Päihdetiedotusseminaari Nuoret, päihteet ja elämänhallinta Kulttuurikeskus Caisa, Helsinki 3.6. 2014 Matalan kynnyksen palvelut nuorten tukena - Kosketuspinta-hankkeen tuloksia Anne Puuronen, Nuorisotutkimusseura (NTS)
Nuorisotutkimusseura www.nuorisotutkimusseura.fi 1988 perustettu tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on edistää monitieteistä nuorisotutkimusta Suomessa (Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenseura) Nuorisotutkimusverkosto 1999 perustettu tutkijayhteisö, jossa tehdään monitieteistä tutkimusta yhteistyössä eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa.
Anne Puuronen: Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnykset palvelut. Turun nuorisoaseman Kosketuspintakehittämisprojektin prosessiarviointi. A-klinkkasäätiön raporttisarja nro 60. > verkkojulkaisu
Tutkimuksen raamit Hanke: Turun Nuorisoaseman Kosketuspinta-projekti (2011-2014) Rahoitus: Raha-automaattiyhdistys ry. Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnykset palvelut Turun nuorisoaseman Kosketuspinta-kehittämisprojektin prosessiarviointi Arviointi- ja kehittämistutkimus (1.10.2013-11.3.2014) Etnografinen tutkimus, toimintatutkimuksellinen ote Aineistot: Nuorten haastattelut (n=8) Työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden haastattelut (n=6) Vanhempien haastattelut (n=3) ja yksi sähköpostitse tullut vanhemman vastaus Kysely I, (n= 6/8), II, (n= 3/3), III, (n= 8/68) Osallistuvan havainnoinnin muistiinpanot Projektin palaveri- ja kokousmuistiinpanot ja muistiot (yksi A4-kansio), tilastoraportit (2011 2013), ja toimintakertomukset (2011 2013)
Miten Kosketuspinta-projekti on vaikuttanut siihen osallistuneiden nuorten elämään, mitä hyötyä siitä on heille ollut? Jalkautuva yksilötyö ja keskusteluhoito: antoi tukea, joka aikaisemmissa palvelukokemuksissa on ollut vähäisempi tai puuttunut kokonaan elämänhallinnan tunne on lisääntynyt, arkiasioiden hoitaminen on helpottunut ja selkiintynyt ajatukset käyttämättömyydestä ovat saaneet vahvistusta ja mielikuvat päihteettömästä elämästä lisääntyneet yritykset pysyä raittiina/käyttämättä lisääntyneet yksittäiset konkreettiset valinnat kieltäytyä aineista ovat enentyneet repsahduksen jälkeinen käyttö jatkunut lyhyemmin
Jalkautuva yksilötyö ja keskusteluhoito = INTENSIIVINEN YKSILÖTYÖ Onnistumisen keskeisimmät taustatekijät: - mahdollisuudet nopeaan tuensaantiin - mahdollisuudet tuentarpeen pituisiin asiakaspuheluihin - joustavasti rakentuvat asiakastapaamiset Jatkossa näiden lisäksi: - mahdollisuus keskustelutukeen nettifoorumissa
Miten projekti on vaikuttanut nuorten elämään, mitä hyötyä siitä on heille ollut? Avoin ryhmätoiminta ja vertaistuki: elämäntilanteiden jakaminen ryhmässä antoi realistisen kuvan riippuvuudesta eroon pyrkimisen ja toipumisen eri vaiheista vastasi tarpeeseen jakaa ja peilata omaa tilannetta ja kokemuksia muiden vastaaviin loi päivärytmiä lisäsi itsensä hyväksymistä ja itsetuntemusta sekä luottamusta tosiin yhdessä toimimisen ylläpiti omaa muutos- ja hoitomotivaatiota loi yksilöllisiä matalan kynnyksen onnistumisen tunteita, esimerkiksi onnistumisen tavoitteessa herätä ajoissa niin, että ehtii ajoissa paikalle Auttoi löytämään sosiaalisia voimavaroja ja taitoja, joiden tunnistaminen käytön aikana oli ollut vaikeaa, esimerkiksi rohkeus osallistua ryhmään ylipäätään ja sen toimintaan
Minkälaisia olivat nuorten kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? Jalkautuvaa kotityötä koskien: Kotityö nähdään erittäin tarpeelliseksi kehittämiskohteeksi. Nuoret katsovat, että silloin kun omat voimavarat hakea hoitoa tai hakeutua hoitoon ovat vähäisimmät, on hoidon tarve usein suurin. Nuori 25 29/M(1): Ku miettii sitä et ku tän niinku addiktiosairauden luonne on tosi vahvasti, yks sen niinku isoimpii oireit on just se eristäytyminen. Et niinku vaikka tietää et siit olis hyötyy et mä tuun tänne ni ei silti ei lähe. Ei lähe niinku et sillon niinku jos se on noin voimakkaasti aktiivinen se sairaus niinku se usein on, ei ihminen pysty sillon ite tekee sitä niinku alotetta et lähtee johonkin keskusteluun tai jotain. Kyl sillon pitäs niinku työntekijän soittaa ja kysyy et oisko se niinku parempi et mä nyt tulisin käymään.
Minkälaisia olivat nuorten kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? Jalkautuvaa kotityötä koskien: Kehittämisen tulisi kohdistua erilaisien työparityömallien mallintamiseen. Parhaiten tarpeitaan vastaavana nuoret pitivät lääkäri-päihdehuollon ohjaaja -työparityömallia. Palataan sen verran vielä niihin yksilökäynteihin takas että kuin paljon niinku kotikäynnit ois esim. toiminu sulla? Et jos ois ollu semmonen jalkautuva lääkäri vaikka? Nuori 25 29/M(1): Siis ne ois varmaan ollu tosi hyvä vaihtoehto, toiminu tosi paljon paremmin. Just niinku kotilääkäri. Et kyl toi niinku kuulostaa tosi hyvältä jos kaikki ei pääse välttämättä tulemaan et saattaa olla niin ahdistunu tai sillee ettei pysty lähtee tai jotain ni sillon pitäs mennä asiakkaan luo. [---] Tai just se et niitä vois pitää iha jossai kahvilois, näkis kahvilas, et se madaltais sitä kynnyst taas niinku puhuu.
Minkälaisia olivat nuorten kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? Jalkautuvan kotityön haasteista ja eduista tulisi tehdä interventio- ja seurantatutkimus, jossa selvitetään, voidaanko työparimallien mukaan tehdyillä kotikäynneillä a) vastata päihteillä tai huumeilla oirehtivan nuoren tuentarpeisiin kriisitilanteessa ja b) vaikuttaa nuoren käytön aikaiseen eristyneisyyden ja yksinäisyyden kierteeseen niitä katkaisevalla tavalla. TUTKIMUSAIHE-EHDOTUKSIA!
Minkälaisia olivat nuorten kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? Avointa ryhmätoimintaa koskien: Päivätoiminnan rinnalle toivotaan ilta- ja viikonlopputoimintaa. Näitä perustellaan myös ehkäisevän päihdehuollon näkökulmasta. Nuoret toivovat vaihtoehtoja esimerkiksi viikonlopun juhlimiskulttuurissa tai toisaalta yksin ollessa usein vahvistuvalle käytölle. Mallin toivotaan huomioivan paremmin eri riippuvuuksilla oirehtivat ja heidän erilaiset tarpeensa eroon pyrkimisessä. > Yksilöllisen hoito-otteen toivotaan siis olevan osa myös toiminnallisten ryhmien ohjausta, ei vain yksilötyötä.
Minkälaisia olivat nuorten kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? Perhetyötä koskien: Päihteiden ja/tai huumeiden käytöstä kertominen omille vanhemmille koetaan vaikeaksi, usein mahdottomaksi. Nuoret kantavat syyllisyyttä ja häpeää käytöstään sekä huolta siitä, miten vanhemmat ottavat asian vastaan. Käytön salaamisen ei kuitenkaan katsota edistävän toipumista. Perhetyön muoto, jossa mukana ovat nuori, vanhempi ja molempien omat työntekijät luo nuoren mukaan turvalliset raamit asian käsittelylle. Perhetyötä tulisi voida tehdä sekä polikliinisesti että jalkautuvasti.
Minkälaisia olivat nuorten kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? Perhetyötä koskien: Niin. Saako kysyä että sun isä tai äiti, mitä ne tietää sun tilanteesta? Nuori 25 29/N(1): Ne tietää et mul on mielenterveyshäiriöitä ja ne tietää et mä käytän alkoholii sillon tällön lääkkeiden kans väärin. Mut ei sen enempää. Mun veli sit taas tietää et mä käytän kannabista. Mut et sen enempää mä en oo lähteny avautumaan mun perheenjäsenille ihan sen takii, koska mä pelkään niitä reaktioita ja sitä mä en pysty itte selittämään sitä asiaa että missä mennään. Joo, ajatteletko siis niin, että sun olis helpompi lähteä purkamaan tätä juttua, jos siinä ois hiukan sitä muutakin tukea ympärillä, minkälaista lähtötilannetta sä ajattelit? Nuori 25 29/N(1): Ihan millasel kokoonpanol vaan. Mut silleen et siin ois se kolmas osapuoli mukana, semmonen puolueeton joka kattois et mua ei jyrätä. Viimeeks nyt ku [tapasin] isäni, ni kokoajan mun teki mieli sanoa, et hei, mä käytän suonensisäsii. Mut miten sä meet ja kerrot isälle semmosen.
Läheisverkostotyönmalli (mallinnos) Kosketuspinta-projektissa on kehittämisideointivaiheessa nuoren läheisverkostotyön malli. Mallin tarkoituksena on kiinnittää nuorten päihdetyössä nykyistä enemmän huomiota asiakkaan hoitokontaktista riippumattomiin, mutta asiakkaan muutosja hoitomotivaatioon suhteessa oleviin sosiaalisiin tekijöihin, kuten a) käyttäviin ja ei-käyttäviin sosiaalisiin suhteisiin b) käytön estämistä ja lopettamista tukeviin sosiaalisiin ympäristöihin c) käytön estämistä ja lopettamista tukeviin elinoloihin. > Läheisverkostotyönmallia on tarkoituksenmukaista jatkossa kehittää sosiaalityön menetelmänä soveltaen sitä lastensuojelussa käytössä olevaan Läheisneuvonpito - työkäytäntöön (Heino 2000). > Mallin jatkokehittämisessä vaikuttaisi olevan hyödyllistä huomioida myös nuorisotutkimuksessa ja nuorten sosiologisessa terveystutkimuksessa käytettyä nuoren terveystaju -käsitettä (ks. esim. Hoikkala ym. 2005; Puuronen 2009).
MALTAMMEKO KEHITTÄÄ MATALAN KYNNYKSEN PALVELUITA, MATALAN KYNNYKSEN PALVELUAJATTELUN MUKAISESTI? OSAAMMEKO ARVIOIDA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUITA SELLAISINA?
Kohdistuuko kyseisen palvelutyypin kehittäminen riittävästi nuoren matalakynnyksisiin tuentarpeisiin? Mitä nämä nuoren tuen tarpeet ovat? Tuntuu et mä saan ihan törkeesti voimaa siitä, että saa puhua. Jos siin tehtäs kotikäynti tai ehdotettais jotain matalan kynnyksen tapaamist jossain kahvilas tai jotain ni, se tunne mikä siitä tulee, on se et hei, noi välittää must.
Matalan kynnyksen palveluiden asiakaslähtöinen kehittämistyö - asiakaspalaute, asiakasosaajat, kokemusasiantuntijat Matalakynnyksisten palveluiden tuotosten ja vaikuttavuuden arviointi matalakynnyksisinä tuloksina! - Arviointia asiakkaiden näkökulmasta
Asiakaslähtöisen kehittämistyön todentaminen Huomiota enemmän työn todentamiseen projekti(e)n aikana. Palveluiden kehittämiseksi olisi hyvä luoda asiakaspalautepankki. Asiakaspalautetta tulee kerätä säännöllisemmin, erityisesti kehittämisen näkökulmasta. Asiakaspalautekyselyitä tulee tehdä 1) nuoren ja 2) nuoren vanhemman tai muun läheisen näkökulmista. Kehittämisideoita, ammatillisia kehittämistarpeita sekä kouluttamistoiveita tulee kysyä myös työntekijöiden näkökulmasta.
Kiitos Lisätietoja Anne Puuronen Nuorisotutkimusseura anne.puuronen@nuorisotutkimus.fi Gsm. 044-340 3683
Lähdemateriaali Puuronen, Anne (2014). Etsivän katse Etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen näkökulmia käytännön työstä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 70, julkaisuja 144. Puuronen, Anne (2014). Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnykset palvelut Turun Nuorisoaseman Kosketuspintakehittämisprojektissa Prosessiarviointitutkimus. Helsinki: A- klinikkasäätiön raporttisarja. [ julkaistaan kesäkuussa 2014] Lähteinä käytetty myös: Kunnallisen henkilöjohtamisen käsikirja. Strategian toimeenpano mahdollistuu johdon ja henkilöstön välisellä kaksisuuntaisella viestinnällä. Kuntaliitto 2002. Männikkö, Jaana: Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi. Tulokset 2011. Kaupunki-innovaatiot hanke. Pohjola Anneli (1995) Asiakkaasta kansalaiseksi? Teoksessa (toim.) Reijo Väärälä: Asiakkaat verkossa? Hyvinvointipalveluprojektin osaraportti 6. Rovaniemi: Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja no: 44, 89-106.