytymättömimpiä oltiin terveydenhuoltoalalla.
(8) TOIMIPAIKAN KOKO 1 4 henkilöä 9 henkilöä 10 19 henkilöä 0 9 henkilöä 0 99 henkilöä 100 499 henkilöä Vähintään 00 henkilöä YLITÖITÄ TEKEVÄT Säännöllisesti Satunnaisesti Ei ollenkaan ETÄTYÖTÄ TEKEVÄT Säännöllisesti Satunnaisesti Ei ollenkaan 8 10 14 1 1 1 1 1 1 1 19 19 4 0 10 1 0 % Kuvio 4. Palvelussuhteen ehtoja on heikennetty tai ansiotasoa muulla tavoin alennettu viimeisen 1 kuukauden aikana, % Vastaajista 14 % ilmoitti, että heidän palvelussuhteensa ehtoja oli heikennetty tai ansiotasoa oli muulla tavalla alennettu viimeisen 1 kuukauden aikana (Kuvio 4). Lähes viidesosa vastanneista, jotka työskentelivät 9 henkilön tai 0 9 henkilön toimipaikoissa, oli kokenut palvelussuhteen ehtojen heikentämisen tai ansiotason alennuksen viimeisen vuoden aikana. Ylitöitä säännöllisesti tehneistä lähes neljäsosalla (4 %) palvelussuhteen ehtoja oli heikennetty tai ansiotasoa alennettu. 4. TYÖELÄMÄ 4.1. Työssä tavoitellut asiat Vastanneista lähes kolme neljäsosaa (7 %) piti työn mielenkiintoisuutta ja vaihtelevuutta tavoiteltavimpana asiana työssä (Kuvio ). Yli puolelle myös työpaikan pysyvyys ja var-
6(8) muus olivat tärkeä asia. Vain harvalle työn helppous ja yksinkertaisuus oli tavoiteltava asia työssä. Työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus 7 Työpaikan pysyvyys ja varmuus 1 Hyvä palkka- ja ansiotaso 7 Hyvät työtoverit ja suhteet työpaikalla 7 Mahdollisuus käyttää omaa aloitekykyä 11 Työn hyödyllisyys yhteiskunnalle Mahdollisuudet edetä työssä 6 6 Työn helppous ja yksinkertaisuus Kuvio. Työssä eniten tavoitellut asiat, % 0 10 0 0 40 0 60 % Työpaikan pysyvyys ja varmuus olivat keskimääräistä tärkeämpiä Ammattiliitto PRO:n (6 %) jäsenille, kun taas Tehyn (8 %) jäsenet pitivät sitä keskimääräisesti vähemmän tärkeänä. Mitä alhaisempi oli vastaajan perus- tai ammatillinen koulutustaso sitä tärkeämpänä vastaaja piti työpaikan pysyvyyttä ja varmuutta. Työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus oli keskimääräistä tärkeämpää alle 0-vuotiaille ja 40 49-vuotiaille. Mitä korkeampi vastaajan perus- tai ammatillinen koulutustaso oli sitä tärkeämpää työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus vastaajalle oli. Mitä nuoremmasta vastaajasta oli kyse sitä tärkeämpää hänelle oli mahdollisuus edetä työssä. Kaupunkimaisessa asuinympäristössä elävät pitivät etenemismahdollisuuksia tärkeämpinä kuin haja-asutusalueella asuvat. Sekä perus- että ammatillisen koulutustason nousu merkitsi myös suurempaa kiinnostusta etenemismahdollisuuksia kohtaan. Kiinnostus käyttää omaa aloitekykyä työssä lisääntyi iän karttuessa. Etelä-Suomen läänissä (pl. pääkaupunkiseutu) asuneet (17 %) pitivät keskimääräistä tärkeämpänä mahdollisuutta
7(8) käyttää omaa aloitekykyä työssä. Pääkaupunkiseudulla (6 %) ja Itä-Suomen läänissä (7 %) kiinnostus oli keskimääräistä vähäisempää. Työn hyödyllisyyttä yhteiskunnalle pitivät keskimääräistä tavoiteltavampana asiana Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn (1 %) jäsenet. Ammattiliitto PRO:n (1 %) jäsenille työn hyödyllisyys yhteiskunnalle oli vähiten tärkeää. Julkisella sektorilla (8 %) työskennelleille työn hyödyllisyys yhteiskunnalle oli tavoiteltavampi asia työssä kuin yksityisellä sektorilla ( %) työskennelleille. Mitä alhaisempi oli vastaajan perus- tai ammatillinen koulutustaso sitä tärkeämpiä olivat hyvät työtoverit ja suhteet työpaikalla. Toimipaikoissa, joissa työskenteli 10 9 henkilöä, lähes kolmasosa (1 %) piti hyviä työtovereita ja suhteita työpaikalla erityisen tärkeänä. Tätä pienemmissä tai suuremmissa toimipaikoissa hyvien työtovereiden ja suhteiden merkitys työpaikalla väheni. Isoissa vähintään 00 henkilön toimipaikoissa enää 1 % piti hyviä työtovereita ja suhteita työpaikalla tavoittelemisen arvoisena. Hyvien työtovereiden ja suhteiden tärkeys työpaikalla korostui -vuoro- tai jaksotyössä. Myös -vuorotyötä tehneet pitivät hyviä työtovereita ja suhteita työpaikalla keskimääräistä tavoiteltavampana asiana työssään. Yli puolet ( %) vastaajista pystyi ainakin melko paljon vaikuttamaan omaa työtään koskeviin järjestelyihin ja päätöksiin vajaa kymmenesosa (8 %) erittäin vähän (Kuvio 6). Miehissä oli enemmän niitä, jotka pystyivät vaikuttamaan työtään koskeviin päätöksiin kuin naisissa. Erityisesti SuPerin jäsenet pitivät omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa työtään koskeviin järjestelyihin ja päätöksiin keskimääräistä vähäisempänä. Parhaina vaikutusmahdollisuuksiaan pitivät ne, jotka työskentelivät joko pienissä alle 10 henkilön toimipaikoissa tai suurissa vähintään 00 henkilön toimipaikoissa. Yksityisellä sektorilla omat vaikutusmahdollisuudet koettiin paremmiksi kuin julkisella sektorilla.
8(8) Miehet Naiset JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut TOIMIPAIKAN KOKO 1 4 henkilöä 9 henkilöä 10 19 henkilöä 0 9 henkilöä 0 99 henkilöä 100 499 henkilöä Vähintään 00 henkilöä TYÖNANTAJASEKTORI Julkinen sektori Yksityinen sektori TYÖAIKAMUOTO Säännöllinen päivätyö Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö -vuorotyö -vuoro- tai jaksotyö Muu työaikamuoto 9 4 16 49 7 41 1 47 6 47 6 4 8 4 4 9 8 41 9 48 17 1 46 9 4 4 4 8 7 9 4 8 6 41 14 46 10 48 40 4 6 4 40 8 9 6 44 8 6 14 4 8 9 10 7 11 47 10 8 4 9 4 6 46 8 4 9 40 10 4 46 8 7 7 40 0 6 9 41 0 0 40 60 80 100 % Erittäin paljon Melko paljon Melko vähän Erittäin vähän Kuvio 6. Mahdollisuudet vaikuttaa omaa työtä koskeviin järjestelyihin ja päätöksiin, % Vastaajan ammatillisen koulutustason nousu tarkoitti myös parempia mahdollisuuksia vaikuttaa omaa työtä koskeviin järjestelyihin ja päätöksiin. Viidesosa (0 %) yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneista katsoi voivansa vaikuttaa erittäin paljon omaa työtä koskeviin päätöksiin. Noin kolmasosa ( %) vastanneista ilmoitti olevansa erittäin kiinnostunut sen yrityksen, kunnan, viraston tai laitoksen asioista, jonka palveluksessa oli (Kuvio 7). Vain yksi sadasta ilmoitti, ettei ollut lainkaan kiinnostunut työpaikkansa asioista. PRO:n, Pardian ja ryh-
9(8) mään Muut kuuluneiden pienempien liittojen jäsenet olivat keskimääräistä kiinnostuneempia työpaikkansa asioista. 4 18 1 JÄSENLIITTO PRO 4 44 14 ERTO 7 7 4 Jyty 46 0 Pardia 9 4 14 SuPer 1 Tehy 1 46 Muut 44 40 14 TYÖNANTAJASEKTORI Julkinen sektori 1 48 0 1 Yksityinen sektori 41 4 17 1 PALVELUSSUHTEEN LAJI Pysyvä 6 46 18 1 Määräaikainen tai tilapäinen 8 4 6 Kuvio 7. Kiinnostuneisuus työpaikan asioista, % 0 0 40 60 80 100 % Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut Jonkin verran kiinnostunut Ei ollenkaan kiinnostunut Kuviosta 8 nähdään, että sekä vastanneiden perus- että ammatillinen koulutustaso vaikutti vastauksiin. Mitä korkeampi vastaajan koulutustaso oli sitä kiinnostuneempia oltiin oman työpaikan asioista.
40(8) PERUSKOULUTUS Kansa- tai kansalaiskoulu 49 6 Perus- tai keskikoulu 6 44 18 1 Ylioppilas tai enemmän 7 4 17 1 AMMATILLINEN KOULUTUS Ei yli kk:n ammattikoulutusta 9 11 8 Ammattialan erikoiskursseja (väh. kk) 4 7 18 Ammattikoulu tai vastaava 6 48 1 Ammatti- tai erikoisammattitutkinto 0 0 19 1 Opistotaso 41 41 18 1 Ammattikorkeakoulututkinto 8 44 18 Yliopisto- tai korkeakoulututkinto 6 8 Muu 6 4 1 0 0 40 60 80 100 % Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut Jonkin verran kiinnostunut Ei ollenkaan kiinnostunut Kuvio 8. Kiinnostuneisuus työpaikan asioista perus- ja ammatillisen koulutuksen mukaan, % 4.. Työssä jaksaminen Vastaajista reilu kymmenesosa (1 %) piti työtään henkisesti erittäin raskaana (Kuvio 9) ja kolme viidestä (61 %) melko raskaana. Erityisesti SuPerin jäsenet pitivät työtään henkisesti rasittavana. Työaikamuodon mukaan tarkasteltuna -vuoro- tai jaksotyö koettiin henkisesti rasittavimpana. Säännöllisesti ylitöitä tehneistä yli neljäsosa (7 %) piti työtään henkisesti erittäin raskaana. Niistä, joilla ylitöiden määrä oli kasvanut viimeisen vuoden aikana, lähes neljäsosa ( %) piti työtään henkisesti erittäin raskaana.
41(8) JÄSENLIITTO PRO ERTO Jyty Pardia SuPer Tehy Muut TYÖAIKAMUOTO Säännöllinen päivätyö Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö -vuorotyö -vuoro- tai jaksotyö Muu työaikamuoto 1 9 1 10 6 7 14 9 10 18 17 19 7 61 60 1 60 60 66 69 60 9 66 69 Kuvio 9. Työtään henkisesti raskaana pitäneet, % 0 0 40 60 80 100 % Erittäin raskaana Melko raskaana Kyselyyn vastanneista 9 % piti työtään erittäin tai melko raskaana fyysisesti (Kuvio 0). Työn fyysinen rasittavuus koetteli enemmän naisia kuin miehiä. Erityisesti nuoremmat alle 0-vuotiaat pitivät työtään fyysisesti raskaana. Fyysisesti kevyimpänä työtään pitivät Ammattiliitto PRO:n jäsenet. Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenistä lähes neljäsosa (4 %) piti työtään fyysisesti erittäin raskaana ja noin puolet (49 %) melko raskaana.
4(8) 6 Miehet 16 Naiset IKÄ 7 6 Alle 0-vuotiaat 9 0 9-vuotiaat 40 49-vuotiaat 0 vuotta täyttäneet JÄSENLIITTO 4 6 6 7 PRO 1 9 ERTO 4 10 Jyty Pardia 1 1 SuPer 4 Tehy 9 7 Muut TYÖAIKAMUOTO Säännöllinen päivätyö 1 1 Säännöllinen ilta-, -vuorotyö -vuoro- tai jaksotyö 18 14 19 Muu työaikamuoto TYÖNANTAJASEKTORI 40 Julkinen sektori 8 0 Yksityinen sektori TOIMIPAIKAN KOKO 1 1 4 henkilöä 9 henkilöä 1 0 10 19 henkilöä 0 9 henkilöä 0 99 henkilöä 7 11 8 0 0 4 100 499 henkilöä Vähintään 00 henkilöä 1 1 1 49 41 4 0 0 0 40 60 80 100 % Erittäin raskaana Melko raskaana Kuvio 0. Työtään fyysisesti raskaana pitäneet, % -vuoro- tai jaksotyö lisäsi työn fyysistä rasittavuutta. Myös pienehköissä 0-9 henkilön toimipaikoissa työskennelleet pitivät työtään fyysisesti keskimääräistä rasittavampana. Suu-
4(8) remmissa vähintään 100 henkilön toimipaikoissa työskennelleet pitivät työtään fyysisesti keskimääräistä kevyempänä. Toimihenkilöbarometrissä selvitettiin myös kyselyyn osallistuneiden mielipiteitä erilaisista keinoista vuorotteluvapaa, osa-aikaeläke ja opintovapaa - keventää työtä. Määritelmällisesti vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää työssä olevan jaksamista. Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaalle jäävän työntekijän tilalle (ei välttämättä samoihin tehtäviin) tulee palkata työtön työnhakija. Työntekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla. Vapaan vähimmäiskesto on 90 ja enimmäiskesto 9 kalenteripäivää (http://www.mol.fi). Osa-aikaeläke taas voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Ennen vuotta 194 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 194 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta (http://www.keva.fi). Työ- ja virkasuhteessa olevalla työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vuoden, on oikeus opintovapaaseen. Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa. Vapaan voi jaksottaa myös niin, että työntekijä on osan työpäivästä työssä ja osan opintovapaalla. Opintovapaa on palkatonta ellei siitä ole erikseen työnantajan kanssa toisin sovittu (http://www.mol.fi). Seitsemän kymmenestä (69 %) piti vuorotteluvapaata erittäin hyvänä keinona keventää työtä (Kuvio 1). Noin viisi sadasta ( %) katsoi vuorotteluvapaan olevan melko huono tai erittäin huono tapa työn keventämiseen. Naiset pitivät vuorotteluvapaata parempana keinona työn keventämiseen kuin miehet. Miehistä noin kymmenesosa (11 %) piti vuorotteluvapaata melko tai erittäin huonona keinona. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenistä noin neljä viidesosaa (8 %) piti vuorotteluvapaa erittäin hyvänä keinona työn keventämiseen.