IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI IMURUOPPAUKSEN JÄLKEINEN VEDENLAADUN TARKKAILU GALLTRÄSK-JÄRVESSÄ Vuosiyhteenveto 2014 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.6.2015 P11644P001

Vuosiyhteenveto 2014 1 (28) Kari Kamppi 11.6.2015 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 2 2 Tarkkailun peruste... 2 3 Tarkkailuohjelma... 3 4 Vesikasvitutkimus... 3 5 Gallträskin ja vesistöalueen perustiedot... 3 6 Ruoppaustiedot... 4 7 Näytteenotto ja tutkimuslaboratorio... 4 8 Tulokset vuonna 2014... 4 VIITTEET... 7 LIITTEET... 7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto 2014 2 (7) Kauniaisten kaupunki 11.6.2015 Gallträskin veden laadun tarkkailu KAUNIAISTEN KAUPUNKI GALLTRÄSK-JÄRVI IMURUOPPAUKSEEN LIITTYVÄ VEDEN LAADUN JÄLKITARKKAILU VUOSIYHTEENVETO 2014 1 Tiivistelmä Gallträskiä imuruopattiin vuosina 2006-2007 ja 2009-2011. Tarkkailun perusteella imuruoppauksen vaikutukset järven veden laatuun olivat varsin pieniä, eikä veden laatu ole suuremmin muuttunut ruoppauksen lopettamisen jälkeen. Poikkeuksena on klorofyllipitoisuus, joka oli korkeampi ruoppausvuosina. Tulokset 2014 Vuonna 2014 veden laatu oli pitkälti edellisvuosien kaltainen. Happitilanne oli hyvä, paitsi heinäkuussa puropisteellä tyydyttävä-välttävä (4,1 mg/l). Metallipitoisuudet olivat pääosin pieniä tai järvivesille tavallisia. Kasviplanktonin ekologista tilaa kuvaava TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien %-osuus olivat erinomaisella tasolla. Kasviplanktonin biomassa ja klorofyllin ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat erinomaista tai hyvää tasoa ja kokonaistyppi hyvää tai tyydyttävää tasoa. Tulokset 2003-2014 2 Tarkkailun peruste Pitkäaikaisessa tarkastelussa havaitaan, että sähkönjohtokyky on vähän laskenut tarkkailun alun (2003) tasosta. Muutossuunta ei liity ruoppauksiin vaan mahdollisesti hydrologiaan ja valuma-alueeseen. Talven happitilanne on ollut 2010-2013 heikompi kuin tarkkailun ensimmäisinä vuosina 2006-2009. Syynä voivat olla sääolot. Kokonaisfosforissa ja kokonaistypessä on 2003-2014 ollut joitakin lyhyempiaikaisia (suuruusluokkaa 1 v) nousevia sekä laskevia suuntauksia, mutta ei pitkäaikaista kehityssuuntaa. Kasviplanktonin määrää kuvaavassa klorofyllipitoisuuksissa havaittiin vahvaa nousua vuonna 2008. Viime vuosina klorofyllipitoisuudet ovat laskeneet ja pitoisuudet olivat 2013-2014 lähellä seurantajakson alkuvuosia (2003-2007). Voimakas klorofyllipitoisuuksien nousu ajoittui ensimmäisten ruoppausvuosien jälkeiseen aikaan, joten ruoppauksen vaikutus on klorofyllin kohdalla mahdollinen. Klorofylliin vaikuttavat myös sääolot, ja vaihtelua voi esiintyä myös ilman selkeää ihmisperäistä vaikutusta. Kasviplanktonin biomassassa on ollut melko suurta vaihtelua vuosien välillä. Kahtena viimeisimpänä vuonna (2013-2014) biomassa on ollut pieni. Ruoppausvuosina sameus ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuosina ennen ja jälkeen ruoppausta, mutta vaikutus on ollut varsin pieni. Metalleissa ei näy pitkäaikaisia kehityssuuntia. Tarkkailun peruste 31.12.2014 saakka Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 29.1.2009 antamalla lupapäätöksellä Nro 3/2009/2 (Dnro LSY-2008-Y33) on myönnetty lupa järven ruoppaukseen ja ruoppausmassojen kuivattamiseen geotuubeissa. Päätöstä on muutettu Etelä-Suomen aluehallin-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto 2014 3 (7) Kauniaisten kaupunki 11.6.2015 Gallträskin veden laadun tarkkailu 3 Tarkkailuohjelma 4 Vesikasvitutkimus toviraston 14.10.2010 päivätyllä päätöksellä Nro 175/2010/4 (Dnro ESA- VI/346/04.09/2010). Tarkkailun osalta on voimassa 14.10.2010 päivätyn muutospäätöksen määräys nro 15, jonka mukaisesti Kauniaisten kaupungin on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia järvessä ja purkuojassa tarkkaillaan hakemuksen liitteenä toimitetun suunnitelman mukaisesti ja lupamääräyksessä täydennetyllä tavalla. Tarkkailuohjelmaan sisältyy jälkitarkkailu, joka sisältää kasvillisuusinventoinnit ja kasviplanktontutkimukset, jotka toistetaan viimeksi kolmen vuoden kuluttua ruoppausten jälkeisestä kesästä eli vuonna 2014. Vuoden 2012 alussa Uudenmaan ely-keskuksen (Heidi Åkerla) kanssa on sovittu, että myös vedenlaadun tarkkailua jatketaan toistaiseksi 3 kertaa vuodessa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 14.10.2010 päivätyn muutospäätöksen asettama tarkkailuvelvollisuus loppui vuoden 2014 lopussa. Tarkkailun peruste 1.1.2015 alkaen Tarkkailu on vapaaehtoista vuoden 2015 alusta alkaen. Tarkkailuohjelma 31.12.2014 saakka Tarkkailuohjelma on esitetty ympäristölupahakemuksen kuuluneen 5.2.2008 päivätyn dokumentin Suunnitelmaselostus vesilupahakemukseen kohdassa 8.4., ja ohjelmaa on täydennetty edellä kohdassa 2 mainitun 14.10.2010 päivätyn Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvan muutospäätöksen lupamääräyksessä nro 15. Tarkkailuohjelma 1.1.2015 alkaen Vapaaehtoista tarkkailua tehdään FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n 26.6.2014 laatiman tarkkailuohjelman mukaan. Vesikasvitutkimus tehtiin vuonna 2014. Vesikasvitutkimuksen tulokset esitetään erillisessä raportissa. 5 Gallträskin ja vesistöalueen perustiedot Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut noin 7200 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria (0,117 km 2 ) ja keskisyvyys noin 1,0 metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 105 hehtaarin (1,05 km 2 ) suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella 115 000 m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen. Espoonjoki laskee Suomenlahteen Espoonlahden pohjukassa. Suomen vesistöalueluokituksessa Espoonjoen vesistöalueen numero on 81.055 (Ekholm 1993). FCG on tarkkaillut Gallträskin veden laatua vuodesta 2006 alkaen järven imuruoppaukseen liittyen. Ennen tätä ajanjaksoa on järvestä otettu vesinäytteitä vuosina 2002 ja 2003 liittyen järven perustilan selvittämiseen sekä kunnostuksen suunnitteluun.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto 2014 4 (7) Kauniaisten kaupunki 11.6.2015 Gallträskin veden laadun tarkkailu 6 Ruoppaustiedot Järven keskiosaa imuruopattiin aikavälillä 2006-2011 (Taulukko 1). Ruoppausalue oli järven keskiosassa. Ruoppausmassojen kuivauksessa käytetyt geotuubit sijaisivat järven koillisosassa lähellä rantaa. Taulukko 1. Gallträskin imuruoppausten ajankohdat ja ruopatun lietteen määrä. Vuosi Tarkka ajankohta m 3 2011 5.5-24.5.2011 4500-5500 2010 28.10. 10.12.2010 4000-5000 2009 29.4. 29.5.2009 14.10. 7.12.2009 8500 8000-8500 2008 ei ruoppausta 0 2006-2007 1-9.10.2007 ja 8-26.10.2006 1500-2000 Yhteensä n. 26 000 7 Näytteenotto ja tutkimuslaboratoriot Näytteet otti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Näytteenottoalueita on kaksi: ruoppausalue (V101) ja luusua 1 (V102). Ruoppausalueella kokonaissyvyys vaihteli 1,5-2 m ja luusuan lähettyvillä kokonaissyvyys oli 1 metri. Lisäksi näytteitä on otettu järven koillispuoleisesta purkuojasta (V103). Näytteenottopisteiden sijainti on esitetty liitekartassa. Vesinäytteet tutki Karkkilassa sijaitseva Novalab Oy. Novalab on FINAS akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T071, joka täyttää standardin ISO/IEC 17025 vaatimukset. Laboratorion pätevyysalueen kuvaus on esitetty FINAS akkreditointipalvelujen www-sivuilla (www.finas.fi > akkreditoidut toimielimet > testauslaboratoriot > hakusana: T071 > hae > scope/etusivu). Kasviplanktonin määritykset teki NabLabs Oy (aik. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica). 8 Tarkkailun tulokset Vuosi 2014 Vesinäytteiden tulokset vuodelta 2014 löytyvät taulukoituina liitteestä. Aistinvaraisesti vesi oli kirkasta tai vähän sameaa, lievästi-kohtalaisesti kellertävää tai ruskeaa ja hajutonta, poikkeuksena purkuojan vesi, joka oli helmikuussa kohtalaisen sameaa. Helmikuussa jään paksuus oli järvessä 20 cm ja oja oli jäätön. Avovesiaikana näkösyvyys oli järven keskiosassa (piste 4) 1,0-1,6 m. Puron virtaamahavainnot: helmikuussa virtasi (ei tarkempaa arviota virtaamasta), heinäkuussa ei virtausta, lokakuussa oli virtausta jonka suuruudeksi arvioitiin 2 m leveän pohjapadon veden korkeuden (1 cm) avulla 4 l/s. Happitilanne oli järvessä hyvä (6,2-9,1 mg/l) ja talvella selvästi kahta edellisvuotta parempi. Heinäkuussa puropisteellä happea oli tyydyttävästi tai välttävästi (4,1 mg/l). Avovesiaikana ph oli vähän kohonnut (7,2-7,5) todennäköisesti levätuotantoon liittyen. Kemiallinen hapenkulutus ja väriluku olivat kohtalaisesti humuspitoisten järvien tasoa. Sameus oli kiintoainepitoisuus olivat melko pieniä. 1 Luusua tarkoittaa järvessä kohtaa, josta lasku-uoma alkaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto 2014 5 (7) Kauniaisten kaupunki 11.6.2015 Gallträskin veden laadun tarkkailu Kokonaisfosfori- ja klorofyllipitoisuudet olivat järvipisteillä lievästi rehevän järven tasoa. Metallipitoisuudet olivat pieniä tai järvivesille tavallisia seuraavin poikkeuksin: Kuparipitoisuudet (n. 3 µg/l) olivat helmikuussa hieman luonnonvesien perustasoa korkeammalla. Gallträskille havaitut kuparipitoisuudet olivat kuitenkin tavallisia. Sinkkipitoisuudet 44-47 µg/l olivat helmikuussa jonkin verran luonnonvesien perustasoa sekä Gallträskin perustasoa korkeampia. Järven ekologinen ja kemiallinen tila v. 2014 Kasviplanktonin biomassa ja klorofylli-a:n ja kokonaisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet olivat kasvukaudella edellisvuosien vaihteluvälin sisällä. Kasviplanktonin ekologista tilaa kuvaava TPI-indeksi ja haitallisten sinilevien %-osuus olivat erinomaisella tasolla. Kasviplanktonin biomassa ja klorofyllin ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat erinomaista tai hyvää tasoa ja kokonaistyppi hyvää tai tyydyttävää tasoa. Tarkkailun tulosten suuruusluokan havainnollistamiseksi mitattuja pitoisuuksia on taulukossa (Taulukko 2) esitetty rinnakkain luokittelurajojen kanssa. Tässä vuosiyhteenvetoraportissa ei virallisesti luokitella Gallträskin ekologista tai fysikaalis-kemiallista tilaa (virallinen luokittaminen kuuluu ympäristöhallinnon tehtäviin).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto 2014 6 (7) Kauniaisten kaupunki 11.6.2015 Gallträskin veden laadun tarkkailu Taulukko 2. Gallträskissä kasvukaudella havaittujen pitoisuuksien vertailu vesistöjen ekologisen ja fysikaalis-kemiallisen luokituksen raja-arvoihin. Luokitusten lähdeviite: Aroviita ym. 2012. Vuosi Näy Kasviplanktonin Kasviplanktonin Haitallisten sini- Klorofylli-a Kokonaisfosfori Kokonaistyppi te- TPI-indeksi biomassa levien osuus keskiarvo 0-2 m 0-2 m piste biomassasta kesäsyyskuu keskiarvo kesäsyyskuu keskiarvo kesäsyyskuu Indeksrajatkara- Luokka- mg/l Luok- % Luokkarajatrajatrajat* µg/l Luokka- µg/l Luokka- µg/l Luokkarajatjat* 2014 3 4-1,3-1,6 1,3 0,8 2013-1,3.. 0,9.. -1,5 1,1 2012 ** 5,3 5,5 2011 ** 0,9.. 1,3 2010 ** 1,4.. 1,5 2008 3 ** 17 4 3,9 Erinom. <+0,5 Hyvä +0,5.. +1,1 Tyyd. +1,1.. +2,0 Välttävä +2,0.. +2,5 Erinom. <1,3 Hyvä 1,3-2,5 Tyyd. 2,5-5 Välttävä 5-10 Huono >10 0,4 0,0 10 9,5 26 21 740 770 0,1.. 11,5 26 675 0,5 ** 7 33 850 ** 15 27 830 ** 23 25 750 ** Erinom. <5 Hyvä 5-20 Tyyd. 20-40 Välttävä 40-70 Huono >70 Erinom. <12 Hyvä 12-20 Tyyd. 20-40 Vältt. 40-60 Huono >60 Erinom. <25 Hyvä 25-40 Tyyd. 40-65 Välttävä 65-100 Huono >100 Erinom. <600 Hyvä 600-750 Tyyd. 750-1100 Välttävä 1100-1800 Huono >1800 Huono >+2,5 *) Vedenlaatumuuttujien luokkarajoina on tässä epävirallisesti käytetty järvityypin Mh (matala humusjärvi) rajoja. Järvityyppi on oletus, koska Gallträskille ei ole olemassa ympäristöhallinnon tekemää virallista järvityypin määrittelyä. **) Kasviplanktonin TPI-indeksin ja haitallisten sinilevien %-osuuden määritys alkoi vuonna 2013. ) Vuosien 2008-2013 tulokset on esitetty keskiarvona tai vaihteluvälinä pisteiltä 3 ja 4. Pitkäaikainen (2003-2014) veden laadun kehitys Sähkönjohtokyky on vähän laskenut tarkkailun alun (2003) tasosta. Muutossuunta ei liity ruoppauksiin vaan mahdollisesti hydrologiaan ja valuma-alueeseen. Talven happitilanne on ollut 2010-2013 heikompi kuin 2006-2009. Syynä voivat olla sääolot. Kokonaisfosforissa ja kokonaistypessä on 2003-2014 ollut joitakin lyhyempiaikaisia (suuruusluokkaa 1 v) nousevia sekä laskevia suuntauksia, mutta ei pitkäaikaista kehityssuuntaa. Klorofyllipitoisuuksissa havaittiin vahvaa nousua vuonna 2008. Vuosina 2003-2007 klorofyllin perustaso oli 5-10 µg/l ja v. 2008-2009 noin 10-50 µg/l. Myöhemmin pitoisuudet ovat laskeneet ja olivat 2013-2014 noin 5-15 µg/l. Voimakas pitoisuuksien nousu ajoittui ensimmäisten ruoppausvuosien jälkeiseen aikaan, joten ruoppauksen vaikutus

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vuosiyhteenveto 2014 7 (7) Kauniaisten kaupunki 11.6.2015 Gallträskin veden laadun tarkkailu on klorofyllin kohdalla mahdollinen. Klorofylliin vaikuttavat myös sääolot, ja vaihtelua voi esiintyä myös ilman selkeää ihmisperäistä vaikutusta. Kasviplanktonin biomassassa on ollut melko suurta vaihtelua vuosien välillä. Kahtena viimeisimpänä vuonna (2013-2014) biomassa on ollut pieni. Ruoppausvuosina sameus ja kiintoainepitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuosina ennen ja jälkeen ruoppausta, mutta vaikutus on ollut varsin pieni. Metalleissa ei näy pitkäaikaisia kehityssuuntia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Laatinut: Kari Kamppi limnologi, MMK VIITTEET Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S-M., Kauppila, P., Antton Keto, Minna Kuoppala, Kati Manni, Jaakko Mannio, Sari Mitikka, Mikko Olin, Jens Perus, Ansa Pilke, Martti Rask, Juha Riihimäki, Ari Ruuskanen, Katri Siimes, Tapio Sutela, Teppo Vehanen ja Kari-Matti Vuori. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. 146 s. - Ympäristöhallinnon ohjeita nro 7/2012. Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisija, sarja A, nro 126. LIITTEET Liite 1. Näytepistekartta Liite 2. Vesianalyysitulokset 2014 Liite 3. Kasviplanktontulokset 2014: lajisto ja biomassat Liite 4. Kasviplanktontulokset 2014: yhteenveto luokittain Liite 5. Kasviplanktontulokset 2014: indeksit ja lajien (taksonien) lukumäärät Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina Liite 7. Novalab Oy:n analyysimenetelmät Liite 8. Sää ja hydrologiset olot

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 1. Näytepistekartta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (2) Liite 2. Vesianalyysitulokset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2 (2) Liite 2. Vesianalyysitulokset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (3) Liite 3. Kasviplanktontulokset 2014: lajisto ja biomassat Gallträsk keskiosa 4 28.7.2014 Biomassa (µg/l) Biomassa %- osuus Hiilisisältö (µg/l) Laji Kpl/l Nostocophyceae Aphanocapsa spp. 6665 0.11 0.01 0.024 Chroococcus turgidus 67 1.15 0.14 0.143 Snowella septentrionalis 5421 1.72 0.21 0.333 Cryptophyceae Cryptomonas spp. 266600 132.59 16.50 19.558 Rhodomonas lacustris 386570 35.43 4.41 5.805 Dinophyceae Gymnodinium spp. 393235 73.49 9.14 11.532 Peridinium umbonatum 26660 31.91 3.97 4.474 Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp. 513205 5.10 0.63 0.956 Chrysophyceae Chrysophyceae 66650 2.20 0.27 0.384 Chrysococcus cordiformis 6665 1.37 0.17 0.213 Chrysococcus ornatus 13330 6.69 0.83 0.989 Chrysococcus spp. 133300 42.39 5.27 6.358 Dinobryon acuminatum 13330 1.56 0.19 0.252 Dinobryon bavaricum 1668 0.38 0.05 0.059 Kephyrion ovale 19995 0.84 0.10 0.144 Kephyrion skujae 59985 2.34 0.29 0.404 Spiniferomonas spp. 6665 1.20 0.15 0.189 Pseudopedinella spp. 1239690 187.33 23.31 29.095 Diatomophyceae Synedra spp. 834 0.23 0.03 0.023 Tabellaria flocculosa 417 0.52 0.06 0.039 Tribophyceae Goniochloris smithii 417 2.63 0.33 0.333 Euglenophyceae Euglena subehrenbergii 134 1.79 0.22 0.216 Phacus curvicauda 417 2.03 0.25 0.262 Trachelomonas spp. 6665 18.66 2.32 2.486 Charophyceae Cosmarium bioculatum 6665 6.17 0.77 0.878 Staurastrum spp. 834 0.77 0.10 0.109 Teilingia granulata 59985 14.34 1.78 2.217 Chlorophyceae Botryococcus spp. 5004 17.06 2.12 2.815 Crucigeniella pulchra 26660 1.71 0.21 0.311 Crucigeniella truncata 6665 1.39 0.17 0.236 Desmodesmus armatus v. armatus 66650 23.49 2.92 3.741 Desmodesmus maximus 834 1.70 0.21 0.240 Didymocystis spp. 26660 0.67 0.08 0.123 Kirchneriella lunaris 10008 1.33 0.17 0.213 Monoraphidium contortum 6665 0.13 0.02 0.024 Monoraphidium convolutum 6665 0.71 0.09 0.116 Monoraphidium minutum 66650 6.13 0.76 1.005 Nephrochlamys spp. 6665 0.35 0.04 0.064 Oocystis spp. 226610 17.22 2.14 2.815 Pediastrum duplex 7089 40.13 4.99 5.052 Pediastrum privum 19995 9.04 1.12 1.345 Scenedesmus acuminatus v. tetradesmoides 13330 2.89 0.36 0.490

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2 (3) Liite 3. Kasviplanktontulokset 2014: lajisto ja biomassat Gallträsk keskiosa 4 28.7.2014 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %- osuus Hiilisisältö (µg/l) Scenedesmus disciformis 6665 8.40 1.04 1.333 Selenastrum gracile 4288 0.32 0.04 0.053 Tetrachlorella alternans 6665 6.03 0.75 0.935 Tetraëdron caudatum 19995 7.59 0.94 1.133 Westella botryoides 46655 19.04 2.37 3.101 Willea vilhelmii 4170 2.09 0.26 0.337 Choricystis spp. 93310 1.21 0.15 0.224 Monads and flagellates Flagellate biflagella 99975 13.16 1.64 2.096 Monad 559860 38.52 4.79 6.084 Katablepharis ovalis 66650 8.46 1.05 1.360 Gallträsk koillisosa 3 28.7.2014 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %- osuus Hiilisisältö (µg/l) Nostocophyceae Aphanocapsa spp. 7406 0.12 0.01 0.027 Aphanothece minutissima 29624 0.94 0.07 0.209 Aphanothece spp. 817 0.04 0.00 0.009 Chroococcus microscopicus 7406 0.12 0.01 0.028 Chroococcus turgidus 5719 23.95 1.84 3.244 Microcystis spp. 4902 3.47 0.27 0.637 Snowella septentrionalis 9804 3.12 0.24 0.602 Woronichinia naegeliana 817 2.02 0.16 0.351 Cryptophyceae Cryptomonas spp. 377706 208.76 16.06 30.590 Rhodomonas lacustris 44436 4.53 0.35 0.738 Dinophyceae Gymnodinium spp. 22218 11.28 0.87 1.654 Peridinium spp. 140714 167.31 12.87 23.403 Peridinium umbonatum 170338 223.87 17.23 31.102 Prymnesiophyceae Chrysochromulina spp. 266616 2.64 0.20 0.494 Chrysophyceae Chrysophyceae 22218 0.73 0.06 0.128 Chrysococcus cordiformis 7406 1.52 0.12 0.237 Chrysococcus spp. 207368 65.94 5.07 9.892 Dinobryon bavaricum 532 0.12 0.01 0.019 Dinobryon crenulatum 7406 3.04 0.23 0.454 Dinobryon spp. 7406 1.46 0.11 0.228 Kephyrion skujae 37030 1.44 0.11 0.250 Pseudopedinella spp. 925750 187.89 14.46 28.877 Synurophyceae Mallomonas spp. 14812 4.96 0.38 0.752 Diatomophyceae Asterionella formosa 817 0.90 0.07 0.069

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 3 (3) Liite 3. Kasviplanktontulokset 2014: lajisto ja biomassat Gallträsk koillisosa 3 28.7.2014 Laji Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %- osuus Hiilisisältö (µg/l) Entomoneis spp. 133 3.84 0.30 0.159 Synedra spp. 3268 0.92 0.07 0.091 Tabellaria flocculosa 2451 3.06 0.24 0.229 Tribophyceae Centritractus belonophorus 7406 3.14 0.24 0.469 Goniochloris smithii 14812 93.40 7.19 11.831 Ophiocytium capitatum 2451 5.66 0.44 0.762 Tetraëdriella jovetii 7406 1.84 0.14 0.285 Raphidophyceae Gonyostomum latum 7406 12.56 0.97 1.724 Euglenophyceae Euglena spp. 7406 21.77 1.68 2.890 Phacus caudatus 3268 4.77 0.37 0.661 Phacus curvicauda 133 0.65 0.05 0.083 Prasinophyceae Monomastix spp. 7406 0.23 0.02 0.040 Charophyceae Staurastrum spp. 3268 1.70 0.13 0.246 Teilingia granulata 37030 8.85 0.68 1.369 Chlorophyceae Botryococcus spp. 6536 30.51 2.35 5.010 Coelastrum astroideum 7406 11.32 0.87 1.819 Coelastrum sphaericum 7406 21.27 1.64 3.348 Crucigeniella truncata 44436 9.29 0.71 1.576 Desmodesmus armatus v. armatus 51842 47.64 3.67 7.295 Desmodesmus maximus 1634 0.79 0.06 0.128 Desmodesmus subspicatus 7406 2.23 0.17 0.370 Didymocystis spp. 37030 0.93 0.07 0.171 Franceia droescheri 7406 3.77 0.29 0.557 Kirchneriella lunaris 22876 3.04 0.23 0.488 Monoraphidium dybowskii 22218 1.86 0.14 0.307 Monoraphidium minutum 59248 5.45 0.42 0.894 Oocystis spp. 185150 10.55 0.81 1.764 Pediastrum duplex 3534 21.25 1.63 2.651 Pediastrum duplex v. gracillimum 1634 8.21 0.63 1.054 Quadrigula pfitzeri 1197 0.50 0.04 0.082 Raphidocelis spp. 7406 0.04 0.00 0.009 Selenastrum gracile 6384 0.48 0.04 0.080 Tetrachlorella alternans 7406 6.70 0.52 1.039 Tetraëdron caudatum 14812 7.41 0.57 1.095 Tetrastrum komarekii 7406 0.74 0.06 0.132 Willea vilhelmii 9804 4.92 0.38 0.792 Choricystis spp. 140714 1.83 0.14 0.338 Monads and flagellates Flagellate biflagella 37030 3.04 0.23 0.501 Monad 192556 13.19 1.02 2.093

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 4. Kasviplanktontulokset 2014: yhteenveto luokittain Gallträsk keskiosa 4 28.7.2014 Luokka Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Nostocophyceae 12153 2.98 0.37 0.50 Cryptophyceae 653170 168.02 20.91 25.36 Dinophyceae 419895 105.40 13.11 16.01 Prymnesiophyceae 513205 5.10 0.63 0.96 Chrysophyceae 1561278 246.29 30.64 38.09 Diatomophyceae 1251 0.75 0.09 0.06 Tribophyceae 417 2.63 0.33 0.33 Euglenophyceae 7216 22.48 2.80 2.96 Charophyceae 67484 21.27 2.65 3.20 Chlorophyceae 677898 168.64 20.98 25.71 Monads and flagellates 659835 51.69 6.43 8.18 Others 66650 8.46 1.05 1.36 Yhteensä 4640452 803.72 100.00 122.72 Gallträsk koillisosa 3 28.7.2014 Luokka Kpl/l Biomassa (µg/l) Biomassa %-osuus Hiilisisältö (µg/l) Nostocophyceae 66495 33.77 2.60 5.11 Cryptophyceae 422142 213.29 16.41 31.33 Dinophyceae 333270 402.46 30.97 56.16 Prymnesiophyceae 266616 2.64 0.20 0.49 Chrysophyceae 1215116 262.14 20.17 40.08 Synurophyceae 14812 4.96 0.38 0.75 Diatomophyceae 6669 8.72 0.67 0.55 Tribophyceae 32075 104.05 8.01 13.35 Raphidophyceae 7406 12.56 0.97 1.72 Euglenophyceae 10807 27.19 2.09 3.63 Prasinophyceae 7406 0.23 0.02 0.04 Charophyceae 40298 10.55 0.81 1.61 Chlorophyceae 660891 200.71 15.45 30.99 Monads and flagellates 229586 16.23 1.25 2.59 Yhteensä 3313589 1299.49 100.00 188.42

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (1) Liite 5. Kasviplanktontulokset 2014: indeksit ja lajien (taksonien) lukumäärät Pvm Kokonais- Taksonit Haitallisten TPI-indeksi biomassa (lajit) sinilevien osuus µg/l lkm % Gallträsk keskiosa 4 28.7.2014 803.72 52 0-1.6563 Gallträsk koillisosa 3 28.7.2014 1299.49 63 0.42-1.3213

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (8) Liite 6. Pitkäaikaisia tuloksia kuvina

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (3) Liite 7. Novalab Oy:n analyysimenetelmät

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 (2) Liite 8. Sää ja hydrologiset olot Hydrologiset olot v. 2014 Pintavedet, Etelä-Suomi Sääolojen erityispiirteitä v. 2014 pintavesille: Pitkän lauhan jakson jälkeen alkaneet kovat pakkaset tammikuussa 2014 jäädyttivät järvet ja aiheuttivat paikoin tulvaongelmia. Helteinen ja kuiva heinäkuu Joulukuussa 2013 alkanut lauha jakso jatkui tammikuulle 2014 sulattaen lumia ja nostaen vedenkorkeuksia ja kasvattaen virtauksia. Äkillinen tammikuun toisella viikolla alkanut kova pakkasjakso jäädytti järvien pinnat ja aiheutti laajalti hyydeongelmia. Helmikuun puolessa välissä alkanut lumien sulaminen nosti virtaamia ja vesipintoja. Jään paksuus ei enää kasvanut helmikuussa maan etelä- ja keskiosassa ja järvien jäät alkoivat heikkenemään jo helmikuun lopulla. Jäät lähtivät järvistä Etelä-Suomessa huhtikuun alkupuolella. Huhtikuusta lähtien pinnankorkeudet olivat laskussa ja virtaamat olivat ajankohtaan nähden pieniä. Toukokuun keskivaiheessa alkaneet sateet nostivat vedenkorkeuksia lähelle ajankohdan keskiarvoja maan etelä- ja keskiosassa. Heinäkuu ja elokuun alkupuolisko oli kuiva ja helteinen, mikä vaikutti myös virtaamiin ja vedenpinnan korkeuksiin. Syyskuu oli vähäsateinen, joka piti vedenkorkeudet pääasiassa laskussa. Lokakuusta lähtien vedenkorkeudet olivat Uudellamaalla lievässä nousussa, ollen vuoden lopussa hyvin lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Pohjavedet, Etelä-Suomi Pohjaveden pinnankorkeudet olivat tammikuussa 2014 noin 10 30 cm keskimääräisen yläpuolella. Tammikuun alun leudot säät nostivat vielä pohjaveden pintoja, mutta kuun loppupuolella ne kääntyivät pakkasten myötä ajankohdalle tyypilliseen laskuun. Helmikuussa pohjaveden pinnankorkeudet olivat keskimääräisen tuntumassa. Aikaisen kevään vuoksi maaliskuussa pohjaveden pinnat olivat paikoin vuodenaikaan nähden korkealla, pinnan korkeudet olivat 20-50 cm yli ajankohdan keskiarvon. Huhtikuussa pohjavedenkorkeudet olivat lähellä ajankohdan keskiarvoa. Johtuen vähälumisesta talvesta ja aikaisesta keväästä maan etelä- ja keskiosissa pohjaveden pinnat olivat toukokuussa 10 30 cm ja kesäkuussa noin 0-15 cm keskiarvoa alempana. Heinäkuussa pohjavesien pinnat olivat monin paikoin 5-30 cm alle keskiarvon. Poikkeuksena alueet, joissa oli satanut paljon alkukesästä. Näissä pohjaveden pinnat olivat 0-15 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Kuivan kesän myötä pohjaveden pinnat laskivat elokuussa keskimääräisen alapuolelle. Pohjaveden pintojen lasku jatkui monin paikoin lokakuuhun saakka, jolloin pinnat lähtivät taas nousuun loppuvuotta kohti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2 (2) Liite 8. Sää ja hydrologiset olot Lämpötila, C, Helsinki-Vantaan lentoasema 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 1981-2010 Tammikuu -7,4-5,9-5,0-5,4-12,4-4,1-0,4-2,5-4,9-1,2-5,0 Helmikuu -0,4-2,8-8,1-11,3-9,1-5,0 0,2-9,6-9,2-5,7-5,7 Maaliskuu 1,5-6,6-0,3-1,8-2,7-1,8-0,6 2,9-6,6-6,3-1,9 Huhtikuu 5,7 2,7 3,8 6,0 4,7 4,5 6,3 5,3 3,8 4,4 4,1 Toukokuu 10,9 13,5 11,3 10,8 11,9 11,6 11,1 11,0 10,7 10,3 10,4 Kesäkuu 13,6 18,1 13,9 17,4 15,1 14,2 14,5 15,8 16,3 14,2 14,6 Heinäkuu 20,4 18,2 18,0 20,9 22,4 17,2 17,3 17,4 19,1 19,2 17,7 Elokuu 17,4 17,3 15,5 16,9 17,7 16,3 14,8 17,4 18,4 16,2 15,8 Syyskuu 12,3 11,9 11,7 12,9 11,5 12,9 9,8 11,0 13,7 12,4 10,7 Lokakuu 5,8 6,6 5,7 7,6 6,0 3,3 8,3 6,4 7,5 7,0 5,6 Marraskuu 2,2 3,5 3,2 4,2-1,7 2,5 2,5 0,0 1,5 3,5 0,4 Joulukuu -1,3 1,3-6,7 2,1-8,9-5,3 0,4 1,5 3,0-3,7-3,2 Vuoden keskiarvo 6,7 6,5 5,3 6,7 4,5 5,5 7,0 6,4 6,1 5,9 5,3 Sademäärä, mm, Helsinki-Vantaan lentoasema 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 1981-2010 Tammikuu 38 36 84 49 22 30 85 100 18 105 54 Helmikuu 28 33 52 22 50 15 60 15 17 18 37 Maaliskuu 27 6 26 16 56 22 46 31 31 7 37 Huhtikuu 13 34 58 23 54 9 42 47 34 18 32 Toukokuu 65 20 49 26 80 30 13 43 42 61 39 Kesäkuu 63 32 100 41 32 77 124 45 28 78 61 Heinäkuu 42 22 67 55 15 102 24 61 4 36 66 Elokuu 119 91 71 86 71 60 82 64 38 161 79 Syyskuu 52 32 150 81 54 37 48 104 24 25 64 Lokakuu 34 77 85 86 29 106 166 74 193 34 82 Marraskuu 37 98 63 27 78 88 105 84 68 82 73 Joulukuu 86 55 63 168 56 57 54 93 60 36 58 Vuoden sadesumma 604 537 878 680 597 633 849 759 558 661 682 Tietojen lähdeviite: Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-lehti (http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-lehti)