Standard Eurobarometer Euroopan komissio EUROBAROMETRI 67 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA KEVÄT 2007 Standard Eurobarometri 67 / kevät 2007 TNS Opinion & Social KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämän raportin pohjana oleva selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima. Tämä raportti on Euroopan komission Suomen edustustolle tehty selvitys. Raportti ei edusta Euroopan komission mielipidettä. Raportissa mahdollisesti ilmenevät mielipiteet ovat yksinomaan raportin kirjoittajan tulkintoja.
SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1 JOHDANTO 10 1.1 Tutkimuksen toteuttaminen 10 2 YLEINEN ILMAPIIRI SUOMESSA 12 2.1 Suomalaisten elämäntilanne tällä hetkellä ja tulevaisuudenodotukset 12 2.2 Tärkeimmät ratkaisua vaativat kysymykset Suomessa 15 2.3 Suomen tilanne verrattuna EU-maiden tilanteeseen keskimäärin 16 3 SUOMEN JÄSENYYS EUROOPAN UNIONISSA 21 3.1 Mielipiteitä Euroopan unionista 21 3.2 Suomen EU-jäsenyyden kannatus 23 3.3 Onko Suomi hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa? 24 3.4 Mitä Euroopan unioni merkitsee suomalaisille? 25 3.5 Luottamus eräisiin Euroopan unionin toimielimiin 27 3.6 Päätöksenteko Euroopan unionissa 30 4 SUOMALAISTEN TIETOISUUS EUROOPAN POLIITTISISTA ASIOISTA 33 4.1 Euroopan unionin tasolla tehdyt toimenpiteet 35 5 EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMINEN JA PERUSTUSLAKI 37 5.1 Euroopan yhdentymisen myönteiset seuraukset 38 5.2 Euroopan perustuslain kannatus tällä hetkellä 39 6 KANSALAISTEN KÄSITYKSIÄ EUROOPAN UNIONIN TULEVAISUUDESTA 41 6.1 Kuinka optimistinen olette Euroopan unionin tulevaisuuden suhteen? 42 6.2 Euroopan unioni 50 vuoden päästä? 43 6.3 Mitä asioita tulisi painottaa, jotta Euroopan unioni vahvistuisi tulevaisuudessa? 44 6.4 Mitkä asiat luovat yhteenkuuluvuudentunnetta EU:n kansalaisten välille? 45 7 SUOMALAISTEN MIELIPITEITÄ ERÄISIIN KYSYMYKSIIN 47 7.1 Ilmastonmuutos 47 7.2 Henkilötietojen kerääminen kaupallisiin tarkoituksiin 49 7.3 Suomen taloudellista tilaa koskevat tilastotiedot 51 7.3.1 BKT, inflaatio ja työttömyys 51 7.3.2 Onko tilastotietojen tunteminen tarpeellista? 53 7.3.3 Perustuvatko poliittiset päätökset Suomessa tilastotietoihin? 53 PÄÄTELMÄT 55 LIITTEET Liite 1. Technical specifications 57 Liite 2. Suomessa haastatelluille esitetyt kysymykset 61
3 3 TIIVISTELMÄ Tämä tiivistelmä esittelee Euroopan komission teettämän Eurobarometri 67 mielipidemittauksen keskeisimmät tulokset. Raportti perustuu jäsenvaltioissa huhti-toukokuussa 2007 tehtyjen haastattelujen avulla kerätyn aineiston analyysiin. Suomea käsittelevä maakohtainen raportti keskittyy käsittelemään mm. seuraavia asioita: - suomalaisten tyytyväisyys omaan elämäänsä tällä hetkellä ja tulevaisuudenodotukset - suomalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin - suhtautuminen Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa sekä luottamus Euroopan komissioon ja parlamenttiin - tietoisuus Euroopan unionin poliittisista asioista - laajentuminen tulevaisuudessa ja Euroopan unionin perustuslaki - kansalaisten käsityksiä Euroopan unionin tulevaisuudesta - kansalaisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, henkilötietojen keräämisestä ja taloudellisista tunnusluvuista Saatujen tulosten perusteella voidaan Eurobarometri 67 -mielipidemittauksesta tehdä seuraavat päätelmät: Yleinen ilmapiiri Suomessa Suomalaisista 94 % sanoo olevansa erittäin, tai melko tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä. Luku on pysynyt lähestulkoon muuttumattomana jo useamman Eurobarometri-mielipidemittauksen ajan. Kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisista 80 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Voidaan siis todeta, että suomalaiset ovat edelleenkin selvästi keskimääräistä EUkansalaista tyytyväisempiä elämäänsä. Tärkeimmät, ratkaisua vaativat ongelmat Suomessa Suomalaisille lueteltiin erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja heitä pyydettiin nimeämään näistä kaksi tärkeintä, jotka heidän mielestään tulisi ratkaista ensisijaisesti. Kaikkein eniten kansalaisia huolettivat työttömyys ja terveydenhuoltojärjestelmä. Kansalaiset ovat pitäneet työttömyyttä ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä seikkoja kaikkein tärkeimpinä, ratkaisua vaativina ongelmina jo useamman mielipidemittauksen ajan. Nyt ensimmäistä kertaa he kuitenkin kokevat terveydenhuoltojärjestelmän tilan suuremmaksi ongelmaksi kuin työttömyyden. Huomattavaa on myös energiaan liittyvien kysymysten nousu kansalaistietoisuuteen, kun puolen vuoden takaisessa mielipidemittauksessa 2 prosenttia piti energiaan liittyviä asioita tärkeinä, ratkaistavina ongelmina, on luku tällä hetkellä 18 prosenttia. Terveydenhuollon tila huolestuttaa eniten ruumiillista työtä tekeviä, 25 39 -vuotiaita, vasemmiston kannattajia, pienissä kaupungeissa asuvia, naisia ja Itä-Suomessa asuvia. Energiaan liittyvät asiat huolestuttavat etenkin vähintään neljän hengen talouksissa asuvia, itsenäisen ammatin harjoittajia, johtavassa asemassa työskenteleviä ja 25 39 -vuotiaita. Ympäristöasiat kokevat kiireellisiksi etenkin kaupungeissa asuvat, toimihenkilöt, korkeasti koulutetut, opiskelijat, 25 39 -vuotiaat ja eteläsuomalaiset. 3
4 4 Suomen tilanne verrattuna EU-maiden tilanteeseen keskimäärin Kansalaiset pitävät Suomen taloutta ja työllisyystilannetta parempina kuin muiden EU-maiden tilannetta keskimäärin. Sen sijaan energian hinnan ja elinkustannusten uskotaan olevan Suomessa korkeampia kuin muissa unionin jäsenmaissa. Kun kansalaisia pyydettiin vertaamaan terveydenhuoltojärjestelmää, eläkejärjestelmää ja sosiaaliturvaa arvioivat suomalaiset näiden palvelujen olevan Suomessa huomattavasti parempia kuin muissa EU-maissa keskimäärin. 86 prosenttia arvioi suomalaisen sosiaaliturvan olevan muita jäsenmaita paremman, 80 prosenttia arvioi suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ja 72 prosenttia eläkejärjestelmän paremmaksi kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin. Suomalaisista 91 prosenttia uskoo koulutusjärjestelmän ja ympäristön tilan olevan parempia Suomessa kuin muissa jäsenmaissa. Vastaajista 85 prosenttia uskoo suomalaisen elämänlaadun paremmuuteen ja 74 prosenttia siihen, että Suomessa osataan vieraita kieliä paremmin kuin muissa jäsenmaissa. Julkisen liikenteen paremmuuteen Suomessa uskoo 53 prosenttia kansalaisista. Kaikkien jäsenmaiden keskiarvoja tarkastellessa voidaan todeta, että EU-kansalaiset keskimäärin uskovat asioiden olevan paremmin muissa jäsenmaissa kuin kotimaassaan. Mielipiteitä Euroopan unionista Kansalaisille lueteltiin sanoja ja heitä pyydettiin kertomaan kuvaavatko ne heidän käsitystään Euroopan unionista erittäin hyvin, jokseenkin hyvin, jokseenkin huonosti tai erittäin huonosti. Suomalaisten mielestä luetelluista sanoista Euroopan unionia kuvaa parhaiten sana nykyaikainen, tätä mieltä oli 68 prosenttia vastaajista. Toiseksi kuvaavin sana kansalaisten mielestä oli teknokraattinen. Toisaalta on huomattava, että peräti 26 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään kyseisestä sanasta. Yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Euroopan unionin voidaan kuvata myös sanoilla suojeleva ja tehoton. Suomalaisia pyydettiin myös kertomaan, minkälaisen kuvan Euroopan unioni heidän mielestään antaa itsestään. Vastaajista 29 prosenttia oli sitä mieltä, että Euroopan unioni antaa itsestään positiivisen kuvan, 48 prosentin mielestä Euroopan unionin itsestään antama kuva on neutraali ja 22 prosentin mielestä se on melko tai hyvin negatiivinen. Etenkin johtavassa asemassa työskentelevät, kaupungeissa asuvat, toimihenkilöt, 15 39 -vuotiaat ja opiskelijat katsovat Euroopan unionin antavan itsestään positiivisen kuvan. Sen sijaan 55 vuotta täyttäneet, alle 15-vuotiaina koulunkäynnin lopettaneet, kahden hengen talouksissa asuvat ja itsenäisen ammatin harjoittajat ovat sitä mieltä, että Euroopan unionin itsestään antama kuva on negatiivinen. Suomen EU-jäsenyyden kannatus Suomalaisista 42 prosenttia pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana 24 prosenttia taas huonona. Vastaajista 33 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, ettei Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ole hyvä eikä huono asia. Tarkasteltaessa mielipiteitä ryhmittäin voidaan todeta, että 61 prosenttia johtavassa asemassa työskentelevistä pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Tätä mieltä on myös 4
5 5 59 prosenttia opiskelijoista, 56 prosenttia 15 24-vuotiaista ja peräti 65 prosenttia kaupungeissa asuvista. Miehet pitävät jäsenyyttä edelleen huomattavasti myönteisempänä kuin naiset. Oikeiston kannattajista 50 prosenttia pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Vasemmiston kannattajista tätä mieltä on 42 prosenttia ja keskustan kannattajista 38 prosenttia. Kuten aiemmissakin mielipidemittauksissa voidaan nytkin todeta, että koulutustaso näyttää vaikuttavan mielipiteisiin ja että mitä korkeampi vastaajan koulutustaso on, sitä todennäköisemmin hän pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Onko Suomi hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa? Kansalaisilta kysyttiin myös, ovatko he sitä mieltä, että Suomi on hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa. Suomalaisista 52 prosenttia oli tätä mieltä. Kansalaisia, jotka eivät usko Suomen hyötyneen jäsenyydestään, on tällä hetkellä 41 prosenttia koko väestöstä. Jos tarkastellaan suomalaisia ryhmittäin, voidaan todeta, että eniten Suomen uskovat hyötyneen EU-jäsenyydestään opiskelijat, 15 24 -vuotiaat ja kaupungeissa asuvat. Muita ryhmiä jotka uskovat Suomen hyötyneen jäsenyydestään ovat johtavassa asemassa työskentelevät, itsenäisen ammatin harjoittajat, vähintään neljän hengen talouksissa asuvat, 25 39 -vuotiaat ja korkeasti koulutetut. Vähiten Suomen uskovat hyötyneen jäsenyydestään vähiten koulutetut, ruumiillisen työn tekijät ja työttömät. Mitä Euroopan unioni merkitsee suomalaisille? Seuraavaksi kansalaisille lueteltiin eri asioita ja heitä pyydettiin kertomaan mitkä niistä parhaiten kuvaavat Euroopan unionin merkitystä heille henkilökohtaisesti. Kuten aiemmissakin Eurobarometri-mielipidemittauksissa on todettu, Euroopan unioni merkitsee suomalaisille henkilökohtaisesti etenkin vapautta matkustaa, opiskella ja tehdä työtä kaikkialla Euroopassa. Seuraavaksi tärkeimpänä suomalaiset pitivät yhteistä valuuttaa, euroa. Euroopan unionin toimielinten tärkeys Suomalaisista 86 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan parlamentin tehtävä on tärkeä, 84 prosenttia pitää Euroopan keskuspankin tehtävää tärkeänä ja 79 prosenttia pitää komission tehtävää tärkeänä. Yllättäen vain 61 prosenttia pitää Euroopan unionin neuvoston tehtävää tärkeänä. Voidaan kysyä johtuisiko tämä siitä, että kyseinen toimielin on jäänyt muita toimielimiä tuntemattomammaksi kansalaisille? Luottamus Euroopan parlamenttiin Luottamus Euroopan unionin parlamenttiin on ollut suomalaisten keskuudessa aina muutaman prosenttiyksikön suurempi kuin luottamus komissioon, ja niin on tälläkin kertaa. Jos tarkastellaan seitsemää viimeisintä Eurobarometri -mielipidemittausta ja niiden tuloksia, voidaan havaita, että luottamus parlamenttiin on tällä hetkellä korkeimmillaan sitten syksyn 2004. Jos taas verrataan suomalaisten keskiarvoa (60 % luottaa parlamenttiin) kaikkien jäsenvaltioiden keskiarvoon (56 % luottaa), voidaan todeta suomalaisten luottavan parlamenttiin hieman keskiverto EU kansalaista enemmän (16 % kaikista EU-kansalaisista ei ole osannut sanoa kantaansa). 5
6 6 Luottamus Euroopan komissioon Luottamus Euroopan komissioon, on noussut tasaisesti syksystä 2005. Tällä hetkellä 59 prosenttia suomalaisista luottaa komissioon. Niiden kansalaisten määrä, jotka ovat vastanneet, etteivät luota komissioon, on tällä hetkellä puolestaan alimmillaan sitten syksyn 2004. Päätöksenteko Euroopan unionissa Suomalaisista 50 prosenttia uskoo, että kaikkien jäsenmaiden hallitusten mielipiteet otetaan huomioon Euroopan unionia koskevassa päätöksenteossa. Vastaajista 45 prosenttia uskoo, ettei kaikkien jäsenmaiden hallitusten mielipiteitä oteta huomioon. Yli 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että eläkkeitä sekä terveyttä ja sosiaaliturvaa koskevat asiat tulisi päättää Suomen hallituksessa. Yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että verotusta, koulutusjärjestelmää, maataloutta ja kalastusta sekä maanpuolustusta ja ulkomaan asioita koskevat asiat tulisi päättää kansallisesti. Heidän mielestään Euroopan unionissa tulisi päättää etenkin terrorismin ja rikollisuuden vastaisista toimista sekä tieteellisestä ja teknologisesta tutkimuksesta. Suuria muutoksia kansalaismielipiteessä ei aikaisempien mielipidemittauksen tuloksiin verrattuna ole tältä osin havaittavissa. Suomalaisten tietoisuus Euroopan poliittisista asioista Vain 23 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että suomalaiset kaiken kaikkiaan ovat tietoisia Euroopan poliittisista asioista, ja peräti 76 prosenttia on sitä mieltä, etteivät he ole tietoisia eurooppalaisista poliittisista asioista. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, ovatko he itse omasta mielestään hyvin vai huonosti tietoisia Euroopan poliittisista asioista. Vastaajista 33 prosenttia arvioi olevansa hyvin perillä Euroopan poliittisista asioista, kun taas 67 prosenttia oli sitä mieltä, etteivät he ole kovinkaan hyvin tietoisia näistä asioista. Euroopan unionin tasolla tehdyt toimenpiteet Kansalaisia pyydettiin arvioimaan ovatko suomalaiset heidän mielestään hyvin tietoisia vai eivät Euroopan unionin tasolla tietyissä asioissa tehdyistä toimenpiteistä. Parhaiten suomalaisten arveltiin olevan tietoisia ympäristösuojeluun, maatalouteen ja kalastukseen, maanpuolustukseen ja ulkomaanasioihin sekä energiaan liittyvistä toimista. Kaiken kaikkiaan vastaajat arvelivat suomalaisten olevan aika huonosti tietoisia Euroopan unionin tasolla käytetyistä toimenpiteistä. Euroopan unionin laajentuminen ja sen vaikutukset Suomalaisista 31 prosenttia on sitä mieltä, että laajentumisen vaikutukset ovat olleet myönteisiä. Kielteisinä laajentumisen vaikutuksia pitää 27 prosenttia. Suurin osa kansalaisista, 37 prosenttia, on sitä mieltä, ettei laajentumisella ole ollut myönteisiä eikä kielteisiä vaikutuksia. Laajentumisen seurauksia pitävät positiivisena etenkin opiskelijat ja 15 24 -vuotiaat nuoret. Myös johtavassa asemassa työskentelevät ja kaupungeissa asuvat ovat tätä mieltä. Työttömien ja 6
7 7 keskiasteen koulutuksen saaneiden mielestä vaikutukset ovat olleet pikemminkin kielteisiä kuin myönteisiä. Kansalaisilta tiedusteltiin myös, miten he suhtautuvat Euroopan unionin lisälaajentumiseen eli siihen, että unioniin tulevina vuosina liittyy muita maita. Yli puolet suomalaisista (59 %) vastustaa lisälaajentumista, kun taas 41 prosenttia kansalaisista kannattaa sitä. Euroopan yhdentymisen myönteiset seuraukset Suomalaisista 41 prosenttia nimeää ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden Euroopan unionin alueella Euroopan unionin yhdentymisen myönteisimmäksi seuraukseksi. Toiseksi myönteisin seuraus kansalaisten mielestä on Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen rauha ja kolmanneksi myönteisin yhteinen valuutta, euro. Perustuslain kannatus Keväällä 2007 suomalaisten niukka enemmistö (47 %) kannatti Euroopan perustuslakia ja 43 prosenttia vastusti sitä. Erityisesti kaupungeissa asuvat, johtavassa asemassa työskentelevät ja itsenäisen ammatin harjoittajat sekä korkeasti koulutetut ovat sitä mieltä, että Euroopan unionilla pitäisi olla perustuslaki. Tätä mieltä on myös 56 prosenttia työttömistä. Perustuslain selkeästi suurimpia vastustajia ovat kotityötä tekevät, 25 39 -vuotiaat ja ruumiillisen työn tekijät. Kansalaisten käsityksiä Euroopan unionin tulevaisuudesta Kysyttäessä suurimmalle osalle suomalaisista Rooman sopimuksen juhlavuosi ei tuonut mieleen yhtään mitään. Kansalaisista 28 prosenttia sanoi juhlavuoden tuovan heidän mieleensä toivon. Kansalaisia pyydettiin myös kertomaan, miten he suhtautuvat Euroopan unionin tulevaisuuteen, ovatko he optimistisia vai pessimistisiä sen suhteen. Suomalaisista 61 prosenttia sanoo olevansa erittäin tai melko optimistinen Euroopan unionin tulevaisuuden suhteen. Kansalaisista 36 prosenttia puolestaan suhtautuu siihen melko tai erittäin pessimistisesti. Kansalaisille esitettiin erilaisia väittämiä ja heitä pyydettiin kertomaan, uskovatko he niiden olevan todellisuutta 50 vuoden päästä. Suomalaisista 65 prosenttia uskoo Euroopan unionin valuutan, euron, olevan vahvemman kuin dollari 50 vuoden kuluttua. Yli puolet kansalaisista, 56 prosenttia, uskoo myös, että 50 vuoden kuluttua Euroopan unionilla on oma armeija. Sen sijaan suurin osa kansalaisista (56 %) ei usko, että 50 vuoden kuluttua Euroopan unionilla on sen kansalaisten valitsema presidentti. Mitä asioita tulisi painottaa, jotta Euroopan unioni vahvistuisi tulevaisuudessa? Kansalaisille lueteltiin eri asioita ja heitä pyydettiin kertomaan mielipiteensä siitä, mitä näistä asioista tulisi painottaa tulevina vuosina, jotta Euroopan unioni vahvistuisi. Suomalaisten mielestä tärkeimmällä sijalla ovat ympäristöasiat, toisella sijalla energia-asiat, kolmannella rikollisuuden torjunta ja neljännellä sijalla sosiaaliset asiat. 7
8 8 Mitkä asiat luovat yhteenkuuluvuudentunnetta EU:n kansalaisten välille? Kansalaisia pyydettiin myös nimeämään heille luetelluista asioista ne, jotka heidän mielestään luovat eniten yhteenkuuluvuuden tunnetta Euroopan unionin kansalaisten välille. Suomalaisten mielestä yhteenkuuluvuudentunnetta Euroopan unionin kansalaisten välille luovat etenkin talous, kulttuuri, arvot, maantiede, historia ja hyvinvointivaltio. Ilmastonmuutos Kansalaisilta kysyttiin heidän mielipiteitään ilmastonmuutoksesta ja siitä, pitäisikö Euroopan unionin käsitellä maapallon ilmaston lämpenemiseen liittyviä kysymyksiä kiireellisesti vai ei. Suomalaisista peräti 89 prosenttia on sitä mieltä, että maapallon lämpenemiseen liittyviä asioita tulisi käsitellä erittäin tai melko kiireellisesti ja vain 10 prosenttia on sitä mieltä, ettei asian käsittelyllä ole tällä hetkellä kiire. Kansalaisille esitettiin myös väittämä Euroopan unionin tulisi kiireellisesti toteuttaa uusia menettelytapoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ainakin 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä ja heitä pyydettiin kertomaan, ovatko he samaa vai eri mieltä väittämän kanssa. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että uusia menettelytapoja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tulisi toteuttaa kiireellisesti. Henkilötietojen kerääminen kaupallisiin tarkoituksiin Suomalaisista 8 prosenttia uskoo, että kaupallisiin tarkoituksiin kerättyjen henkilötietojen käyttöä suojellaan erittäin hyvin ja 50 prosenttia on sitä mieltä, että niiden käyttöä suojellaan melko hyvin. 36 prosenttia kansalaisista puolestaan on sitä mieltä, että henkilötietojen käyttöä kaupallisiin tarkoituksiin ei suojella kovinkaan hyvin. Suomalaisia pyydettiin myös arvioimaan kuinka tietoisia he uskovat olevansa Suomen kansalaisten henkilötietojen suojeluun liittyvistä säännöistä ja vaatimuksista. Tässä kansalaisten mielipiteet jakautuvat kahtia: puolet arvelee olevansa erittäin tai melko hyvin tietoisia kun taas puolet kansalaisista ei mielestään ole kovin tai lainkaan tietoisia näistä säännöistä ja vaatimuksista. Kansalaisia pyydettiin kertomaan mielipiteensä siitä, miten he suhtautuvat henkilötietojen antamiseen lainvalvontaviranomaisille rikollisuuden ja terrorismin torjunnan yhteydessä. Suomalaisista 63 prosenttia on sitä mieltä, että saataviin hyötyihin verrattuna tietojen antaminen on vähäinen haitta, 17 prosentin mielestä se on tarpeetonta puuttumista kansalaisten henkilökohtaisiin asioihin ja 18 prosentin mielestä tietojen antaminen ei ole puuttumista henkilökohtaisiin asioihin. Onko taloudellisten tunnuslukujen tunteminen tarpeellista? Suomalaisista 72 prosenttia on sitä mieltä, että taloudellisten lukujen tunteminen on tarpeellista kun taas 27 prosenttia kansalaisista ei pidä niiden tuntemista kovinkaan tarpeellisena. Kansalaisia pyydettiin myös kertomaan perustuuko poliittinen päätöksenteko Suomessa heidän mielestään taloudellisiin tilastotietoihin. Suomalaisista 70 prosenttia uskoo, että poliittiset päätökset Suomessa tehdään tilastotietojen pohjalta. Heistä 26 prosenttia puolestaan on sitä mieltä, että poliittinen päätöksenteko ei perustu tilastotietoihin. 8
9 9 Lopuksi suomalaisia pyydettiin kertomaan, miten paljon he henkilökohtaisesti luottavat virallisiin tilastoihin (kuten tilastoihin työttömyyden, inflaation ja talouden kasvusta) Suomessa. Kansalaisista 69 prosenttia sanoo luottavansa näihin tilastoihin kun taas 29 prosenttia sanoo, ettei luota niihin. 9
10 10 1 JOHDANTO Eurobarometri on tutkinut jo useiden vuosien ajan Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten mielipiteitä Euroopan unionista. Raportti tarkastelee mm. Euroopan unionia suomalaisesta näkökulmasta, Euroopan unionin yleistä kannatusta Suomessa ja suomalaisten suhtautumista Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa sekä suhtautumista Euroopan unionin perustuslakiin. Siinä tarkastellaan myös tiettyjä mielipidemuutoksia jokaisessa mielipidemittauksessa kysyttävien kysymysten kohdalla pidemmällä ajanjaksolla. Suomalaisten mielipiteitä verrataan myös muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaismielipiteeseen. 1.1 Tutkimuksen toteuttaminen Keväällä 2007 Eurobarometri-kysely toteutettiin 27 jäsenvaltiossa, kahdessa jäsenehdokasmaassa ja Pohjois-Kyproksella huhtikuun 10. ja toukokuun 14. päivän välisenä aikana. Kysely koski asenteita EU:ta kohtaan sekä muita ajankohtaisia poliittisesti ja yhteiskunnallisesti kiinnostavia aiheita. Siihen osallistui 26 717 yli 15-vuotiasta eurooppalaista. Suomen kansallinen raportti perustuu mielipidetiedusteluun, jossa haastateltiin 1 038:aa suomalaista jotka muodostivat sukupuoli-, ikä-, ammatti- sekä aluejakaumaltaan edustavan otoksen suomalaisista. Mielipidetiedustelu tehtiin Euroopan komission pyynnöstä. Euroopan tasolla mielipidetiedustelun tekoa koordinoi TNS Opinion & Social konsortio, johon kuuluvat TNS (Taylor Nelson Sofres) ja EOS Gallup Europe. Suomessa haastattelut suoritti TNS Gallup Oy. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti ihmisten kotona ja maan omilla kielillä. Raportin toisessa luvussa tarkastellaan yleistä ilmapiiriä Suomessa; eli sitä, kuinka tyytyväisiä suomalaiset ovat elämäänsä ja miten he suhtautuvat tulevaisuuteen. Kolmannessa luvussa tutkitaan suomalaisten mielipiteitä maansa jäsenyydestä Euroopan unionissa sekä suomalaisten mielipiteitä Euroopan parlamentin ja komission tehtävien tärkeydestä ja siitä, luottavatko suomalaiset näihin toimielimiin. Tarkastelemme myös suomalaisten mielipiteitä päätöksenteosta Euroopan unionissa. Raportin neljäs luku käsittelee suomalaisten tietämystä Euroopan poliittisista asioista ja toteutetuista toimenpiteistä. Viidennessä luvussa tarkastelemme suomalaisten suhtautumista sekä laajentumiseen että Euroopan perustuslakiin. Kannattavatko suomalaiset perustuslakia ja miten heidän mielestään sen kanssa tulisi menetellä? Minkälaisia positiivisia seurauksia suomalaiset näkevät Euroopan unionin laajentumisella olleen? Kuudes luku käsittelee kansalaisten käsityksiä Euroopan unionin tulevaisuudesta: suhtautuvatko he siihen optimistisesti vai pessimistisesti? Miten he näkevät Euroopan unionin 50 vuoden kuluttua? Mitä asioita heidän mielestään tulisi painottaa, ja mitkä asiat puolestaan luovat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta unionin kansalaisten välille? Seitsemännessä ja viimeisessä luvussa tarkastellaan lähemmin suomalaisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, henkilötietojen keräämisestä kaupallisiin tarkoituksiin ja taloudellisten tunnuslukujen kehityksestä, tarpeellisuudesta, käyttämisestä ja luotettavuudesta. Haastattelujen tulosten esittämisen apuna on käytetty kaavioita ja taulukoita. Nämä esittävät aina suomalaisten mielipidettä, jollei muuta mainita. Eräissä taulukoissa verrataan suomalaisten 10
11 11 mielipiteitä kansalaismielipiteeseen muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Kyseinen vertailuluku on ilmaistu lyhenteellä EU27 ja se tarkoittaa kaikkien Euroopan unionin 27 jäsenvaltion mielipiteiden laskennallista keskiarvoa. Kysymykset, joiden kysymyksen asettelu viittaa suoranaisesti Suomeen (esimerkiksi kysymys Onko Suomen jäsenyys Euroopan unionissa mielestänne..? ), on kussakin jäsenvaltiossa esitetty kyseistä maata koskevana. 11
12 12 2 YLEINEN ILMAPIIRI SUOMESSA Tässä luvussa tarkastellaan suomalaisten tyytyväisyyttä omaan elämäänsä tällä hetkellä ja sitä, mitä he odottavat tulevaisuudelta. Luvussa tarkastellaan sitä, mitkä kansalaisten mielestä ovat tärkeimmät, ratkaisua vaativat ongelmat tällä hetkellä Suomessa. Luvussa käsitellään myös sitä, millaisena suomalaiset pitävät esim. talouden, sosiaaliturvan, koulutusjärjestelmän jne. tilannetta Suomessa verrattuna muiden jäsenmaiden tilanteeseen. Suomalaisten mielipiteitä verrataan muiden jäsenmaiden kansalaisten mielipiteisiin. 2.1 Suomalaisten elämäntilanne tällä hetkellä ja tulevaisuudenodotukset Suomalaisista 94 % sanoo olevansa erittäin, tai melko tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä. Luku on pysynyt lähestulkoon muuttumattomana jo useamman Eurobarometri-mielipidemittauksen ajan. Kaikkien Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisista 80 % on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Voidaan siis todeta, että suomalaiset ovat edelleenkin selvästi keskimääräistä EUkansalaista tyytyväisempiä elämäänsä. - Suomalaisista 94 % on erittäin, tai melko tyytyväisiä elämäänsä tällä hetkellä - Tyytyväisimpiä elämäänsä ovat kotityötä tekevät (100 %), alle 40-vuotiaat, korkeasti koulutetut, opiskelijat, perheelliset, oikeiston ja keskustan kannattajat sekä maaseudulla asuvat joskaan kovinkaan suuria eroja eri ryhmien välillä ei ole havaittavissa. Naiset ovat myös jonkin verran tyytyväisempiä elämäänsä kuin miehet. Tyytymättömimpiä elämäänsä ovat edelleen työttömät (22 % on tyytymättömiä). Oletteko tyytyväinen elämäänne? Ette kovin tyytyväinen 5 % Melko tyytyväinen 59 % Ette lainkaan tyytyväinen 1 % Erittäin tyytyväinen 35 % Verrattaessa vastauksia muiden EU-maiden kansalaisten vastauksiin voidaan todeta, että Euroopan unionissa suomalaisiakin tyytyväisempiä elämäänsä olevat kansalaiset löytyvät tällä hetkellä Ruotsista ja Alankomaista (molemmat 97 %). Luxemburgilaisista 92, slovenialaisista 91 ja 12
13 13 irlantilaisista 90 prosenttia ovat tyytyväisiä elämäänsä. Elämäänsä tällä hetkellä tyytymättömimpiä EU-kansalaisia ovat portugalilaiset (tyytyväisiä 38 %) ja unkarilaiset (49 %). Suomalaisia pyydettiin arvioimaan, miten he uskovat elämänsä kehittyvän seuraavien 12 kuukauden aikana. Alla olevasta kaaviosta voimme havaita, että 58 prosenttia suomalaisista uskoo oman elämänsä pysyvän muuttumattomana, kun taas 37 prosenttia uskoo sen paranevan. Oman taloudellisen tilanteensa puolestaan uskoo pysyvän muuttumattomana 70 prosenttia kansalaisista, sen paranemiseen uskoo 27 prosenttia ja vain 5 prosenttia uskoo taloudellisen tilanteensa huonenevan tulevan vuoden aikana. Kansalaisista 94 prosenttia uskoo henkilökohtaisen työllisyystilanteensa paranevan tai pysyvän ennallaan. Jonkin verran kielteisempiä ovat odotukset, jotka koskevat Suomen tai Euroopan unionin taloudellisen tilanteen kehittymistä tulevan vuoden aikana. Mitä odotatte seuraavalta 12 kuukaudelta: ovatko ne paremmat, huonommat vai samanlaiset kun ajattelette..? Euroopan unionin taloudellinen tilanne 15 % 22 % 52 % Henkilökohtaista työllisyystilannettanne 17 % 3 % 77 % Suomen taloudellista tilannetta 21 % 17 % 59 % Oman kotitaloutenne taloudellista tilannetta 24 % 5 % 70 % Omaa elämäänne yleensä 37 % 4 % 58 % Suomen työllisyystilannetta 38 % 18 % 42 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Eurobaromet ri 67 - Suomi Lähde: Haast at t elut huht i-t oukokuussa 2007 Parempi Huonompi Samanlainen EOS Etenkin opiskelijat (58 %), 15 24 -vuotiaat (54 %) ja 25 29 -vuotiaat uskovat oma elämänsä kehittyvän parempaan suuntaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Oman kotitaloutensa paranemiseen uskovat muita enemmän opiskelijat, 25 39 -vuotiaat, toimihenkilöt ja kaupungeissa asuvat. Henkilökohtaisen työllisyystilanteensa paranemiseen uskovat etenkin opiskelijat (46 %) ja 15 24 -vuotiaat nuoret. Nämä kaksi ryhmää uskovat myös muita enemmän Euroopan unionin taloudellisen tilanteen paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Suomen taloudellisen tilanteen paranemiseen uskovat etenkin työttömät (30 %), toimihenkilöt (29 %) ja 15 24 -vuotiaat (25 %). Kielteisimmin Suomen taloudellisen tilanteen kehittymiseen suhtautuvat kotityötä tekevät, vasemmiston kannattajat ja vähiten koulutetut kansalaiset. Suomen työllisyystilanteen paranemiseen tulevan vuoden aikana uskovat puolestaan itsenäiset ammatinharjoittajat (55 %), johtavassa asemassa työskentelevät, korkeasti koulutetut, kaupungeissa asuvat ja toimihenkilöt. Kielteisimmin Suomen työllisyystilanteen kehittymiseen suhtautuvat puolestaan kotityötä tekevät ja yksin asuvat kansalaiset. 13
14 14 Suomalaisia pyydettiin edelleen arvioimaan henkilökohtaisen tilanteensa kehittymistä seuraavan viiden vuoden aikana. Tarkasteltaessa näitä vastauksia voidaan todeta, että 43 prosenttia kansalaisista uskoo henkilökohtaisen elämäntilanteensa paranevan lähivuosien aikana, 45 prosenttia uskoo sen pysyvän samanlaisena ja 10 prosenttia uskoo tilanteensa heikentyvän. Jos verrataan odotuksia tulevan vuoden ja tulevien viiden vuoden suhteen, voidaan todeta, että 95 prosenttia suomalaisista uskoo oman elämänsä yleensä paranevan tai pysyvän samanlaisena seuraavien 12 kuukauden aikana ja 88 prosenttia uskoo henkilökohtaisen elämäntilanteensa paranevan tai pysyvän samana seuraavien viiden vuoden aikana. Odotukset pitkällä aikavälillä ovat siis jonkin verran alemmat kuin lyhyemmällä aikavälillä. Ero ei kuitenkaan ole suuri. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että suomalaiset suhtautuvat varsin myönteisesti oman elämänsä kehitykseen tulevaisuudessa. 50 % 40 % Miten uskotte henkilökohtaisen tilanteenne kehittyvän seuraavan viiden vuoden aikana? 43 % 38 % 30 % 20 % 14 % 10 % 43 % 45 % 5 % 10 % 0 % 2 % Paranevan Pysyvän jokseenkin Heikentyvän EOS samana Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Suomi EU27 Myönteisimmin tulevaisuutensa näkevät 15 42 -vuotiaat nuoret ja opiskelijat (73 % uskoo henkilökohtaisen tilanteensa paranevan) ja 25 39 -vuotiaat (63 %). Myös johtavassa asemassa työskentelevistä 59 prosenttia uskoo tilanteensa paranevan, samoin 56 prosenttia toimihenkilöistä. Kuten aiemmissakin Eurobarometri-mielipidemittauksissa on todettu, kotitalouden koko vaikuttaa tyytyväisyyteen ja odotuksiin: mitä suurempi perhe sitä positiivisempi näkemys tulevaisuuteen. Maantieteellisesti katsottuna Pohjois-Suomessa asuvat suhtautuvat tulevaisuutensa kaikkein myönteisimmin, kun taas Länsi-Suomessa asuvat uskovat muita vähemmän tilanteensa paranevan seuraavan viiden vuoden aikana. Verrattaessa suomalaisten vastauksia kaikkien jäsenmaiden keskiarvoon voidaan todeta, että Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaiset suhtautuvat keskimäärin jonkin verran kielteisemmin tulevaisuuteensa kuin suomalaiset. Kaikkien jäsenmaiden kansalaisista 14 prosenttia uskoo tilanteensa heikkenevän tulevien vuosien aikana. Vastanneista 38 prosenttia uskoo tilanteensa paranevan ja 43 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä vuodessa) arvioi sen pysyvän muuttumattomana tulevaisuudessa. Erityisen kielteisesti oman henkilökohtaisen tulevaisuutensa kehitykseen suhtautuvat unkarilaiset ja kyproslaiset (35 % ja 25 % uskoo tilanteen heikentyvän). Kaikkein 14
15 15 myönteisimmin tulevaisuuteensa suhtautuvat virolaiset, joista 61 prosenttia uskoo tilanteensa paranevan. Muita keskimääräistä myönteisemmin tulevaisuuteensa suhtautuvia EU-kansalaisia ovat latvialaiset (58 %), romanialaiset (57 %) ja espanjalaiset (55 %). 2.2 Tärkeimmät, ratkaisua vaativat ongelmat Suomessa Suomalaisille lueteltiin erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja heitä pyydettiin nimeämään näistä kaksi tärkeintä, jotka heidän mielestään tulisi ratkaista ensisijaisesti. Kaikkein eniten kansalaisia huolettivat työttömyys (37 %, -7 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa) ja terveydenhuoltojärjestelmä (40 %, +4 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). Kansalaiset ovat pitäneet työttömyyttä ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä kysymyksiä kaikkein tärkeimpinä, ratkaisua vaativina ongelmina jo useamman mielipidemittauksen ajan. Nyt ensimmäistä kertaa he kuitenkin kokevat terveydenhuoltojärjestelmän tilanteen tärkeämmäksi kysymykseksi kuin työttömyyden. Huomattavaa on myös energiaan liittyvien kysymysten nousu kansalaistietoisuuteen. Kun puolen vuoden takaisessa mielipidemittauksessa 2 prosenttia piti energiaan liittyviä asioita tärkeinä, ratkaistavina ongelmina, on luku tällä hetkellä 18 prosenttia. Tärkeimmät, ratkaisua vaativat ongelmat Suomessa? Muu Terrorismi Puolustus / ulkomaan asiat Asuminen Koulutusjärjestelmä Maahanmuutto Taloudellinen tilanne Hintojen nousu/inflaatio Rikollisuus Ympäristön suojelu Verotus Energiaan liittyvät asiat Eläkkeet Työttömyys Terveydenhoitojärjestelmä 1 % 1 % 12 % 2 % 2 % 3 % 8 % 4 % 9 % 4 % 15 % 4 % 20 % 8 % 18 % 12 % 24 % 12 % 7 % 17 % 8 % 17 % 3 % 18 % 12 % 18 % 18 % 34 % 37 % 40 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Suomi EU27 15
16 16 Terveydenhuollon tila huolestuttaa eniten ruumiillista työtä tekeviä (49 %), 25 39 -vuotiaita (47 %), vasemmiston kannattajia (46 %), pienissä kaupungeissa asuvia (45 %), naisia (45 %) ja Itä- Suomessa asuvia (45 %). Energiaan liittyvät asiat huolestuttavat etenkin vähintään neljän hengen talouksissa asuvia, itsenäisen ammatin harjoittajia, johtavassa asemassa työskenteleviä ja 25 39 - vuotiaita. Ympäristöasiat kokevat kiireellisiksi etenkin kaupungeissa asuvat, toimihenkilöt, korkeasti koulutetut, opiskelijat, 25 39 -vuotiaat ja eteläsuomalaiset. Tarkasteltaessa kaikkien jäsenmaiden kansalaismielipidettä voidaan todeta, että unionin kansalaiset pitävät työttömyyttä suurimpana ongelmana. Seuraavaksi tärkeimmäksi kaikkien jäsenmaiden kansalaiset ovat nimenneet rikollisuuden ja taloudellisen tilanteen (ei muutoksia). Huomattavaa on kuitenkin, että kun puolen vuoden takaisessa mielipidemittauksessa 40 % ja vuoden takaisessa peräti 49 % kaikista EU-kansalaisista piti työttömyyttä tärkeimpänä ongelmana, on luku tässä mielipidemittauksessa laskenut 34 prosenttiin. Tämä johtunee siitä, että työllisyysnäkymät ovat parantuneet viimeksi kuluneen vuoden aikana koko Euroopan unionin alueella. Työttömyys huolestuttaa kansalaisia kaikkein eniten Saksassa, jossa 58 prosenttia (-12 prosenttiyksikköä vuodessa) kansalaisista nimeää työttömyyden tärkeimmäksi ratkaistavaksi ongelmaksi. Tätä mieltä on myös 53 prosenttia portugalilaisista. Rikollisuus puolestaan huolestuttaa eniten kyproslaisia (51 %, +9 prosenttiyksikköä vuodessa). Terrorismi huolestuttaa eniten espanjalaisia (41 %), koulutusjärjestelmä hollantilaisia (24 %) ja ympäristöasiat ruotsalaisia (27 %). Maahanmuutto koetaan ongelmaksi etenkin Espanjassa (36 %, -28 prosenttiyksikköä vuodessa) ja Iso-Britanniassa (32 %, -8 prosenttiyksikköä vuodessa). Edellä Suomen kohdalla mainittuja terveydenhuoltojärjestelmään ja energiaan liittyviä asioita ei pidetä muissa jäsenmaissa aivan niin tärkeinä kysymyksinä kuin Suomessa. 2.3 Suomen tilanne verrattuna EU-maiden tilanteeseen keskimäärin Kansalaisia pyydettiin vertaamaan Suomen ja EU-maiden tilannetta keskimäärin tiettyjen asioiden kohdalla ja arvioimaan onko Suomen tilanne parempi vai huonompi. Alla olevasta kaaviosta voidaan havaita, että kansalaiset pitävät Suomen taloutta ja työllisyystilannetta parempina kuin muiden EU-maiden tilannetta keskimäärin. Sen sijaan energian hinnan ja elinkustannusten uskotaan olevan Suomessa korkeampia kuin muissa Unionin jäsenmaissa. - 74 % suomalaisista uskoo, että taloudellinen tilanne Suomessa on parempi kuin EU-maissa keskimäärin - Suomen taloudellisen tilanteen muita jäsenmaita paremmaksi arvioivat etenkin opiskelijat (86 %), 15 24 -vuotiaat (84 %), johtavassa asemassa työskentelevät (83 %), vähintään neljän hengen talouksissa asuvat, toimihenkilöt ja oikeiston kannattajat. Sen sijaan kotityötä tekevät, pohjoissuomalaiset, työttömät, ruumiillisen työn tekijät, vähiten koulutetut ja kahden hengen talouksissa asuvat arvelevat Suomen taloudellisen tilanteen olevan muihin jäsenmaihin verrattaessa huonomman. Työllisyystilanteen arvelevat olevan paremman etenkin toimihenkilöt (73 %) kun taas vähiten koulutetuista kansalaisista 38 prosenttia uskoo, että työllisyystilanne Suomessa on huonompi kuin muissa jäsenmaissa. Kotityötä tekevät, pohjoissuomalaiset, maaseudulla asuvat ja 15 24 -vuotiaat uskovat, että elinkustannukset ovat Suomessa alhaisemmat kuin muissa jäsenmaissa. Sen sijaan johtavassa asemassa työskentelevät (81 %), kaupungeissa asuvat (79 %), vasemmiston kannattajat ja miehet uskovat elinkustannusten Suomessa olevan korkeammat kuin muualla Euroopan unionissa keskimäärin. Etenkin 25 39 -vuotiaat, vähiten koulutetut, vähintään 16
17 17 neljän hengen talouksissa asuvat, kaupungeissa asuvat ja pohjoissuomalaiset uskovat, että energian hinta Suomessa on korkeampi kuin muualla. Onko Suomen tilanne mielestänne parempi vai huonompi kuin EUmaiden tilanne keskimäärin? Elinkustannukset Suomessa 2 % 22 % 56 % 14 % 3 % Energian hinta Suomenssa 2 % 25 % 50 % 12 % 4 % Työllisyystilanne Suomenssa 3 % 58 % 28 % 2 % 5 % Suomen taloudellinen tilanne 6 % 68 % 17 % 2 % 4 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Paljon parempi Jonkin verran parempi Jonkin verran huonompi Ehdottomasti huonompi Samanlainen EOS Eurobarometi 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Jos suomalaisten vastauksia verrataan kaikkien jäsenmaiden keskimääräiseen kansalaismielipiteeseen, voidaan havaita, että EU-kansalaiset keskimäärin uskovat asioiden olevan paremmin muissa jäsenmaissa kuin kotimaassaan. Heistä vain 38 prosenttia uskoo taloudellisen tilanteen omassa maassaan olevan paremman kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin ja 32 prosenttia puolestaan uskoo oman maansa työllisyystilanteen olevan paremman. Elinkustannuksia ja energian hintaa koskevat kaikkien EU-kansalaisten vastaukset eivät eroa paljoakaan suomalaisten vastauksista. - 86 % suomalaisista arvioi suomalaisen sosiaaliturvan olevan muita jäsenmaita paremman - Kun kansalaisia pyydettiin vertaamaan terveydenhuoltojärjestelmää, eläkejärjestelmää ja sosiaaliturvaa arvioivat suomalaiset näiden palvelujen olevan Suomessa huomattavasti parempia kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Vastaajista 86 prosenttia arvioi suomalaisen sosiaaliturvan olevan muita jäsenmaita paremman ja 80 prosenttia arvioi suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ja 72 prosenttia eläkejärjestelmän paremmaksi kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin. 17
18 18 Onko Suomen tilanne mielestänne parempi vai huonompi kuin EU-maiden keskimäärin? Eläkejärjestelmä Suomessa 13 % 59 % 16 % Terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa 26 % 54 % 14 % Sosiaaliturva Suomessa 27 % 59 % 9 % Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Paljon parempi Jonkin verran parempi Jonkin verran huonompi Ehdottomasti huonompi Samanlainen EOS Suomalaisen sosiaaliturvan arvioivat muiden jäsenmaiden sosiaaliturvaa paremmaksi johtavassa asemassa työskentelevät (92 %), 15 39 -vuotiaat ja opiskelijat. Sitä vastoin työttömät (26 %), toimihenkilöt ja itäsuomalaiset uskovat suomalaisen sosiaaliturvan olevan muita jäsenmaita huonomman. Työttömät (26 %) ja itäsuomalaiset (24 %) ovat myös muita enemmän sitä mieltä, että terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa on muita jäsenmaita huonompi. Tätä mieltä on myös 21 prosenttia eläkeläisistä. Sen sijaan pohjoissuomalaiset (94 %), 25 39 -vuotiaat, opiskelijat, kolmen hengen talouksissa asuvat ja johtavassa asemassa työskentelevät uskovat terveydenhuoltojärjestelmän olevan paremman Suomessa kuin muissa jäsenmaissa. Suomalaisen eläkejärjestelmän paremmuuteen uskovat etenkin johtavassa asemassa työskentelevät, kaupungeissa asuvat ja vähintään neljän hengen talouksissa asuvat. Päinvastaista mieltä ovat etenkin vähiten koulutetut, toimihenkilöt ja itäsuomalaiset. Verrattaessa suomalaisten mielipiteitä muiden EU-kansalaisten mielipiteisiin voidaan todeta, että oman maansa sosiaaliturvan paremmuuteen uskovat suomalaisten ohella etenkin luxemburgilaiset (85 %), belgialaiset ja itävaltalaiset (molemmat 79 %), ruotsalaiset (78 %) ja ranskalaiset (75 %). Yli 80 prosenttia kreikkalaisista, bulgarialaisista, latvialaisista, liettualaisista, unkarilaisista, puolalaisista, portugalilaisista ja romanialaisista uskoo puolestaan maansa sosiaaliturvan olevan huonomman kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin. Luxemburgilaisista 78 prosenttia uskoo myös maansa eläkejärjestelmän paremmuuteen. Päinvastaista mieltä on 94 prosenttia kreikkalaisista, jotka uskovat eläketurvan olevan paremman muualla kuin kotimaassaan. Maansa terveydenhuoltojärjestelmän paremmuuteen uskoo suomalaisten ohella 87 prosenttia belgialaisista, 82 prosenttia itävaltalaisista ja 80 prosenttia ranskalaisista. Yleisesti voidaan todeta, että lähinnä uusissa jäsenmaissa uskotaan näiden palvelujen olevan paremmalla tasolla muissa jäsenmaissa. Poikkeuksen muodostavat vanhat jäsenmaat Kreikka ja Portugali, joissa myös uskotaan näiden palvelujen olevan parempia muualla. 18
19 19-91 % suomalaisista uskoo koulutusjärjestelmän ja ympäristön tilan olevan parempia Suomessa kuin muissa jäsenmaissa - Suomalaisista 91 prosenttia uskoo koulutusjärjestelmän ja ympäristön tilan olevan parempia Suomessa kuin muissa jäsenmaissa. Vastaajista 85 prosenttia uskoo suomalaisen elämänlaadun paremmuuteen ja 74 prosenttia siihen, että Suomessa osataan vieraita kieliä paremmin kuin muissa jäsenmaissa. Julkisen liikenteen paremmuuteen Suomessa uskoo 53 prosenttia kansalaisista. Onko Suomen tilanne mielestänne parempi vai huonompi kuin EU-maiden tilanne keskimäärin? Julkinen liikenne Suomessa 8 % 45 % 31 % Elämänlaatu Suomessa 17 % 68 % 7 % Vieraiden kielten osaaminen Suomessa 22 % 52 % 18 % Ympäristön tila Suomessa 30 % 61 % 5 % Koulutusjärjestelmä Suomessa 35 % 56 % 6 % Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon parempi Jonkin verran huonompi Samanlainen Jonkin verran parempi Ehdottomasti huonompi EOS Suomalaisen koulutusjärjestelmän paremmuuteen uskovat muita enemmän etenkin opiskelijat (97 %), pohjoissuomalaiset ja vähintään neljän hengen talouksissa asuvat (96 %), 15 24 vuotiaat sekä maaseudulla ja kaupungeissa asuvat. Johtavassa asemassa työskentelevät ja 15 24 -vuotiaat uskovat myös ympäristön tilan Suomessa olevan keskimäärin paremman kuin muissa jäsenmaissa. Siihen, että Suomessa osataan vieraita kieliä paremmin kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin uskovat etenkin johtavassa asemassa työskentelevät (91 %) ja kaupungeissa asuvat. Pohjoissuomalaiset ja 15 24 -vuotiaat ovat muita enemmän sitä mieltä, että elämänlaatu Suomessa on parempi kuin muissa jäsenmaissa. Julkisen liikenteen paremmuuteen Suomessa uskovat etenkin kaupungeissa asuvat (70 %), itsenäisen ammatin harjoittajat (68 %) sekä eteläsuomalaiset ja länsisuomalaiset. Itäja pohjoissuomalaisista peräti puolet on sitä mieltä, että julkinen liikenne Suomessa toimii huonommin kuin muissa jäsenmaissa keskimäärin. Kaikkien jäsenmaiden keskiarvoja tarkasteltaessa voidaan todeta, että suurin osa kaikkien jäsenmaiden kansalaisista uskoo näiden asioiden olevan huonommin omassa maassaan kuin muualla Euroopan unionissa. Oman maansa koulutusjärjestelmän paremmuuteen muihin 19
20 20 jäsenmaihin verrattuna uskovat suomalaisten ohella tanskalaiset (75 %), belgialaiset (74 %) ja irlantilaiset (72 %). Portugalilaisista puolestaan peräti 74 prosenttia uskoo, että koulutusjärjestelmä on huonompi Portugalissa kuin muissa jäsenmaissa. Oman maansa elämänlaadun paremmuuteen uskovat suomalaisia enemmän vain luxemburgilaiset (88 %). 20
21 21 3 SUOMEN JÄSENYYS EUROOPAN UNIONISSA Tässä luvussa käsittelemme Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa. Tarkastelemme suomalaisten mielipiteitä Euroopan unionista ja siitä, onko Suomen EU-jäsenyys heidän mielestään hyvä vai huono asia ja uskovatko he Suomen hyötyneen jäsenyydestään. Tutkimme myös kuinka tärkeinä suomalaiset pitävät eräitä Euroopan unionin toimielimiä sekä sitä, luottavatko he Euroopan komissioon ja parlamenttiin. Tarkastelemme myös kansalaismielipiteitä päätöksenteosta Euroopan unionissa. 3.1 Mielipiteitä Euroopan unionista - 68 % suomalaisista pitää Euroopan unionia nykyaikaisena - Kansalaisille lueteltiin sanoja ja heitä pyydettiin kertomaan kuvaavatko ne heidän käsitystään Euroopan unionista erittäin hyvin, jokseenkin hyvin, jokseenkin huonosti tai erittäin huonosti. Alla olevasta kaaviosta voimme havaita, että suomalaisten mielestä luetelluista sanoista Euroopan unionia kuvaa parhaiten sana nykyaikainen, tätä mieltä oli 68 prosenttia vastaajista. Toiseksi kuvaavin sana kansalaisten mielestä oli teknokraattinen. Toisaalta on huomattava, että peräti 26 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään kyseisestä sanasta. Yli puolet suomalaisista oli sitä mieltä, että Euroopan unionin voidaan kuvata myös sanoilla suojeleva ja tehoton. Miten seuraavat sanat kuvaavat Teidän käsitystänne Euroopan unionista? Suojeleva 6 % 48 % 34 % 7 % Demokraattinen 6 % 44 % 37 % 5 % Nykyaikainen 9 % 59 % 24 % 5 % Teknokraattinen 11 % 45 % 15 % 26 % Tehoton 13 % 39 % 36 % 6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvaa erittäin hyvin Kuvaa jokseenkin huonosti EOS Kuvaa jokseenkin hyvin Kuvaa erittäin huonosti Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Euroopan unionia pitävät nykyaikaisena ja demokraattisena etenkin 15 24 -vuotiaat nuoret ja opiskelijat. Tehottomana sitä pitävät etenkin pohjoissuomalaiset, työttömät, johtavassa asemassa työskentelevät, vasemmiston kannattajat ja 40 54 -vuotiaat, päinvastaista mieltä ovat puolestaan opiskelijat ja 25 24 -vuotiaat. Euroopan unionin näkevät suojelevana etenkin 15 24 -vuotiaat ja 21
22 22 pohjoissuomalaiset, vähiten tätä mieltä ovat vasemmiston kannattajat. Teknokraattisena unionia pitävät muita enemmän johtavassa asemassa työskentelevät (75 %), 40 54 -vuotiaat (69 %), korkeasti koulutetut ja itsenäisen ammatin harjoittajat (68 %). Kaikkien jäsenmaiden kansalaisista 70 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan unionia parhaiten kuvaavat sanat ovat nykyaikainen ja demokraattinen. Vastaajista 57 prosentin mielestä sana suojeleva kuvaa Euroopan unionia kun taas hieman alle puolen eli 48 prosentin mielestä teknokraattinen kuvaa Euroopan unionia. Vain 37 prosenttia kaikista kansalaisista on sitä mieltä, että sana tehoton kuvaa Euroopan unionia. Tätä mieltä ovat etenkin hollantilaiset (64 %) ja ruotsalaiset (61 %). Demokraattiseksi Euroopan unionin mieltävät erityisesti romanialaiset (82 %), espanjalaiset ja puolalaiset (80 %). - suomalaisista 48 % sanoo, että Euroopan unionin itsestään antama kuva on neutraali - Suomalaisia pyydettiin myös kertomaan, minkälaisen kuvan Euroopan unioni heidän mielestään antaa itsestään. Suomalaisista 29 prosenttia oli sitä mieltä, että Euroopan unioni antaa itsestään positiivisen kuvan (-5 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). Suomalaisista 48 prosentin mielestä Euroopan unionin itsestään antama kuva on neutraali (+4 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa) ja 22 prosentin mielestä se on melko tai hyvin negatiivinen (-1 prosenttiyksikköä). Millaisen kuvan Euroopan unioni mielestänne antaa itsestään? 60 % 50 % 40 % 41 % 48 % 30 % 31 % 20 % 10 % 0 % 3 % 11 % Hyvin positiivisen 26 % Melko positiivisen Neutraalin 20 % 12 % Melko negatiivisen 2 % 3 % Hyvin negatiivisen 2 % 1 % EOS Eurobarometri 67- Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Suomi EU27 Etenkin johtavassa asemassa työskentelevät (40 %), kaupungeissa asuvat (37 %), toimihenkilöt (35 %), 15 39 -vuotiaat ja opiskelijat (33 %) katsovat Euroopan unionin antavan itsestään positiivisen kuvan. Sen sijaan 55 vuotta täyttäneet, vähiten koulutetut, kahden hengen talouksissa asuvat ja itsenäisen ammatin harjoittajat ovat sitä mieltä, että Euroopan unionin itsestään antama kuva on negatiivinen. Euroopan unionin kansalaiset näkevät unionin itsestään antaman kuvan keskimäärin huomattavasti positiivisempana kuin suomalaiset. Kaikista kansalaisista 52 prosenttia on sitä mieltä, että unionin 22
23 23 itsestään antama kuva on positiivinen. Kaikkein positiivisimman kuvan Euroopan unioni antaa itsestään irlantilaisten mielestä. Heistä 68 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan unionin itsestään antama kuva on hyvin tai melko positiivinen (-5 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). Romaniassa 67 prosenttia sekä Puolassa ja Espanjassa 64 prosenttia kansalaisista on samaa mieltä. Negatiivisimman kuvan itsestään Euroopan unioni antaa brittien mielestä. Heistä 31 prosenttia on sitä mieltä, että Euroopan unionin itsestään antama kuva on negatiivinen. Myös 29 prosenttia itävaltalaisista pitää Euroopan unionin itsestään antamaa kuvaa negatiivisena, ja tätä mieltä on myös 27 prosenttia ruotsalaisista. 3.2 Suomen EU-jäsenyyden kannatus - 42 % suomalaisista pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana - Alla olevasta kaaviosta voimme havaita, että 42 prosenttia suomalaisista pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana (+3 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa), 24 prosenttia taas huonona (+1 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). Suomalaisista 33 prosenttia on sitä mieltä, ettei Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ole hyvä, eikä huono asia (-1 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). 60 % Onko Suomen jäsenyys Euroopan unionissa mielestänne.. 57 % 40 % 42 % 20 % 0 % 24 % 15 % 33 % 25 % Hyvä asia Huono asia Ei hyvä eikä huono EOS asia Eurobarometri 67 - Suomi Lähde: Haastattelut huhti-toukokuussa 2007 Suomi EU27 3 % 1 % - jäsenyyttä pitävät hyvänä asiana johtavassa asemassa työskentelevät, korkeasti koulutetut ja opiskelijat - Tarkasteltaessa mielipiteitä eri ryhmien välillä voidaan todeta, että 61 prosenttia johtavassa asemassa työskentelevistä pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Tätä mieltä on myös 59 prosenttia opiskelijoista, 56 prosenttia 15 24-vuotiaista ja peräti 65 prosenttia kaupungeissa asuvista kansalaisista. Miehet (49 %) pitävät jäsenyyttä edelleen huomattavasti 23
24 24 myönteisempänä kuin naiset (36 %). Oikeiston kannattajista 50 prosenttia pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Vasemmiston kannattajista tätä mieltä on 42 prosenttia ja keskustan kannattajista 38 prosenttia. Kuten aiemmissakin mielipidemittauksissa voidaan tälläkin kertaa havaita, että koulutustaso näyttää vaikuttavan mielipiteisiin, ja voidaankin todeta, että mitä korkeampi vastaajan koulutustaso on, sitä todennäköisemmin hän pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana. Korkeakoulutetuista tätä mieltä on 49 prosenttia, kun taas vähiten koulutetuista vain 23 prosenttia pitää jäsenyyttä hyvänä asiana. Nuoret suhtautuvat Suomen jäsenyyteen vanhempia ihmisiä myönteisemmin ja mitä vanhempi henkilö on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän pitää Suomen jäsenyyttä huonona asiana. Kuten aiemmissa mielipidemittauksissa on havaittu, myös vastaajan perheen koko vaikuttaa mielipiteisiin. Mitä useampi henkilö taloudessa asuu, sitä positiivisempana vastaaja pitää Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa. Jäsenyyttä pitävät huonona asiana etenkin vähiten koulutetut ja ruumiillisen työn tekijät. - 57 % kaikista EU-kansalaisista pitää maansa jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana - Kaikkien jäsenmaiden kansalaisista maansa jäsenyyttä Euroopan unionissa pitää hyvänä asiana 57 prosenttia (+4 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa), huonona asiana 15 prosenttia (-1 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa) ja ei hyvänä eikä huonona asiana 25 prosenttia (-2 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa). Jos vielä verrataan Suomen lukuja muiden jäsenvaltioiden lukuihin, voidaan todeta, että niiden kansalaisten osuus, jotka pitävät maansa jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana on suurin Hollannissa (77 %, +5 prosenttiyksikköä puolessa vuodessa), Irlannissa (76 prosenttia), Luxemburgissa (74 %) ja Espanjassa (73 %). Jäsenyyden suosio on Suomen ohella pienintä Iso-Britanniassa (31 % pitää jäsenyyttä huonona asiana), Itävallassa (25 %), Ruotsissa (24 %) ja Ranskassa (21 %). 3.3 Onko Suomi hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa? Kansalaisilta kysyttiin myös, ovatko he sitä mieltä, että Suomi on hyötynyt jäsenyydestään Euroopan unionissa. Suomalaisista 52 prosenttia oli tätä mieltä (+6 prosenttiyksikkö puolessa vuodessa). Kansalaisia, jotka eivät usko Suomen hyötyneen jäsenyydestään, on tällä hetkellä 41 prosenttia koko väestöstä (-4 prosenttiyksikköä). - 52% suomalaisista on sitä mieltä, että Suomi on hyötynyt jäsenyydestään, 41 % puolestaan ei usko Suomen hyötyneen - Jos tarkastellaan suomalaisia ryhmittäin, voidaan todeta, että eniten Suomen uskovat hyötyneen EU-jäsenyydestään opiskelijat (78 %), 15 24 -vuotiaat (73 %) ja kaupungeissa asuvat (72 %). Muita ryhmiä jotka uskovat Suomen hyötyneen jäsenyydestään, ovat johtavassa asemassa työskentelevät, itsenäisen ammatin harjoittajat, vähintään neljän hengen talouksissa asuvat, 25 39 - vuotiaat ja korkeasti koulutetut. Vähiten Suomen uskovat hyötyneen jäsenyydestään vähiten koulutetut (58 % ei usko Suomen hyötyneen jäsenyydestään), ruumiillisen työn tekijät (56 %) ja työttömät (52 %). 24