Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt Aapeli Leminen Nuorempi tutkija Historia- ja maantieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 30.8.2018 Aapeli Leminen 1
30.8.2018 Aapeli Leminen 2
Taustaa Terveydenhuollon epäsuorat kustannukset, kuten terveyspalveluiden hankkimiseen liittyvät liikkumiskustannukset ja potilaan aikamenetys huomioidaan vain harvoin taloudellisissa arvioinneissa - On osoitettu, että tiheää seurantaa vaativista sairauksista aiheutuvat matka- ja aikakustannukset voivat olla merkittäviä sekä potilaille että yhteiskunnalle Tyypin 2 diabeteksen seurannassa mitataan säännöllisesti HbA1c ja LDL 2-6 terveyskeskuskäyntiä vuosittain Paljonko seuranta ja liikkuminen maksaa? Osa mittauksista ja potilaiden tekemistä matkoista voidaan korvata omaseurannalla Paljonko omaseurannan lisääminen tuo liikkumiskustannussäästöjä, kun noin puolet seurantakäynneistä korvataan omaseurannalla? Kustannusten laskemiseen kehitettiin paikkatietopohjainen kustannusmalli, jota testattiin Pohjois-Karjalassa 30.8.2018 Aapeli Leminen 3
Pohjois-Karjala / Siun Sote Alueen kuntien yhteinen potilastietojärjestelmä, Mediatri - Tutkimukseen poimittiin mukaan 10 204 tyypin 2 diabeetikkoa (ICD-10 E11) vuoden 2012 lopulta. Saatavilla mm. potilaiden perustiedot, kotiosoite, lääkitystiedot, laboratoriotulokset sekä terveydenhuollon toimipaikkojen käyntitiedot Potilaiden kotiosoitteet geokoodattiin koordinaattipisteiksi, jonka jälkeen potilastietoja voitiin tarkastella kartalla ja niihin voitiin yhdistää muita paikkatietoaineistoja (mm. alueelliset SES-tiedot) Esimerkki tietojen esittämisestä kartalla Kun tiedettiin potilaiden ja terveydenhuollon toimipaikkojen sijainnit sekä potilaiden käyntikohde ja käyntimäärä, voitiin pisteiden välille laskea tieverkkoa pitkin optimaaliset reitit matkojen pituuden ja keston mukaan - Liikkumismuodot: Henkilöauto, kevyt liikenne, linja-auto ja taksi 30.8.2018 Aapeli Leminen 4
Tulokset Eri kustannustyyppien osuus T2D seurannan kokonaiskustannuksista T2D seurannan vuosikustannukset Pohjois- Karjalassa ~2,5 milj. (2012) - Keskimäärin 280 per potilas - Keskimäärin 78 per seurantakäynti - Keskimääräiset vuosittaiset liikkumiskustannukset 45 per potilas 13 % 335 000 5 % 115 000 3 % 75 000 79 % 2 000 000 Vastaanottokäynnit ja mittaukset (suorat kustannukset) Vastaanottokäynnit ja mittaukset (aikakustannukset) Suorat liikkumiskustannukset Liikkumisen aikakustannukset Seurannan epäsuorat kustannukset 21 % Omaseurannalla saavutettavat säästöt: - Seurannan vuosikustannukset ~2,5 milj. ~1,1 milj. 57 % säästö Per potilas 280 121 - Seurannan vuosittaiset liikkumiskustannukset 410 000 150 000 63 % säästö Vuosittain per potilas 45 17 Milj. 3 2 1 0 T2D seurannan vuosikustannukset Lähtötilanne Vuosittaiset liikkumiskustannukset Vastaanottokäynnit ja mittaukset Omaseurannan lisäämisen jälkeen 30.8.2018 Aapeli Leminen 5
Alueellisten erojen tarkastelu A. Leminen, M. Tykkyläinen & T. Laatikainen, Self-monitoring induced savings on type 2 diabetes patients travel and healthcare costs, International Journal of Medical Informatics, 115 (2018), 125. 30.8.2018 Aapeli Leminen 6
Kustannustiedon hyödyntämismahdollisuuksia Toimipaikkaverkon suunnittelu, kehittäminen ja optimointi - Mahdollisuus mallintaa toimipaikkojen sijaintiin/saavutettavuuteen liittyviä kustannuksia - Samaa menetelmää voidaan hyödyntää eri alueilla ja eri sairauksiin - Palveluiden keskittäminen vs. hajauttaminen Terveydenhuollon yhdenvertaisuuden lisääminen - Alueellisten erojen huomioiminen Omaseurannan ja telelääketieteen kehittäminen - Mahdollisuus arvioida liikkumistarpeen pienentymisestä syntyviä säästöjä 30.8.2018 Aapeli Leminen 7
Kiitos! Paikkatieto terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa seminaari Fabianinkatu 33, Kerros 3, huone 13, Helsinki 23.10.2018 klo 9.00-15.30 Ilmoittautuminen viimeistään 15.10: https://www.stnimpro.fi/events/event/geospatial-data-in-health-and-welfareresearch-23-10-2018/ 30.8.2018 Aapeli Leminen 8