LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä



Samankaltaiset tiedostot
Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

YKSINÄISYYS ELINKAUTINENKO? Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen

KAVEREITA NOLLA LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

Yksinäiset ja ulkopuoliset

Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen

PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS), Oppimistutkimuksen keskus (OTUK) &

Lasten yksinäisyys

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - miten se on muuttunut 2000 luvulla?

Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä

Miten suomalaiset lapset ja nuoret voivat?

Lasten ja nuorten yksinäisyys

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Yksinäisyys satuttaa Toukokuu 2012, Rovaniemellä

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio

Yksinäisyyden yhteisölliset vaikutukset

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys. - Miksi yksinäisyys satuttaa ja väristää ajatuksia itsestä ja muista?

NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

VOIKO YKSINÄISYYTTÄ YLLÄPITÄVIÄ AJATUSVÄÄRISTYMIÄ KOODATA UUDELLEEN?

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Vanhuus ja yksinäisyys

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Kavereita nolla. kun kukaan ei huomaa

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Oman elämänsä ekspertit

VARHAINEN PUUTTUMINEN

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Katse tulevaisuudessa

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Mielialataidot -ryhmätoiminta

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Kokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Toivon tietoa sairaudestani

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Mielekästä ikääntymistä

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

Lataa Yksinäisten Suomi. Lataa

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

OLEN HYVÄ NÄIN! Niina Veko, Valtti-työpajan toiminnanjohtaja ja Satakunnan ALUverkoston. Katja Uustalo, Satakunnan etsivän nuorisotyön koordinaattori

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Muistikylä projekti

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Ikäihmisten rahapelaaminen

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Toivon tietoa sairaudestani

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Transkriptio:

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (CYRI)

Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen tila, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista Yksinäisyys vrt. yksin oleminen. Yksinäisyys on suhteellisen riippumaton todellisista sosiaalisista verkostoista ja fyysisistä välimatkoista. Yksinäisyys on kokemuksena aina epämiellyttävä ja ahdistava. Sekä yksinäisyys että yksin eläminen heikentävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä; yksinäisyys kuitenkin huomattavasti enemmän. Sosiaalinen yksinäisyys syntyy verkostojen puutteesta; emotionaalinen yksinäisyys läheisen ja tärkeän ihmissuhteen puuttumisesta.

Minulla ei ole ketään, jolle puhua. Minua on haukuttu ja kiusattu ja tuntuu ettei kukaan välitä. Kaikki vihaavat minua. Haluan Tuntuu kuin välillä haluaisin kuolla. Enkä jaksaisi tätä elämää. Kukaan ei jaksa kattella mua. Mä elän täs maailmas haamuna ei mua tänne kukaan jää kaipaamaan. (11-vuotiaan tytön kirjoitus) Jos sais valita, niin mielummin ottaisin, et joku vaikka hakkais mua, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa mua. Mä luulen, ettei mun luokkalaiset ees muista mun nimeä. Tai no. Tiedän. Kun nyt just kävi niin.. (12-vuotiaan pojan haastattelu)

En jaksa tällaista elämää. Yksinäisyys tuntuu niin pahana kipuna ettei sitä voi edes sanoiksi luoda. Mä en osaa kertoa muille miltä musta tuntuu, koska kukaan ei ymmärrä. Mua oksettaa, mutta mitään ei tule ulos. Joka aamu vain mietin, että mitä järkeä tässäkin on. Mä olen käytännössä kuollut jo aikoja sitten, joten mitä väliä sillä enää on mitä mä elämälläni teen. Yksinäisyys tuntuu siltä, että jos katoaisi maailmasta kukaan ei huomaisi. Yksinäisenä tuntee itsensä näkymättömäksi ja tarpeettomaksi.

Miksi juuri minä? Tilannetekijät (esim. muutot ja koulunvaihdot, suuret ryhmäkoot), Koettu erilaisuus (ihonväri, kulttuuri, seksuaalinen suuntautuneisuus), Heikot sosiaaliset ja/tai sosiokognitiiviset taidot, sosiaalinen maine (vaikeus tulkita toisten tunteita ja aikomuksia, torjutuksi tai kiusatuksi tuleminen), Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu (esim. turvattomuus, huomiotta jättäminen, väkivalta) ja Perityt ominaisuudet sekä opitut käyttäytymisen mallit.

Sosiaalisesti yksinäiset lapset ja nuoret olivat sitä mieltä, että: Heillä oli hyvin harvoin kavereita, joiden kanssa olla He sopivat huonosti muiden joukkoon He tunsivat itsensä harvoin hyväksytyiksi He kokivat, että heistä piti vain harva tai ei kukaan He ovat yksinäisiä, koska haluaisivat, että muut ottaisivat heidät useammin mukaan Emotionaalisesti yksinäiset lapset ja nuoret olivat sitä mieltä, että: Heillä ei ollut läheistä omaa ystävää Heillä ei ollut ystävää, jolle he voisivat puhua omista asioistaan He toivoivat, että heillä olisi ystävä, joka välittäisi heistä (mutta kokivat, ettei sellaista ole He toivoivat, että joku kaveri pitäisi heitä tärkeänä (mutta kokivat, ettei näin ole) He toivoivat, että heillä olisi oma paras kaveri, joka poistaisi heidän kokemansa yksinäisyyden tunteen. Osa lapsista oli sekä sosiaalisesti että emotionaalisesti yksinäinen. Joka kymmenennellä tunne kesti pidempään kuin vuoden.

Yläkouluikäisten tyttöjen ja poikien sosiaalinen ja emotionaalinen yksinäisyys Pojat 7.-9.lk Pojat 7.-9.lk Tytöt 7.-9.lk Tytöt 7.-9.lk Sosiaalinen yksinäisyys Emotionaalinen yksinäisyys

Todellisuus keskiarvojen takana yksinäiset pysyvät yksinäisinä, muilla menee entistä paremmin. HS-kyselyyn vastanneista yksinäisistä aikuisista 32 % oli ollut yksinäinen jo lapsena ja 56 % jo teini-iässä. Bbbbbbbbbbbbbbbbbb Bbbbbbbbbbbbbbbb Bbbbbbbbbbbbbbbbbbbb bbbbbbbbbbbb Minun yksinäisyyteni on sitä, etten enää yksinkertaisesti jaksa. En haluaisi luovuttaa kesken kaiken, mutta olen taas ihan helvetin väsynyt kaikkeen, ja tuntuu, ettei millään ole sittenkään lopulta mitään merkitystä. Ehkä se on sitä, että olen aina ollut yksinäinen ja jotenkin alitajunnassa tiedän, että tulen sitä kai aina olemaankin.

Yläkouluikäisillä nuorilla yksinäisyys ennustaa vahvasti sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalista fobiaa ja masennusta. Jälkimmäisten prevalenssi nousee voimakkaasti 8lla luokalla ja oireet vaativat usein pitkäaikaista hoitoa. - Sosiaalinen yksinäisyys - Emotionaalinen yksinäisyys - Negatiivisen arvioinnin pelko - Uusien tilanteiden pelko - Yleinen sosiaalinen ahdistuneisuus Voimakas ja pitkäaikainen ahdistustila ja toimintakyvyn heikentyminen ainakin eräissä arkielämän alueissa. Pitkäkestoista, voimakasta ja arkielämää haittaavaa alakuloisuutta, jolla ei spesifiä kohdetta. Yksinäisyys 0.66 Sosiaalinen 0.84 Sosiaalinen 0.35 ahdistuneisuus fobia Masennus Noin vuosi sitten ysillä minulla todettiin masennus, jonka pääsyynä luultavasti yksinäisyys. Pidin itseäni huonona ihmisenä, johon kukaan ei halua tutustua. Kaikki näytti harmaalta, enkä jaksanut enää olla ihmisille ystävällinen, koska en saanut minkäänlaista vastakaikua. Yksinäisyys sai aikaan eristäytymistä ja itsesyytöksiä, jotka johtivat masennukseen, ahdistus- sekä paniikkihäiriöön ja jatkuvaan itsetuhoisuuteen.

Yksinäisyys on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia, jonka vähentämiseksi on olemassa ratkaisukeinoja Tutkimusten pohjalta yksinäisyyttä voidaan vähentää mm.: - Vahvistamalla yksinäisen sosiaalisia ja sosiokognitiivisia taitoja. - Vaikuttamalla muiden asenteisiin, yksinäisten huomioimiseen ja vastavuoroisuuteen. - Lisäämällä yksinäisen sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksia. - Pyrkimällä muuttamaan yksinäisen negatiivisia ajattelumalleja. Uusi hallitusohjelma (27.5.2015): Käynnistetään kansallinen mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävä ohjelma. niina.junttila@utu.fi