Järvenpään kaupungin lainasalkun hallinta ja korkosuojaukset

Järvenpään kaupungin lainasalkun hallinta ja korkosuojaukset Luottamuksellinen 1

Sisällysluettelo Yhteenveto ja johtopäätökset 1 s.3 2 3 4 5 6 Suositukset Johdanto Nykytila ja ennustettu kehitys Mitä korkomaksujen nousu voisi käytännössä tarkoittaa? Erityiskysymykset s.4 s.6 s.8 s.16 s.21 7 Liitteet s.27 2

Yhteenveto ja johtopäätökset Emokaupungin nykytila ja riskit, jos mitään ei tehdä Järvenpään kaupungin lainamäärä vuoden 2017 lopussa oli noin 91 MEUR. Lainoista lähes kaikki ovat kuntatodistuslainoja, ja lainojen suojausaste on noin 20 %. Tähän mennessä kuntatodistuslainat ovat olleet edullinen valinta, sillä korot ovat olleet matalalla, mutta mm. tämän hetken 1 kk euriborin forward-ennusteen mukaan kuntatodistusten korko olisi maltillisesti nouseva tulevina vuosina. Järvenpään kaupungin korkoriski on merkittävä tulevaisuudessa, mikäli kaupunki jatkaa vain kuntatodistusten käyttämistä, eikä suojaudu koron nousuja vastaan. Kaupungin tavoitteena on nostaa suojausaste noin 50 %:iin. Laajasta kuntatodistuslainakannasta aiheutuu korkojen noustessa myös jonkinasteinen jälleenrahoitusriski. Konsernin tytäryhtiöillä suojausasteet ovat hyvällä tasolla Tytäryhtiöiden suojausasteet ovat tällä hetkellä lähellä kaupungin tavoitetasoa. Tytäryhtiöistä alin suojausaste tällä hetkellä on 46 % (Järvenpään Terveystalo Oy), ja muilla tytäryhtiöillä yli 50 %. Järvenpään Terveystalon ja Järvenpään Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:n suojautumisasteet pysyvät samana myös tulevaisuudessa siihen asti kunnes koronvaihtosopimukset erääntyvät. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n suojautumisaste puolestaan nousee, sillä yhtiö suunnittelee uusien lainojen nostamista kiinteäkorkoisena. Korkomarkkinatilanne EKP:n elvytyksestä johtuen markkinoilla on valtava likviditeetti, mistä johtuen kuntatodistukset ovat tällä hetkellä todella edullista. Konsensus markkinoilla on käsityksemme mukaan se, että elvytys päättyy arviolta vuoden kuluessa. Toisaalta euroalueen inflaatio on reilusti alle tavoitetason, mikä toisaalta puoltaa lyhyiden korkojen pysymistä matalalla. 1 kk euriborin forward-käyrä on hyvä vertailukohta tämänhetkisestä näkemyksestä kuntatodistuslainojen korkokehityksestä. Kirjanpitolautakunnan esittämä uudistus Kirjanpitolautakunnan uudistus liittyy siihen, että mikäli johdannaissopimusta ei ole katsottava tehdyksi suojaustarkoituksessa ja sen markkina-arvo on negatiivinen, tulee kuntien tietyin edellytyksin tehdä tästä pakollinen varaus tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunnan mukaan suojaukselta edellytetään kattavuutta ja täydellisyyttä siten, että taseeseen on merkittynä koronvaihtosopimuksen nimellismäärää vastaava lainakomponentti ja koronvaihtosopimuksen voimassaoloaika vastaa lainan juoksuaikaa. Aiemmin on riittänyt, että koronvaihtosopimukset esitetään tilinpäätöksen liitetietona. Tällä hetkellä Järvenpään kaupungilla on vain lyhytaikaista lainaa, mutta samalla pitkäaikaista suojausta, joten tämä voi olla ristiriidassa Kilan uudistukseen nähden. 3

Suositukset Kuntatodistuslainojen konvertointi Jälleenrahoitusriskiä kannattaa pienentää konvertoimalla osan kuntatodistuksia pitkäaikaisiksi lainoiksi. Tällä hetkellä tilanne on otollinen, sillä marginaalit ovat yleisesti matalalla tasolla ja korkoennusteet ovat olleet nousujohteisempia kuin vuosiin. Pankeilta voi aina pyytää tarjouksia pitkäaikaisista lainoista ilman sitoumuksia. Konvertointi vähentäisi myös sitä ongelmaa, että suojaus ei olisi kohdistettu pitkäaikaiselle lainalle. Toimenpiteen haittapuolena on korkokulujen kasvu. Järvenpään emokaupungin kannattaa suojautua koronnousuja vastaan Forward-käyrän mukainen kehitys ja markkinoiden näkemys ennustaa korkojen kääntyvän hiljalleen nousuun ollen positiivinen vuoden 2022 alkuneljänneksellä (euribor 1 kk). Kuntatodistusten korot olisivat vastaavalla kehityksellä positiiviset noin vuoden 2021 lopussa. Mikäli korot nousevat forward-käyrän mukaisesti, olisi koroilta suojautuminen (50 % suojausaste) edullisempi vaihtoehto noin vuonna 2022 kuin olla tekemättä suojauksia. Mikäli korot nousevat 0,25 % p.a. nopeammin kuin forward-käyrä, olisi suojautuminen noin vuonna 2020 edullisempi vaihtoehto kuin olla tekemättä suojauksia. Toimenpide tukee kaupungin tavoitetta nostaa suojausastetta vähintään 50 %:iin. Vaihtoehdossa riskinä on se, että korot pysyisivät nykytasolla, jolloin olisi edullisempaa jatkaa ilman suojautumista. Kaupunki voi suojautua korkojen nousua vastaan käyttämällä koronvaihtosopimusta, nostamalla kiinteäkorkoista lainaa tai käyttämällä molempia vaihtoehtoja Yksinkertaisen ns. plain-vanilla koronvaihtosopimuksen käyttö on suositeltavaa, koska se on läpinäkyvä, edullinen, ja hyvin yleisesti käytetty kuntasektorilla. Koronvaihtosopimus on helppo kilpailuttaa, koska ne ovat vertailukelpoisia. Huonona puolena on negatiivisen viitekoron vaikutus ja purkamisen kustannukset. Toisena vaihtoehtona on lainojen nostaminen kiinteäkorkoisena, jonka etuna on sopimusdokumentaation yksinkertaisuus, eikä siihen vaikuta Kilan uudistus eikä negatiivinen euribor. Kiinteäkorkoinen laina ei kuitenkaan ole niin läpinäkyvä kuin koronvaihtosopimus, ja se on sitova lainasopimuksen päättymiseen saakka. Mahdollisten joukkovelkakirjalainojen käyttäminen voi olla haastavaa, sillä järjestely vaatisi isompia summia ja järjestelystä aiheutuu kustannuksia. Suojaus kannattaa toteuttaa asteittain, jolloin ajallinen hajauttaminen tulee huomioitua. Suojauksessa on myös mahdollista käyttää sekä koronvaihtosopimuksia että kiinteäkorkoisia lainoja. 4

MEUR Suojausaste Toimenpide-ehdotus emokaupungille suojausasteen nostamiseksi noin 50 %:iin 180 160 140 120 100 80 60 40 20 - Kaupungin lainamäärät 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Pitkäaikainen vaihtuvakorkoinen laina Kuntatodistuslainat määrä Suojausaste 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Pitkäaikainen kiinteäkorkoinen laina Koronvaihtosopimus Jälleenrahoitusriskin vähentämiseksi kaupunki konvertoi vuoden 2018 loppuun mennessä noin 72,5 miljoonaa euroa kuntatodistuslainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi. Laskelmissa on oletettu, että lainat ovat bullet-lainoja. Lainat voivat olla myös laina-aikana lyhennettäviä lainoja. Noin 52,5 miljoonan euron laina sidotaan kiinni kiinteään, esim. 10 vuoden korkoon. 20 miljoonan euron laina sidotaan vaihtuvaan 1 kk euribor -viitekorkoon. Vaihtuvakorkoisella lainalla tulisi olla sama lyhennysohjelma ja lähes vastaavat koronmaksupäivät, kuin sen vastapuolena olevalla koronvaihtosopimuksella. Kaupunki muuttaa nykyisen koronvaihtosopimuksen esimerkiksi 10 vuoden pituiseksi (vastaava lyhennysohjelma kuin konvertoidussa vaihtuvakorkoisessa lainassa). Vaihtoehtoisesti kaupunki voi uusia koronvaihtosopimuksen nykyisen koronvaihtosopimuksen päätyttyä. Koronvaihtosopimuksen purkaminen ja jatkaminen ei välttämättä vaikuta kovin merkittävästi siitä maksettavaan korkotasoon tällä hetkellä tehtynä. Huomioitavaa kuitenkin, että sopimuksen negatiivinen markkina-arvo siirtyy uuteen sopimukseen ja tämäkin saattaa aiheuttaa tarpeen kirjata realisoitunut markkina-arvon muutos tulosvaikutteisesti. Tämä kannattaa tarkastuttaa tilintarkastajalla. Oheinen taulukko kuvaa järjestelyn korkokulut eri korkoskenaarioissa, sekä toimenpiteen tuomat säästöt verrattuna tilanteeseen, jossa jatketaan nykyisellä. Negatiivinen luku kertoo kuinka paljon edullisempaa kunakin vuonna olisi olla tekemättä mitään ja positiivinen luku toimenpiteen tuoman säästön. Forward-ennusteisella korkokäyrällä toimenpide alkaisi tuottaa säästöjä noin vuonna 2023. Mikäli korot nousevat 0,25 % vuodessa forward-käyrää nopeammin, olisi järjestely edullisempi vuonna 2020. Emon korkoennuste, tuhatta euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 KS1: Korot nykytasolla (394) (744) (736) (744) (746) (748) (748) (748) (748) (748) KS2: Forward-ennuste (409) (919) (1 211) (1 434) (1 614) (1 761) (1 895) (2 007) (2 100) (2 178) KS3: Forward-ennuste + 0,25 %p.a. (587) (1 348) (1 884) (2 283) (2 646) (2 961) (3 272) (3 560) (3 829) (4 080) KS1: Säästö siihen, jos ei tehdä mitään (419) (838) (838) (838) (1 071) (1 071) (1 071) (1 071) (1 071) (1 071) KS2: Säästö siihen, jos ei tehdä mitään (405) (622) (426) (257) (103) 55 189 301 395 473 KS3: Säästö siihen, jos ei tehdä mitään (307) (287) 68 386 919 1 259 1 571 1 861 2 130 2 383 5

Johdanto Kuvan lähde: jarvenpaa.fi 6

Johdanto Järvenpään kaupungilla on valtavat investointitarpeet tulevina vuosina, minkä johdosta kaupungin lainamäärän ennustetaan kasvavan. Kaupungilla on tällä hetkellä vain kuntatodistuksia. EKP:n elvytyksestä johtuen markkinoilla on valtava likviditeetti, mistä johtuen kuntatodistukset ovat tällä hetkellä todella edullista. Mikäli korot nousevat tulevaisuudessa, kaupungin korkokustannukset ja kuntatodistusten jälleenrahoitusriskit kasvavat. Järvenpään kaupunki on suojannut osan koron nousuun liittyvästä riskistä. Kirjanpitolautakunnan uuden ohjeistuksen takia tällä hetkellä on epäselvyyttä siitä, että mikäli johdannaissopimusta ei ole katsottava tehdyksi suojaustarkoituksessa ja sen markkina-arvo on negatiivinen, tulee kuntien tietyin edellytyksin tehdä tästä pakollinen varaus tilinpäätöksen. Aiemmin ohjeena on ollut, että sopimukset on voitu kirjata tilinpäätöksen liitetiedoksi. Kaupungin tavoitteena on hallita emokaupungin ja kaupunkikonsernin korkoriskiä. Yhtenä periaatteena on, että emon ja konsernin suoja-aste koronnousua vastaan on vähintään 50 %. Inspira avustaa Järvenpään kaupunkia sen lainasalkun ja korkosuojausten arvioinnissa ja hallinnassa. 7

Nykytilanne ja ennustettu kehitys Kuvan lähde: jarvenpaa.fi 8

MEUR Emokaupungin lainamäärä vuoden 2017 lopussa oli noin 91 miljoonaa euroa Tällä hetkellä Järvenpään kaupungin lainojen suojausaste on noin 22 % Arvio Järvenpään kaupungin maksamista koroista vuonna 2018 100 90 80 70 60 50 40 91,3 Korkolaskelma, TEUR 2018 Kuntatodistusten keskimääräinen pääoma vuonna 2018 115 441 Koronvaihtosopimuksen pääoma vuonna 2018 20 000 Kuntatodistusten keskikorko, 31.12.2017-0,223 % Korovaihtosopimuksen korko 0,790 % EURIBOR 1KK, 6.4.2018-0,371 % Kuntatodistusten korot -257 Koronvaihtosopimuksen korko 158 Järvenpää maksaa korkoa -99 Järvenpää vastaanottaa korkoa -74 Järvenpään ennustettu kokonaiskorko vuonna 2018 25 30 20 10 22% 20,0 Lainojen lisäksi Järvenpään kaupungin leasingvastuiden kokonaismäärä oli noin 2,8 MEUR (konsernitasolla noin 3,9 MEUR) vuonna 2016. 0 Lainakanta yhteensä 31.12.2017 Kuntatodistukset 87,5 MEUR, Kassalainat 3,8 MEUR Lähde: Lainatilanne 31.12.2017 Korkosuojaus Korko: 0,79 % p.a., sopimus päättyy 2021 9

MEUR Emokaupungin lainamäärä nousee noin 145 miljoonaan euroon Kaupungin lainojen 1 ja suojausten kehitys Rahoitustarpeen ennustettu kehitys 1 180 160 140 120 100 80 Kaupungin arvioitu lainanmäärän kehitys, jos koronvaihtosopimusta ei uusita Rahoituslaskelma, TEUR TA 2018 2019 2020 2021 2022 KV TOIMINNAN RAHAVIRTA 2 770 6 763 16 074 9 595 13 644 Vuosikate 15 740 19 110 26 131 21 052 24 144 Tulorahoituksen korjauserät -12 970-12 347-10 057-11 457-10 500 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -54 571-25 041-13 565-12 835-13 702 Investointimenot -62 561-42 788-28 472-28 532-28 332 TA muutos investointimenoihin -12 470* Rahoitusosuudet investointimenoihin 5 540 3 090 2 850 2 520 2 630 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 14 920 14 657 12 057 13 177 12 000 luovutustulot RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (ENNEN LAINOJA) 3 466 4 639 4 016 3 305 2 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 3 466 4 639 4 016 3 305 2 000 RAHOITUSTARVE (+) / LYHENNYKSET (-) 48 335 13 639-6 525-65 -1 942 *TA:n muutos lisättynä kehysexcelin vuoden 2017 lainamäärän ja lainatilanne 31.12.2017 välisellä erotuksella. 60 40 Vuodesta 2023 alkaen lainamäärä on oletettu pysyvän samana kuin vuonna 2022 (rahoitustarve on 0). 20 0 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 1 Lähde: Kehysexcel ja Lainatilanne 31.12.2017 Korkosuojaus erääntyy 19.12.2021 (kuvaajassa ja laskelmissa koronvaihtosopimus on oletettu kestävän vuoden 2021 loppuun asti). 10

MEUR Järvenpään Terveystalon lainojen suojausaste on noin 46 % Lainapääoman ja korkosuojauksen kehitys Investoinnit/rahoitustarve 60 Järvenpään Terveystalon lainat Järvenpään Terveystalolla ei ole oletettu olevan uusia investointeja 50 40 30 20 10-2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Kuntarahoitus NIB Handelsbanken Koronvaihtosopimus Lähde: Järvenpään Terveystalon liiketoimintasuunnitelma Korko-oletukset Viitekorot: Kaikissa 3 kk euribor Marginaalit: Kuntarahoitus: 0,780 % p.a. NIB: 0,540 % p.a. Handelsbanken: 1,150 % p.a. Koronvaihtosopimuksen korko 0,805 % p.a. (vertailulaskelmissa koronvaihtosopimusta jatkettu saman lyhennysohjelman mukaisesti) 11

MEUR Järvenpään Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:n lainojen suojausaste on noin 59 % Lainapääoman ja korkosuojauksen kehitys Investoinnit/rahoitustarve 8 7 Järvenpään Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:n lainat Järvenpään Terveystalon pysäköinnillä ei ole oletettu olevan uusia investointeja 6 5 4 3 2 Korko-oletukset Viitekorot: 3 kk euribor 1 0 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Kuntarahoitus Koronvaihtosopimus Lähde: Järvenpään Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:n liiketoimintasuunnitelma Marginaalit: Kuntarahoitus: 1,350 % p.a. Koronvaihtosopimuksen korko: 0,593 % p.a. (vertailulaskelmissa koronvaihtosopimusta jatkettu saman lyhennysohjelman mukaisesti) 12

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 MEUR Järvenpään Mestariasunnot Oy:n lainojen suojausaste on alussa noin 50 % mutta kasvaa tulevaisuudessa Lainapääoman ja korkosuojauksen kehitys Investoinnit/rahoitustarve 200 180 160 140 120 100 80 60 Järvenpään Mestariasunnot Oy lainat 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Uudet lainat kiinteäkorkoiset Kiinteäkorkoiset korkotukilainat Kiinteäkorkoiset tavalliset lainat Vaihtuvakorkoiset tavalliset lainat Vaihtuvakorkoiset korkotukilainat Aravalainat Järvenpään Mestariasunnot suunnittelevat nostavansa tulevaisuudessa noin 10 MEUR vuodessa lisää lainaa. 8 MEUR nostetaan uudiskohteisiin, ja 2 MEUR peruskorjauksiin. Lainat on suunniteltu lyhennettävän uudiskohteiden osalta 40 vuodessa ja peruskorjauskohteiden osalta 30 vuodessa. Uudet lainat on suunniteltu nostettavan 5-10 vuoden kiinteäkorkoisina lainoina (laskelmissa on käytetty 10 vuoden kiinteää korkoswapia) sekä nykyistä keskimääräistä kiinteiden lainojen marginaalia. Korko-oletukset Korko-oletukset perustuvat toimitettuihin lainatietoihin. Huomiot: 40 20-20% 10% 0% Koronvaihtosopimus Korkojen suojausaste (ilman aravalainoja) Laskelmissa on käytetty kunkin viitekorkotyypin keskimääräisiä marginaaleja ja pääomia. Laskelmissa ei ole huomioitu korkotukilainojen korkotukirajaa ylittäviä osuuksia. Uusissa lainoissa käytetty toteutunutta keskimääräistä kiinteän koron marginaalia. 13

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 MEUR Järvenpään Mestaritoiminnan lainat noin 50 % kiinteitä korkoja Lainapääoman ja korkosuojauksen kehitys Investoinnit/rahoitustarve 16 14 12 10 8 Järvenpään Mestaritoiminta lainat 100% 90% 80% 70% 60% 50% Ei oletettu tulevia investointeja 40% 6 30% 4 20% 2 10% - 0% Vaihtuvakorkoiset lainat Kiinteäkorkoiset lainat Suojausaste Korko-oletukset perustuvat toimitettuihin lainatietoihin. Huomiot: Laskelmissa on käytetty kunkin viitekorkotyypin keskimääräisiä marginaaleja ja pääomia. 14

Konsernin suojausaste vaihtelee noin 35 40 % välillä tulevaisuudessa Konsernin lainat, tuhatta euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Emokaupunki 139 608 153 247 146 723 146 658 144 716 144 716 144 716 144 716 144 716 144 716 Järvenpään Terveystalo 49 723 47 849 45 951 44 029 42 083 40 112 38 115 36 093 34 046 31 972 Järvenpään Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1 7 184 6 897 6 607 6 316 6 024 5 729 5 432 5 132 4 828 4 520 Järvenpään Mestariasunnot Oy 138 417 143 616 148 710 153 771 158 943 164 385 169 890 175 801 179 425 186 034 Mestaritoiminta Oy 13 993 13 312 12 645 11 976 11 386 10 805 10 060 9 438 8 813 8 184 Yhteensä 348 925 364 921 360 636 362 750 363 151 365 746 368 213 371 180 371 827 375 427 Suojattu pääoma, tuhatta euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Emokaupunki 20 000 20 000 20 000 20 000 - - - - - - Järvenpään Terveystalo 23 061 22 182 21 291 20 388 19 474 18 549 - - - - Järvenpään Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1 4 208 4 038 3 866 3 691 3 514 3 335 3 153 - - - Järvenpään Mestariasunnot Oy 68 713 73 166 80 349 88 425 91 023 99 237 107 401 115 530 123 005 131 275 Mestaritoiminta Oy 7 371 7 025 6 678 6 332 6 067 5 762 5 292 4 946 4 599 4 253 Yhteensä 123 354 126 410 132 184 138 836 120 079 126 883 115 847 120 476 127 604 135 528 Suojausasteet, % 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Emokaupunki 14 % 13 % 14 % 14 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Järvenpään Terveystalo 46 % 46 % 46 % 46 % 46 % 46 % 0 % 0 % 0 % 0 % Järvenpään Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1 59 % 59 % 59 % 58 % 58 % 58 % 58 % 0 % 0 % 0 % Järvenpään Mestariasunnot Oy 50 % 51 % 54 % 58 % 57 % 60 % 63 % 66 % 69 % 71 % Mestaritoiminta Oy 53 % 53 % 53 % 53 % 53 % 53 % 53 % 52 % 52 % 52 % Koko konsernin suojausaste 35 % 35 % 37 % 38 % 33 % 35 % 31 % 32 % 34 % 36 % 15

Mitä korkomaksujen nousu voisi käytännössä tarkoittaa? Kuvan lähde: jarvenpaa.fi 16

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 MEUR Laskelmissa huomioidaan korkojen kehitys ja emokaupungin suojautumisvaihtoehdot Ennusteissa käytetty kolmea korkoskenaariota* Ennusteissa tarkastellaan kolmea emokaupungin suojautumisvaihtoehtoa 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % -1,0 % Korkoskenaariot *Tytäryhtiöiden korkoskenaariot noudattavat omien viitekorkojensa forward-ennusteita Korot nykytasolla Forward-ennuste Forwardennnuste + 0,25 % p.a. vuodessa 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kaupungin arvioitu lainanmäärän kehitys ja koronvaihtosopimusten arvo 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Kaupungin lainamäärä yhteensä Koronvaihtosopimusta ei uusita VE2: Kaupunki solmii uuden 52,5 MEUR 10 v korovaihtosopimuksen 1 VE3: Kaupunki konvertoi 52,5 MEUR kuntatodistuslainoja velkakirjalainoiksi (10 vuoden kiinteä korko) 2 VE1: Nykyistä koronvaihtosopimusta ei uusita VE2: Kaupunki solmii uuden 20 MEUR 10 v korovaihtosopimuksen 1 VE3: Kaupunki konvertoi 20 MEUR kuntatodistuslainoja velkakirjalainoiksi (10 vuoden kiinteä korko) 2 Korokosuojaus nostetaan 50 %:iin Huom! Vertailulaskelmissa ei oteta kantaa Kilan ohjeistukseen, vaan laskelmat ovat ääripäitä, joilla kuvataan eri vaihtoehtojen korkokustannuksia. 1 Kaupunki maksaa 0,929 % p.a. kiinteää korkoa (2018) ja 1,600 % p.a. (2022), ja vastaanottaa 6 kk euriboria 2 Kiinteissä koroissa vastaavat korko-oletukset kuin koronvaihtosopimuksissa, mutta korkoihin on lisätty 0,25 % p.a. marginaali 17

Emoyhtiön korkoennusteet eri skenaariossa Korkoennuste, tuhatta euroa Suojausvaihtoehto 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Korot nykytasolla Forward-ennuste (1kk euribor) Forward-ennnuste + 0,25 % p.a. vuodessa Ei tehdä mitään 25 94 102 95 325 323 323 323 323 323 Suojausaste 50 % koronvaihtosopimuksilla Suojausaste 50 % konvertoimalla (290) (536) (528) (535) (679) (681) (681) (681) (681) (681) (343) (642) (634) (642) (804) (828) (828) (828) (828) (828) Ei tehdä mitään (4) (298) (785) (1 177) (1 512) (1 816) (2 084) (2 307) (2 494) (2 651) Suojausaste 50 % koronvaihtosopimuksilla Suojausaste 50 % konvertoimalla (303) (701) (983) (1 207) (1 503) (1 655) (1 796) (1 916) (2 017) (2 103) (364) (871) (1 163) (1 386) (1 852) (1 895) (2 029) (2 141) (2 234) (2 312) Ei tehdä mitään (281) (1 061) (1 952) (2 669) (3 566) (4 220) (4 843) (5 421) (5 959) (6 463) Suojausaste 50 % koronvaihtosopimuksilla Suojausaste 50 % konvertoimalla (532) (1 238) (1 792) (2 210) (2 700) (3 021) (3 336) (3 629) (3 900) (4 152) (570) (1 330) (1 874) (2 278) (3 025) (3 095) (3 406) (3 694) (3 963) (4 214) Jos korot säilyvät nykytasolla, on edullisempaa olla ottamatta uusia koronvaihtosopimuksia tai konvertoida lainoja. Mikäli korot kehittyvät forward-ennusteen mukaan, olisi suojautumisasteen nostaminen koronvaihtosopimuksella edullisin vaihtoehto alkaen vuodesta 2022. Mikäli korkoennusteet kehittyvät pessimistisen ennusteen mukaisesti, olisi suojausasteen nostaminen koronvaihtosopimuksella edullisin vaihtoehto alkaen vuodesta 2020. 18

Konsernin tulokset eri korkoskenaarioissa Korkoennuste, tuhatta euroa Suojausvaihtoehto 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Korot nykytasolla Forward-ennuste Forward-ennnuste + 0,25 % p.a. vuodessa Ei tehdä mitään (2 357) (2 620) (2 793) (2 958) (3 123) (3 294) (3 460) (3 629) (3 740) (3 894) Suojausaste 50 % koronvaihtosopimuksilla Suojausaste 50 % konvertoimalla (2 672) (3 250) (3 423) (3 588) (4 126) (4 297) (4 464) (4 633) (4 744) (4 898) (2 726) (3 356) (3 530) (3 695) (4 251) (4 445) (4 611) (4 780) (4 891) (5 045) Ei tehdä mitään (2 374) (3 006) (4 000) (4 795) (5 700) (6 304) (6 831) (7 285) (7 586) (7 916) Suojausaste 50 % koronvaihtosopimuksilla Suojausaste 50 % konvertoimalla (2 672) (3 409) (4 198) (4 826) (5 692) (6 143) (6 543) (6 893) (7 108) (7 368) (2 734) (3 580) (4 378) (5 005) (6 041) (6 384) (6 776) (7 118) (7 326) (7 577) Ei tehdä mitään (2 591) (4 144) (5 738) (7 038) (8 669) (9 775) (10 794) (11 725) (12 445) (13 216) Suojausaste 50 % koronvaihtosopimuksilla Suojausaste 50 % konvertoimalla (2 842) (4 321) (5 578) (6 579) (7 804) (8 577) (9 286) (9 933) (10 385) (10 905) (2 880) (4 413) (5 659) (6 646) (8 129) (8 650) (9 357) (9 999) (10 448) (10 968) Konsernitasolla pätee vastaavat vuodet eri korkoennusteilla, kuin mitä emoyhtiölläkin. Laskelmissa suojausvaihtoehto koskee vain emoyhtiötä, sillä tytäryhtiöiden lainojen suojausaste on jo valmiiksi melko hyvä. Jyväskylän Terveystalon ja Jyväskylän Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1:n koronvaihtosopimuksia on jatkettu laskelmissa tarkastelujakson loppuun saakka. 19

MEUR Suojausaste Toimenpide-ehdotus emokaupungille suojausasteen nostamiseksi noin 50 %:iin 180 160 140 120 100 80 60 40 20 - Kaupungin lainamäärät 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Pitkäaikainen vaihtuvakorkoinen laina Kuntatodistuslainat määrä Suojausaste 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Pitkäaikainen kiinteäkorkoinen laina Koronvaihtosopimus Jälleenrahoitusriskin vähentämiseksi kaupunki konvertoi vuoden 2018 loppuun mennessä noin 72,5 miljoonaa euroa kuntatodistuslainoja pitkäaikaisiksi lainoiksi. Laskelmissa on oletettu, että lainat ovat bullet-lainoja. Lainat voivat olla myös laina-aikana lyhennettäviä lainoja. Noin 52,5 miljoonan euron laina sidotaan kiinni kiinteään, esim. 10 vuoden korkoon. 20 miljoonan euron laina sidotaan vaihtuvaan 1 kk euribor -viitekorkoon. Vaihtuvakorkoisella lainalla tulisi olla sama lyhennysohjelma ja lähes vastaavat koronmaksupäivät, kuin sen vastapuolena olevalla koronvaihtosopimuksella. Kaupunki muuttaa nykyisen koronvaihtosopimuksen esimerkiksi 10 vuoden pituiseksi (vastaava lyhennysohjelma kuin konvertoidussa vaihtuvakorkoisessa lainassa). Vaihtoehtoisesti kaupunki voi uusia koronvaihtosopimuksen nykyisen koronvaihtosopimuksen päätyttyä. Koronvaihtosopimuksen purkaminen ja jatkaminen ei välttämättä vaikuta kovin merkittävästi siitä maksettavaan korkotasoon tällä hetkellä tehtynä. Huomioitavaa kuitenkin, että sopimuksen negatiivinen markkina-arvo siirtyy uuteen sopimukseen ja tämäkin saattaa aiheuttaa tarpeen kirjata realisoitunut markkina-arvon muutos tulosvaikutteisesti. Tämä kannattaa tarkastuttaa tilintarkastajalla. Oheinen taulukko kuvaa järjestelyn korkokulut eri korkoskenaarioissa, sekä toimenpiteen tuomat säästöt verrattuna tilanteeseen, jossa jatketaan nykyisellä. Negatiivinen luku kertoo kuinka paljon edullisempaa kunakin vuonna olisi olla tekemättä mitään ja positiivinen luku toimenpiteen tuoman säästön. Forward-ennusteisella korkokäyrällä toimenpide alkaisi tuottaa säästöjä noin vuonna 2023. Mikäli korot nousevat 0,25 % vuodessa forward-käyrää nopeammin, olisi järjestely edullisempi vuonna 2020. Emon korkoennuste, tuhatta euroa 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 KS1: Korot nykytasolla (394) (744) (736) (744) (746) (748) (748) (748) (748) (748) KS2: Forward-ennuste (409) (919) (1 211) (1 434) (1 614) (1 761) (1 895) (2 007) (2 100) (2 178) KS3: Forward-ennuste + 0,25 %p.a. (587) (1 348) (1 884) (2 283) (2 646) (2 961) (3 272) (3 560) (3 829) (4 080) KS1: Säästö siihen, jos ei tehdä mitään (419) (838) (838) (838) (1 071) (1 071) (1 071) (1 071) (1 071) (1 071) KS2: Säästö siihen, jos ei tehdä mitään (405) (622) (426) (257) (103) 55 189 301 395 473 KS3: Säästö siihen, jos ei tehdä mitään (307) (287) 68 386 919 1 259 1 571 1 861 2 130 2 383 20

Erityiskysymykset Kuvan lähde: jarvenpaa.fi 21

Kuntatodistusmarkkinoiden kehittymisessä on nousupaineita EKP:n elvytyksestä johtuen markkinoilla on valtava likviditeetti, mistä johtuen kuntatodistukset ovat tällä hetkellä todella edullista. EKP:n elvytys on kuitenkin pienentynyt noin 60 miljardista eurosta noin 30 miljardiin euroon kuukauden aikana. Konsensus markkinoilla on käsityksemme mukaan se, että elvytys päättyy arviolta vuoden kuluessa. Euroalueen inflaatio (pohjainflaatio; ilman energiaa ja ruokaa) noin 1,0 %, mikä on reilusti alle 2 % tavoitetason, mikä toisaalta puoltaa lyhyiden korkojen pysymistä matalalla. 1 kk euriborin forward-käyrä on hyvä vertailukohta tämänhetkisestä näkemyksestä kuntatodistuslainojen korkokehityksestä. Lisää markkinoiden kehittymisestä liitteessä. 22

Kirjanpitolautakunnan ohjeistuksissa on tapahtunut muutoksia Vuoden 2017 tilinpäätöksessä käytetään ensimmäistä kertaa kirjanpitolautakunnan viitoittamaa uudenlaista kirjaustapaa liittyen johdannaisiin. Uudistus liittyy siihen, että mikäli johdannaissopimusta ei ole katsottava tehdyksi suojaustarkoituksessa ja sen markkina-arvo on negatiivinen, tulee kuntien tietyin edellytyksin tehdä tästä pakollinen varaus tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunnan mukaan suojaukselta edellytetään kattavuutta ja täydellisyyttä siten, että taseeseen on merkittynä koronvaihtosopimuksen nimellismäärää vastaava lainakomponentti ja koronvaihtosopimuksen voimassaoloaika vastaa lainan juoksuaikaa. Aiemmin on riittänyt, että koronvaihtosopimukset esitetään tilinpäätöksen liitetietona. Kunnissa muutosta on tulkittu siten, että mikäli kunta pystyy perustelemaan, että suojauksella suojataan pitkäaikaista rahoitusta, voisi bulletsuojauksia hyödyntää myös jatkossa. Tästä on kuitenkin hyvä saada näkemys tilintarkastajalta. Kuntayhtiöillä tulkinta on kuitenkin tiukempi Kirjallisella suojausstrategialla voi suojauksia perustella helpommin. Suomen Tilintarkastajat ry on parhaillaan laatimassa nimenomaisesti kunnille suunnattua ohjetta, jossa on esimerkkejä siitä, milloin koronvaihtosopimukset voidaan edelleen esittää tilinpäätöksen liitetietoina. Kuntaliitto tulee täydentämään tätä ohjeistusta siten, että asia olisi kunnille mahdollisimman selkeä. Lausuntoa odotettiin jo tammikuussa 2018, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2018/tarkkana-johdannaisten-kanssa 23

Nykyinen korkosuojaus Nordeasta Järvenpään kaupunki on miettinyt myös mahdollisuutta järjestellä uudelleen nykyinen koronvaihtosopimus Nordean kanssa. Nykyisessä markkinatilanteessa koronvaihtosopimuksen korko on nähty olevan vähän kallis. Lisäksi kyseessä on suojaus, jolla ei ole vastaavaa lainaa jota vasten korkosuojaus olisi solmittu. OTC Koronvaihtosopimus no. 1627968/2265905 Pääoma Sopimuksen alkamispäivä 21.10.2016 Sopimuksen päättymispäivä 19.12.2021 20.000.000 euroa (pääoma lyhenee vasta sopimuksen päätteeksi) Vaihtoehdot korkosuojauksen järjestelylle ovat: 1. Neuvotellaan koronvaihtosopimukselle pidempi sopimusjakso. 2. Puretaan sopimus. 3. Ei tehdä sopimukselle mitään. Järvenpään kaupunki maksaa Nordea Bank AB:lle Nordea Bank AB maksaa Järvenpään kaupungille 0,79 % p.a. EURIBOR 1 kk Ensimmäinen vaihtoehto on mahdollinen, ja uuden sopimuksen voi saada nykyistä hieman alhaisemmalla korkokustannuksella. Tällä hetkellä 0,79 % p.a. korolla saisi noin 7 vuoden koronvaihtosopimuksen 6 kk euriborille, mutta järjestelystä voi aiheutua myös lisäkustannuksia, joita nykyisen sopimuksen vastapuoli voi edellyttää. Järjestely itsessään ei myöskään poistaisi Kilan uuden ohjeistuksen mukaista koronvaihtosopimuksen kohdistamisongelmaa. Sopimuksen purusta taas syntyy kustannuksia ja sillä on negatiivinen tulosvaikutus. Kolmas vaihtoehto vaihtoehdoista yksinkertaisin, mutta voi edellyttää kohdistamisongelman ratkaisua. Mikäli (osa) kuntatodistuslainoista muutetaan pitkäaikaseksi lainaksi, pienenisi Kirjanpitolautakunnan asettaman ohjeistuksen aiheuttama riski, sillä suojaus pystytään paremmin osoittamaan pidempiaikaiselle lainalle. 24

Mahdolliset suojausinstrumentit ovat mm. koronvaihtosopimus tai kiinteäkorkoinen laina Korkojen nousua vastaan voidaan suojautua esimerkiksi solmimalla koronvaihtosopimuksen koronvaihtosopimusta tarjoavan tahon kanssa, tai ottamalla kiinteäkorkoista lainaa. Korovaihtosopimus Koronvaihtosopimus on erillinen sopimus, joka solmitaan lainasta irrallisena sopimuksena. Koronvaihtosopimuksen voi solmia myös eri osapuolen kanssa kuin mistä laina on nostettu. Suositellaan käyttämään vain yksinkertaisia ns. plain vanilla korkosopimuksia, ilman optioelementtejä Hyvät puolet: Koronvaihtosopimus on läpinäkyvä ja se on helppo kilpailuttaa Huonot puolet: Edellyttää yhden uuden sopimuksen solmimisen, negatiivinen euribor aiheuttaa lisäkustannuksia. Kiinteäkorkoinen laina Kiinteissä koroissa viitekorko ja marginaali on sovittu pidemmäksi aikaa. Hyvät puolet: Sopimusdokumentaation yksinkertaisuus Kilan uudistus ei vaikuta Negatiivinen euribor ei vaikuta Huonot puolet: Ei niin läpinäkyvä hinnoittelu kuin koronvaihtosopimus Sitova 25

Kirjallinen rahoitusriskien hallintapolitiikan merkitys Joissain kunnissa on käytössä kirjallinen rahoitusriskien hallintapolitiikka, missä kerrotaan esimerkiksi: Rahoitusriskien hallinnan periaatteet Sallitut instrumentit Vaihteluvälit suojausasteessa Suojausten pituudet Yms. Käsityksemme mukaan kirjallisesta hallintapolitiikasta olisi etuna se, että sillä voisi helpommin perustella koronvaihtosopimusten pitämistä tilinpäätöksen liitetietona. Lisäksi kirjallinen politiikka pitäisi kaupungin suojauspolitiikan johdonmukaisena. 26

Liitteet Kuvan lähde: jarvenpaa.fi 27

2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 % Korkoennusteet Lähde: Kuntarahoitus Apollo 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00-0,50 Euribor 1M-Forward Euribor 6M-Forward Euribor 6M10YSwap 28

Korkomarkkinoiden kehitys Teemat markkinoilla, Lähde: Kuntarahoitus Euroalueella BKT:n kasvu hyvässä vedossa: 2,7% vuonna 2017 Euroalueen inflaatio notkahti hieman alaspäin 1,3%:iin tammikuussa Pohjainflaatio (energian ja ruoan hinnan vaikutus poistettuna) nousi hieman 1,0%:iin. Inflaatio kaukana EKP:n 2%:n inflaatiotavoitteesta. -- Lyhyet korot pysynevät matalina. Suomen inflaatio pysyttelee matalampana kuin euroalueen Suomen tammikuun inflaatio 0,8%. Suomen tammikuun työttömyysaste 8,8% (vrt. 9,2% tammikuu 2017), pitkän ajan trendi hieman laskussa. USA:ssa osakkeiden hinnoissa nähtiin teräviä liikkeitä alaspäin helmikuun alussa, mikä tarttui myös muille osakemarkkinoille Osakkeiden hinnat ovat osaltaan kevyen rahapolitiikan vauhdittama nousseet jo pitkään ja täten nykyiset osakkeiden hinnat voi kyseenalaistaa liian korkeina. Lisäksi korkeammat korot lisäävät yritysten velanottokustannuksia, mikä asettaa laskupaineita osakkeiden hintoihin. USA:n pitkät korot ovat nousseet viime kuukausien aikana vankan kasvun ja korkeampien inflaatio-odotusten johdattelemina. Nousseiden inflaatio-odotusten voi nähdä lisäävän keskuspankin koronnostopaineita. LUOTTAMUKSELLINEN 29

Korkomarkkinoiden kehitys Euroalueen talousnäkymät, Lähde: Kuntarahoitus Euroalueen ostopäällikköindeksi nousi jälleen hieman tammikuussa jatkaen positiivista trendiään ja ennustaa osaltaan vahvistuvaa BKT:n kasvua vuoden 2018 alkuun. EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto-ja palvelualojen trendiä (kysely 5 000 yritykselle). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta. PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan (0,1% per indeksipiste yli 50) PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan LUOTTAMUKSELLINEN Euroopan komission talouden luottamusindikaattori euroalueelle laski hieman tammikuussa 17-vuoden korkeimmasta lukemastaan. Lasku tuli pääasiassa palveluista ja vähittäiskaupasta, kun taas teollisuuden luottamus pysyi vakaana. Taso on kuitenkin pienestä laskusta huolimatta edelleen korkea ja trendi on edelleen ylöspäin. Economic Sentiment indikaattori on Euroopan Komission liikeelämän ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100. 30

Korkomarkkinoiden kehitys Euroalueen korot, Lähde: Kuntarahoitus Euroalueen pitkän pään korot ovat nousseet Yhdysvalloissa nähdyn korkojen nousun vauhdittamana. Kymmenen vuoden korko on noussut noin 30 korkopistettä viimeisen parin kuukauden aikana. Euroalueen alhaiset inflaatio-odotukset pitävät kuitenkin EKP:n varovaisena ja osto-ohjelman odotetaan jatkuvan vielä syyskuulle. LUOTTAMUKSELLINEN Euriboreissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia sitten vuoden alun. Euribor forward tasot indikoivat 3kk euriborin nousevan positiiviseksi vuoden 2019 puoliväissä, jolloin markkinat odottavat EKP:ltä ensimmäistä koronnostoa. 3kk:n euriborin odotetaan olevan hieman korkeammalla vuoden 2020 jälkeisenä aikana kuin kuukausi sitten. 31

Korkomarkkinoiden kehitys Suomen talouden ennusteluvut, Lähde: Kuntarahoitus LUOTTAMUKSELLINEN 32