VAASAN KAUPUNKI, Hulevesitulvariskien arviointi, 2 kierros, 1.11.2018
Yhteistyötahot Vaasan kaupungin hulevesiriskejä koskeva arviointi- ja selvitystyö on tehty yhteistoiminnassa seuraavien toimijoiden kanssa: Vaasan kaupungin kuntatekniikka Vaasan kaupungin kaavoitus Vaasan kaupungin ympäristötoimi Vaasan Vesi Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan sähköverkko Lähtökohdat Kesällä 2010 voimaan tulleet laki (620/2010) ja valtioneuvoston asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta koskevat vesistö-, merenrannikko-, ja hulevesitulvien hallinnan suunnittelua. Näistä vesistö- ja merenrannikkotulvien osalta suunnitteluvastuu on alueellisilla ELY-keskuksilla ja hulevesitulvien osalta kunnilla. Hulevesitulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista hulevesitulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset: 1) Vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle; 2) Välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen; 3) Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; 4) Pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle; tai 5) Korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle.
Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon myös alueelliset ja paikalliset olosuhteet. (tulvariskilaki, 8 ja 19 ). Merkittävä hulevesitulvariskin kriteereinä on esimerkiksi noin 500 asukasta tulvaalueella, kunnan ainoan terveydenhuoltorakennus tulvan peittämällä alueella tai useita tärkeitä katuja ja rautatieosuuksia katkeaa (ei kiertotiemahdollisuutta). Merkittävän tulvariskialueen nimeämiseksi tulee tarkastella myös aiemmin esiintyneitä tulvia ja tulevista tulvista aiheutuvia vahinkoja sekä niiden todennäköisyyttä. Lisäksi on tarkasteltava tulvariskien hallinnan suunnittelun kustannustehokkuutta: yksittäisillä vahinkokohteilla tulvariskejä pystytään usein hallitsemaan kustannustehokkaimmin paikallisin toimenpitein. Tulvariskien ensimmäisellä, alustavalla kierroksella (2010-2011) oli tarkoitus laatia koko kunnan alueelle karkea selvitys, jonka avulla tunnistetaan mahdollisia merkittäviä hulevesitulvariskialueita eli alueita, joille tulisi laatia tarkempia selvityksiä hulevesitulvariskeistä. Vaasassa tämä päämäärä saavutettiin opinnäytetyönä vuonna 2011 tehdyssä Hulevesitulvariskien alustava arviointi Vaasassa selvitystyössä. Työn tuloksena todettiin seuraavaa: Vaasan alueella hulevesitulvariskien yhteydessä ei ole esiintynyt tulvalain (620/2010) tai asetuksen (659/2010) mukaisia merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Täten ei ole lailla velvoitettu, että riskialueista tarvitsisi tehdä tulvavaara- ja tulvariskikarttoja tai tulvien hallintasuunnitelmia. Suositeltavaa kuitenkin on, että pahimmilla riskialueilla tehtäisiin pieniä muutoksia tulvivien hulevesien vähentämiseksi. Tapahtumat 2011-2018 Vuoden 2011 hulevesitulvariskikartoituksen jälkeen on Vaasassa koettu yksittäisiä hulevesitulvia, joissa muutama yksittäinen talo/kellari on kastunut. Näiden tulvien ehkäisemiseksi on tehty pieniä korjauksia, esimerkiksi Klemettilän alueelle on rakennettu tulva-allas ja Malmönkadulle hulevesipumppaamo. Isojen linjojen ohella on siis joustavasti ratkaistu pienemmän mittakaavan poikkeustilanteita. Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston (PRONTO) tietojen mukaan Vaasan kaupungin alueella (Vähäkyrö ei mukana tarkastelussa) on 1.1.2011 29.8.2018 ollut 57 vahingontorjuntatehtävää, jossa tehtävän syyksi on arvioitu tulva, sadevesi tai kohonnut vedenpinta. Vaasan kaupungin alueella ei ole tarkastelujakson aikana ollut vesistötulvia, joten voidaan olettaa, että kyseiset tehtävät johtuvat suurimmalta osin hulevesistä. Vuosina 2014 (23 kpl) ja 2015 (15 kpl) oli lukumäärällisesti eniten hulevesistä johtuvia tehtäviä (keskimäärin 7 tehtävää vuodessa). Hulevesistä johtuvien pelastustoimen tehtäviä on ollut
eri puolilla kaupungin aluetta, mutta jonkinlainen tehtävien keskittymä on ydinkeskustassa ja raviradan pohjoispuolella. Suurin yksittäinen haaste pelastustoimelle hulevesitulvista on pelastusreittien katkeaminen tulvatilanteessa. Tällaisia paikkoja Vaasassa on keskustan alueella Ratakatu ja Alskatintien katkeaminen yhdistetyssä hulevesi- ja merivesitulvassa. Näille molemmille löytyy kuitenkin hitaammat kiertoreitit. Yksittäiseksi riskikohteeksi nousi myös Pukinjärvi, jonka läpi virtaa koillisen alueen hulevedet. Järvi on mataloitunut ja sen sedimentti pilaantunut. Selvityksessä käytiin läpi Vaasan sähköverkon muuntajat, jotka ovat hulevesitulvan sattuessa vaarassa aiheuttaa merkittävän sähkökatkon. Riskikohteita oli Purolan, Klemettilän ja Runsorin muuntamot. Purolan muuntamon korkeuden todettiin kuitenkin tarkasteluissa olevan riittävä, vaikka hulevesitulva tulee lähelle. Runsorin muuntamo on lähellä Laihianjoen tulva-alueella, ja tarkastelun vastuutahona on ELY-keskus. Klemettilän muuntamolla sähkökatkon todennäköisyys on suurin, mutta muuntamo on sen verran pieni että sähkökatkoa ei voida pitää merkittävänä. Ko. muuntamo riski on tiedostettu ja tarkastellaan muuten. Maankäytön muutokset ja suunnitelmat 2011-2018 Vaasan kaupungin kehittymisen tuloksena tapahtuneet merkittävät muutokset maankäytössä ovat vaatineet erillisiä hulevesiselvityksiä. Tämä työ on tehty hankekohtaisesti, merkittävien kehityshankkeiden yhteydessä, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee: Kehityshanke Laajametsän teollisuusalue Keskussairaalan asemakaava Hulevesiselvitys Laajametsän ja Tuovilan alueiden hulevesiselvitys ja suunnitelma (2018) AK989: Keskussairaalan ja Hietalahden villan sekä Bragen alueen hulevesiselvitys (2017) Ravilaakson asemakaava Hietalahden hulevesimallinnus (2015) Näiden lisäksi alustavassa vuoden 2011 tulvariskikartoituksessa osoitetut haavoittuvat alueet ovat nekin olleet selvitystyön kohteena; Vaasan kaupungin keskustasta valmistui vuonna 2011 työ Vaasan keskusta-
alueen hulevesiviemäriverkon mallinnus ja Vaasan lentokentän alueen haavoittuvuus on huomioitu 2015 valmistuneessa Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallinta-suunnitelma vuosille 2016 2021 Laajempia linjoja on selvitetty vuonna 2016 julkaistussa työssä Vaasan kaupungin hulevesistrategian perusteet, jonka jatkona valmistellaan hallintokuntien välisenä yhteistyönä Vaasan kaupungin hulevesiohjelmaa. Johtopäätökset Yhteenvetona voidaan todeta, että Vaasan kaupungin hulevesitulvariskeissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2011 alustavan tulvariskikartoituskierroksen jälkeen. Laajojen kehityshankkeiden ohella pienimuotoisempia haasteita on ratkottu yksittäisin toimenpitein. Hulevesiohjelman avulla kaupungin kokonaisvaltainen hulevesien hallinta ja suunnittelu on saanut vakaan perustan. Vaasan kaupunki toteaa täten, ettei sen vastuualueella sijaitse tulvalain (620/2010) tai asetuksen (659/2010) mukaisia merkittäviä hulevesitulvariskialueita.