Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede
Hedelmällisyys heikentynyt Poikimavälin kehitys 1978-2012 430 420 410 400 390 380 370 360 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12
Karjan hedelmällisyyden arviointi ja taloudelliset vaikutukset
Hedelmällisyyden tunnusluvut
Mihin tunnuslukuja tarvitaan? lehmiä voi lypsää ilman yhtäkään tunnuslukua tunnusluvuilla EI ole, eikä saa olla, itseisarvoa! karjan hedelmällisyystilanteen arviointi hedelmällisyyden taloudellisten vaikutusten arviointi
Tunnuslukujen tavoitearvot neuvonnan apukeino oman karjan tilanteen arviointi valistustyön ongelma karjanomistajien kirjo = ihmisten kirjo aggressiivisinkaan valistus ei tavoita kaikkia tunnollisimmat stressaantuvat vähemmästäkin tunnusluvuista tulee itseisarvo
Hedelmällisyyden taloudelliset vaikutukset kotimaisia selvityksiä Taponen, 1991: Karjan hedelmällisyyden mittaaminen Heikkilä, 1999: Poikimavälin pituuden taloudelliset vaikutukset
Heikentyneen hedelmällisyyden taloudelliset vaikutukset tuotot vähenevät maito- ja vasikkatuotto pienenee kustannukset lisääntyvät uusintasiemennykset hedelmällisyyshoidot ennenaikaisista poistoista aiheutuvat uudistuskustannukset
Poikimaväli hedelmällisyyden taloudellinen mitta poikimavälin pidentyessä päivätuotos pienenee ylläpitorehun suhteellinen osuus kasvaa vasikkatuotto pienenee
Optimaalinen poikimaväli maitotuotoksen kannalta noin 11 kk (Rautala 1991) mahdollisimman lyhyt (Heikkilä 1999) maailmalla arviot liikkuvat yleensä 11-12,5 kk
Poikimavälin pidentyminen poikimavälin pidentyessä yhdellä päivällä vuotuinen maitotuotos vähenee 4,8 kg (1990-luku) lypsykausi vaikuttaa hieholehmillä vähiten haitallinen poikimavuodenaika vaikuttaa syyspoikivilla haitallisinta kevätpoikivilla vähiten haitallista yksilölliset erot merkittäviä pitkä- / lyhytmaitoisuus
Poikimavälin pidentyminen Taloudellinen vaikutus: 1 pvä 21 pvää syyspoikiva 2 45 talvi-/kesäpoikiva 1,5 30 kevätpoikiva 0,5 10
Kustannusten lisääntyminen uusintasiemennykset hedelmällisyyshoidot lisäävät kustannuksia mutta: pyritään lyhentämään poikimaväliä vältetään ennenaikainen poisto tuotto lisääntyy eläimen poisto tiinehtymättömyyden takia
Eläimen poisto vaikein hedelmällisyyden taloudellisten tekijöiden osatekijöistä edellyttää paljon oletuksia taloudelliset vaikutukset teurastuotto korvaavan eläimen hankinta osto kasvatus tilalla
Eläimen poisto hankinnan ja teurastuoton erotus kuoletettava maitotuotolla vuotuinen lyhennys riippuu tuotantoiästä merkittävä vaikutus katetuottoon optimaalinen pitoikä??? laskelmissa arvioitu 8 lypsykaudeksi
Eläimen poisto eläimen katetuottoa rasittava uudistuksesta aiheutuva vuotuinen lyhennys on hankintakustannus teurastuotto 8 lypsykautta = noin 140
Eläimen poisto poisto tiinehtymättömyyden takia ennen kuin lypsänyt 8 kautta taloudellinen tappio tuottamatta jääneiden kausien lyhennysten summa
Päätelmät lyhyellä poikimavälillä saavutetaan paras taloudellinen tulos ennenaikaisella poistolla erittäin merkittävä vaikutus taloudelliseen tulokseen poikimavälin pidentymisestä aiheutuvat tulonmenetykset pieniä poiston aiheuttamiin kustannuksiin nähden
Käytännössä muista ummessaolokauden tärkeys!!! sopiva kuntoluokka syöntikyvyn ylläpito suunnittele poikimavälitavoite (lepokausi) yksilöllisesti / lehmäryhminä tuotos lypsykäyrän muoto (lyhyt-/pitkämaitoiset) hieholehmät aloita kiimantarkkailu ennen siemennyskautta huolehdi, että kiimakierrot ovat käynnissä ennen siemennyskauden alkua
Käytännössä muuten tervettä lehmää kannattaa siemennyttää pitkäääääään uudistushiehoja vain tarpeellinen määrä seksatun siemenen käyttö MUTTA: tyhjä parsipaikka on kaikkein kallein tiineytä hiehot ajoissa suhteuta ruokinta poikimaikätavoitteeseen
Toinen näkökulma Lehmän sairastumisriski suurin 1 vko ennen 10 vkoa jäkeen poikimisen lisää kustannuksia pienentää tuottoja eläimen hyvinvointi kärsii Panostettava pitkämaitoisuuden jalostamiseen
Hedelmällisyyden tavoitteet meillä ja muualla
Hedelmällisyystyöryhmät Uusi hedelmällisyystyöryhmä Juhani Taponen (HY) pj. Iris Kaimio (Emovet/Faba) Virpi Kurkela (ProAgria) Anne-Mari Niemi (Faba) Erja Tuunainen (ETT) Seija Vahtiala (Faba)
Työryhmän tehtävät ja tavoitteet päivittää hedelmällisyyden tunnusluvut ja näiden tavoitteet tätä päivää vastaaviksi ProTerveys-lomakkeen hedelmällisyysosio ajan tasalle suositusten pohjaksi kerätä maailmalta tutkimustietoa eri maiden hedelmällisyystilanne eri maiden suosituksia
Meillä ja muualla tietoa kerättiin Ruotsi Norja Tanska Saksa Hollanti Belgia Ranska Englanti Irlanti Sveitsi USA Kanada
Meillä ja muualla - hedelmällisyystilanne tarkasteltiin poikimaväliä Suomea vastaavan tuotantorakenteen maissa 413 420 päivää poikkeuksia SRB (400) Norja (381) USA (407) Ranska (428) varaus: laskentatavoissa eroja?
poikimaväli Meillä ja muualla - hedelmällisyyden tavoitteet pääsääntöisesti 365 380 vrk pari suositusta < 400 vrk minimilepokausi (yksilö) yleisesti 50 vrk pari suositusta 42 vrk (Tanska) lepokausi (karja) yleensä 60 80 vrk
siemennyskausi Meillä ja muualla - hedelmällisyyden tavoitteet vain harvoin suosituksia siem/tiineys, siem/poikiminen aina 1,5 2,0, tavallisimmin 1,7 uusimattomuus-% vain muutamia suosituksia tiineys-% yli 40 50 %
Meillä ja muualla - hedelmällisyyden tavoitteet poistot mahouden takia Vaihtelu: alle 5 10 % Useimmiten: alle 7 %