Esteetöntä alusta alkaen Ensimmäinen oma pesä Pikaherkkuja yllätysvieraille esteetöntä alusta alkaen ensimmäinen oma pesä V V O : n a s i a k a s l e h t i 4 / 2 0 0 7 Suomen kaksi talvea
pääovi Viihtyisyys luodaan yhdessä VVO:lla on tehty perinteikästä asukasyhteistyötä yli kolmekymmentä vuotta. Yhteistyöllä haluamme lisätä toimintamme läpinäkyvyyttä ja ennen kaikkea luoda viihtyisiä asumisympäristöjä taloihimme. Joulukuussa on valittu uusi asukashallitus ja uudet asukasaktiivit seuraaville kahdelle vuodelle. Onnea ja innostusta asumisen kehittämiseen kaikille valituille! Haluamme panostaa entistä voimakkaammin asukasyhteistyön toiminnan sisällön monipuolistamiseen ja uudistamiseen tässä asukashallituksella on keskeinen rooli. Asukashallituksen tehtävänä on valtakunnallisena yhteistyöfoorumina vaihtaa kokemuksia ja käsitellä sekä tehdä aloitteita asukasyhteistyön ja VVO:n toimintatapojen kehittämiseksi. Asukashallituksen kautta ihmiset eri puolilta Suomea voivat vaihtaa kokemuksia ja tuoda julki hyviä käytäntöjään ja kehitysehdotuksia parempaan asumiseen. Seuraavassa Asukas-lehdessä esitellään uusi asukashallitus ja avataan yhteistyöfoorumin toimintaa. Vapaaehtoisen toiminnan kantavana ideana on luoda yhteisvoimin viihtyisä asuinympäristö. Talo, jossa on asuntoja on vain kiinteistö asukkaat luovat siitä omanlaisensa yhteisön. Kiitän lämpimästi edellistä asukashallitusta aktiivisesta työstä. ISSN 1456-0569 Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168/PL 40 00301 Helsinki puhelin 020 508 3300 faksi 020 508 3290, www.vvo.fi Päätoimittaja Marketta Vehkametsä p. 020 508 3733 marketta.vehkametsa@vvo.fi toimituspäällikkö Pia Kuorikoski p. 020 508 3216 pia.kuorikoski@vvo.fi toimitussihteeri Sari Sivonen p. 020 508 3237 sari.sivonen@vvo.fi Ulkoasu Minna Ruusinen / Miks ei! Oy Ilmoitusaineistot minna.ruusinen@pp.inet.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Joensuu Painotuote Toivotan kaikkien VVO:laisten puolesta hyvää joulua ja onnellista vuotta 2008! 30. vuosikerta. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy 13.3.2008. Lehden painosmäärä on 48 500 kpl. Olli Salakka toimitusjohtaja lasse keltto 2 a s u k a s www.vvo.fi
sisältö j o u l u k u u 2 0 0 7 17 Nettiopastusta naapuriapuna tuomas pietinen Esteettömyys Turvallista asumista kaikille? s. 6 14-vuotias Ville muutti uuteen asuntoon s. 10 matti salmi tuomas pietinen 20 Pikareseptit yllätysvieraiden varalle 2 Pääovi 4 Tontilla: uutisia VVO:lta 11 Huoltomiehen kuulumisia Helsingistä ja Rovaniemeltä 14 Ensimmäinen oma koti 16 Etupiha: Muista sammuttaa kynttilät! 17 Oman talon tietokonetaituri 18 Nettihaku asukkaan apuna 19 Henry Alénin yllätysvierasvinkit 20 Herkkuja pikana 22 Avainasukkaan sivut 24 Matto vaimentaa, lämmittää ja kaunistaa 26 Ikkuna: pikkukivaa juhlaan ja talveen 28 Asukasposti tuomas pietinen 26 Jouluvalot Ikeasta 11 Helsinki -Rovaniemi; huoltomiehen päivä Kannen kuva: Kuvapörssi a s u k a s
tontilla Seniorikysely palautekanava asumisen kehittämiseen on tehnyt asumistyytyväisyyskyselyn senioriasukkailleen (70+). Kyselyn kautta saadaan pa- VVO lautetta senioriasukkaiden asumisensa nykytilasta, asunnon korjaustarpeista ja tulevista asumistavoitteista. Tiedon avulla VVO kehittää senioriasukkaille tarjoamiaan palveluja. Esimerkiksi esteettömyys- ja turvallisuusongelmia kokeville kysely tarjoaa vaivattoman tavan tilata isännöitsijä kotikäynnille korjaustarpeiden selvittämiseksi. Kyselyyn on vastannut lähes 1 800 asukasta. Vastausprosentti 60 on erittäin hyvä ja osoittaa, että senioriasukkaat ovat kiinnostuneet oman asumisensa kehittämisestä. Kiitos kaikille vastanneille! Yli puolet vastanneista on asunut nykyisessä asunnossaan yli 10 vuotta ja näistä selvä enemmistö yli 20 vuotta. Hyvin tarpeitaan vastaavaksi asumisensa koki 90 prosenttia vastaajista. Vastausten analysointi on käynnissä ja jatkotoimista tehdään suunnitelmat joulukuun loppuun mennessä. Otamme yhteyttä kaikkiin kotikäyntiä halunneisiin sekä niihin, jotka ovat esittäneet yhteydenottopyynnön asunnon vaihtoasiassa helmikuun loppuun mennessä. Huoneistokohtaiset korjaustarpeet toteutetaan erikseen pää- tettävän aikataulun mukaan. Aikataulusta tiedotetaan, kun vastausten analysointi on saatu valmiiksi. Seniorit ovat VVO:lle merkittävä asiakasryhmä, johon kuuluu lähes neljännes asiakkaista. Asumispalvelujen kehittämisen avulla VVO voi parantaa ikäihmisten asumisen laatua ja pidentää asumista tutussa asunnossa ja asuinympäristössä. Lisätietoja: Esa Fagerlund, puhelin 020508 4411. VVO voitti tontinluovutuskilpailun Jyväskylän keskustassa VVO :n kilpailuehdotus Nuovo, voitti Cygnaeuspuiston tontinluovutuskilpailun Jyväskylässä. Kaupungin järjestämän kilpailun ensisijaisena tarkoituksena oli saada kaupungin keskeiselle paikalle Cygnaeuksenpuiston ympärille laadukas asuinrakennuskokonaisuus. Kilpailuehdotuksella on kaksi tavoitetta. Rakennusten ja korttelin ulkonäön ja ilmeen tulee tukea Jyväskylää Alvar Aallon kaupunkina; täydentää tyylikkäästi yliopistoalueen ympäristöä ja ruutukaava-aluetta. Toisena tavoitteena on luoda toimivia, viihtyisiä ja kohtuuhintaisia asuntoja, kertoo alue- ja hankekehityksen johtaja Jari Mäkimattila VVO:lta. Modernit talot on suunniteltu porrastettuina ratkaisuina, joissa osa rakennuksista on neljä ja osa seitsemän kerroksisia. Ajatus porrastuksesta lähti Jyväskylän 4 a s u k a s
RTV:ltä remonttitarvikkeita ja RTV-Yhtymä Oy ovat sopineet yhteistyöstä sisus- VVO tus- ja remonttitarvikkeiden toimittamisesta 1.10.2007 alkaen. RTV kokoaa VVO:lle maalaussetin sekä kaksi sisällöltään erilaista kotipakkia, joissa on huoneiston pintaremontointiin tarkoitettuja tuotteita. Tikkurilan valmistama VVO-Sisustusmaali on myös RTV:n tuotevalikoimassa. Ensi vuoden puolella RTV tulee mukaan toimittajaksi myös VVO:n avainasukasohjelmaan. Kantaasiakkaat voivat tulevaisuudessa ostaa avainasukaskortilla RTV:n valikoimassa olevia tuotteita alennuksella. RTV:n rinnalla VVO:n toisena sopimustoimittajana toimii edelleen Maalarimestarien Oy. Hyvää Joulua jokaiseen kotiin! keskustan lähiympäristöstä. Porrastus myös edesauttaa korttelipihan valon saantia. VVO:n voittaneen ehdotuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ja valaistussuunnittelusta vastasi Vesa Honkonen Architects Ky. Jyväskylän kaupunki varaa tontin voittajalle ja ehdotuksen pohjalta tontille laaditaan asemakaava. Valmis tontti myydään kaavan vahvistuttua voittajalle. Rakennutettavien asuntojen määrä tulee olemaan noin 170. Asuntojen omistusmuoto määräytyy myöhemmin. Jyväskylän kaupunki julisti avoimen laatuun perustuvan tontinluovutuskilpailun purettavan Cygnaeuksen lukion tontista keväällä. Kilpailu käytiin 12.2.- 11.5.2007. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Markku Andersson. VVO-yhtymä Oyj ja Helsingin Energia solmivat yhteistyösopimuksen lopettaa sähkön oman myynnin asiakkailleen. Samalla yhtiö lopettaa VVO-sähkö Oy:n liiketoiminnan. VVO käynnisti neuvottelut merkittävimpien Suomessa VVO toimivien sähkönmyyjien kanssa löytääkseen yhteistyökumppanin, joka pystyy tarjoamaan kilpailukykyisesti ja turvallisesti sähköä lähes 39 000 VVO:n omistamaan vuokra-asuntoon. Merkittävin paino neuvotteluissa annettiin sille, miten hyvin tarjottujen yhteistyömuotojen arvioitiin hyödyttävän asukkaita. VVO valitsi kumppanikseen Helsingin Energian, jonka tuotteet, palvelut ja hinnoittelu ovat olleet pitkällä aikavälillä kilpailukykyiset. Sähkön myynti VVO:n asukkaille jatkuu normaalisti Nykyiset käytössä olevat sähkön yhteismittaukset muutetaan sellaisiksi, että asukkaat voivat halutessaan kilpailuttaa sähköntoimittajansa entistä helpommin myös itse. Mittausmuutokset tehdään vaiheittain vuoden 2008 helmi heinäkuun aikana. Muutostyöt eivät edellytä asukkailta mitään toimenpiteitä. Muutostöistä tiedotetaan asukkaille hyvissä ajoin. VVO suosittelee Helsingin Energian palveluita myös uusille asiakkailleen ja heille tuotetaan yhteistyössä vaivaton sähkösopimusasiointi VVO-kotikeskuksissa. Yhteistyösopimus sisältää myös energiankäytön raportoinnin sekä energiankäytön ja säästöneuvonnan tuottamisen asukkaille. VVO:n asukkailleen tarjoama Sonera Laajakaista -liittymä säilyy edelleen asiakasetuna. Lisätietoja VVO-sähkön palvelunumerosta 020 508 3500. a s u k a s
6 as su uk ak sa s Esteetöntä
asumista? Katsokaa tarkoin omaa asuinympäristöänne ja miettikää onko se sellainen, missä voitte asua turvallisesti elämänne eri vaiheissa, suosittaa Invalidiliiton esteettömyysprojektin asiantuntija, tekniikan lisensiaatti, arkkitehti Kirsti Pesola. teksti: Rauni Koivukangas kuvat: Vastavalo ja Fennopress a s u k a s 7
Kun tulee uusia määräyksiä esimerkiksi energian säästöön tai vaikka äänen eristykseen, niin ne Esteettömyyteen liittyvissä määräyksissä harataan vastaan ihmetellen: minkä takia! (Kirsti Pesola, Invalidiliitto) - Värien avulla voidaan hahmottaa esimerkiksi missä porras alkaa ja loppuu. Asumisen esteettömyys on Kirsti Pesolalle paljolti ajattelutapa. Hän sanoo sisäistäneensä esteettömyysajattelun niin, että se on aina osa suunnittelua. - Esteetön asuinympäristö on turvallinen ja toimiva. Se ei ole keneltäkään pois ja yllättävän moni hyötyy siitä. Joillekin esteettömyys on täysin välttämätöntä, Pesola korostaa. Pesola pyytää ajattelemaan ihmisen elämänkaarta ja sitä, miten kaaren eri vaiheissa toimintakyky muuttuu. Vastasyntynyt on lähes täysin toimintakyvytön, nelikymppinen saattaa tarvita jo silmälaseja ja vanhuksen voimat eivät riitä oven avaamiseen. Asuinympäristön pitäisi joustaa muutoksissa, ei ihmisen. Esteettömän ympäristön suunnittelua ohjaa kaavoitus. Kaavoituksella määritellään tonttitehokkuudet ja alueet, joille asuminen sijoitetaan. Sen jälkeen annettuja määräyksiä on suunnittelussa noudatettava. - Ihmiset arvostavat pientaloasumista ja kun tontit ovat pieniä, se johtaa vääjäämättä siihen, että meillä rakennetaan kaksi- tai kolmikerroksisia pientaloja. Se ei ole huono asia, kunhan tiedetään, miten huomioidaan esteetön liikkuminen niin lastenvaunujen kuin pyörätuolin kanssa. On hyvä suunnitella hissinpaikka jo valmiiksi, jos asukas sitä jossain elämänkaarensa vaiheessa tarvitsee. www.esteeton.fi 8 a s u k a s
siirtyvät suunnitelmiin joutuisasti. - Esteetön asuinympäristö on turvallinen ja toimiva. Se ei ole keneltäkään pois ja yllättävän moni hyötyy siitä. (Kirsti Pesola) Miten huomioidaan esteetön liikkuminen niin lastenvaunujen kuin pyörätuolin kanssa. - Jälkeenpäin hissin tai vammaisnostimen rakentaminen on hyvin hankalaa ja kallista, jos sitä ei ole perussuunnittelussa huomioitu. Suunnitteluvaiheessa asian huomioiminen ei maksa juuri mitään. Asunto tulisi suunnitella ja rakentaa siten, että esimerkiksi monitasoisessa asunnossa sisääntulokerroksessa olisi elämisen kannalta riittävät minimitilat. Tällä ehkäistään myöhempiä rankkoja asunnon muutostöitä, jos joku perheessä vammautuu tai sairastuu vakavasti. - Tarvitaan keittiö, jotta ruoanvalmistus onnistuu ja olohuone, sillä ihminen haluaa oleskella, kutsua vieraita, katsella telkkaria ja harrastaa. Alakerrassa olisi hyvä olla edes yksi makuuhuone, jossa voi nukkua. Lisäksi tarvitaan yksi kylpyhuone, luettelee Pesola. Hän muistuttaa, että jälkikäteen tehdyt korjaukset ovat haasteellisia ja kalliita toteuttaa, vaikka kunnat ovat vammaispalvelulain nojalla velvollisia tekemään tai korvaamaan välttämättömät asunnonmuutostyöt. Lait ja asetukset ohjaavat alueiden käytön suunnittelua eli kaavoitusta. Maankäyttö ja rakennuslaki määrittelee alueiden käytön suunnittelun tavoitteet. Tavoitteena on muun muassa edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävää toimintaympäristön luomista. Kirsi Pesola parahtaa miettiessään, kuinka vielä 2000-luvulla voidaan sallia sellaisia tiloja, joihin ei voi vammainen päästä. Esteettömyyttä väreillä ja valolla Kirsti Pesolan esteettömyyden perustetta: 1. Kynnykset eivät ole enempää kuin 20 mm. Kynnyksiä ei tehdä ollenkaan, ellei ole pakko. 2. Oven avautumisen vapaa kulkuaukko on minimi 850 mm. 3. Asuntoon pitää päästä esteettömästi. Jos oven edessä on luiska, sen kaltevuus ei saa olla yli 8 prosenttia. Esteettömyyteen liittyy oleellisesti myös valot ja värit. Väreissä kontrastit ovat tärkeitä, ei niinkään se, käytetäänkö sinistä, punaista vai vihreää. Kirsti Pesola muistuttaa, että on ihmisiä, jotka eivät näe värejä ollenkaan. Kun ihminen ikääntyy, myös värien erot heikkenevät. - Värien avulla voidaan hahmottaa esimerkiksi missä porras alkaa ja loppuu. Yksi tapa on käyttää porrasaskelman reunassa niin sanottua kontrastiraitaa. Toinen tapa on käyttää kahta eriväristä materiaalia erottamaan porrasaskelmat. Väreillä voi myös leikkiä. Kuka sanoo, että oven pitää aina olla valkoinen. Tärkeää on, että ne erottuvat seinästä. Värien ja valojen lisäksi myös akustinen ympäristö on tärkeä. Mitä huonommin ihminen kuulee, sitä suurempi merkitys on taustamelun ja hälyäänen poistamisella, että saa selvää mitä toinen puhuu. Kerrostaloissa Pesolan huomio kiinnittyy porrashuoneiden valaistukseen. Hyvä valaistus ei häikäise, valaisimia on riittävä määrä ja ne on suunnattu oikein. - Perinteinen valaisin suuntaa valon alaspäin. Kun käytetään epäsuoraa valoa, valo tulee koko katon alueelta alaspäin ja silloin se ei häikäise. Automaattikytkimet ovat myös hyviä. Valot syttyvät automaattisesti, kun tulee ulko-ovesta rappukäytävään. Vanhojen tilojen peruskorjauksen yhteydessä Kirsti Pesola teettäisi aina esteettömyysarvion osana kuntoarviota. Hän kartoittaisi ongelmalliset kohdat, kuten ovet, lukot, ikkunat ja pihat. - Jos ovet uusitaan, katsotaan samalla, ettei ole kynnyksiä ja valitaan sellaiset lukkotyypit, että lapsikin saa ne helposti auki. Ikkunoita uusittaessa valitaan sellainen ikkunatyyppi jossa painikkeet ovat alhaalla. Usein pihasta saa toimivan pikkuisen maastoa muokkaamalla. Neljä vuotta aikaa tehdä esteetön Suomi Invalidiliiton Esteettömyysprojekti käynnistyi kesäkuussa 2005. Sen tavoitteena on lisätä ja levittää tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Projekti päättyy vuoden 2008 lopussa. Projekti työllistää kolme henkilöä: projektipäällikkö Harri Leivon vastuualueena ovat paikallistoimijat, YTM Marika Nordlundin vastuukohderyhmänä ovat kuluttajat. Kirsti Pesola keskittyy ammattilaisiin. - Meillä on neljä vuotta aikaa tehdä Suomesta esteetön, nauraa Kirsti Pesola. - Varsinainen tehtävämme on saada eri kohderyhmät ymmärtämään esteettömyyden tärkeys. Invalidiliitto julkaisee vuoden 2008 aikana esteettömyydestä kuluttajaoppaan. a s u k a s 9
Ville esittelee miten pyörätuolilla pääsee saunaan. vvo:n tavoitteena esteetön ympäristö tarjota esteetön asuinympäristö, jossa on hyvä elää ja liikkua ohjata suunnittelua, rakentamista, kiinteistöjen kunnossapitoa ja palvelutarjontaa tukea itsenäistä kotona asumista suunnitella piha-, yhteis- ja liikennetilat ja asuntojen tilat esteettömiksi ja turvallisiksi hissien rakentaminen taloihin: tavoitteena rakentaa 200 hissiä 10 vuoden aikana, yli 20 hissiä/vuosi. Vuosina 2004 2007 on rakennettu jo 83 hissiä eri puolille Suomea tukea senioriasumista mm. suunnittelemalla pihapiiriin turvallisia keinuin ja venyttelytangoin varustettuja kuntoilupolkuja, joissa aistii myös värit, kasvit ja valaistuksen. Yhteistyössä Lappsetin kanssa aloitetaan vuonna 2009 kokeiluhanke Villen haaveena New York teksti: Rauni Koivukangas kuva: Matti Salmi Reilu vuosi sitten Ville muutti vanhempiensa kanssa upouuteen, esteettömään asuntoon. Uuden asunnon pohjaratkaisu soveltuu myös pyörätuolilla liikkumiseen. 14-vuotias liikunnasta, matkailusta ja kotitaloudesta pitävä Ville tarvitsee pyörätuolin lisäksi päivittäin myös muita apuvälineitä, kuten invamopon, nosturin ja seisomatelineen. - Ulko-oven vieressä on varasto, jossa säilytän invamopoa. Saan sen itse esille ja pääsen yksin vaikka elokuviin, kahvilaan tai kauppaan. Aina ei tarvitse pyytää äidiltä apua, kertoo Ville samalla kun pelaa tietokoneella jääkiekkopeliä. Myös Villen äiti on tyytyväinen kynnyksettömään ja toimivaan rivitaloneliöön. Hän on huomannut, miten pojan omatoimisuus on kasvanut muuton jälkeen, kun monesta askareesta selviää itsenäisesti. Asuntoon ei tarvinnut tehdä suuria muutostöitä, ainoastaan saunan ovea jouduttiin leventämään. Se hoitui rakennustöiden yhteydessä. Yhtä helppoa ei ollut asiointi kunnan kanssa. Perhe teki muutostyöstä vammaispalvelulain mukaisesti hakemuksen kunnalle, joka kuitenkin hylkäsi anomuksen. Kielteistä päätöstä kunnassa perusteltiin sillä, että riittää, kun Ville pääsee pyörätuolilla suihkuun. Sen jälkeen VVO lupautui tekemään muutostyöt. - En meinannut uskoa korviani, kun VVO lupasi teettää muutoksen rakennusaikana. Minusta olisi ollut epäoikeudenmukaista, että toiset perheen jäsenet pääsevät saunaan, mutta Ville ei olisi päässyt, muistelee äiti ja huokaa, miten uskomattomasti byrokratia rassaa vammaisten arkea. Kuitenkin pienet asiat arjessa auttavat jaksamaan ja monesta tilanteesta selviää huumorilla. Perhe harrastaa asuntovaunumatkailua. Äiti nauraa, miten lomamatkoilla moniin paikkoihin on pitänyt mennä takaovista tai tavarahisseillä, koska pyörätuolilla ei muuten olisi päässyt. Myös Ville innostuu kertomaan reissustaan Kankaanpään leirille ja kesälomamatkasta Varkauteen ja Kuopioon. - Haluaisin matkustaa New Yorkiin, koska siellä on vapauden patsas. Suomessa tekisi mieleni Rokualle, haaveilee Ville. 10 a s u k a s
Suomen2talvea teksti: Lotta Suistoranta kuvat: Tuomas Pietinen (Helsinki) ja Timo Lindholm (Rovaniemi) Helsinki Kaksi kiinteistönhoitajaa aloittaa aamuvarhaisella 800 km päässä toisistaan tarkastuskierroksensa kiinteistöjen pihoilla ja pannuhuoneissa. Toiselle talviaamu voi olla lumenluontia ja toiselle lehtien haravointia. Huoltomiehen työvälineenä lumikola tai harava Rovaniemi a s u k a s 11
Helsinki. 21.11. klo 8:00. Lämpötila: +5 C. Aurinko nousee 8:34. Lumesta ei tietoakaan. Helsingin Mellunmäessä on vielä hämärää, kun kiinteistönhoitaja Tauno Leppälä kaartaa pakettiautollaan Lupajantie 4:n rivitalon pihaan. Koska Etelä-Suomen talveen kuuluu yhä harvemmin voimakkaita lumisateita, ja tänä aamuna ei hiekoittamistakaan tarvittu, Leppälä aloitti asuinkiinteistöjen aamukierroksen pannuhuoneesta kulutuslukemien tarkastamisella. No onkos tullut kesä, talven keskelle? Marraskuisen aamun lämpötilasta kielii sekin, että rivitalohuoneistojen pattereihin menee vain 40-asteista vettä. Melkein kuin kesäkeleillä, Leppälä huomauttaa. Kaipa tämä on aika tyypillinen talvisää nykyään. Vaikka ilmaston lämpeneminen vähentää lumitöiden määrää Etelä-Suomessa, kiinteistöjen hoitajille sitäkin enemmän töitä teettää liukkaus. Tänä talvena olen hiekoittanut vasta kerran. Leudot talvet aiheuttavat kuitenkin paljon töitä, kun maan pinta jäätyy ja sulaa vuorotellen. Kaivot tukkeutuvat lehdistä ja sadevesirännit täytyy puhdistaa ennen jäätymistä, Leppälä tokaisee nykäistessään kaivon kannen auki. Minua voi kutsua huoltomieheksi tai kiinteistönhoitajaksi, tai ihan Taneksi vaan, Tauno Leppälä sutkauttaa. Varovaisuutta pääkallokeleillä Pihojen turvallisuuteen vaikuttaa Leppälän kokemuksen mukaan eniten valoisuus ja se, että kulkijat pääsevät liikkumaan oikeita reittejä, ovilta autopaikoille ja porteille. Liukkauden torjunnalla pyritään tekemään pihalla liikkuminen kaikille turvalliseksi, mutta ihan piikkareissa ei talvikeleillä kannata lähteä ulos. Suomessa loukkaantuu enemmän ihmisiä liukastumisen seurauksena kuin auto-onnettomuuksissa, muistelee Leppälä lukeneensa. Tauno Leppälän työhön voi talvella kuulua yhtä hyvin lehtien lakaisua kuin hiekoittamistakin. Pihalla keskustellaan maailmanmenosta Lupsakkaasti juttelevan Leppälän ei tarvitse työnsä mukavia puolia kauaa miettiä. Työn vaihtelevuus ja kivat ihmiset. Siinähän ne ovat. Asukkaiden kanssa parannetaan maailmaa, ja puhutaan ihan kaikesta, keleistä yhteiskunnallisiin asioihin, yli 20 vuotta samassa pihapiirissä työskennellyt Leppälä nauraa. Loppupäiväksi Leppälällä riittää ovikellon korjauksia ja rappurallin harjaksien vaihtoa. Pian pystytetään jo joulukuusiakin. Huoltomiehen puhelin soi yhä useammin, kun joulu lähestyy. Miten ihmisillä se kiire kodin ja pihapiirin korjausten kanssa huipentuukin aina jouluun? Leppälä ihmettelee. 12 a s u k a s
Rovaniemi. 21.11. klo 8:00. Lämpötila: -5 C. Aurinko nousee: 9:34. Lunta: noin 10 cm. Mie ehdin aina juttelemaan asukkaiden kanssa muutaman sanan, nauravainen huoltomies Jouni Kulpakko kertoo Juurakkotien pihalla. Aamulla kiinteistönhoitaja Jouni Kulpakko katsoi ensimmäiseksi ikkunasta, onko satanut lunta. Runsas lumentulo yön aikana tietää huoltomiehelle pitkää ja kiireistä työpäivää. 20 senttiä lunta maassa ajaa Jounin konehallille jo viiden jälkeen aamulla, sillä asukkaiden on päästävä töihin ja kouluihin lumen saartamista porraskäytävistään ja autokatoksistaan. Valoa pimeyteen Huoltomiehen talvinen työpäivä Lapissa alkaa aamukierroksella, kuten eteläisellä kollegallaankin. Talvisen pihan tekeminen turvalliseksi on kiinteistönhoitajan tehtäviä. Rovaniemen korkeudella tärkeimpiä apuvälineitä työssä ovat jääpetkel ja perinteinen lumikola, unohtamatta tietenkään harjaa, lapiota ja traktorin kauhaan liitettävää hiekoitinta. Turvallisuutta piha-alueella lisää se, että valaistus on riittävää, lumet on lakaistu pois, kulku on esteetöntä eikä ole liukasta. Asukkaiden lisäksihän nämä asiat vaikuttavat esimerkiksi postinkantajien työhön, Jouni Kulpakko muistuttaa. Pihalla liikkujien turvallisuuden vuoksi myös ajoneuvot pitäisi pysäköidä oikein eikä pulkkia ja kelkkoja sovi jättää ajoteille. Yhtä aikaa moneen paikkaan Talvi merkitsee ainakin näin pohjoisessa huol- Aamukierroksen aikana Jouni Kulpakko tarkastaa pihat, lumitilanteen porraskäytävien edessä ja ajoteillä, hiekoituksen tarpeen ja valaistuksen. toyrittäjälle pitkiä päiviä ja kiirettä. Kesällä pihatyöt joustavat enemmän. Nurmikko ei vielä parissa päivässä kasva liian pitkäksi, mutta 30 senttiä lunta laittaa kiinteistönhoitajan puhelimen soimaan herkeämättä, Jouni Kulpakko nauraa. Kun lunta tupruttaa tavallista enemmän, kaikki tarvitsisivat kiinteistönhuoltajaa samaan aikaan. Talven kiireisimpinä aikoina Kulpakko toivookin asukkailta malttia. Molemminpuolista kärsivällisyyttä tarvitaan. Meitä on kiinteistöissä kaksi huoltajaa, ja tarpeen mukaan toisiamme auttelemme. Vaihtelen aamun kierroksen järjestystä, mutta aina jonkun talon piha on puhdas ennen toista, Jouni Kulpakko pahoittelee. a s u k a s 13
Muuttolaatikko 1 Vuokra- ja sähkösopimus: tehdään VVOkotikeskuksessa, kun vuokra ja vakuus maksettuina. Avaimet: huoltoyhtiöstä allekirjoitettua vuokrasopimusta ja henkilötodistusta vastaan. Vuokratakuu: 250, jos luottotiedot kunnossa. Muuten 1 3 kk vuokraa vastaava summa. Takuu palautetaan poismuutettaessa, jos vuokrat on maksettu ja huoneisto on asianmukaisessa kunnossa. Taloonmuuttoilmoitus: toimitetaan sisäänmuuttokirjeen yhteydessä. Palautetaan huoltoyhtiöön. Talonkirjanote: asumistukihakemuksen liitteet huoltoyhtiöltä. Vesimaksu: sisältyy tavallisesti vuokraan. Internet-yhteys: VVO-verkon kautta edullisemmin. Joissain asunnoissa laajakaista sisältyy vuokraan. Yhteiset tilat: VVO:n taloissa yleensä maksuttomat pesutuvat, varastokopit ja pyöräsuojat. Autopaikat varattavissa huoltoyhtiön kautta. Talotoimikunta: järjestää asukastoimintaa, vaikuttaa talon yhteisiin asioihin ja asuinympäristön kehitykseen. VVO:n muuttoetu: pintaremontissa tarvittavat työkalut ja materiaalit veloituksetta. www.vvo.fi Lue lisää VVO:n palveluista asukkaalle tai uuteen kotiin muuttajalle. 14 a s u k a s
teksti: Lotta Suistoranta kuvat: Tuomas Pietinen Aikuisuuden kynnyksellä Hanna muutti omaan kotiin Kotoa muuttavan nuoren mielessä liikkuu iloista tulevaisuuden odotusta, jännitystä sekä onnea siitä, että kaikesta saa vihdoin päättää itse. Alkutalven maisema hukkuu räntäsateeseen, mutta avaran luhtitalon toisessa kerroksessa pähkinänruskeat kynttilät luovat lämpimän tunnelman. Ruskea on oikeastaan mun lempiväri, 19-vuotias Hanna Puhakka kertoo uuden kotinsa lattialla istuen. Ruskean- ja beigenväristen seinien lisäksi tänne tulee limenvihreää, ruskeaa ja valkoista verhoihin, hän suunnittelee. Hanna on asunut VVO:n rivitaloyhtiössä Helsingin Jollaksessa vasta muutaman päivän. Asunto on Hannan ensimmäinen ihan oma koti. Ensimmäinen, jossa hän saa itse päättää siitä, minkälaiset verhot ikkunaan ripustetaan ja minkä värisillä sohvatyynyillä köllötellään. Mutta samalla se on myös ensimmäinen, jossa Hanna on yksin vastuussa niin kodin siivouksesta kuin raha-asioistakin. Pari ensimmäistä päivää olivat hiukan outoja. Toisaalta mielessä on haikeus ja surullisuus, mutta myös iloa. Nyt pääsee omilleen, kokeilemaan kantaako siivet, Hanna pohtii tuntojaan. Vuokra-asumisen helppous Ihanaa kun on oma rauha, vaikka välillä on vähän yksinäistä. Välillä pelottaa, mitä jos ei pärjääkään yksin tai rahat Muuttolaatikko 2 Muista muuttaessasi myös Muuttoilmoitus postille ja maistraatille Kotivakuutus Asumistuki- ja opintotuen asumislisähakemukset Osoitteenmuutos sukulaisille, ystäville, tilaamillesi lehdille, kouluun, työpaikalle, seuroille & järjestöille, puhelinoperaattorille, pankkiin, vakuutusyhtiöön... loppuu. Äiti on kannustanut, että kyllä sä pärjäät! Lähihoitajaksi valmistunut Hanna on työskennellyt pari kuukautta Herttoniemenrannan päiväkodissa lastenhoitajana. Työn myötä muukin elämä muuttui kertaheitolla. Takana on 15 vuotta asumista omakotitalossa idyllisessä Klaukkalassa äidin, isän ja Marko-isoveljen kanssa. Harkitsin hetken oman asunnon ostamistakin, mutta koska työni on sijaisuus, oli vuokra-asunto parempi ratkaisu. VVO:n asukkaaksi Hanna päätyi käytyään muutamassa yksityisen vuokraajan asuntonäytössä. Niissä saattoi olla viisikymmentäkin hakijaa jonottamassa samaa asuntoa. Päiväkodissa erään lapsen vanhemmat kuulivat minun etsivän asuntoa ja neuvoivat jättämään hakemuksen VVO:lle. Jätin hakemuksen ja asuntoa tarjottiin Jollaksesta Itä-Helsingistä, Hanna kertoo. Aluksi epäilin asunnon sijaitsevan liian syrjässä, koska olen mielestäni kaupunki-ihminen. Kun ajatus Jollakseen muuttamisesta sai kypsyä päässäni jonkin aikaa, totuin ajatukseen, ja nyt tykkään tästä kovasti. Luovuus apuna sisustuksessa Hannan kodissa neliöitä riittäisi vaikka toisellekin asujalle. Ehkä tulevaisuudessa sopiva kodinjakaja löytyykin, Hanna haaveilee. Pieni sisustusbudjetti kannustaa nuorta muuttajaa kekseliäisyyteen. Ensimmäiseksi toin tänne hyllyn, se on tärkein esine. Pöydän sain ilmaiseksi tutulta, ja sohva piti hankkia tätä asuntoa varten. Pidän sisustamisesta paljon, ja kotona asuessani olin sen suhteen tosi tarkka. Nyt on kuitenkin pitänyt ottaa vastaan kaikenlaisia huonekaluja, vaikkeivät ne sopisikaan muihin tavaroihin. Sain VVO:lta muuttoetuna remonttitarvikkeet ja maalit sekä luvan maalata seinät ruskealla tehostevärillä. Koristeelliset pahvilaatikot ovat luova ratkaisu sohvapöydäksi ja tyynyjen kankaat löysin kirpparilta alle kahdella eurolla, Hanna iloitsee. Raha-asiat omiin käsiin Oma koti tuo mukanaan myös lisää taloudellista vastuuta. Menot on suhteutettava tuloihin ja maksut hoidettava ajallaan. Jostain totutusta on joskus myös luovuttava. Vuokra, nettiliittymä, kotivakuutus, tv-lupa, Hanna luettelee asumisensa kustannuksia. Kotona totuin käyttämään autoa, ja nyt matkat taittuvat julkisilla kulkuvälineillä. Ostoksia olen yrittänyt karsia, ostanut vaatteita kirppareilta ja vaihtanut kavereiden kanssa. Kotona esimerkiksi sähkö tuntui itsestäänselvyydeltä. Nyt muistan sammuttaa valot, kun menen pois huoneesta. Suurissa kaupungeissa asuntojen vuokrahinnat ovat nousseet viime vuosina. Hannan mielestä ne ovat jo liian kalliita nuorille asukkaille. Opiskelijoilla ainakin on taloudellisesti tukalat oltavat. Itsekin olisin varmasti joutunut tekemään töitä opiskelun ohessa, jos olisin muuttanut silloin omaan asuntoon. a s u k a s 15
etupiha Mitä, miksi, koska, kenelle ja kuka? Etupiha on avoin mielenkiintoisille kysymyksille yksi aihe kerrallaan, ja niihin vastaa kulloinkin kyseessä olevan aihealueen asiantuntija. Viimeinen sammuttaa aina kynttilän 1) Mikä on tavallisin asuntopalon syy? Asuntopalo alkaa useimmiten sähkölaitteesta, tulisijasta, kynttilöistä tai tulitikuista sekä tupakoinnista. Paljon paloja alkaa saunasta, kun kiukaan päälle on ripustettu pyykkejä kuivumaan. Keittiöissä taas ruoka unohtuu liedelle tai uuniin kuumenemaan tai lapsi tai lemmikkieläin kääntää levyn päälle vahingossa. Liedestä tai uunista saa unohdusten tai erehdysten vuoksi alkunsa jopa 400 paloa vuodessa. Tulipaloissa kuolee vuosittain noin 100 suomalaista, mikä on kansainvälisesti vertaillen korkea luku. Kohtalokkaiden tulipalojen syttymissyynä on usein vuoteessa tai sohvalla tupakointi ja monessa tapauksessa alkoholin runsas käyttö. 2) Mikä on paras paikka palovaroittimelle? Palovaroitin kiinnitetään aina katon keskelle korkeimpaan kohtaan. Asunnon jokaisessa kerroksessa täytyy olla vähintään yksi palovaroitin. Suositeltavinta on asentaa palovaroitin jokaiseen makuuhuoneeseen ja eteiseen. Palovaroitinta ei kannata asentaa lieden, tulisijan tai kylpyhuoneen lähelle, koska käryt ja vesihöyry aiheuttavat turhia hälytyksiä. Turhan hälytyksen saa loppumaan tuulettamalla ilmaa varoittimen ympärillä. Paristoa ei saa poistaa! Palovaroitin on halpa henkivartija, kun muistaa pitää sen toimintakunnosta. Tavallinen paristo on vaihdettava kerran vuodessa. Asian muistaa parhaiten, kun tekee vaihdosta vuotuisen tavan. Hyvä paristonvaihtopäivä on esimerkiksi 112-päivä eli 11.2. Lisäksi palovaroittimen kunto täytyy tarkistaa kerran kuussa ja aina, kun on ollut pidempään poissa. 3) Mikä on paloturvallisin kynttilä? Onko sellaista? Turvallinen vaihtoehto on erityinen turvalyhty, jossa tuli palaa lasisuojuksen sisällä ja jonka paloaineena on mineraaliöljy. Ravintolat käyttävät tavallisesti turvalyhtyjä. Tavallisista kynttilöistä turvallisin on sellainen, jota muistetaan valvoa koko ajan ja jota ei jätetä hetkeksikään yksin palamaan. Umpinaisia, ohuita lasi- ja posliinilyhtyjä kannattaa varoa. Ahtaassa tilassa steariini helposti höyrystyy ja leimahtaa. Tuikkukynttilät pitäisi polttaa mieluiten yksitellen. Jos haluaa tehdä asetelman, on tuikkujen väliin jätettävä ainakin 5 cm välit. Tiiviimmässä ryhmässä kynttilöiden tulikuuma neste saattaa helposti roihahtaa suureksi yhtenäiseksi liekiksi. Tällainen palo täytyy sammuttaa tukahduttamalla, ei siis koskaan vedellä. Huolellisuutta tarvitaan myös ulkotulien käytössä. Varsinkin parvekkeelle ilman valvontaa palamaan jätetyt ulkotulet ovat aiheuttaneet lukuisia tulipaloja. Poltettaessa ulkotuliastia kevenee, jolloin tuuli vie sen helposti lähelle palavia rakenteita. 4) Voiko sähkökynttelikkö syttyä palamaan? Sähkökynttelikön turvallisuus on pitkälti kiinni sen kunnosta. Kannattaa tarkistaa, että johdot ja eristykset ovat ehjät eivätkä lampunkannat ole rikki ja että kaikki kynttiläsarjan lamput palavat. Rikkinäiset valosarjat on vietävä korjattavaksi tai hankittava uudet. Jouluvalot eivät saa päästä kosketuksiin verhojen, paperikoristeiden tai muiden herkästi syttyvien materiaalien kanssa, sillä hehkulaput lämpiävät kuumiksi. LED-jouluvalot ovat paloturvallisempia ja kuluttavat vähemmän energiaa. Kysymyksiin vastasi suunnittelija Marjatta Virtanen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK) Lisätietoja www.spek.fi 16 a s u k a s
Espoolaisen Ruusutorpantien senioritalon asukkailla Britta Makkosella ja Solveig Kroterilla on hauskaa, kun he paneutuvat tietokoneen käyttöön. Makkonen on viritellyt atktaitojaan Kroterin opastuksella. Senioritalon asukkaat klikkasivat itsensä nettiin Miten maksaa laskut netissä? Tätä miettivät VVO:n espoolaisen senioritalon asukkaat. Apu pulmaan löytyi VVO:n antamasta tietokoneesta ja oman talon tietokonetaiturista. teksti: Riikka Vakkuri kuva: Tuomas Pietinen että olisi mukavaa pystyä maksamaan laskuja tietokoneella, jottei tarvitsisi aina lähteä -Ajattelimme, Leppävaaraan sitä tekemään. Suurimmalla osalla talon asukkaista ei kuitenkaan ole omaa tietokonetta, Ruusutorpantien senioritalon asukas Britta Makkonen kertoo. Toive tietokoneesta toteutui, kun VVO hankki sen taloyhtiön kerhohuoneeseen viime maaliskuussa pilottikokeiluna. Talon hyvästä hengestä kertoo asukkaiden tiivis yhdessäolo. Tietokoneapua kaipaavien olikin helppo kääntyä talossa asuvan, kieltenopettaja Solveig Kroterin puoleen, sillä hänet tiedettiin entuudestaan näppäräksi tietokoneen käyttäjäksi. Asukkaille on ollut tärkeää, että omasta talosta löytyi opastaja, joka jaksaa kertoa koneen käytöstä selkokielellä ja riittävän hitaasti. Erityisesti hiiren käyttö voi Kroterin mukaan olla haasteellista iäkkäille. Eivätkä kaikki jaksa lähteä kursseille. Ehkä tietotekniikka myös vähän pelottaa, Kroter tuumii. Hyötyä ja huvia Kroter on avannut muille asukkaille sähköposteja, opettanut tiedonhakua ja näyttänyt, miten laskuja maksetaan. Heitä ovat kiinnostaneet myös muun muassa VVO:n avainasiakkaan sivut sekä ruoka- ja puutarha-aiheiset sivut. Ovat he katsoneet vähän treffisivujakin, Kroter nauraa. Makkosen mukaan moni talon senioriasukas käyttää tietokonetta ennen muuta juuri laskujen maksamiseen, Uusi verkkopalvelu ikäihmisille sillä se säästää aikaa, vaivaa ja tuntuu turvalliselta. Voi rauhassa hoitaa asiansa ilman, että kukaan kurkkii olan takaa. Ruusutorpantien senioritalossa on 41 asuntoa. Makkonen ja Kroter arvelevat, että noin puolet asukkaista käyttää yhteistä tietokonetta. Senioritalon asukkaat kirjaavat vihkoon ylös, milloin ovat tietokonetta käyttäneet. Tyhjänpanttina kone ei ole, sillä merkintöjä on melkein joka päivälle. Helmikuussa avattu Senioriportaali on ikäihmisille suunnattu verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on madaltaa ikäihmisten kynnystä käyttää tietotekniikkaa arjessaan ja ehkäistä heidän syrjäytymistään tietoyhteiskunnasta. Senioriportaalissa on ikäihmisille suunnattuja palveluja, oppimismateriaaleja ja tietoa sekä vertaistukea tietotekniikan käyttöön. RAY:n ja Microsoft Oy:n rahoittamaa hanketta koordinoi Kalliolan setlementti. Hankkeessa on mukana julkisten organisaatioiden, järjestöjen ja yritysten palveluja. Myös VVO osallistuu sivujen kehittämiseen. Meidän on tarkoitus antaa sivustolla tietoa palveluistamme ja esitellä muun muassa kaikki senioritalomme, VVO:n projektipäällikkö Esa Fagerlund kertoo. Sivuston osoite on www.senioriportaali.fi a s u k a s 17
Vuohenjuustotäytetyt omenat tuoksuvat ja maistuvat kynttilän valossa. Hae asuntoa kätevästi netissä VVO:n hakupalvelun avulla internetistä voi hakea vuokraasuntoa nyt kolmella tavalla. Uusin ominaisuus on karttahaku. Asuntohakemusta pääsee täyttämään, kun on valinnut talot, joihin haluaa hakea/hakemuksen kohdistuvan Linkit eri hakupalveluun, hakuun kartan kautta sekä vapaisiin/vapautuviin asuntoihin etusivulla http://www.vvo.fi Hakuvaihtoehtojen äärelle myös osiossa Uuteen kotiin Vuokraasunnot Asuntoja katsellaan ja etsitään nykyisin pääsääntöisesti netin kautta. VVO:n nettisivuston etusivulla on nyt mahdollista valita haluaako etsiä itselleen vuokra-asuntoa perinteisen hakupalvelun, karttahaun tai vapaiden ja vapautumassa olevien asuntojen kautta. Uutta palvelussa on aiempaa useammat hakukriteerit eli asunnon etsijä voi asettaa lisää toiveita talon ja asunnon osalta hakua tehdessään. -Hakupalvelussa pakollisten hakukriteerien kunta, asuinalue, huoneistotyyppi sekä maksimivuokra lisäksi on mahdollista tehdä itselle tärkeitä rajauksia kiinteistön ja asunnon ominaisuuksiin kuten valita hakukriteereiksi saunan tai hissin. Näin esimerkiksi lapsiperhe voi jo tässä vaiheessa karsia halutessaan asuntovaihtoehdoista hissittömät ja hankalakulkuiset talot pois, sanoo VVO:n sähköisestä viestinnästä vastaava tiedottaja Sampsa Kettunen. Kun käytetään karttahakua, näkyy kartalla muutkin lähellä sijaitsevat VVO:n talot, myös ne jotka eivät ominaisuuksiltaan vastaa täysin hakutoiveita. Tämä on kätevää siksi, että usein ensisijainen valintaperuste on edelleen kuitenkin asuintalon sijainti ja asuinalue ei yksittäinen asunnon tai talon ominaisuus. -Hakupalvelussa ja kartan kautta haettaessa uutta on nyt myös se, että hakemus voidaan kohdistaa vain hakijan haluamiin taloihin. Aiemmin haettiin pelkästään asuinalueiden perusteella ja silloin haku toi esiin joillekin asunnon hakijoille heidän kannalta turhia kohteita. Eli summattuna hakuja voidaan soveltaa asunnon hakijan tarpeen mukaan, kertoo Kettunen. Tulossa lisää tietoja asunnoista ja taloista Internet-palveluissa kehitystyö on jatkuvaa. Uutta hakupalvelua täydennetään ja kehitetään palautteen ja käyttökokemusten avulla. Kaikista VVO:n vuokrataloista on tällä hetkellä verkossa niin sanotut talokortit, joissa on kuvaus asuinalueesta, asuinalueen palveluita etäisyyksineen, kuvia talosta, pihapiiristä ja talon ympäristöstä. Talokorteissa on tietoja myös talon huoneistotyypeistä, huoneistojen neliöja kappalemääristä, vuokrien vaihteluväleistä huoneistotyyppikohtaisesti sekä tieto talossa mahdollisesti olevista vapaista asunnoista vuokrineen, sijaintikerroksineen ja mahdollisine pohjapiirroksineen. -VVO omistaa melkein 40 000 asuntoa ja siksi on haastavaa saada ajantasainen tieto kaikista vuokrakohteiden ominaisuuksista verkkoon, mutta tähän toki pyrimme. Kehitämme palvelua ja lisäämme tietoa siten, että se vastaisi tulevaisuudessakin mahdollisimman hyvin asiakkaidemme tarpeita. 18 a s u k a s
Vuodenvaihteen juhlakausi on käynnistynyt pikkujouluilla sekä itsenäisyyden juhlinnalla, ja se jatkuu uudenvuoden valvojaisilla tai loppiaiskemuilla. Kun ystävät ovat jo oven takana ja aikaa riittää vain lähikaupassa käyntiin, kannattaa luottaa ruoanlaiton ammattilaisen neuvoon ja välttyä juhlastressiltä. Hurmaa yllätysvieraat! Hyvänmakuista huolettomasti teksti: Lotta Suistoranta kuvat: Tuomas Pietinen Henri Alén on kokki, joka osaa ottaa ruoanlaiton rennosti, vaikka yllätysvieraat odottaisivat kynnyksellä. Hyvät ainekset, huolellinen suunnittelu ja maistaminen, Alén listaa hyvän ruoan valmistamiseen liittyviä salaisuuksia. Ruoanlaittaja ei saa olla liian kriittinen omia tuotoksiaan kohtaan, eikä paniikki auta tekemään parempaa ruokaa. Piirakkaa talven juhliin Yllättäville vieraille Henri Alén tarjoaisi esimerkiksi talvista piirakkaa, mätileipiä ja glögihedelmiä tai vaikka vasta paistettua raakapakasteleipää salaatin, parin hyvän juuston ja hillon kera. Köyhät Ritarit -ruokaohjelmasta tuttu Henri Alén peräänkuuluttaa joulurauhaa keittiöön. Kun on kiire, voi aivan hyvin ostaa valmista piirakkataikinaa pakastealtaasta ja täyttää sen omilla systeemeillä. Valmistaikinat ovat laadultaan ihan kelvollisia, ja voitaikinan kaulitsemisessa on oma vaivansa, Alén myöntää. Syksyllä pakastimeen kerätyistä metsäsienistä, sipulista ja paprikasta tekee helposti täytteen, joka kiinnittyy munamaidolla ja juustoraasteella. Savukinkusta ja purjosta saa hieman raskaamman version. Lähikaupan leikkeletiskiltä voi nykyään löytää yllättävän hyvää savukylkeä tai kinkkua suoraan pientuottajalta. Paahtoleivästä, mädistä ja smetanasta kokoaa nopeasti vieraillekin kelpaavia leipiä. Glögihedelmille puolestaan riittää 1-2 tunnin marinointi. Keitän glögiä ja sokeria kattilassa hedelmien marinaadiksi ja maustan kanelilla ja kardemummalla. Vielä vaniljakermavaahtoa päälle, ja jälkiruokakin on valmis. Tämän ehtii tehdä vähäisellä reagointiajalla, jos anoppi on tulossa kylään, Alén letkauttaa. Suunnittele ruokaostoksesi Hyvältä maistuvan ruoan ei tarvitse olla kallista, kunhan vaan muistaa pitää silmänsä auki kaupassa ja kiertelee rauhassa hyllyjen välissä. Kirjassaan Sydän lautasella Henri Alén kertoo miettivänsä mitä, miksi ja paljonko ruokaa kaupasta ostaa, koska ruoka on kallista. Myös vie- a s u k a s 19
teksti: Piia Helasto kuvat: Tuomas Pietinen Iloinen porukka tulossa yllätysvierailulle? Tässä muutama salamaakin nopeampi, makuhermoja kutkutteleva resepti. Vieraasi ovat niin tyytyväisiä, että haluavat tulla pian uudelleen! Ehkä ensi kerralla kuitenkin hieman pidemmällä varoitusajalla rasvaraksi tehtyä ruokaa voi pakastaa. Raha on tekosyy käyttää eineksiä, kyllähän nekin maksavat. Kaapissa voi olla aina perusjuurekset, sipuli, porkkana, peruna tai pastaa, tomaattimurskaa ja säilykeoliiveja. Niistä saa nopeasti ja halvalla juuressosekeiton tai tomaattipastaa vaikka ruokavieraillekin. Tiukan budjetin opiskelijakausi on monelle luova kausi ruoanlaitossa. On hyvä oppia käyttämään sitä, mitä kaapissa on, Alén tokaisee. Oma makuaisti on tärkein Kun Alén oli ollut kokkina vasta muutaman vuoden, hänellä oli tapana laittaa ruokaan vähän kaikkia mausteita. Sittemmin työ on opettanut Henkalle että less is more. Maustamisessa voit luottaa vain omaan suuhun, ja sitä varten ruokaa pitää maistella koko ajan. Suolalla on esimerkiksi helppo pilata ruoka, eikä ole aikaa tehdä uutta. Maku on ruoassa oikeasti se tärkein asia, ja se unohtuu jos keskittyy vain annoksen ulkonäköön. Parempaa arkeen Alénin viime hetken vihjeetkin yllätysillallisen järjestämiseen ovat käytännölliset. Ota pullo kuohuvaa tai glögiä esille, katso että lasit ovat puhtaat, kata riittävä määrä lautasia ja imuroi nopeasti näkyvät paikat. Siinä se ei turhaa stressiä. Henri Alén iloitsee siitä, että suomalaisten tietoisuus erilaisesta ruoasta on parantunut viime vuosina. Nykyään basilika ja luumutomaatti ovat jo normaalia ruokaa, eikä tuoreiden yrttien käyttäminen ole snobbailua. Aikaisemmin pelkkä viinin juominen merkitsi sitä, että olit mersulla ajeleva pankinjohtaja. Kokkien, ruokaohjelmien ja kirjojen tehtävä onkin saada ihmiset valmistamamaan parempaa ruokaa laajemmasta raakaainevalikoimasta, Alén kiteyttää. Herkkuja tarjolle Liinat Hemtex, lautaset Ikea sekä turkoosi muki ja lautanen Stockmann, muut kuvausrekvisiittaa nopeasti pestoneliöt 1 pkt voitaikinalevyjä 1 kananmuna 1 dl vihreää pestoa 3 tomaattia 200 g mozzarellajuustoa tuoretta basilikaa mustapippuria Leikkaa sulaneet voitaikinalevyt neliöiksi. Voitele neliöt kananmunalla. Levitä jokaiselle neliölle ruokalusikallinen pestoa. Leikkaa tomaatit ja mozzarella-juusto viipaleiksi. Aseta peston päälle ensin tomaattiviipale ja sen jälkeen juustoviipale. Hienonna vielä tuoretta basilikaa päälle tai laita kokonainen lehti. Rouhi pintaan hieman mustapippuria. Paista 215 asteessa noin 15 minuuttia. kauraiset luumuleivokset kauralastut: 75 g voita tai margariinia 2 dl kaurahiutaleita 1½ dl sokeria 1 muna 1 2 rkl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Sulata rasva. Kaada se kuumana kaurahiutaleiden päälle ja anna hiutaleiden turvota 5 minuuttia. Lisää loput aineet. Nostele lusikalla nokareita leivinpaperille. Paistetaan 200 asteessa muutama minuutti. Anna lastujen jäähtyä muutaman minuutin ajan. luumurahka: ½ prk maitorahkaa ½ prk luumuhilloa tai -marmeladia 1 rkl sokeria Sekoita rahkan joukkoon luumumarmeladi ja makeuta halutessasi sokerilla. Laita kahden kauralastun väliin ruokalusikallinen luumurahkaa ja tarjoa heti. ruisjuustotikut 1 pkt valmista ruistaikinaa 1 kananmuna 1 dl parmesanjuustoa raastettuna 1 dl mustaleimaista emmentaljuustoa raastettuna 1 tl paprikajauhetta Voitele sulaneet taikinalevyt kananmunalla. Ripottele pintaan raastettu parmesanjuusto, emmental-juustoraaste sekä paprikajauhetta. Leikkaa levyt noin 1 cm paksuisiksi tikuiksi. Paista 225 asteessa 8-10 minuuttia, kunnes pinta saa kauniin värin. itämainen hedelmäsalaatti 1 prk ananaspaloja 2 appelsiinia 1 banaani 1 päärynä 2 kiivihedelmää noin 200 g verkkomelonia ½ dl appelsiini tai -omenamehua ½ limen mehu 4 tähtianista ½ tl kardemummaa ¼ tl kanelia 20 a s u k a s