Osaamistavoitteet Kasvatustiede 35 op Proseminaari 8 op Eetu Pikkarainen Kevät 2015 Kurssin käytyään opiskelija: osaa laatia kasvatustieteen alaan kuuluvan tutkimussuunnitelman ja toteuttaa sen käyttämällä tutkimusongelmien kannalta asianmukaisia tutkimusmenetelmiä. kykenee tieteelliseen argumentoivaan keskusteluun ja raportoimaan tutkimustyön tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden mukaisesti. Mikä on Proseminaari? Yhteenveto ja omakohtainen sovellutus kaikesta tähän asti opiskellusta kasvatustieteestä; muista kerrata ja hyödyntää perus- ja aineopinnot! (Erityisesti peruskurssi (ja aiheestasi riippuen muut perusopinnot), Kasvatus- ja sivistysteoria 1, Kasvatustieteen tieteenteoreettiset perusteet, aiheestasi riippuen muut aineopinnot) Opinnäytetyö Tuotetaan laajahko tutkimuksenkaltainen esseekirjoitelma. (Katso malleja, mutta älä matki liikaa!) Teoreettinen tutkimus! (ei empiirinen: ei kvantitatiivinen eikä kvalitatiivinen; voi sisältää empiirisen tutkimuksen suunnittelua -» teoriaosan). Opiskelua Kurssin työskentely sisältää yhteistoiminnallista opiskelua (seminaarikeskusteluja, toisten töiden kommentointia), itsenäistä opiskelua (tiedonhakemista, suunnittelua, prosessikirjoittamista) ja ohjausta. Työskentelemme vaiheittain yhteistyössä, pyri noudattamaan määräaikoja Opettele (1) Opettele alusta lähtien tutkimuksen teossa (= opiskelussa) tarvittavia taitoja: tekstinkäsittelyohjelman oikea käyttö muistiinpanojen tekeminen lähdeviitteiden merkitseminen kriittinen, hakeva lukeminen ja tiedonhaku opettele kysymään 1
(jatkuu) : Opettele (2) omien kiinnostuksen kohteiden selkeyttäminen (Tutkielma tehdään itsenäisesti: Kannattaa valita aihe, josta on myös itse kiinnostunut!) opettele jäsentämään (pääongelma, joka jakautuu alaongelmiin; Otsikko ja sisällysluettelo!) Muista! MUISTA: Plagiointi on rikos! Kysymys on Sinun ja tutkimuskohteen välisestä keskustelusta, jota välittävät myös toiset tutkijat Urkund -tarkistus Proseminaarityö (1) Laajuus 8 op, voi / pitäisi perustua osittain muihin opintoihin, n 20+ sivua (Kannattaa valita aihe, josta voisi mahdollisesti jatkaa kandidaatin tutkielmaan ja graduun.) Ongelma: täytyy käsitellä ja tutkia käyttäen alan tieteellistä kirjallisuutta ja omaa päättelyä (+ omia kokemuksia ja ajatuksia; perustelemattomia mielipiteitä vain esim. pohdintakappaleeseen). Proseminaarityö (2) Lähteinä tulee käyttää useita eri tekstejä, joista osan tulisi olla ulkomaisia ja ainakin suurimman osan selvästi (kasvatus)tieteellisiä. (HUOM: lähdeviitteet!) Varo Wikipediaa hyödynnä opiskeluun, mutta älä käytä lähteenä! HUOM: esim. Siljander: Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen on pakollinen lähde kaikille! Proseminaarityö (3) Prosessikirjoittaminen: Aihe, työotsikko Suunnitelma (jäsentely), Luonnos, versioita, Valmis (?); palautteen huomiointi ja töiden korjaaminen sen perustalta. Seminaari Lisäksi proseminaariin kuuluu tieteelliseen keskusteluun valmentava seminaarityöskentely: vastavuoroinen perehtyminen ryhmän jäsenten töihin, keskusteluun osallistumien, oman työn esittely (sekä valmiina, että keskeneräisen) ja jonkun toisen työn opponointi 2
Tiedonhaku (Koulutus erikseen!) Lähdeluettelot (oppikirjoissa)! Kirjasto, kortisto (OULA / NELLI, informaatikot) Tietokannat (NELLI) Aikakauskirjat (vuosikertojen indeksit yms.) Internet ( Googlettaminen varo!) Aikataulua o Alkuluento 9.1. Aiheen mietintää ja tiedonhakua Prosessikirjoittamista ja keskustelua (Optima) o Tiedonhakukoulutus ja välitapaaminen (lähi/acp) 13.2. Prosessikirjoittamista ja keskustelua o Opponointiseminaari n. 7.4.-14.4. (Lähi/Optima/?) Työn viimeistely ja palautus (huhti/toukokuu) Tieteen tekeminen = Tieteelliseen keskusteluun osallistuminen: Tiede = keskustellaan teoriasta, muokataan teoriaa keskustelemalla. Tällä keskustelulla on oma (muuttuva) sisältönsä ja kohteensa ja omat (muuttuvat) sääntönsä (historiansa). Tieteen tekeminen (2) Opiskelu: tieteellisen keskustelun historian omaksuminen (teorian kehitys ja säännöt tähän asti ja nyt) "nimen hankkiminen" (suoritukset, tutkinnot, maine) jo pienimuotoista keskusteluun osallistumista (paikalliset tiedeyhteisöt) - on jo tutkimusta ja sen harjoittelua Tieteen tekeminen (3) Oman panoksen tuominen keskusteluun: omat ajatukset, omat kokemukset, empiiriset tulokset yms., jotka soveltuvat teoriaan (= tiet. keskustelun kohteeseen), artikuloidaan siten, että ne sopivat (osuvat) tieteelliseen keskusteluun ("uppoavat yleisöön"). Ongelmanasettelu Tutkimusongelma = puheenvuoron aihe Ongelma itselle (kiinnostavuus) Ongelma tieteelle (1. sijainti keskustelussa; 2. aukko teorioissa; 3. yleinen kiinnostavuus) On tutkittavissa ("ratkaistavissa") - jotain järkevää sanottavissa. Huom: RAJAUS! 3
Ongelmanasettelu: rajaus Tieteenalan tutkimuskohde/-alue -> aihepiiri - > tutkimusongelma Rajaaminen, tarkentaminen, yhdistely Kysymykset ja tarkentavat kysymykset! Työhypoteesit! Ideariihi, Käsitekartta (mielle-), jäsennin (esim. Word), Välillä voi laajeta... Käsitekartta Jäsennys Hierarkkinen struktuuri: vapaa lista -> vapaa kartta -> puukuvio -> dispositio (sisällysluettelo): Jäsennys (dispositio) Pääongelma = Otsikko (aihe) (Johdanto) 1 alaongelma A 1.1 ala-alaongelma A1 1.2 ala-alaongelma A2 2 alaongelma B 2.1 ala-alaongelma B1 2.2 ala-alaongelma B2 2.3 ala-alaongelma B3 3 alaongelma C 3.1 ala-alaongelma C1 3.2 ala-alaongelma C2 (Yhteenveto, Pohdinta) Työskentely Materiaalia Optimassa tiedonhausta ja kirjoittamisesta. 1. Tutkimusaiheet aihe-keskustelualueelle heti. (Siis viesti suunnitelluista aiheista.) 2. Suunnitelmat, alustavat versiot: verkkoseminaari Optimassa (Suunnitelmaseminaari) jatkuu... Työskentely (2) 3. Ohjausseminaari prosessikirjoittaminen 4. Loppu- / opponointiseminaari. Työt esille hyvissä ajoin. Lopuksi vielä viimeistely / korjaukset. 4
Tutkimussuunnitelma Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty = puolet työstä on suunnittelua. Suunnittelu ei ole ensin vaan koko ajan eikä tekeminen sitten vaan alusta lähtien. Suunnitelma sisältää: (alustavan) otsikon (alustavan) sisällysluettelon (alustavan) johdannon (alustavan) kirjallisuusluettelon. Lähdeviittauksista Eksplisiittisyys: Käytävä lukijalle mahdollisimman tarkkaan selville, mihin viitataan, miten ja miksi! LÄHDEVIITTAUSKÄYTÄNTÖ ON TEOREETTISEN TUTKIMUKSEN TÄRKEIMPIÄ "METODITEMPPUJA"!!! Lähdeluettelo Tarkat tiedot (johdonmukaisesti) käytetyistä lähteistä: Lukijalle on oltava mahdollisimman helppoa löytää (aakkosjärjestys!) juuri se sama teos (esim. painos), jota olet käyttänyt! Tärkein tieto on ko. puheenvuoron esittäjä (kuka?)! Tekstiviittaus (esim. Eco 1990, 5-7; 9; 12) viittaa lähdeluetteloon (kuka, milloin). Viittauksen perusteella on pystyttävä ehdottoman varmasti päättelemään, mistä lähdeluettelon teoksesta on kysymys! Sivunumerot laitetaan näkyviin, jos suinkin mahdollista. Lukijalle on oltava mahdollisimman helppoa tarkistaa, mitä lähdeteoksessa todella sanotaan tarkoitetussa kohdassa! Mihin viitataan? Viitataan alkuperäiseen lähteeseen ja vastuulliseen puheenvuoron esittäjään. (Ei turhia välikäsiä! Ei toisen käden lähteitä.) Viittauksen kohde täytyy tuntea. Sinun täytyy tietää, mitä lähdeteoksessa todella sanotaan tarkoitetussa kohdassa! (Ja tietää myös mahdollisimman paljon sen taustoja.) Miten viitataan? Vaihtoehtoja esim. "x:n mukaan...", "toisin kuin x esittää...", "vaikka x väittää...", "x unohtaa mainita, että..." Joustavuutta, elävyyttä! Käytä viittauksia tyyli- ja tehokeinona. Kaksi päävaihtoehtoa: Viittaus voi koskea yhtä lausetta, jolloin se on lauseen sisällä (Eco 1990). Tai se koskee koko kappaletta, jolloin se on kappaleen lopussa omana lauseenaan. (Eco 1990.) Alahuomautuksissa voi olla lisää tarkennuksia viittauksista. 5
Kirjallisuutta Eco, U. (1990). Oppineisuuden osoittaminen, eli miten tutkielma tehdään. Tampere: Vastapaino. Kemppainen, T & Latomaa, T. (2002). Ensi askelia tieteen tiellä: johdatus tiedonhakuun ja tieteelliseen kirjoittamiseen. (2., korj. p.). Oulu: Oulun yliopisto Pikkarainen, E. Opintokirjoitelman laatimisesta. Pikkarainen, E. Opintokirjoitelman käsittely tekstinkäsittelyohjelmalla. Pikkarainen, E. Teoriat ja teoreettinen tutkimus.» ks. Optima! 6