Vastaanottaja Jalasjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.5.2015 (tark. 17.1.2017) Viite 1510018682 004 KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, KÄRJENMÄENTIEN ALUE, JALASJÄRVI MELUSELVITYS
KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, KÄRJENMÄENTIEN ALUE, JALASJÄRVI MELUSELVITYS Päivämäärä 28.5.2015 Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen, Ville Virtanen Jari Hosiokangas Kuvaus Jalasjärven kunnan Kirkonseudun asemakaavan laajennukseen liittyvän Kärjenmäentien alueen meluselvitys, jossa huomioitu asemakaava-alueen kiviainestoimijat. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 4/2015 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510018682 004 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHTEEN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS 1 3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 2 3.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 2 3.2 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 3 4. MELUMALLINNUS 3 4.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamallit 3 4.2 Laskennan lähtötiedot 4 4.2.1 Maastomalli 4 4.2.2 Melulähdetiedot 4 4.2.3 Melulaskennat 5 5. MELUMALLINNUKSEN TULOKSET 6 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6 LIITTEET 1 Kiviainestoimintojen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ), nykytilanne 2 Kiviainestoimintojen meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 7-22 ), lopputilanne 3 Toiminnan sijoittelu melumallissa ja maaston muotoilu nykytilanteessa 4 Toiminnan sijoittelu melumallissa ja maaston muotoilu lopputilanteessa 5 Kiviainestoimintojen 70 db:n meluvyöhykkeet alustavalla kaavaluonnoskartalla 13.1.2015
MELUSELVITYS 1 1. JOHDANTO Tässä työssä selvitetään Jalasjärven kunnan Kärjenmäentien alueella sijaitsevien E. Kannonlahti Oy:n ja Tmi Jari-Pekka Paksun kiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttamia melutasoja Kirkonseudun asemakaavan laajennuksen laatimista varten. Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää melumallinnuksella asemakaava-alueen T-3 tontteihin kohdistuvat kiviainestoimintojen meluvaikutukset sekä lisäksi kartoittaa kohteen meluntorjuntatarpeet sekä antaa tarvittavat melua koskevat suositukset asemakaavamääräyksille. Kohteeseen on laadittu alustava asemakaavaluonnos 13.1.2015. Työ on tehty Jalasjärven kunnan toimeksiannosta. Työstä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut Ins (AMK) Arttu Ruhanen. Melumallinnuksen on tehnyt ja raportoinnissa avustanut ins. (AMK) Ville Virtanen. FM Jari Hosiokangas on toiminut laaduntarkastajana. 2. KOHTEEN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS Selvityskohde sijaitsee Kärjenmäentien varressa noin 2,5 kilometrin päässä Jalasjärven keskustasta. Ramboll on laatinut alueelle alustavan asemakaavaluonnoksen 13.1.2015. Kiviainestoiminnot sijoittuvat alustavassa kaavaluonnoksessa maa-ainesten ottoalueille (EO-1). Kaava-alueelle ei ole suunnitteilla asuinrakentamista. Ottoalueita lähinnä olevat asuinkohteet sijaitsevat idän suunnalla E. Kannonlahti Oy:n alueen reunasta n. 800 m etäisyydellä ja Tmi Jari-Pekka Paksun alueen rajasta noin 1100 metrin etäisyydellä. E. Kannonlahti Oy:llä on Jalasjärven kunnan teknisen lautakunnan 23.9.2008 myöntämä maaainesten ottamislupa. Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on myöntänyt 2.7.2010 kiven louhimolle ja murskaamolle ympäristöluvan. Ottamissuunnitelman mukaan louhinta ulotetaan tasolle + 100 ja louhinnan suunta on koillisesta lounaaseen. Tmi Jari-Pekka Paksun kiviaineksen ottamistoiminnalla Jalasjärven kunnan teknisen lautakunnan 20.12.2011 myöntämä maa-aineslupa. Kallion louhinnalle, louheen murskaukselle, asfaltti- ja betonijätteen murskaamolle on Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan 27.12.2011 myöntämä ympäristölupa. Ympäristöluvan toiminta-aikoja on myöhemmin laajennettu ympäristöluvan muutoksella. Ottaminen ulotetaan tasolle + 106 ja louhinnan suunta on koillisesta lounaaseen.
MELUSELVITYS 2 E. Kannonlahti Oy Tmi Jari-Pekka Paksu Kuva 2.1. Alustava kaavaluonnos 13.1.2015 ja kiviainestoimijoiden likimääräinen sijoittuminen alueella 3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 3.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 3.1.1 on esitetty päivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä. Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatuloksiin lisätään 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista.
MELUSELVITYS 3 Taulukko 3.1.1. VnP 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet ja virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet L Aeq, enintään Päivällä Yöllä (07 22) (22 07) 55 db 50/45 db 1) 45 db 40 db 2) Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla asuinalueilla yöohjearvo on 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) 3.2 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston asetuksessa säädetään kiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksessa on säädetty mm. vähimmäisetäisyyksistä lähimpiin asuintaloihin, loma-asuntoihin sekä melulle ja pölylle erityisen herkkiin kohteisiin (sairaalat, päiväkodit, hoito- tai oppilaitokset). Asetuksessa on myös säädetty, että toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää VnP 993/1992 säädettyjä ulkomelun ohjearvoja, ts. kivenlouhinnan ja murskauksen osalta nämä ohjearvot ovat raja-arvoja. 4. MELUMALLINNUS 4.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamallit Laskennallisissa tarkasteluissa käytettiin SoundPlan 7.3 melumallinnusohjelmaa. Melun laskentamalleina pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method) ja pohjoismainen tieliikennemelun laskentamalli (RTN 1996). Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maastoaineisto sisältää tyypillisesti laskenta-alueen korkeuskäyrät, taiteviivat ja rakennukset. 3D-malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa.
MELUSELVITYS 4 Laskentaepävarmuus Pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method) on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääoloissa. Laskentatulokselle ilmoitetaan seuraava keskihajonta: 5 10 db yksittäiselle melulähteelle, joka sijaitsee lähellä maanpintaa ja säteilee kapeakaistaista melua taajuusalueella 250 500 Hz. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä maanpinnan läheisyydessä ja kaukana melulähteestä. 1 3 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä laskentaetäisyydellä alle 500 m. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä noin 2 m korkeudella maanpinnasta ja pienemmät arvot laskentapisteitä yli 5 m korkeudella maanpinnasta. Alle 1 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä, jotka sijaitsevat suhteellisen korkealla maasta siten, että laskentapisteet ovat yli 5 m korkeudella maanpinnasta ja lähellä melulähdettä. Tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on alle 500 metrin etäisyyksillä noin ±2 db. Arvioimme, että kaava-alueella kokonaislaskentaepävarmuus on luokkaa ±3 db. 4.2 Laskennan lähtötiedot 4.2.1 Maastomalli Maastoaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen Korkeusmalli 2 m aineistoa, joka on tuotettu laserkeilausaineistosta. Mallissa huomioitiin olemassa olevat rakennukset. Rakennusten käyttötiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan tietoihin. Maastoaineistoon on leikattu suunniteltua louhintaa vastaavat maastonmuodot. Työssä on tutkittu kahden eri ottamistilanteen melua kummallakin ottamisalueella. Louhintatilanteiden maastorajaukset ja louhintatasot on kuvattu liitteissä 3-4. Mallinnuksessa ei huomioitu murskeen varastokasoja, sillä niiden korkeus ja sijoittuminen vaihtelee toiminnan aikana. Porattava kallio, josta on poistettu pintamaat, mallinnettiin akustisesti kovaksi (absorptiokerroin 0). Muutoin maasto mallinnettiin absorptiokertoimella 1. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston harvennukset ja avohakkuut) ja mallien kyky huomioida puusto on vajavaista. 4.2.2 Melulähdetiedot Melulähteiden äänitehotasot, akustiset korkeudet ja teholliset käyttöajat on arvioitu aiempien vastaavien selvitysten perusteella. Tehollista käyttöaikaa laskettaessa on huomioitu mm. laitteistojen siirrot ja tauot. Melulähteistä poraus, rikotus ja murskaus ovat mallinnettu ympärisäteilevinä pistelähteinä. Pyöräkuormaaja on mallinnettu ajoreittiä kuvaavana viivalähteenä. Kuljetukset mallinnettiin louhoksilta Kärjenmäentietä pitkin Jalasjärven suuntaan. Melulähteiden oktaavikaistajakaumana käytettiin Rambollin vastaavista laitteistoista mittaamia keskimääräisiä arvoja tai kirjallisuuslähteiden mukaisia arvoja taajuusvälillä 31,5-8000 Hz.
MELUSELVITYS 5 E. Kannonlahti Oy Toiminnanharjoittajalta on selvitetty 16.4.2015 (puhelinkeskustelu) ottoalueella käytettävien laitteistojen lukumäärät. Maksimitilanteessa kuljetusmäärä voi olla 30 kuormaa vuorokaudessa. Ympäristöluvan mukainen toiminta-aika on arkisin (ma-pe) kello 6-22 välisenä aikana. Taulukko 4.2.2.1. E. Kannonlahti Oy:n melulähteiden tiedot Äänilähde Äänitehotaso (L WA ) Toimintaaika Tehollinen käyttöaika toimintaaikana Akustinen korkeus maanpinnasta Murskauslaitos 120 db klo 6-22 100 % +3 m Poravaunu 123 db klo 6-22 50 % +1 m Rikotus 122 db klo 6-22 50 % +1 m Murskauslaitos 120 db klo 6-22 100 % +3 m Pyöräkuormaaja 110 db klo 6-22 100 % +2 m Tmi Jari-Pekka Paksu Toiminnanharjoittajalta on selvitetty 16.4.2015 (puhelinkeskustelu) ottoalueella käytettävien laitteistojen lukumäärät. Ympäristölupahakemuksen mukaisesti kuljetusmäärä voi olla maksimissaan 30 kuormaa vuorokaudessa. Ympäristöluvan muutoksen mukaan murskaus ja poraus ovat sallittua arkisin (ma-pe) kello 6-22 välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä ma-la klo 6-22. Rikotusten ja räjäytysten toiminta-aika on ma-pe klo 8-18. Taulukko 4.2.2.2. Tmi Jari-Pekka Paksun melulähteiden tiedot Äänilähde Äänitehotaso (L WA ) Toimintaaika Tehollinen käyttöaika toimintaaikana Akustinen korkeus maanpinnasta Murskauslaitos 120 db klo 6-22 100 % +3 m Poravaunu 123 db klo 6-22 50 % +1 m Rikotus 122 db klo 8-18 50 % +1 m Murskauslaitos 120 db klo 6-22 100 % +3 m Pyöräkuormaaja 110 db klo 6-22 100 % +2 m Asfaltti-/betonimurska 113 db klo 6-22 100 % +3 m 4.2.3 Melulaskennat Laskennat on tehty niin laajalle alueelle, että merkittävimpien melualueiden laajuudet on saatu selville. Laskentapisteverkossa pisteiden välinen etäisyys on ollut 20 metriä. Laskentapisteen korkeus on vakiintuneen tavan mukaisesti 2 metriä maanpinnasta. Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti päiväajalle klo 7-22. Tulokset eivät sisällä mahdollisia häiritsevyyskorjauksia.
MELUSELVITYS 6 5. MELUMALLINNUKSEN TULOKSET Melumallilaskelmiin perustuvat meluvyöhykkeet on esitetty liitteiden 1 ja 2 melukuvissa. Meluvyöhykkeet ovat päiväajan keskiäänitasoja L Aeq 7-22, ja ne on esitetty 5 db:n portain vaihtuvina värialueina. Esimerkiksi 55 60 db:n meluvyöhyke on väriltään keltainen. Liitteen 1 kuvassa on esitetty toimintojen aiheuttama keskiäänitaso päiväajalla klo 7-22, kun molempien ottoalueiden toiminta on nykyvaiheessa. Liitteen 2 kuvassa on esitetty toimintojen aiheuttama keskiäänitaso päiväajalla 7-22, kun molempien ottotoiminta on loppuvaiheessa. Alustavassa kaavaluonnoksessa asemakaava-alueelle suunniteltujen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla melutasot ovat louhinnan nykytilanteessa koillispuoleisella T-3-alueilla noin luokkaa 47 57 db, Kärjenmäentien eteläpuolen T-3-alueilla 55 70 db ja pohjoisosan T-3-alueilla 54 62 db. Kun molemmilla ottoalueilla louhinnat ovat siirtyneet alueiden loppupuolelle, pysyvät koillisen T- 3-aluein melutasot suurin piirtein samana nykyvaiheen louhintaan verrattuna, ollen kuitenkin voimakkaimmillaan hieman yli 60 db. Myös Kärjenmäentien eteläpuolen T-3-alueiden osalta melutasot pysyvät jokseenkin samoina kuin nykytilanteessa. Pohjoisosan T-3-alueilla melutasot hieman kasvavat, ollen louhintojen loppuvaiheessa noin 55 64 db. Liitteen 5 kuvassa on esitetty kiviainestoimintojen 70 db:n meluvyöhykkeet alustavan kaavaluonnoskartan kanssa samassa kuvassa. 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tavanomaisesti louhinta ja murskaus eivät tapahdu samaan aikaan, joten mallinnetut melutasot kuvaavat maksimitoimintatilannetta. Kummallakin ottoalueella on toimintaa muutaman kerran vuodessa noin kuukauden jaksoissa. Teollisuus- ja varastorakennuksia rakennettaessa on otettava huomioon seinärakenteiden ääneneristävyys liike- ja toimistohuoneiden osalta. Päiväajan sisätilojen ohjearvoksi on määritetty Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 sekä STM:n Asumisterveysohjeessa 45 db. VNp 993/92 ohjearvoja ei kuitenkaan päätöksen 1 perusteella sovelleta teollisuusalueilla. Näiden soveltaminen edellyttää siten tapauskohtaista harkintaa. Rakennusten akustinen suunnittelu, toimistot, RIL 243-3-2008 suunnitteluohjeessa on esitetty toimistohuoneille ympäristömelun suurimmaksi suositelluksi arvoksi 40 db. Teollisuus- ja varastorakennusten ulkotiloille ei ole annettu melutason ohjearvoja. RIL suunnitteluohje ei ole laintasoinen säädös, vaan suositus. Jotta toimistohuoneissa sisällä alitetaan päiväajan ohjearvot, tulisi julkisivun ääneneristävyyden olla riittävä. Tontista riippuen äänitasoerovaatimus tulisi olla sovellettaessa Vnp 993/1992 ohjearvoon 5-25 db ja RIL:in arvoon verrattuna 10 30 db. Asuinrakentamisessa saavutetaan normaalirakenteilla 30 db äänitasoerovaatimus, mutta teollisuusrakennusten yhteydessä olevien toimistorakennusten seinärakenne voi olla hieman keveämmin toteutettu. Toimistohuoneiden sijoittelulla T-3 tonteilla voidaan vähentää seinärakenteen vaadittavaa ääneneristävyyttä. Liitteen 5 kuvassa on esitetty kiviainestoimintojen 70 db:n meluvyöhykkeet, jonka sisäpuolella voi rakennuksen julkisivuille esittää kaavassa tarvittaessa 30 db:n ääneneristävyysmerkintää (määritys laajimman vyöhykkeen mukaan). Kiviaineksen oton melu on luonteeltaan erilaista esim. liikennemeluun verrattuna. Louhinnasta ja murskauksesta syntyvää impulssimaista melua tavanomaisesti tuottavat rikotus ja kiviaineksen syöttö murskaan. Murskausmelu itsessään ei ole impulssimaista kuin murskauslaitoksen läheisyydessä ja impulssimaisuus vähenee etäisyyden mukana sekä näköyhteyden katketessa ja tavanomaisesti murskausmelu on muutaman sadan metrin päässä kuultavissa tasaisena jyskytyksenä. Rikotuksen impulssimaisuutta voidaan vähentää välttämällä rikottamasta korkeilla paikoilla tai tekemällä työ murskaimen lähettyvillä, jolloin kivi- ja murskekasat rajoittavat rikotusmelun leviämistä.
MELUSELVITYS 7 Toiminnasta voi siten aiheutua yksittäisiä voimakkaampia kolahduksia, jotka kuuluvat myös sisätiloihin. Hetkittäisille melutapahtumille ei kuitenkaan ole määritelty toimistotiloissa varsinaisia ohjearvoja. Kalliokiviaineksen ottamisen melulähteet eivät vastaavissa louhintakohteissa tehtyjen mittausten mukaan aiheuta merkittävästi kapeakaistaista melua. Melulähteiden taajuusjakaumat ovat laajakaistaisia painottuen tosin eri taajuusalueille, esim. murskausmelu painottuu matalille taajuuksille ja porausmelu taajuusalueelle 2 4 khz. Lahdessa 28. päivänä toukokuuta 2015 RAMBOLL FINLAND OY Arttu Ruhanen Ville Virtanen Jari Hosiokangas Projektipäällikkö Suunnittelija Ryhmäpäällikkö