O s a l l i s t a v a v i e s t i n t ä OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ Euroopan unionin neuvosto Pääsihteeristö
Neuvoston pääsihteeristö, 2018 Euroopan unioni, 2018 Tekstiä lainattaessa on mainittava lähde. Petr Vaclavek - Fotolia.com, olly - Fotolia.com, Down Syndrome Foundation of Madrid, franzidraws - Fotolia.com, cartoonresource - Fotolia.com, Euroopan unioni Sellaisten valokuvien tai materiaalin käyttöön, johon EU:lla ei ole tekijänoikeutta, on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.
Meillä on ilo työskennellä monikulttuurisessa ja -kielisessä ympäristössä, jossa me kaikki voimme edistää tasa-arvoa ja moninaisuuden kunnioittamista eri tavoin. Yksilöllä on mahdollisuus kehittyä ainoastaan osallistavassa ympäristössä, jossa moninaisuus hyväksytään ja jossa sitä kunnioitetaan ja arvostetaan. Terve, hyväksyvä työympäristö lähtee osallistavasta sanallisesta ja kuvallisesta viestinnästä, johon kuuluu erilaisuuden tunnustaminen ja sen huomioon ottaminen sekä tiedostamattomien ennakkoluulojen välttäminen. Kielen- ja kuvankäytöllään jokainen meistä voi varmistaa, että mikään ihmisryhmä ei tunne itseään ulkopuoliseksi tai syrjityksi tai koe, ettei ole tervetullut joukkoon. Dynaamisempaa, joustavampaa ja yhteistyökykyisempää pääsihteeristöä koskevan toimintasuunnitelman tavoitteena on vaalia työympäristöä, jossa jokaisella henkilöstön jäsenellä on vaikutusmahdollisuuksia ja joka motivoi ja antaa henkilöstölle valmiudet sekä käyttää omia kykyjään että tehdä osansa pääsihteeristön tavoitteiden saavuttamiseksi. Sillä viime kädessä juuri te, henkilöstön jäsenet, olette pääsihteeristö. William Shapcott Hallinnosta vastaava pääjohtaja Tammikuu 2018 FI OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ 3
Meidän on uudistettava sitoutumisemme Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan arvoihin: "Unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina". Puheenjohtaja Donald Tusk, lokakuu 2017 4 OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ FI Tammikuuy 2018
JOHDANTO Viestinnässä on voimaa. Se muokkaa asenteitamme, käsityksiämme ja käytöstämme sekä heijastaa sitä, millaisessa maailmassa tahdomme elää ja työskennellä. Sanoilla ja kuvilla on väliä siksi, että jos jätämme huomiotta niiden taustalla piilevät oletukset, viestinnästä voi tulla syrjivää. Kieli muuttuu koko ajan: sanat kehittyvät ja niiden käytön olisi kehityttävä samassa tahdissa. Sukupuolineutraali ja ennakkoluuloista vapaa kielenkäyttö auttaa karistamaan vanhentuneet käsityksemme miehistä, naisista, vammaisista henkilöistä tai muista ihmisryhmistä. Tämän julkaisun tarkoituksena on opastaa kielen ja kuvien käytössä sekä antaa suomenkielisiä esimerkkejä, jotka soveltuvat neuvoston pääsihteeristön työympäristöön. Julkaisun tarkoituksena on auttaa suomenkielistä viestijää kiinnittämään huomiota siihen, ettei hän tahtomattaan ilmaise itseään syrjivästi. Julkaisun laadinnassa on otettu huomioon toimielimemme poliittinen luonne ja monikielinen toimintaympäristö, ja siinä annetaan ohjeistusta johdonmukaisen ja osallistavan viestintäkulttuurin toteuttamiseen kaikissa yksiköissä. Julkaisu on tarkoitettu oppaaksi tilanteisiin, joissa laaditaan tai kuvitetaan asiakirjoja tai audiovisuaalista aineistoa sisäiseen tai ulkoiseen käyttöön. Se sisältää myös lyhyen jakson jokapäiväisestä kielenkäytöstä työpaikalla. Tämä opas on laadittu yhtäläisten mahdollisuuksien toimiston johdolla, ja sitä sovelletaan seuraavissa yhteyksissä: sisäiset asiakirjat, myös henkilöstötiedotteet ja niihin liitetyt pääsihteerin päätökset ilmoitukset avoinna olevista toimista pääsihteeristön tuottamat julkaisut Domus-sivuston artikkelit ja kuvat jokapäiväinen kielenkäyttö sosiaalinen media ja neuvoston verkkosivustot koulutustilaisuuksissa ja esittelyissä käytettävä materiaali pääsihteeristössä esillä olevat julisteet. Opas ei kata EU-lainsäädäntöä. Opas perustuu pääsihteeristön nykyisiin käytäntöihin, toimielinten keskenään sopimiin suosituksiin (esim. toimielinten yhteisiin tekstinlaadinnan ohjeisiin), muiden EU:n toimielinten ja kansainvälisten järjestöjen ohjeisiin sekä kansallisiin käytäntöihin. Tämä opas julkaistaan kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. Sen sisältö vaihtelee osittain kielen mukaan ja vastaa kunkin kielen kielioppia, syntaksia ja tyyliä. Keskeinen sanoma on kuitenkin sama: osallisuuden ja moninaisuuden edistäminen käyttämämme kielen ja kuvien avulla. Tammikuu 2018 FI OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ 5
HALLINNOLLISEN KIELENKÄYTÖN SUOSITUKSET Osallistavassa ja neutraalissa kielenkäytössä vältetään stereotypioita ja viittauksia epäolennaisiin yksityiskohtiin. Siinä otetaan huomioon ihmisen positiiviset ominaisuudet sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaan, ikään, taustaan tai uskontoon tai vakaumukseen katsomatta. Seuraavassa on ohjeita siihen, kuinka eri ryhmiin voi viitata syrjimättömästi. SUKUPUOLINEUTRAALI KIELENKÄYTTÖ Sukupuolineutraali kielenkäyttö kohtelee naisia ja miehiä tasa-arvoisesti eikä sisällä stereotyyppisiä käsityksiä sukupuolirooleista. Sukupuolineutraaleja vaihtoehtoja punnittaessa on aina syytä tiedostaa monitulkintaisuudet tai merkityksen siirtymät ja valita sanansa tältä pohjalta. Sukupuolineutraalit ammatti- ja tehtävänimikkeet Euroopan neuvosto on antanut suosituksen seksismin karsimiseksi kielestä (Council of Europe Recommendation N R (90) 4 on the Elimination of Sexism from Language). Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen lautakunta on vahvistanut, että tämä suositus on tärkeää ottaa huomioon myös suomen kielessä 1. Toisin kuin monissa muissa Euroopan kielissä, suomen kielessä sanoilla ei ole sukuja ja miehiin ja naisiin viitataan samalla persoonapronominilla. Suomessa kielellinen epätasa-arvo voi sen sijaan ilmetä muilla tavoin, esimerkiksi ammattinimikkeissä, jotka sisältävät oletuksen miessukupuolesta. Usein niille on kuitenkin olemassa luonteva sukupuolineutraali vaihtoehto: virkamies viranhaltija, virkailija tiedemies tutkija katsastusmies katsastaja lehtimies toimittaja luottamusmies luottamushenkilö lakimies juristi 1 Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi (2007). Tammikuu 2018 FI OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ 7
Värittynyttä sanaa pohtimalla sille keksii usein hyvän vaihtoehdon. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi "mies"-päätteen korvaaminen sanalla "henkilö" ei ole patenttiratkaisu, vaan sukupuolineutraalit nimikkeet rakentuvat monin eri tavoin. Vastaavasti on jonkin verran naispuolisina esitettyjä ammattinimikkeitä, joille niin ikään on olemassa vaihtoehto: laulajatar laulaja messuemäntä messuedustaja naiskonstaapeli konstaapeli "Nais"-etuliite on useimmiten tarpeeton. Monen ammattinimikkeen naispuolinen muoto (esim. "näyttelijätär", "sairaanhoitajatar") on jo vanhentunut eikä kuulu omaan aikaamme. Lainsäädännössä esiintyy edelleen myös muotoja, jotka eivät ole sukupuolineutraaleja, mikä rajaa valinnanvapautta tietyissä yhteyksissä. Tämä opas ei kuitenkaan kata lainsäädäntöä. Säädösteksteissä ja yhteyksissä, jotka suoraan viittaavat niihin, on edelleen käytettävä esimerkiksi termejä "puhemies" ja "valtionpäämies", mutta epävirallisemmassa viestinnässä ja esimerkiksi neuvoston verkkosivustolla on suositeltavampaa käyttää sukupuolineutraaleja vaihtoehtoja ("puheenjohtaja" ja "valtionjohtaja" tai "valtionpää"). Työpaikkailmoituksissa on suositeltavaa käyttää sukupuolineutraaleja nimikkeitä, esimerkiksi "hallintovirkailija". Osallistava kielenkäyttö kannustaa useampia hakijoita ja sitä kautta lisää henkilöstön osaamista. Puhuttelunimet: englanniksi neuvoston pääsihteeristössä suositellaan käytettävän nimikkeitä "Ms" ja "Mr", jotka eivät ota kantaa siviilisäätyyn (toisin kuin "Miss" ja "Mrs"), mutta suomeksi ilmaukset "rouva X" ja "herra Y" korvataan tavallisesti muodolla "etunimi + sukunimi". Sanastossa ja sanonnoissa esiintyy myös geneeristä maskuliinisuutta. Suomen kielen lautakunta katsoo, että sellaisiin kieleen vakiintuneisiin sanontoihin kuin "lähteä yhtenä miehenä" tai "muina miehinä" ei varsinaisesti tarvitse puuttua, koska ne elävät kieliyhteisössä aikansa ja muuntuvat tai häviävät itsestään. Toisaalta voimme miettiä, millaista maailmaa haluamme olla rakentamassa ja mitä haluamme viestiä sanavalinnoillamme. Esimerkiksi seuraaville sanoille ja sanonnoille on olemassa hyvä vaihtoehto: kadunmies tavallinen kansalainen miehen työ iso, vaativa työ virkaveli kollega varamies varahenkilö miestyövuosi henkilötyövuosi jokamies jokainen 8 OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ FI Tammikuuy 2018
VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVA KIELENKÄYTTÖ Kuvamateriaalia vammaisista henkilöistä on käytettävä harkiten, jotta ei vahvisteta kielteisiä stereotypioita. Sanat kuvastavat asenteita ja uskomuksia, joten niitä on tärkeää käyttää oikein. Kukaan ei halua tulla määritellyksi toimintarajoitteensa perusteella. Vammaisten henkilöiden oikeuksista laadittu YK:n yleissopimus velvoittaa toimenpiteisiin, joilla torjutaan vammaisuuteen liittyviä stereotypioita. 2 On siis tärkeää tunnistaa kielteiset stereotypiat ja leimaava kielenkäyttö ja välttää niitä. Seuraavassa esitetään muutamia ehdotuksia vammaisia henkilöitä koskevaan kielenkäyttöön: Tuo henkilö esiin ja puhu vammaisesta henkilöstä pelkän vammaisen sijaan. Korosta jokaisen henkilön persoonaa ja kykyjä sen sijaan, että määrittelisit heidät vamman perusteella. Vältä ilmauksia 'kärsivä', 'sairastava', 'uhri'. Älä puhu vammasta halventavasti. Selvitä, mitä nimitystä vammainen henkilö haluaa itsestään käytettävän. Älä puhu yleistävästi "vammaisista", sillä vammoja ja toimintarajoitteita on useita erilaisia. Muista, että 80 % toimintarajoitteista ei näy ulospäin. vammainen vammainen henkilö, toimintarajoitteinen henkilö kuulovammasta kärsivä huonokuuloinen tai kuuro epilepsiaa sairastava henkilö, jolla on epilepsia autisti autismin kirjon henkilö, autistinen henkilö mielisairas henkilö, jolla on mielenterveyden häiriö pyörätuolipotilas pyörätuolin käyttäjä 2 EU:n toimielimet noudattavat YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sen 8 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaan "sopimuspuolet ryhtyvät toteuttamaan välittömiä, tehokkaita ja asianmukaisia toimia, joilla ( ) torjutaan vammaisiin henkilöihin liittyviä, myös sukupuoleen ja ikään perustuvia, stereotypioita, ennakkoluuloja ja haitallisia käytäntöjä kaikilla elämänalueilla". Tammikuu 2018 FI OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ 9
MUITA VINKKEJÄ SYRJIMÄTTÖMÄÄN KIELENKÄYTTÖÖN Sopimattomia ilmauksia tai syrjivää kieltä käyttämällä tulee jättäneeksi ihmisiä ulkopuolisiksi ja näin luoneeksi esteitä viestinnälle, vaikka asiaa ei itse tiedostaisikaan. Voit käyttää neutraalimpaa kieltä välttämällä ilmauksia, jotka halventavat tai jättävät ulkopuolisiksi ihmisiä iän, sukupuolen 3, seksuaalisen suuntautumisen, rodun, uskonnollisen tai muun vakaumuksen, etnisyyden, yhteiskuntaluokan taikka fyysisten tai henkisten ominaisuuksien perusteella. Yritä ottaa huomioon koko kohdeyleisösi, kun kirjoitat. On hyödyllistä muistaa, että lukijasi ovat todennäköisesti herkkiä eri asioille. Seuraa kielenkäytön suosituksia. Jos olet epävarma, onko jokin ilmaus sopiva, pyydä neuvoa. Esimerkkejä Ihmissuhteista puhuttaessa termi "puoliso" tai "kumppani" on osallistavampi ja ottaa paremmin huomioon yhteiskunnassa esiintyvien ihmissuhteiden kirjon. Vältä vanhahtavia tai halventavia termejä. Käytä esimerkiksi termiä "romani" eikä "mustalainen" 4 ja "intersukupuolinen" eikä "hermafrodiitti". Homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin (tai bi-ihmisiin), transsukupuolisiin ja intersukupuolisiin yhdessä viitataan usein termillä "hlbti-ihmiset" tai "hlbtihenkilöt". Myös lhbti-lyhenne on mahdollinen. 5 Käytä ihmisistä mieluummin ilmausta "transihminen" kuin "transseksuaalinen". 6 Vältä yleistäviä olettamuksia eri kansallisuuksista ja kulttuureista. Ne luovat liian yksipuolisen mielikuvan ihmisestä tai ihmisryhmästä (esim. "romanttiset ranskalaiset" tai "ahkerat saksalaiset"). Jos henkilön etniseen taustaan tai kansallisuuteen on viitattava, tee se mahdollisimman tarkasti. Vältä yleistason käsitteitä (esim. "aasialainen"), jotka viittaavat hyvin laajaan joukkoon ihmisiä, ja käytä mahdollisuuksien mukaan tarkempia termejä (esim. "intialainen", "pakistanilainen", "japanilainen" tai "kiinalainen"). Älä tee oletuksia kenenkään uskonnosta tai muusta vakaumuksesta 7. On myös tärkeää muistaa, että "arabi" merkitsee arabiaa puhuvaan kansaan kuuluvaa ihmistä, eikä sen merkitys ole sama kuin termin "muslimi", jolla tarkoitetaan islaminuskoista ihmistä. Vältä ikään liittyvien stereotypioiden vahvistamista. Osoita kunnioitusta käyttämällä esimerkiksi ilmauksia "ikääntyneet työntekijät" ja "ikääntyneet ihmiset". Vältä ilmauksia, jotka vihjaavat, että ikääntyminen olisi epätoivottavaa.. 3 Ks. esim. Neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta (2016). 4 Ks. esim. Neuvoston päätelmät romanien integrointiprosessin nopeuttamisesta (2016). 5 Seta-järjestöllä on hyödyllisiä ohjeita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin viittaamisesta: Setan opas toimittajille - Näin kirjoitat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä (2016) ja Setan Sateenkaarisanasto (2016). 6 Ks. esim. Neuvoston päätelmät hlbti-henkilöiden tasa-arvosta (2016); Homojen, lesbojen, biseksuaalien ja transihmisten kaikkien ihmisoikeuksien edistäminen (2010). 7 EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi (2013). 10 OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ FI Tammikuuy 2018
TYÖPAIKAN JOKAPÄIVÄINEN KIELENKÄYTTÖ Jos tarvitset jotain, tämä tyttö tässä (=assistenttini) kyllä hoitaa asian! Sukupuolineutraalia ja syrjimätöntä kieltä on syytä suosia myös puhutussa ja epävirallisessa viestinnässä. Me olemme kaikki vastuussa osallistavan työympäristön luomisesta, ja siksi meidän on harkittava, kuinka viestimme ajatuksiamme, vakaumuksiamme ja mielipiteitämme, jotta kielenkäyttömme ei tietämättämme tue stereotypioita eikä välitä väheksyviä, alentuvia tai jopa halventavia asenteita. Esimerkiksi seuraavanlaisia ilmauksia on syytä välttää: o Älä ole tuollainen neiti! o Pyydä toimiston tyttöjä (=hallintoavustajia) hoitamaan asia! o Tämä ei kyllä ole valkoisen miehen työtä! o Ämmämäistä touhua! o Latinot siellä taas pulisee! Käyttäytyminen tai kielenkäyttö, joka voidaan tulkita syrjiväksi (esim. seksistiset tai rasistiset vitsit), ei ole hyväksyttävää. Samaten on vältettävä sanastoa ja kieltä, joka voi loukata muita heidän sukupuolensa, ikänsä, vammansa, etnisen taustansa, uskonnollisen tai muun vakaumuksensa, sukupuoli-identiteettinsä tai seksuaalisen suuntautumisensa takia. Jos pelkäät käyttäväsi väärää termiä, esimerkiksi kun puhut henkilöstä tai henkilölle, jonka etninen tausta on erilainen kuin omasi, kysy häneltä, mitä termiä hän haluaa itsestään käytettävän. Joskus huumori voi vahvistaa stereotypioita ja olla seksististä: Kuinka blondi tappaa kalan? Hän hukuttaa sen. Myös jotkin "kohteliaisuudet" voidaan tulkita aliarvioiviksi: o Ajattelet kuin mies. o Olet niin naisellinen uranaiseksi. o Hyvin tehty hänen ikäiseltään. o Iästään huolimatta hän on hyvin perillä nykyteknologiasta. Muista, että kieli kehittyy jatkuvasti: sanojen merkitykset voivat muuttua ajan mittaan, ja se mikä oli ennen hyväksyttävää, voidaan tulkita nykyään syrjiväksi tai epäasianmukaiseksi. Varmista, että käyttämäsi termit ovat edelleen yleisesti hyväksyttyjä! Jos olet epävarma, ota yhteyttä suomen kieliyksikköön tai yhtäläisten mahdollisuuksien toimistoon ja pyydä neuvoja. Tammikuu 2018 FI OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ 11
VISUAALINEN VIESTINTÄ Osallistavaa kielenkäyttöä on tuettava osallistavalla kuvamateriaalilla, sillä usein kuvallinen viesti vaikuttaa vastaanottajaan tehokkaammin kuin sanat. Tuomalla kuvissa esiin moninaisuutta (sukupuoli, ikä, etninen tausta, vamma, uskonnollinen tai muu vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, kansallisuus) varmistamme, että jokainen tuntee kuuluvansa joukkoon. Kun käytät viestinnässäsi kuvia, ota huomioon moninaisuus ja osallistavuus: Millaisia tunteita ja ensivaikutelmia kuva sinussa herättää? Pidätkö siitä? Miksi? Miksi et? Mitä näet kuvassa? Tunnetko yhteenkuuluvuutta siinä olevien ihmisten kanssa? Ilmentääkö kuva moninaisuutta? Onko se osallistava? Mikä kuvan viesti on? Välittääkö se tarkoittamasi ajatuksen? Seuraavia suosituksia sovelletaan julisteisiin, esitteisiin, Domus-verkkosivuston kuviin ja kaikkeen audiovisuaaliseen aineistoon, jota käytetään tiedotuksessa tai koulutuksessa. Niiden tarkoituksena on tehostaa viestintää ja saada katsoja tuntemaan, että visuaalinen viesti on tarkoitettu hänelle. 1. Käytä kuvaa, joka ilmentää neuvoston pääsihteeristön moninaisuutta työympäristönä Älä valitse kuvaa, jossa kaikki henkilöt ovat samaa sukupuolta, ellei siihen ole erityistä syytä. Varmista myös, että haastateltavat tai muut audiovisuaalisessa aineistossa esiintyvät henkilöt edustavat neuvoston pääsihteeristön koostumusta kaikessa moninaisuudessaan. Käytä esitteissä ja muissa julkaisuissa moninaisuuden korostamiseksi kuvia, jotka heijastavat työympäristömme kaikkia näkökohtia: ota huomioon naisten ja miesten tasapainoinen esilläolo, näytä jokapäiväisissä tilanteissa henkilöitä, joilla on jokin vamma, ja ota tarvittaessa mukaan eri-ikäisiä ja etniseltä taustaltaan erilaisia henkilöitä. Tämä kuva on hyvä esimerkki osallistavasta viestinnästä, sillä siinä näkyy henkilöstömme moninaisuus Kuvallisen ja sanallisen sisällön olisi vastattava toisiaan. Varmista, että valitsemasi kuva tukee viestiä, jonka haluat välittää: esimerkiksi kuva, jossa on vain miehiä, ei kuvita tehokkaasti artikkelia, jossa on haastateltu sekä naisia että miehiä. Huolehdi siitä, että kuvista käy ilmi neuvoston pääsihteeristön asenne hyväksyvänä työympäristönä, johon kaikentyyppiset ihmiset ovat tervetulleita. 12 OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ FI Tammikuuy 2018
2. Käytä mahdollisuuksien mukaan kuvaa, joka ilmentää Euroopan väestön moninaisuutta On suositeltavaa, että moninaisuuteen liittyvät näkökohdat otetaan huomioon aina kun se on mahdollista. Esimerkki kuvasta, jossa etninen moninaisuus tulee hyvin esille 3. Esitä eri sukupuolia edustavat ihmiset tasavertaisissa rooleissa ja tehtävissä Esimerkki kuvasta, jossa naispuolinen poliitikko on aktiivinen ja häntä kuunnellaan 4. Käytä kuvaa, joka tuo esiin neuvoston avoimuuden ja ennakkoluulottomuuden Älä käytä kuvaa tai tunnuslausetta, josta voi saada käsityksen, että neuvostolla on ikään, etniseen taustaan tai ulkonäköön liittyviä tai mitä tahansa muita ennakkoluuloja. NOT ALL VISITORS ARE WELCOME! FOR OUR COMMON SECURITY ALWAYS WEAR YOUR BADGE VISIBLY Mikä on ensivaikutelmasi tästä julisteesta? Tammikuu 2018 FI OSALLISTAVA VIESTINTÄ NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ 13
Lisätietoja Yhtäläisten mahdollisuuksien toimisto Sähköposti: egalite-des-chances@consilium.europa.eu Suomen kieliyksikkö / laadunvalvonta Sähköposti: unite.fi-quality@consilium.europa.eu
Rue de la Loi/Wetstraat 175 1048 Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË Tel. +32 22816111 www.consilium.europa.eu RS-116-2017