Petovahinkojen ennaltaehkäisyyn käytettävissä olevia ratkaisuja Harri Norberg Suomen riistakeskus Petohankkeen yleisötilaisuus Kuusamo, 17.10.2013 17.10.2013 Suomen riistakeskus 1
VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Julkisen riistakonserniin kuuluvat: ministeriön luonnonvaraosasto, Suomen riistakeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallituksen eräpalvelut, Metlan hirvitutkimus sekä Evira. Riistakonsernin strategia on päivitetty 7.6.2012 vastaamaan MMM:n hallinnonalan 23.5.2012 hyväksyttyä strategiaa "Ruoka ja uusiutuvat luonnonvarat - leipää ja hyvinvointia elinvoimaisesta luonnosta". Riistakonsernin strategian päivityksessä erityisesti nousi esille uutena kokonaisuutena riistatalouden moninaiset hyvinvointivaikutukset.
Suomen riistakeskus toimijana - Riistavahinkojen estämisen osaprosessi: vastaava Reijo Kotilainen, tiimin jäsenet: Marko Svensberg, Stefan Pellas ja Harri Norberg (toiminta-alue erityisesti Pohjois-Suomi) - Määrärahat suurpetovahinkojen estomateriaaleihin MMM:sta; voidaan käyttää myös kokeilutoimintaan - Suomen riistakeskus kehittää osaprosessia ja hoitaa tarvikejakelun alueittain perusteltujen hakemusten pohjalta 21.10.2013 Suomen riistakeskus 3
Petovahinkojen ennaltaehkäisy ja estäminen mitä yleistä voidaan todeta? - Kotieläinten suojaamiseen pedoilta löytyy useampia toimiviksi todettuja ratkaisuvaihtoehtoja, jotka ovat käytössä lähes identtisesti eri puolilla maailmaa - Porovahinkojen ennaltaehkäisyyn ja estämiseen sen sijaan ratkaisuvalikoima on paljon rajatumpi 21.10.2013 Suomen riistakeskus 4
Ennaltaehkäisykeinoja kotieläinten suojaksi - Sähköistetyt suurpetoaidat (kotieläimet ja mehiläistarhaus) - Yösuojat tai yöaitaukset (pienialaisempi sähköaita yöksi) - Laumanvartijakoirat - Lippusiimat (hajustetut) väliaikaisena ratkaisuna - Hajukarkotteet (esim. valopetrooliin kastetut rätit) - Hälytyslangat - Erilaiset pelokkeet/karkotteet (ääni, valo, muu visuaalinen) - Rehupaalien suojaus (polyeteeniset aumasuojat) - Koirille erilaiset hukkaliivit (ei vielä ole täysimittaisesti lyönyt itseään lävitse, kehitys jatkuu?) ja suojatut kotitarhat Suomen riistakeskus 5
Kotieläimiin ja mehiläistarhaukseen kohdistuvien vahinkojen estäminen - Sähköistetyt suurpetoaidat ovat hyvin rakennettuina ja huollettuina toimivaksi todettu keino pitää pedot aidan ulkopuolella. Käytössä eri puolilla Maailmaa. - Tärkeää, että alin lanka on max. 20 cm korkeudella maasta ja että kasvillisuus ei pääse maadoittamaan sähköaitaa. - Karhulle riittäisi metrinkin korkuinen aita, koska se yrittää päästä aidan ali, sudelle taas 130 cm korkea aita on todettu riittävän korkuiseksi, jottei susi hyppää aidan ylitse. Voltit ja Joulet! RIITTÄVÄ ISKUVOIMA! Suomen riistakeskus 6
Pidemmän suurpetoaidan rakentaminen on yhteispeliä porukalla homma onnistuu! - Sähköistetyn suurpetoaidan rakentaminen on työlästä, mutta järjestämällä talkoot aidan pystytykseen voidaan saada mukaan kyläläisiä, metsästäjiä, luonnonsuojelupiirin väkeä jne. Myös media on usein kiinnostunut - Pohjois-Karjalassa suurpetoaitaa on 200 kilometriä! Tilat ovat olleet yleensä tyytyväisiä saatuaan tarvikkeet. - P-Karjalassa sähköaidoilla suojatuilla tiloilla ei juuri lainkaan vahinkoja: yksi tapaus, jossa aidan huolto laiminlyöty. Suomen riistakeskus 7
Suomen riistakeskus 8
Kotieläinvahinkoja kuitenkin tapahtuu Suomen riistakeskus 9
Karhun aiheuttamat kotieläinvahingot tiheyskarttoina 2010 (n=98) 2011 (n=153) 2012 (n=133) 21.10.2013 Suomen riistakeskus 10 Eteläisen Suomen vahingot suurimmaksi osaksi mehiläistarhavahinkoja! Suojaustoimet!
Karhun aiheuttamat mehiläistarhavahingot 2010 (n=67) 2011 (n=114) 2012 (n=80) 21.10.2013 Suomen riistakeskus 11 Suojaustoimia (sähköiset suurpetoaidat) kohdennettu vahinkoalueille vahinkojen ilmetessä.
Aitajakelu 1993-2007
Karhun aiheuttamat mehiläistarhavahingot - Elinkeinona tai sivuelinkeinona mehiläistarhausta harjoittavat (tukikelpoinen tuottaja, jolla yli 15 pesää) voivat saada sähköaitapaketteja kustannuksetta (enintään 5 aitapakettia) suoraan aitatoimittajalta. - Kustannustehokas ratkaisu, mutta vaatii huoltoa ja työtä toimiakseen!
Jätehuolto kuntoon! Suomen riistakeskus 14
Jätehuolto kuntoon! Suomen riistakeskus 15
Sähköaidat myös USA:ssa Suomen riistakeskus 16
Perunasinko ja muut karkotustavat Perunasinko esimerkkinä USA:sta!!! Suomen riistakeskus 17
FN-303 paineilmatoiminen karkotin - Karkotin tarkoitettu lähinnä karhujen häätämiseen asutuksen läheltä (roskapönttöjen ja kompostien kaiveluun tai muihin houkutteleviin ravintokohteisiin mieltyneiden yksilöiden karkotus) - Käytetty toistaiseksi pari kertaa: Porissa kesäkuun alussa ja aivan vastikään Imatralla, jossa kompostia tonkinut karhu saatiin onnistuneesti karkotettua pihalta FN-303:n avulla. - Imatralla päästiin 14.10.2013 illalla räppäämään yhtä kompostorikarhua FN:llä. Ampumamatka noin 20 metriä talon yläterassilta. Ekasta osumasta karhu karjaisi ja nousi takajaloille, seuraavasta osumasta lähti kiireellä pois. FN-303 LESS LETHAL LAUNCHER 21.10.2013 Suomen riistakeskus 18
FN-303 paineilmatoiminen karkotin 21.10.2013 Suomen riistakeskus 19
Muut karkottimet Pirunsilmä Liiketunnistimella toimiva äänipeloke Radio Suomen riistakeskus 20
Karhujen karkotus koirilla / SRVA Esim. USA. Ensimmäiset karjalankarhukoirat tuotu 1990-luvun alussa Suomesta! Viranomaiskäytössä Montanassa, Washingtonissa, Manitobassa, Japanissa! Suomen riistakeskus 21
Porotalous petojen puristuksessa Ilpo Kojola Ilpo Kojola Tärkeää! Kaksi hyvin erilaista aluetta petokantojen hoidon näkökulmasta: 1) PORONHOITOALUE 2) MUU SUOMI Ilpo Kojola Hannu Huttu Suomen riistakeskus 22
Karhun tappamat porot (löydetty ja korvattu; n=rvr/tike rap.) 2010 (n=562/579) 2011 (n=591/594) 2012 (n=567/591) Suomen riistakeskus 23
Ahman tappamat porot (löydetty ja korvattu) 2010 (n = 1 348) 2011 (n = 1 256) 2012 (n = 2 802) Ahma 2010: Ahma 2011: Ahma 2012: Kaikki Kittilän ahmavahingot näyttävät kohdentuneen Kittilän kunnantalolle Samoin osa Sodankylän ahmavahingoista.) Suomen riistakeskus 24
Ennaltaehkäisykeinoja porojen suojaksi? - Lippusiimat väliaikaisena ratkaisuna (kun tokka koossa) - Hajukarkotteet (voivat toimia hetkellisesti) - Erilaiset pelokkeet/karkotteet (esim. radiot) - Porolla tarhavasotus keväisten karhuvahinkojen ennaltaehkäisevänä keinona pros & cons? - Tehostettu paimennus? - GPS-pannat porojen liikkeiden ja mahdollisten vahinkojen nopeaksi havaitsemiseksi (=> lisävahinkojen estäminen?) - Kaulaa suojaavat pannat (kokeiluja tehty ) Suomen riistakeskus 25
Auttaako porojen GPS-seuranta ennakoimaan ja/tai estämään porovahinkoja? Välillisesti ehkä Suomen riistakeskus 26
Jos muita tyydyttäviä ratkaisuja ei ole Viimeisenä ratkaisuna poikkeuslupahakemus vahinkoa aiheuttavan suurpedon kaatamiseksi poikkeusluvalla. Tai kannanhoidollinen pyynti; eläinmäärien säätely Suomen riistakeskus 27
Kiitos tarkkaavaisuudestanne! Suomen riistakeskus 28