Ikääntyneiden talouden hallinta

Ikääntyneiden talouden hallinta Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeää? Päivi Luna Järvenpään Kansalliset seniorit, 4.10.2018

Mikä on Finanssiala ry ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS- VERKOSTO 400 henkilöä FINANSSIALA RY 50 työntekijää Rakennamme finanssialalle kannattavaa liiketoimintaa edistävää toimintaympäristöä Pankit, vakuutus, työeläke, rahoitus, arvopaperinvälitys, sijoitusrahastot FINANSSIALAN TOIMIJAT 180 jäsentä, n. 26 000 työntekijää

Esityksen sisältö 1 Esittely 2 Miksi varautuminen vanhuuden varalta yhä tärkeämpää? 3 Mitä voimme tehdä ikääntymiseen varautumisen hyväksi? Oman hyvinvoinnin edistäminen ja sen rahoitus Huoleton asuminen Digitalisaatio Palveluiden hankkiminen ja myyminen Miten turvallisuutta voitaisiin parantaa

Ikääntyvien ihmisten taloudenhallinta prosessi läheteworkshop 12/17, tulokset 6/18-uusi työpaja..-18 Mukana oli 32 asiantuntijaa 19 eri organisaatiosta. Teemat: Oman hyvinvoinnin edistäminen ja sen rahoitus Huoleton asuminen Digitalisaatio Palveluiden hankkiminen ja myyminen Miten turvallisuutta voitaisiin parantaa Tilaisuudessa pohdittiin, mitä kaikkea ikääntyneiden ihmisten taloudellinen varautuminen pitää sisällään ja mitä varautumisen keinoja meillä on tai tulisi olla käytettävissä.

Opas senioreille Ikääntyneiden taloudellinen varautuminen 1. OMA HYVINVOINTI JA SEN RAHOITUS 2. HUOLETON ASUMINEN SENIORIAIKANA, MITÄ KANNATTAA OTTAA HUOMIOON? 3. ELÄMÄNTILANTEET MUUTTUVAT, OVATHAN VAKUUTUKSESI AJAN TASALLA? 4. KÄTEISEN NOSTO JA LASKUN MAKSAMINEN 5. PALVELUIDEN HANKKIMINEN JA MYYMINEN 6. MITEN PARANTAA TURVALLISUUTTA JA TURVALLISUUDENTUNNETTA? Finansiala ry, opas työnalla Valmistumisaika 2018

Senioreiden taloudellisen osaamisen taitoja on parannettava Yksilön ja kotitalouden arkipäivä on jatkuvaa valintojen tekemistä ja edellyttää suunnittelua. Ihmisiä on kannustettava varautumaan omaan tulevaisuuteensa. Senioriajan talouden suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Jauhiainen, S., Kaarakainen, M. ja Koistinen, K.: Näkökulmia ikääntyvien asumiseen ja sen rahoitukseen, PTT helmikuu 2017 http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/186.-jauhiainen-s.- kaarakainen-m.-ja-koistinen-k.-2017.-nakokulmia-ikaantyvien-asumiseen-ja-senrahoitukseen.html

Varautuminen vanhuuden varalle on tehtävä nykyistä helpommaksi ja houkuttelevammaksi.

Vakuutustutkimus 2018 Lähes 80 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain samaa mieltä väitteestä, että omaehtoisen varautumisen vanhuuden varalle pitää olla nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Lähes puolet vastaajista arvioi, ettei pysty hankkimaan kaikkia tarvitsemiaan palveluja lakisääteisen eläkkeen turvin, mikäli elää yli 80-vuotiaaksi. Tästä iästä alkaen hoivamenot yleensä alkavat kasvaa reilusti. Vastaajista 85 prosenttia uskoo, että kansalaiset joutuvat tulevaisuudessa kustantamaan yhä enemmän itse vanhuuden hoivaan liittyviä palveluja ja 79 prosenttia myös terveyden- ja sairaanhoidon palveluja. Aiempaa useampi (46 %) olisi valmis täydentämään julkisia palveluja omalla kustannuksella. Tyypillisesti eläkeajan toimeentuloa tällä hetkellä täydennetään hankkimalla omistusasunto, sijoittamalla rahastoihin tai osakkeisiin sekä säästämällä pankkitilille.

On mahdollisuuksia, kun ymmärretään..: Oma varallisuus resurssina on merkittävä potentiaali Teknologia ratkaisijana Talouden palveluohjaus oman tahdon edistäjänä Yhteiskunnan tehtävänä on mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen - Tuetaan ihmisen omaa roolia - Yhteiskunta pyrkii myös tasaamaan hyvinvointieroja

OMA HYVINVOINTI JA SEN RAHOITUS

Yksityinen varallisuus osaksi hyvinvointipalvelujen rahoitusta Kokonaiseläketurva vastuusta rahastoimatta 400 mrd Omat resurssit terveys toimintakyky tukiverkosto tulot ja varat Julkiset sote-palvelut vastuu kokonaan rahastoimatta

Eläkkeelle siirtyvät voivat hyvin

Työeläke kattaa normaalista elämisestä aiheutuvat kulut. Sitä ei ole suunniteltu yhä kasvavan vanhusväestön hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen.

Taloudellinen varautuminen vanhuuteen on tärkeä osatekijä hyvälle elämälle ja ikääntymiselle.

Tuhatta EUR per kotitalous Vanhoilla varat nuorilla velat 300 250 200 150 100 Velat Muu rahoitusvarallisuus Pörssiosakkeet ja rahastot Talletukset Kulkuvälineet Vapaa-ajan asunnot 50 0-50 -100 alle 25 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 yli 74 Sijoitusasunnot Oma asunto Nettovarallisuus Lähde: Tilastokeskus, Varallisuustutkimus 2013

Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne? Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Eläkeaikoja varten Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Asunnon hankintaa varten Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun % niistä, joilla säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n=1732 vuonna 2017) 55 56 57 59 57 20 21 26 24 28 25 23 24 22 22 18 19 20 20 22 9 12 9 10 6 5 4 6 3 4 1 0 20 40 60 80 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2017

Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen Spontaanit maininnat luokiteltuina Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin? Säästämällä / säästöillä Sijoituksilla Vakuutuksilla / lainaturvavakuutuksella Elämällä säästäväisesti Panostamalla työhön / työtä hakemalla Omaisuutta realisoimalla Vain tilannetta seuraamalla Luottamalla ammattiliittoon / työttömyyskassaan Sijoituksia hajauttamalla Luottamalla sukulaisten apuun Omasta terveydestähuolehtimalla % niistä, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin (n=842 v. 2017) 64 62 59 11 13 13 10 9 13 7 5 4 5 3 4 1 3 4 4 3 3 2 2 0 20 40 60 80 100 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2017

Säästäjät, sijoittajat ja lainanottajat ikäryhmittäin Onko teillä tällä hetkellä säästettynä/sijoitettuna varoja eri kohteisiin? Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa? 100 % vastaajista vuonna 2017 80 60 62 52 46 56 63 73 60 80 63 64 63 48 65 67 40 36 20 28 21 0 KAIKKI n=2500 1 15-17 v. n=92 18-24 v. n=272 25-34 v. n=410 35-44 v. n=381 45-54 v. n=428 55-64 v. n=426 65-74 v. n=376 75-79 v. n=115 On säästöjä tai sijoituksia On lainaa

Suomalaiset säästävät pahan päivän varalle Koska on paha päivä?

Hyvinvoinnin rahoitus monitahoinen haaste ikääntyneelle: Terveys ja Hyvinvointi Kuka auttaa minua? Asumiseen liittyvät kulut Hyvinvointivaltion rahoitus jatkossa Turvattomuus ja hallinnan tunteen menetys Osaaminen

Hoivapalveluiden tarve kasvaa kasvupaine terveydenhoito- ja hoivamenoihin. Yli 80 v suomalaisia nyt yli 280 000, vuonna 2040 670 000.

HUOLETON ASUMINEN SENIORIAIKANA, - MITÄ KANNATTAA OTTAA HUOMIOON?

Suuri osa kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunnoissa Mrd. EUR Mahdollisuudet: kasvukeskusten kivitalot Uhat: syrjäseudut, palveluiden saatavuus, pienituloisuus

Yhteisöllisyyttä ja esteettömyyttä asumiseen Asumisen ja asuinympäristöjen esteettömyys ja turvallisuus Erilaisia vaihtoehtoja asumiseen Asuntojen korjaaminen ja korjausavustukset Kuntien rooli Lähde: YM, Hosionaho Kuva@YHA-Kuvapankki Sari Hosionaho, 1.6.2018 24

DIGITAALISTEN PALVELUJEN HAASTE

Suomi digitalisoituu ja ikääntyy Digitalisoituminen koskee koko yhteiskuntaa. Suomalaiset ikääntyvät Euroopan maista nopeimmin.? Miten taataan, että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut toimintakyvyn heikentyessä?

Monilla ikääntyneillä finanssipalveluihin liittyviä huolia? Pankkikonttorien määrä vähenee paikallisesti, miten pääsen hoitamaan asioitani? Mistä saan käteistä rahaa? Miten maksan laskuni, minulla ei ole Internet-yhteyttä? Suomessa reilut puoli milj. yli 65 vuotiasta, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia

Maksanko käteisellä vai kortilla? Miten hoidan laskuni?

% Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne? Käteistä käyttävien osuus ikäryhmittäin, % 80 70 60 50 40 30 15-74v.=kaikki 55-64v. 65-74v. 75-79v. 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2017 Lähde: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

Osuus vastaajista, % Tavallisin laskunmaksutapa: Verkkopankissa tai e-laskulla 100 90 80 70 60 50 40 30 Kaikki vastaajat 65-74-vuotiaat 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2017 Lähde: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

Tavallisin ja muut laskunmaksutavat yhteensä Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne? Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte? Verkkopankissa tai e-laskulla* 2014 2015 2017 Suoramaksuna 2014 2015 2017 Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta 2014 2015 2017 Pankin laskunmaksuautomaatilla 2014 2015 2017 Pankin tiskillä 2014 2015 2017 *) e-laskulla lisätty vuonna 2014, aiemmin pelkästään verkkopankissa % vastaajista (n=2500 vuonna 2017) 2 4 4 5 21 3 2 2 4 2 2 4 2 2 4 1 2 1 2 1 3 4 1 3 4 12 3 7 8 10 12 14 87 87 90 4 3 91 90 2 92 0 20 40 60 80 100 Tavallisin laskunmaksutapa Muut kaytetyt laskunmaksutavat

Nordea ja DNA pilotoivat iäkkäille suunnattua tablettia kesän ajan viidellä paikkakunnalla.

Tunnistaudu verisuonillasi

Digitalisaatiossa askarruttaa Hyödyt Palvelut aina saatavilla Asioiden hoito yksinkertaistuu Yhteydenpito ystäviin Median seuranta helpottuu Omamittauksien seuranta Turvapalvelut Pelot Turvallisuus Osaaminen ja virheiden korjaaminen Kustannukset Henkilökohtaisen palvelun katoaminen Laitteiden hankinta ja ylläpito

Toimivassa kaupungissa arki sujuu myös digiasioissa. Digineuvonta auttaa ja opastaa kaikissa tilanteissa. 30.5.2018 Jani Suonperä

Helsinki varmistaa, että kaikilla kuntalaisilla on mahdolisuus hankkia ja vahvistaa tietoyhteiskunnan edellyttämiä taitoja Maailman toimivin kaupunki - Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 30.5.2018 Jani Suonperä

Auta-hanke: Asiakkaita, tuen tarpeita monenlaisia

SeniorSurf digituen kartta käytettävissä Digituen kartta käytettävissä Digitukea tarjoavat monet tahot, esimerkiksi useiden viranomaisten yhteiset asiointipisteet, monet kirjastot, järjestöt ja kansalaisopistot sekä viranomaiset ja yritykset. Vanhustyön Keskusliiton SeniorSurf-toiminta on julkaissut karttasovelluksen, josta löytyy monia digiopastuksen paikkoja ympäri Suomen. Tutustu Opastuspaikkakarttaan.

Lopuksi

Kiteytys workshopin pohjalta tehdystä raportista Tietoa tarvitaan lisää. Apua kaivataan monessa asiassa. Turvallisuudentunteen lisäämiseksi kaivataan toimenpiteitä. Ikääntyneet haluavat olla hyödyksi ja osallisena yhteiskunnan toimissa.

Tunnista ikääntyvien taloudellinen hyväksikäyttö Ikääntymiseen usein liittyvät sairaudet sekä riippuvaisuus toisten avusta lisäävät riskiä joutua taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi. Yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat petokset ovat huomattavasti lisääntyneet. Muistia heikentävistä sairauksista kärsii viidentoista vuoden kuluttua arviolta yli 200 000 ikääntynyttä. Ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö on ns. piilorikollisuutta. Rikollinen on usein uhrin lähipiiriin kuuluva henkilö, eivätkä väärinkäytökset päädy viranomaisten tietoon. Tikka Tunnista ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö -hanke ja opas ikääntyneeseen kohdistuvan taloudellisen hyväksikäytön tunnistamiseen ja torjuntaan. Opas rahalaitoksille ja maistraateille http://www.suvantory.fi/wp-content/uploads/2017/03/opasa4_valmis.pdf

Voisiko omaa varallisuutta käyttää oman hyvinvointinsa edistämiseksi? Käytännössä tavallisen suomalaisen varautuminen ikääntymiseen hoituu lakisääteisen eläkkeen avulla. Kasvava hoiva- ja terveyspalveluiden tarve saattaa lisää ikääntyvien kotitalouksien menoja merkittävästikin Mistä vastaa yhteiskunta, mistä joudun itse maksamaan? Miten ikääntymisen myötä tarvittavat palvelut, asuminen ja ikääntyminen olisi etukäteen otettava huomioon? Olisiko omaa kertynyttä varallisuutta voitava hyödyntää senioriaikana muuttamalla sitä ostovoimaksi ja työeläkkeen täydentäjäksi? Tarvitaanko uusia työkaluja?

Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta. Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta. Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet). Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. Asiakasseteli /sote-uuditus M i s s ä p a l v e l u i s s a o n t a r j o t t a v a a s i a k a s s e t e l i? 1) sosiaalinen kuntoutus: 5) vammaisten henkilöiden valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin 2) kotipalvelu; 3) kotihoito 4) asumispalvelut IKÄ-RELEVANTIT työtoiminta; 6) Kotisairaanhoito 7) lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammatti -henkilön yksittäiset vastaanottokäynnit; 8)Suunhoito /tarpeelliset hammasproteettiset hoidot

Mitä paremmin on varautunut ikääntymisen mukanaan tuomiin muutoksiin, sitä huolettomammin voi viettää eläkepäiviä.

Finanssiala - uudistuvan alan ääni Päivi Luna Johtava asiantuntija paivi.luna@finanssiala.fi +358 20 793 4223 Twitter.com@LunaPaivi WWW.FINANSSIALA.FI