Julkinen talous ja kuntien rahoitussuunnittelu

Julkinen talous ja kuntien rahoitussuunnittelu Riskienhallintapäivä 17.5.2018 Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Kuntatalouden ohjaus ja liikkumavara EU:n talouspolitiikan ohjaus Julkisen talouden suunnitelma 2019-2022 Kuntatalousohjelma 2019-2022 Kuntalaki: 13 luku Kunnan talous» Talousarvio ja suunnitelma, 110» Veroja koskevat päätökset, 111» Kirjanpito,112, Konsernitilinpäätös, 114, Toimintakertomus, 115» Erityisen vaikeassa asemaassa olevan kunnan arviointimenettely, 118 Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Kunnan oma talouden ohjaus 2

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Julkisen talouden suunnitelma Valtiontalous Kuntatalous Työeläkelaitosten talous Muiden sosiaaliturvarahastojen talous Rahoitusasematavoitteet - Julkinen talous - Valtiontalous - Kuntatalous - Työeläkelaitosten talous - Muut sosiaaliturvarahastot Toimet

% 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1,2-1,4 Kuntasektorin toiminnan ja investointien rahavirta sekä paikallishallinnon nettoluotonanto vuosina 1997-2022, % BKT:sta Toiminnan ja investointien rahavirta 1) Hallituksen asettama tavoite paikallishallinnon nettoluotonannolle (-0,5 %) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 % 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1,2-1,4 1) Toiminnan ja investointien rahavirta kuntien tilinpidon mukaan= Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2) Paikallishallinnon nettoluotonanto kansantalouden tilinpidon mukaan= Paikallishallinnon kokonaistulojen ja kokonaismenojen erotus Lähde: Vuodet 1997-2016 Tilastokeskus. 13.4.2018/mm Vuosien 2017-2022 arviot VM 13.4.2018

Finanssipolitiikan tarkastuskertomus: Kuntatalouden ohjaus Valtiontalouden tarkastusvirasto julkisti 27.3.2018 tarkastuskertomuksen kuntatalouden ohjauksesta. Kertomuksen keskeisin viesti: Kuntatalouden ohjausta on kehitetty oikeaan suuntaan viime vuosina. Tiedonkulku ministeriöiden ja Kuntaliiton välillä on parantunut, ja ohjausjärjestelmän kehittämistarpeet on tiedostettu. Valtion toimien vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin ei kuitenkaan ole seurattu tarpeeksi systemaattisesti, jonka vuoksi kuntatalouden ohjauksen tehokkuudesta ei voi tehdä yksiselitteistä johtopäätöstä. Rahoituksen riittävyyttä kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen eli rahoitusperiaatteen toteutumista ei seurata tarpeeksi monipuolisesti. https://www.vtv.fi/files/6090/6_2018_kuntatalouden_ohj aus.pdf 5

Finanssipolitiikan tarkastuskertomus: Kuntatalouden ohjaus Tarkastuksen perusteella tarkastusvirasto suosittaa, että valtiovarainministeriö 1. parantaa menorajoitteen asettamisen perusteluiden avoimuutta sekä toteutumisen seurantaa. 2. edelleen kehittää kuntatalousohjelmassa rahoitusperiaatteen arviointia monipuolisemmaksi. 3. vahvistaa mikro- ja makro-ohjausjärjestelmien koordinaatiota, lisää erojen läpinäkyvyyttä ja sovittaa yhteen taloutta ohjaavia sääntöjä. Yksittäisen kunnan tasapainovaatimus tulisi määritellä niin, että se ohjaa paremmin kohti makrotason rahoitusasematavoitetta. 4. edelleen kehittää tietopohjan sisältöä kuntatalouden ohjauksen tarpeisiin. Tietosisältöjä koskevien säädösten ja ohjeistuksen sitovuutta on lisättävä. 6

Toimintaympäristön muutostekijöitä Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntatalouden rakenteita» Vaikutukset tarkentuvat uudistuksen edetessä» Pienentää pidemmällä aikavälillä kuntatalouden kustannuspaineita Investointitarpeet, korjausvelka, kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen pysyvät mittavina» Suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa» Muuttuva tilanne voi kuitenkin vaikuttaa investointien harkintaan Ikärakenteen muutos haastaa jatkossakin kuntia Väestömuutokset merkittäviä, muuttoliike jatkuu

Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen, mutta kuntien välillä on suuria eroja Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa kuntatalouden rakenteita 2020 Kuntatalouden näkymät suotuisat Kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan vaihtelevat paljon Kuntatalouden rahoitusasematavoite ollaan saavuttamassa Investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen haastavat kuntataloutta. Jotta investoinnit voitaisiin rahoittaa myös jatkossa, on kuntien tulokehityksen oltava vahvaa ja menot pidettävä kurissa. 8 [pvm]

5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2022, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate 9192939495969798990001020304050607080910111213141516171819202122 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen. Vuosikatteen paraneminen vuonna 2020 johtuu pääosin siitä, että veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksista huolimatta kunnille tilitetään vielä aiempien verovuosien veroja aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella. 13.4.2018/mm 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Lähde: Vuodet 1991-2015 Tilastokeskus. Vuosi 2016 ja vuosien 2017-2021 arviot VM 13.4.2018

Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2015-2022, mrd. Tuloslaskelman erä 2016* 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022 Toimintatulot 9,35 9,23 9,28 9,47 7,67 7,86 8,05 Toimintamenot -37,13-36,75-37,34-38,50-19,44-19,92-20,43 Toimintakate -27,78-27,51-28,05-29,03-11,77-12,06-12,39 Verotulot 22,10 22,54 23,17 24,22 13,65 13,27 13,54 Valtionosuudet 8,83 8,54 8,71 8,20 2,42 2,25 2,26 Rahoituserät, netto 0,27 0,37 0,26 0,23 0,30 0,29 0,28 Vuosikate 3,42 3,93 4,09 3,62 4,60 3,74 3,69 Poistot ja arvonalent. -2,72-2,75-2,85-2,95-2,71-2,81-2,91 Satunnaiserät, netto 0,38 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 Tilikauden tulos 1,08 1,31 1,38 0,80 2,02 1,06 0,91 muutos-%: Toimintatulot 1,8-1,2 0,5 2,0-19,0 2,4 2,4 Toimintamenot 1,0-1,0 1,6 3,1-49,5 2,5 2,6 Verotulot 1,5 2,0 2,8 4,5-43,7-2,8 2,0 Valtionosuudet 7,2-3,3 2,0-5,8-70,5-7,0 0,3 Toimintamenot ja verotulot puolittuvat, mutta vuosikate säilyy kohtuullisena Vuonna 2017 toimintatuloja ja menoja sekä valtionosuuksia pienentää perustoimeentulotuen laskutuksen ja maksatuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Talouden paraneminen vuonna 2020 johtuu pääosin siitä, että veroprosenttien ja yhteisöveron jako-osuuden leikkauksista huolimatta kunnille tilitetään vielä aiempien verovuosien veroja aiempien vuosien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella. 13.4.2017/mm Lähteet: Vuodet 2015-2016 Tilastokeskus, Vuosien 2017-2021 arviot VM 13.4.2018

Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1) 2) Toimintamenot 37,13 36,75 37,34 38,50 19,44 19,92 20,43 - Henkilöstömenot 20,78 20,17 20,20 20,88 10,44 10,68 10,91 - Palkat 15,93 15,84 16,01 16,61 8,42 8,62 8,81 - Muut henkilöstömenot 4,85 4,34 4,19 4,27 2,01 2,06 2,10 - Ostot (materiaalit ja palv.) 12,54 12,85 13,35 13,77 6,62 6,82 7,05 - Avustukset 2,77 2,28 2,29 2,31 1,49 1,49 1,51 - Muut toimintamenot 1,03 1,45 1,49 1,54 0,90 0,93 0,96 Korkomenot 0,33 0,33 0,39 0,44 0,38 0,40 0,41 Investoinnit 4,34 4,47 4,63 4,72 4,01 4,12 4,23 Yhteensä 41,80 41,55 42,36 43,66 23,83 24,44 25,08 Muutos-%: Toimintamenot 1,0-1,0 1,6 3,1-49,5 2,5 2,6 - Palkat -1,1-2,9 0,1 3,4-50,0 2,3 2,2 - Ostot (materiaalit ja palv.) 3,2 2,4 3,9 3,2-52,0 3,1 3,3 Menot yhteensä 0,9-0,6 2,0 3,1-45,4 2,6 2,6 Toimintamenot puolittuvat, mutta investoinneista lähtee alle viidennes 1) Vuonna 2017 toimintamenoja (sekä toimintatuloja ja valtionosuuksia) supistaa perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle. Vaikutus toimintamenoihin on noin -700 miljoonaa euroa. Kiky-sopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin on vuonna 2017 myös noin -700 miljoonaa euroa. 2) Vuodesta 2020 lähtien menojen tasossa on otettu huomioon sote- ja maakuntauudistus. Lähde: Vuosi 2016 ja 2017 sekä vuosien 2018-2022 arviot VM 13.4.2017 13.4.2018/mm

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2022, mrd. (käyvin hinnoin) 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 9192939495969798990001020304050607080910111213141516171819202122 Maakuntasektorille siirtyy myös sairaanhoitopiirien velat, joiden arvioidaan kuntatalouden kehitysarviossa olevan 3,5 mrd. vuoden 2020 tasossa. 13.4.2018/mm 22 20 18 16 14 12 10 Lähde: Vuodet 1991-2016 Tilastokeskus. Vuosien 2017-2022 arviot VM 13.4.2018 8 6 4 2 0

180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 Kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) vuoden 2016 hinnoin indeksoituna, 2000=100 (Kansantalouden tilinpidon mukaan) Koko kansantalous Yritykset Kotitaloudet Paikallishallinto 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16* 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 23.10.2017/hp Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

Investointinäkymät kuntatalousohjelmassa 2018 Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2017 noin 3,9 mrd. euroa, mikä riitti kattamaan nettoinvestoinnit. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 hieman alle 3,4 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 960 milj. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna nettoinvestoinnit kasvoivat noin 200 milj. euroa. Kuntatalouden lainakannan kasvu on hidastunut viime vuosina, mikä on seurausta muun muassa tiukasta taloudenpidosta. Investointimenot jatkavat lähivuosina kasvuaan, korjausinvestoinnit sekä sairaalarakentaminen jatkuvat vilkkaana. Investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen muodostavat maakunta- ja soteuudistuksen jälkeenkin haasteen kuntataloudelle. Jotta tulevaisuuden investoinnit voitaisiin rahoittaa, on kuntien tulokehityksen oltava vahvaa ja menot pidettävä kurissa. 14 [pvm]

Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. -100-300 -500-700 -900-1100 -1300-1500 -1700-1900 -2100-2300 -2500-631 -631-756 -1 118-125 -1 354-1 394-631 -1 444-1 444-756 -362-1 118-236 -40-40 -35-50 -75-35 -77-1 394-75 -1 469-266 -364-75 -492-1 958-521 -2 128-59 -2 405 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Indeksikorotusten jäädyttämisestä johtuva leikkaus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus + Lex Lindström Kustannustenjaon tarkistuksen ylimääräinen kiky-leikkaus (59 milj. ) 13.4.2018/sl, mp & mm

Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Yhdyspintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit

Kuntaliiton lähestymistavasta sote- ja maakuntauudistukseen: Uudistukseen pyritty vaikuttamaan niin, että:» Kuntien ja maakuntien itsehallinto olisi vahvaa» Kuntien ja maakuntien yhdyspinnan rakentuminen olisi joustavaa huomioiden mm. alueelliset olosuhteet» Uudistus olisi myös käytännössä toimeenpantavissa Lausunnot uudistuksen eri vaiheissa hyväksytty Kuntaliiton luottamushenkilöhallinnossa yksimielisesti 17 18.5.2018

Keskeisten lakiesitysten tilanne MAKU 1 paketin käsittely eduskunnassa loppusuoralla, mm. HaV:n lausunto valmistunut Uudistettu valinnanvapauslaki ja Maku 2 -paketti annettu 8.3.2018 eduskunnalle, kuulemiset käynnissä Kasvupalvelulainsäädäntö annettiin 5.4.2018, sen sisältölait ja maantielaki toukokuun puolivälissä Omassa prosessissaan mm. pelastuslait, ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja lomitus 18 18.5.2018

Kriittisiä asioita muun muassa: Aikataululliset riskit EU-notifikaatioiden tarve? Omaisuusjärjestelyt; VM:n eduskunnalle antama PeV:n edellyttämä kompensaatiosääntely on liian löysä Tukipalvelujen toteutus Kuntien takauskeskuslain muutos Maakuntien itsehallinto; valtion vahva ohjaus etenkin sotepalveluissa ja investoinneissa sekä rahoituksen riittävyys Valinnanvapauslainsäädännön muutosten riittävyys Kasvupalveluiden ns. allianssimallin sisältö käytännössä? 19 18.5.2018

Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja menot. ARVIO VUODELLE 2017 noin 44 mrd. Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja menot. HAHMOTELMA VUODESTA 2020 noin 25 mrd. Palkat 16 mrd. 36 % Sosiaali- ja terveystoimi 20 mrd. 47 % (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 23 mrd. 51 % Siitä: Kunnallisvero 43% Yhteisövero 4 % Kiinteistövero 4 % Maakunnille siirtyvä osuus noin 20 mrd. Muut henk.- menot 10 % Palvelujen ja materiaalien ostot 12,8 mrd. 29 % Avustukset 5 % Lainanhoito 5 % Investoinnit 10 % Muut menot 5 % Opetus- ja kulttuuritoimi 14 mrd. 31 % (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 7 mrd. 16 % Rahoitus ym.6 % 13.4.2018/mm Valtionosuudet 9 mrd. 19 % Toimintatulot 9 mrd. 21 % Lainanotto 5 % Muut tulot 4 % Palkat 8,4 mrd. 34 % Muut henk.menot 8% Palvelujen ja materiaalien ostot 6,6 mrd., 26 % Avustukset 6 % Lainanhoito 9 % Investoinnit 16 % Muut menot 1 % Opetus- ja kulttuuritoimi 14,8 mrd. 59 % (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 7,5 mrd. 30 %, Rahoitus ym. 11 % 13.4.2018/mm Verotulot 13,6 mrd., 51 % Siitä: Kunnallisvero 38 % Yhteisövero 6 % Kiinteistövero 7 % Valtionosuudet 2 mrd., 9 % Toimintatulot 7,7 mrd. 30 % Lainanotto 4 % Muut tulot 6 % Lähde: VM 13.4.2018/Kuntaliitto/Tilastokeskus

Kuntien talouden riskit uudistuksessa Kuntien siirtolaskelmat ja kuntataloustilaston oikeellisuus. Kunnan verotulojen ja valtionosuuksien muutokset. Kuntien investointikyky. Kuntien sopeutusmahdollisuudet (mm. henkilöstö, ICT). Omaisuusjärjestelyt. Valtiontalouden, kuntatalouden ja maakuntatalouden yhteensovitus. 21

Onko kuntien toimintakyky turvattu? Kuntien kustannuksista noin puolet siirtyy maakunnille.» Maakuntiin siirtyvä kustannukset eroavat kunnittain. Kunnilla säilyy nykyisen kaltainen verotusoikeus.» Tuloveroprosenttia leikataan noin 11,58 prosenttiyksikköä.» Yhteisöverotuloista 595 milj. euroa siirretään valtiolle.» Kiinteistöverotus säilyy ennallaan. Valtionosuuksien merkitys vähenee, ja jatkossa tasauserät muodostavat siitä merkittävän osan.» Yksittäisen kunnan talouden tasapaino voi muuttua korkeintaan +- 100 euroa / asukas neljän vuoden siirtymäkauden jälkeen.» Yksittäisen kunnan kohdalla tämä voi tarkoittaa, että verotulojen ja valtionosuuksien suhde muuttuu voimakkaasti. Talouden ennustettavuus paranee, kun vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon menot poistuvat. Toisaalta uudistus vähentää kuntien liikkumavaraa sopeuttamisessa, kun toiminnan volyymi pienenee. Kriisikuntatriteereihin ei ole vielä esitetty muutoksia, mutta kriteeristä vaatii päivitystä uudistuksen myötä (erityisesti suhteellinen velkaantuneisuus). 22 [pvm]

Kuntien Tulevaisuusfoorumi 10.4.2018

Kuntaliiton muutostuki Asiakaslähtöistä vuorovaikutusta, kuntien ja maakuntien tarpeiden tunnistamista Palautteen huomioimista toiminnan kehittämisessä Kuntien ja maakuntien tarpeisiin räätälöityjä palveluja:» Suoraa, henkilökohtaista neuvontaa» Työkaluja, oppaita, ohjeita» Verkostoyhteistyötä ja koulutusta» Ajankohtaista tilanne- ja tutkimustietoa» Kuntien ja maakuntien tavoitteita tukevaa edunvalvontaa ja viestintää Palvelujen priorisointia ajassa, oikea-aikaisuutta ja nopeaa reagointia Käytännönläheistä, hyvin saavutettavaa ja konkreettista tukea, joka soveltuu kunnan ja maakunnan arkityöhön Laaja asiantuntijaverkosto kuntien ja maakuntien tukena 24 18.5.2018

Kuntatalous kohti 2020-lukua Kuntatalous on suurten muutosten edessä, kun maakunta- ja sote-uudistus myllertää perusteellisesti koko julkisen hallinnon tehtävät, ohjauksen ja talouden. Kuntien ja maakuntien taloutta on tähän asti tarkasteltu lähinnä uudistuksen siirtymävaiheessa. Siirtymävaiheen jälkeiseen aikaan kurkistaminen on jäänyt vähemmälle. Kuntatalous kohti 2020-lukua -julkaisu paikkaa osaltaan tätä aukkoa ja koettaa herättää keskustelua lähivuosien haasteista ja myös niiden ratkaisuvaihtoehdoista Lataa maksuton Kuntatalous kohti 2020-luku -julkaisu täältä http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3445. 25

Uuden vaalikauden isoja kysymyksiä Uuden kunnan rooli ja kuntien erilaistuminen, kaupungistuminen ja kansainvälistyminen? Kuntatalouden kestävyys ja liikkumavara? Kuntien edellytykset rakentaa kestäviä ja elinvoimaisia yhdyskuntia sekä hyvää elinympäristöä? Sivistyskunnan toimintaedellytykset ja mm. maksuton varhaiskasvatus sekä oppivelvollisuuden laajentaminen? Kuntien, maakuntien ja valtion roolit sekä toimivat yhdyspinnat? Digitalisaation ja tiedolla johtamisen mahdollisuudet? 26 28.9.2017

Suomen Kuntaliitto Kuntatalo Toinen linja 14 00530 Helsinki Puhelin 09 7711 kirjaamo@kuntaliitto.fi facebook.com/kuntaliitto twitter.com/kuntaliitto