Kotkan kaupunki Hankesuunnitelma 13.9.2006 MS GOF - Maritime Safety in the Gulf of Finland Merenkulun turvallisuus Suomenlahdella Tiivistelmä Suomenlahti on suhteellisen kapea ja matala lahti, jonka ekosysteemi on hyvin haavoittuva saasteiden suhteen luonnollisen puhdistumisen hitauden ja alhaisen suolapitoisuuden vuoksi. Meriliikenne ja erityisesti öljykuljetukset ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti Suomenlahden ja koko Itämeren alueella ja ennusteiden mukaan jatkavat nopeaa kasvua lähivuosinakin. Suuren ja Suomenlahden ekosysteemin kannalta tuhoisan öljyonnettomuuden riski kasvaa liikenteen kasvaessa. Vakavan öljykatastrofin riski Suomenlahdella vähintään kaksinkertaistuu vuoteen 2010 mennessä, koska öljykuljetusten määrä tulee kasvamaan odotettua voimakkaammin (VTT Jorma Rytkönen, Helsingin sanomat 29.6.2005). Suomen omista kemikaalikuljetuksista (muista kuin öljykuljetuksista) 90 % tapahtuu Kotkan ja Haminan satamien kautta. Liikenteen nopeasti kasvaessa, laivojen koon ja nopeuden lisääntyessä ja erityisesti öljyjen ja muiden vaarallisten aineitten kuljetusmäärien kasvaessa on tärkeää ja kiireellistä vahvistaa meriliikenteen riskien tutkimuksen ja hallinnan sekä meriliikenteen turvallisuuteen liittyvää tutkimusta (Lahti & Uronen Merikotka -raportti, 15.4.2004). Merenkulun turvallisuutta edistämällä pyritään estämään meri- ja rannikkoympäristöä uhkaavat onnettomuudet. Suomenlahden alueen merenkulun erityispiirteenä ovat talviolosuhteet. Talviset jääolosuhteet Itämerellä ja Suomenlahdella luovat erityistarpeita turvallisuuden takaamiseksi merialueillamme. Vaikeat jääolosuhteet ovat erityisesti Suomenlahden itäosan ongelmana. MS GOF -hankkeessa parannetaan merenkulun turvallisuutta erityisesti talvimerenkulun kysymyksissä. Jääolosuhteet aiheuttavat erityisvaatimuksia aluksille ja erityiskoulutustarpeita operatiiviselle henkilökunnalle aluksilla. Hankkeesta vastaa Kotkan kaupunki ja se kytkeytyy Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen toimintaan. Hankkeen tausta Hankehakemuksen lähtökohtana on kasvava liikenne Suomenlahdella ja toisaalta kasvavan liikenteen aiheuttama vakavan öljy- tai kemikaalionnettomuuden riski. Kotkassa on käynnissä meriturvallisuuteen, meriliikenteeseen ja meriympäristöön liittyvä hanke, jossa on kehittymässä korkeatasoinen tutkimuskeskus, Meriturvallisuuden- ja liikenteen tutkimuskeskus Merikotka. Kotkan kaupunki vastaa Merikotka-hankkeen toteutuksesta. 1(8)
Merikotka-hankkeen tehtävänä on suunnitella ja käynnistää professuureja ja tukea tutkimustyön liikkeelle lähtöä yhteistyössä yliopistojen, yritysten ja maakunnan kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Merikotkan tehtäviin kuuluu myös toimintaan liittyvän korkeakouluverkoston markkinointi sekä tutkimusryhmien, yritysten ja muiden tiedon käyttäjätahojen välisen yhteistyön edistäminen. Merikotka-tutkimuskeskus on perustettu yhteistyössä useiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Verkostomaisesti toimiva tutkimuskeskus yhdistää ja täydentää jo olemassa olevia merenkulkualan toimijoita ja niiden osaamista. Tutkimuskeskuksen tehtävänä on toteuttaa kansainvälisesti korkeatasoista Suomenlahden olosuhteisiin sovellettua meriliikenteeseen, merenkulun turvallisuuteen ja meriympäristöön liittyvää tutkimusta. Tässä hankkeessa (MS GOF) kehitetään meriliikennettä ja panostetaan meriliikenteen turvallisuusriskien tutkimukseen ja riskien hallintaan. Hanke tukee ja on mukana käynnistämässä Merikotkatutkimuskeskuksen toimintaa. Hankkeen kuvaus, tavoitteet ja tarkoitus Hankkeessa vahvistetaan meriturvallisuuden tutkimusta, joka on nykyisellään Suomessa osittain puutteellista. Hankkeessa kehitetään merenkulun turvallisuutta tutkimuksen ja koulutuksen avulla ja edistetään yhteistyötä ja meriturvallisuuteen liittyvää tiedonvaihtoa Suomen ja Venäjän välillä. Hankkeen kohderyhmänä ovat merenkulun toimijat ja viranomaiset. Merenkulun turvallisuuden edistäminen ja suuren öljyonnettomuuden riskin pienentäminen hyödyttää Suomenlahden rannikon väestöä. Hyödynsaajina ovat myös merenkulusta ja merenkulun turvallisuudesta vastaavat viranomaiset. Hankkeessa kehitettävää osaamista voidaan hyödyntää Merikotka-tutkimuskeskuksen toimintaan liittyvässä suunnitteilla olevassa valtakunnallisessa merenkulkualan maisterikoulutusohjelmassa sekä merenkulkualan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. Yhteydet muihin hankkeisiin: Hanke on yhteydessä Summeri- ja Summeri II- hankkeisiin. Kotkan ammatillisen koulutuskeskuksen Summeri- ja Summeri II-hankkeiden tavoitteena on Suomenlahden merenkulku- ja meriympäristöyhteistyön parantaminen Suomenlahdella. Hankkeissa luodaan tekninen simulaattoriyhteistyöverkosto Suomenlahden alueen merenkulun opetusyksiköiden välille. Tavoitteena on asiantuntijoiden, kouluttajien ja materiaalien vaihto- ja yhteiskäyttöjärjestelmän luominen sekä tutkimus- ja koulutustapahtumien järjestäminen. Hanke on myös yhteydessä GOFMEC -hankkeeseen, jonka tavoitteena on Pietarin, Kotkan ja Tallinnan kriisinhallintasimulaattoreiden verkottaminen internetin avulla. Hanke jatkaa Summeri-hankkeiden yhteistyötä. Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kolmivuotinen OILECO-hanke ( Luonnontaloudellisten arvojen merkitys öljyvahinkojen torjunnassa ja haittojen minimoinnissa Suomenlahdella ) tukee erinomaisesti tässä MS GOF-hanketta meriturvallisuuden ja sen riskien hallinnan tutkimustoiminnan vahvistamiseksi. MERIKOTKA, kansainvälinen yhteistyöverkko ja hankemylly Hankkeen tavoitteena on muodostaa kansainvälinen Suomi-Venäjä-Viro-asiantuntijaverkko, joka tarjoaa yhteistyötä merenkulkuun, logistiikkaan, merenkulun turvallisuuteen ja meriympäristöön liittyen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kolmivuotisen (2004-2006) SÖKÖ-hankkeen ( Suomenlahden itäosassa tapahtuvan öljyonnettomuuden seurauksena syntyvien jätteiden välivarastointi ja jatkokäsittely ) tavoitteena on selvittää onnettomuuden tuloksena syntyvän öljyjätteen käsittelyä, 2(8)
välivarastointia ja siihen liittyvän logistiikan toimivuutta. SÖKÖ-hankkeen yhteydessä luodaan luokitusjärjestelmä vahinkotilanteen kuvaamiseksi ja selvitetään yhteistyöviranomaisten ja tahojen vastuut kuljetuksista, keräyssäiliöt ja astiat, kuljetusvälineet, vastaanottopisteet, loppukäsittelypaikat sekä kuljetusten logistiikka. Merenkulun turvallisuuden kehittäminen Suomenlahdella Suomenlahdella, erityisesti sen itäosissa joudutaan joka talvi operoimaan jääolosuhteissa, jotka vaihtelevat vaikeudeltaan lämpötilan ja tuulien mukaan. Kovana talvena kaikki Suomenlahden satamat jäätyvät. Leutoina talvina etelän satamat pysyvät avoimina ja tuulet työntävät jäätä itään päin. Suomenlahden itäosien satamiin kulkevat laivat joutuvat kulkemaan pakkautuneiden jääkenttien läpi, mikä aiheuttaa merkittäviä turvallisuusriskejä. MS GOF -hankkeen pääasiallisena tavoitteena on merenkulun turvallisuuden ja riskien hallinnan edistäminen erityisesti talvimerenkulkuun liittyvissä kysymyksissä. Jääolosuhteet aiheuttavat erityisvaatimuksia aluksille ja erityiskoulutustarpeita operatiiviselle henkilökunnalle aluksilla. Merenkulun turvallisuutta edistetään hankkeessa tutkimuksella, joka kohdistuu seuraavien, kehitystä vaativien aihepiirien alueelta valittaviin kohteisiin: Operatiivinen turvallisuus, tekninen turvallisuus ja ympäristöturvallisuus talvimerenkulussa Alusliikenneturvallisuus & Alusturvallisuus Riskin arviointi (kokonaisriski) Itämeren merikuljetuksissa (erityisesti Suomenlahdella) Talvimerenkulun turvallisuus (jäänmurtaja-avustus, jääluokka ja liikennerajoitukset huomioiden) Suomenlahden meriliikenteessä tapahtuvien muutosten vaikutukset turvallisuusriskiin Meriturvallisuus vs. kehittyvä teknologia Väyläturvallisuus, VTS & VTMIS Onnettomuuksien ja vähältä-piti-tapausten analyysi (ja synteesi) Järjestelmällinen turvallisuuden arviointi Riskianalyysi ja simulointimenetelmät Erityisinä tutkimusaiheina voivat tällöin olla esim.: Jäänmurtaja-avun vaikutukset talvimerenkulun turvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen Ajojään vaikutus karilleajoriskiin Yhteentörmäysriski jääuomassa (eli rännissä) Laivan varusteiden soveltuvuus talvimerenkulkuun Evakuointi ja pelastustoimet talviolosuhteissa Hankkeessa toteutetaan kolme työpakettia: WP 1: Talvimerenkulun turvallisuuden tutkimus WP 2: Merenkulun turvallisuuteen ja talvimerenkulkuun liittyvän osaamisen kehittäminen WP 3: Meripelastus Itäisellä Suomenlahdella Näistä Teknillisen korkeakoulun Laivalaboratorion osaprojektiin kuuluu työpaketti 1 (WP1) sekä osia työpaketti 2:sta (WP2) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa sovitun työnjaon mukaisesti. Työpaketin 3 (WP3) toteutuksesta vastaa Kotkan kaupunki yhdessä Suomen meripelastusseuran kanssa. WP 1: Talvimerenkulun tutkimus 3(8)
Hankkeessa tutkitaan edellytyksiä parantaa talvimerenkulun turvallisuutta erityisesti Itäisellä Suomenlahdella. Osaprojekti toteutetaan Teknillisen korkeakoulun tutkijoiden toimesta. Tarkemmat työpaketissa toteutettavat tutkimuskohteet valitaan kestoltaan n. 1-2 kk:n pituisen esiselvityksen perusteella. Näillä näkymin tutkimus tulee keskittymään uusien, geoinformaatiota hyödyntävien telemaattisten järjestelmien, esim. VTS- ja AIS -järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämiseen talvimerenkulkujärjestelmän kuvaamisessa ja sen turvallisuuden kehittämisessä (WP1) sekä jäissä ohjailuun liittyviin kysymyksiin (WP2).. Jälkimmäisessä, pääosin WP2:n piiriin kuuluvassa tutkimuksessa tullaan suorittamaan myös kokeellista, laivojen ohjailu- ja operointikykyyn liittyvää tutkimusta TKK:n Laivalaboratorion jääkoealtaalla. WP 2: Merenkulun turvallisuuteen ja talvimerenkulkuun liittyvän osaamisen kehittäminen Talviset olosuhteet Itämerellä ja Suomenlahdella aikaansaavat vaativat toimintaolosuhteet merenkulkijoille. Merenkulkijoiden profiili Itämerellä on muuttunut ja monikansallisten miehistöjen kokemus jääoloissa operoinnista voi olla hyvinkin rajallista. Laivojen miehistöjen koulutusta Suomenlahden ympäristön erikoisolosuhteiden suhteen voidaan parantaa tarjoamalla merenkulun toimijoille räätälöityjä koulutuspaketteja. Alan koulutukselle on tarvetta Suomessa sekä kansainvälisesti. Työpaketissa 2 (eli WP2:ssa) kehitetään merenkulun turvallisuuteen liittyviä opetuspaketteja erityisesti talvinavigoinnin erityispiirteisiin ja jäänavigointikoulutukseen. Työpaketissa tehdään tarvekartoitus ja suunnitellaan talvimerenkulun erityiskoulutus yhdessä sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Työpaketissa tutkitaan simulaattorin hyödyntämistä talvimerenkulun koulutuksessa. Lisäksi osallistutaan talvimerenkulun tapahtumien sisällön suunnitteluun. Koulutuksen ja opetuspakettien suunnittelu tapahtuu työpaketissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun meriliikenteen ja merenkulun asiantuntijan ja koulutussuunnittelijan toimesta. TKK:n Laivalaboratorion osuus tässä työpaketissa painottuu talvimerenkulun, erityisesti jääolosuhteissa tapahtuvaa laivojen ohjailua ja muuta operointia kuvaavien liike- yms. laskentamallien kehitystyöhön, sekä ao. kehitystyötä tukeviin mallikokeisiin. WP 3 Meripelastus Itäisellä Suomenlahdella VTT:n tekemän selvityksen "Suomen ja Viron meripelastusseurojen alushankintastrategia" todettiin mm. erinäisiä vaikeuksia tavanomaisen meripelastuksen yhteistyön hoidossa. Selvitys keskittyi vapaaehtoistoiminnan edellytysten selvittämiseen ja siinä mm. todettiin Viron osalta vapaaehtoistoiminnan edellytykset lähes olemattomiksi tällä hetkellä. Vastaavasti todettiin, ettei Venäjällä ole vapaaehtoistoimintaa samassa merkityksessä kuin Suomessa. Myös viranomaistasolla ei aina tiedetä yhteistyön rajapintoja ja käytäntöjä. Selvityksen perusteella tarvitaan toimintojen harmonisointia, yhdenmukaisia käytäntöjä ja tiiviimpää yhteistyötä tilanteen parantamiseksi. Veneilyn odotetaan kasvavan itäisellä Suomenlahdella, jolloin meripelastustehtävätkin tulevat kasvamaan merkittävästi. On myös todennäköistä, että Baltian maiden kuuluessa EU:hun, veneilyn osuus tulee kasvamaan merkittävästi ko. maissa. Ulkomaisten veneiden purjehdukset Venäjälle tulevat lisääntymään, jolloin palvelujen ja meripelastustoimien järjestelyissä ollaan uusien haasteiden edessä. Työpaketin 3 tarkoituksena on selvittää eri viranomaisten roolit ja käytännöt itäisellä Suomenlahdella meripelastustoimintaan liittyen. Selvitystyössä arvioidaan nykykaluston ja toimintojen riittävyyttä ja arvioidaan tarpeita 10 vuoden veneilyn ja kauppa-alusliikenteen kasvun seurauksena. 4(8)
Selvityksen perusteella on tavoitteena lähteä luomaan Suomenlahden kattava meripelastusjärjestelmä vapaaehtoisen meripelastustoiminnan mallin mukaan. Työssä kehitetään viranomaisyhteistyötä meripelastustoiminnassa. Lisäksi työpaketissa selvitetään millainen uusi avomerikelpoinen pelastusristeilijä tarvitaan vapaaehtoisen meripelastustoiminnan käyttöön. Varsinaisen meripelastuksen lisäksi alus tulee osallistumaan myös palo- ja pelastustoimen ja ympäristönsuojelun tehtäviin. Aluksen on tarvittaessa pystyttävä toimimaan myös Venäjän ja Viron aluevesillä. Hankinnan perustelemiseksi sekä hankintaprosessin hoitamiseksi aluksesta tarvitaan alustava projektisuunnitelma. Työssä yhteistyökumppanina on Suomen meripelastusseura. Tavoitteena on saada yhteistyöhön mukaan myös Merenkulkulaitos ja rajaviranomaiset. Hankkeen vaikutukset ja tulokset Hankkeessa vahvistetaan tutkimusta ja koulutusta talvimerenkulkuun liittyen. Hankkeen välittömänä vaikutuksena on yhteistyöverkoston luominen ja yhteistyön lisääminen Kaakkois-Suomen ja Venäjän välillä korkeatasoisen merenkulun turvallisuuden tutkimuksen ja koulutuksen osalta. Hankkeen aikana järjestetään kaksi Merikotka-seminaaria ja yksi korkeatasoinen kansainvälinen talvimerenkulun seminaari mm. viranomaisille ja alan yrityksille. Merikotka- seminaareissa käsitellään ajankohtaisia meriturvallisuuden ja liikenteen kysymyksiä ja esitellään MS GOF -hankkeen ja muiden hankkeiden tuloksia. Hankkeen päättyessä on kehitetty opetuspaketteja ja kursseja merenkulun toimijoille sekä Suomessa että ulkomailla, jotta laivojen operatiivinen henkilökunnan osaamistaso näiden erityisolosuhteiden suhteen paranee. Koulutus suunnataan laajalle alueelle alan toimijoiden kesken Suomessa, Venäjällä ja Euroopassa. Merenkulun turvallisuutta edistäviä koulutuspaketteja tullaan markkinoimaan ja tarjoamaan sidosryhmille jatkossakin Merikotka-tutkimuskeskuksen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeessa kehitettävää osaamista ja koulutusta tullaan hyödyntämään Merikotkatutkimuskeskuksen toimintaan liittyvässä suunnitellussa valtakunnallisessa merenkulkualan maisterikoulutusohjelmassa sekä merenkulkualan ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa. Tavoitteena on käynnistää hankkeen yhteistyöorganisaatioiden kesken opiskelija- ja tutkijavaihto, joka tulee jatkumaan hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen pitkäaikaisina vaikutuksina on ympäristöturvallisuuden paraneminen Suomenlahdella merenkulun turvallisuuden ja talvimerenkulun tietouden ja osaamisen kasvun myötä. Merenkulun turvallisuuden tutkimus ja koulutus vaikuttaa positiivisesti osallistuvien alueiden kestävään kehitykseen. Tiedottaminen Hankkeesta ja sen etenemisestä tiedotetaan lehdistötiedottein, haastatteluin, esitteiden välityksellä sekä Merikotka-tutkimuskeskuksen internet-sivuilla. Hankkeen tuloksista tiedotetaan merenkulkuun ja merenkulun turvallisuuteen liittyvien alojen toimijoille ja viranomaisille suunnatuissa seminaareissa. Tulokset julkaistaan tieteellisissä julkaisusarjoissa, lehtiartikkeleina sekä loppuraporttina. Tiedotuksesta vastaavat tutkijat omien aihepiiriensä osalta sekä projektikoordinaattori. 5(8)
Hankkeen hallinto ja talous Hanke alkaa 1.1.2006 ja päättyy 31.12.2007 Hankkeen koordinaattorina toimii Jouni Lappalainen, toiminnanjohtaja Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, Merikotka ry. puh. (05) 234 4227 jouni.lappalainen@merikotka.fi Yhteyshenkilöhän hallinnoijan (Kotkan kaupungin) puolesta toimii Eila Lailavuo, yhteyspäällikkö, Kotkan kaupunki puh. (05) 234 4266 eila.lailavuo@kotka.fi Tehtävänjako: Kotkan kaupunki on hakija ja vastaa hankkeen koordinoinnista ja taloushallinnosta mukaan lukien raportointi ja maksatushakemukset. Kotkan kaupungilla on päävastuu toimenpiteiden toteuttamisesta. Kotkan kaupunki teettää hankkeen koordinoinnin ja pääosan hallinnoinnista ostopalveluna Merikotka ry:llä. Hanketta ohjaa asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, jossa on edustettuina yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden edustajia. Lisäksi työpaketeille perustetaan erillisiä kunkin aihepiirin asiantuntijoista koostuvia hankeryhmiä, jotka ohjaavat eri osioiden toimintaa. Hankeryhmät kokoontuvat 2-3 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Teknillinen korkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu vastaavat omista osioistaan hankesuunnitelmassa niiden perusteella tehtävien sopimusten mukaisesti. Partnerit: Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat: Teknillinen korkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Suomen meripelastusseura Pietarin yrityskontaktikeskus BIZKON Admiral Makarov State Maritime Academy St. Petersburg State Marine Technical University Hankkeen aikataulu Hanke alkaa 1.1.2006 ja päättyy 31.12.2007 Hankkeen kokonaisbudjetti on 377 195 euroa projektin ajalle 1.1.2006-31.12.2007. 6(8)
KUSTANNUSARVIO MS GOF 2006 2007 YHTEENSÄ MENOT 1. Aineet, tarvikkeet, tstokulut 2. Palkka- ja henkilöstökulut 3. Matkakulut 4. Vuokrat 5. Koneiden ja laitteiden hankinnat 6. Ostopalvelut 7. Laskennalliset kulut, täytä myös er. liite 8. Muut kulut NETTOMENOT YHTEENSÄ 202545 156650 359195 13000 5000 18000 215545 161650 377195 RAHOITUSSUUNNITELMA MS GOF 2006 2007 YHTEENSÄ 1. Oma rahoitus 45 665 25 495 71 160 2. EU-rahoitus/EAKR 72 206 54 153 126 358 3. Kansallinen rahoitus 78 674 59 002 137 676 4. Muu julkinen rahoitus 10 000 10 000 5. Yksityinen rahoitus 6 000 8 000 14 000 6. Laskennallinen rahoitus 13 000 5 000 18 000 KOKONAISRAHOITUS 215 545 161 650 377 195 Kustannusarvion lisätiedot: MS GOF 6. Ostopalvelut MS GOF -hankkeen hallinnoija on Kotkan kaupunki, mutta hanke toteutetaan yhteistyöorganisaatioiden toimesta (Merikotka ry, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Suomen meripelastusseura). Tämän vuoksi kaikki hankkeen kustannukset on kirjattu ostopalveluiden ryhmään. Ostopalveluihin on sisällytetty hankkeessa toimivien eri organisaatioihin kuuluvien henkilöiden palkka-, toimisto-, vuokra- ja matkakustannukset, koneiden ja laitteiden hankinta sekä muut kulut, kuten käännösten ja tulkkauksen kulut sekä kirjanpito ja tilintarkastus hankkeen päättyessä. Ostopalveluihin on sisällytetty hankkeen kannalta olennaiset asiantuntijapalveluiden ja koetilojenja laitteiden käytön kustannukset ja alihankintana toteutettavan työpaketin (WP 3) kustannukset. Samoin kustannuksiin on sisällytetty tiedottamisesta, markkinoinnista ja seminaarien järjestämisestä aiheutuvat kulut. Toimistokustannukset muodostuvat puhelin- ja ATK-maksuista, kopioinnista ja tulostuksesta ja toimistotarvikkeista. Arvioinnissa on käytetty laskentaperusteena puhelin- ja ATK-maksujen osalta 80 /kk henkilöä kohden ja toimistotarvikkeisiin, kopiointiin, tulostukseen 40 /hlö/kk. Myös mahdollisista tiedonhauista maksullisista tietokannoista aiheutuvat kulut on sisällytetty kustannusarvioon. 7(8)
Vuokrakustannusten laskelmat on tehty sen mukaan, toimiiko hankkeessa toimiva henkilö Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Merenkulun toimipisteessä, Teknillisen korkeakoulun laivalaboratoriossa vai Merikotka ry:n tiloissa Kotkassa. Henkilöstökuluihin sisältyy koordinaattorin (7kk koko hankkeelle), projektiassistentin (11kk koko hankkeelle), tutkijoiden (13kk koko hankkeelle), tutkimusapulaisen (16 kk koko hankkeelle), asiantuntijan (12kk koko hankkeelle) ja koulutussuunnittelijan (8kk koko hankkeelle) palkat. Palkkataso noudattaa kunkin organisaation käytäntöjä. Matkakuluihin sisältyvät tutkijoiden, asiantuntijan, koulutussuunnittelijan, koordinaattorin ja assistentin kotimaassa tapahtuvat matkat liittyen selvityksiin, asiantuntijatapaamisiin ja -apuun ja hankkeen koordinointiin liittyvien matkojen päivärahat, matka-, majoitus- ja mahdolliset muut kulut. Lisäksi matkakuluihin sisältyy em. henkilöiden toimintaan hankkeen kannalta tarpeelliset ulkomaanmatkojen kulut. Kustannusarviossa on esitetty 4 uuden kannettavan tietokoneen hankintaa hankkeessa toimivien henkilöiden käyttöön. Muihin kustannuksiin on sisällytetty Suomessa pidettävien ohjaus- ja työryhmäkokousten järjestämisestä aiheutuvat kulut, joihin voivat tarpeen mukaan osallistua hankkeen venäläiset partnerit. Samoin kustannuksiin on sisällytetty seminaarien järjestämisestä aiheutuvat kulut. 8(8)