Zimbabwen Aids-orvot ry Dzikwa Trust Fund LOPPURAPORTTI Työtä ja tukea orpolasten hyväksi vuosina 2006-2014 Zimbabwen Aids-orvot -yhdistyksen hanke lasten koulunkäynnin tukemiseksi ja pysyvän infrastruktuurin pystyttämiseksi sekä käytännön johtamisen ja valvonnan vakiinnuttamiseksi paikallisiin käsiin Ulkoministeriön hankekoodi 26518401 26.10.2015 Hanna-Liisa Liikanen, valt.tri.
LOPPURAPORTTI Työtä ja tukea orpolasten hyväksi vuosina 2006-2014 Sisältö 1. Taustaa 1 1.1. Toimintaympäristö 1 1.2. Tavoitteet 1 1.3. Toimijat 2 1.4. Kummilapset 3 1.5. Kummit ja tukijat 5 1.6. Toiminta käytännössä 6 1.7. Kustannukset ja rahoitus 9 1.8. Ulkoministeriön tuki 12 1.9. Tulevaisuus ja riskit 13 1.10. Tiedotus ja vaikuttaminen 14 2. Toiminnan vaikutusten arviointia 15 2.1. Toiminnan tarkoituksenmukaisuus 16 2.2. Toiminnan tuloksellisuus 16 2.3. Toiminnan tehokkuus 17 2.4. Toiminnan kestävyys 17 2.5. Laajemmat kehityksen vaikutukset 18 2.6. Täydentävyyden periaate 18 2.7. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa 19 2.8. Arvostus paikallisesti 19 2.9. Riskit ja tulevaisuuden ennakointi 20 2.10. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutuminen 20 3. Sidosryhmäkartoitukset 20 3.1. Kysely yhdistyksen jäsenille Suomessa 21 3.2. Hallituksen jäsenten haastattelut 22 3.3. Haastattelut Zimbabwessa 23 4. Yhteenveto 23
Lähteet: Blubaum W. The History of Dzikwa Trust (2015, julkaisematon) Descriptive Child and Youth Equity Atlas, Unicef Zimbabwe and National Statistics Agency, 2015 Vuosikertomukset 2006-2014 Vuosiraportit Ulkoministeriölle 2006-2014 Liitteet: Minna Kuusisto, Yhteenveto sähköisestä kyselystä yhdistyksen tukijoille Jack and Fieldsand Consulting, Dzikwa Trust Orphans Support Evaluation Report
1 Zimbabwen Aids -orvot ry/dzikwa Trust Fund 26.10.2015 Loppuraportti - Työtä ja tukea orpolasten hyväksi vuosina 2006 2014 1.Taustaa 1.1. Toimintaympäristö Zimbabwe on noin 13 miljoonan asukkaan kehitysmaa eteläisessä Afrikassa. Unicef Zimbabwen (2015) raportin mukaan maassa on 1,2 miljoonaa HIVpositiivista, mikä on 14 % aikuisväestöstä. Orvoksi jääneitä lapsia on noin miljoona, heistä 75 % HIV/AIDSn seurauksena. Alueesta riippuen maassa kuolee 66-130 lasta tuhannesta alle 5-vuotiaana. Vain yhdellä kolmesta lapsesta on syntymätodistus. Vuoden 2015 tietojen mukaan yli 90 % käy alaasteen koulua, mutta sitä vanhemmista enää 52%. Reilusti yli puolet väestöstä elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. Työttömyysaste on erittäin korkea ja eliniänodote on keskimäärin 55 vuotta. Zimbabwen Aids-orvot yhdistyksen toiminta on keskittynyt pääkaupunki Hararen köyhään esikaupunkiin, Dzivarazekwaan, joka sijaitsee 18 kilometriä keskustasta länteen. Alueella on arviolta 100.000 asukasta. Valtaosa taloista on kyhätty kokoon kivistä, tiilistä ja pelleistä. Yhdessä huoneessa voi asua koko perhekunta ilman kunnollisia saniteettitiloja. Juomavesi- ja sähkökatkot ovat yleisiä. 1.2. Tavoitteet Zimbabwen Aids-orvot yhdistyksen päätavoitteena on tukea Dzivarasekwan alueen orpolasten koulunkäyntiä sekä edistää heidän fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen osatavoitteeseen: lasten koulutus (lukukausimaksut, kouluvaatteet ja -
2 tarvikkeet, IT- ja tukiopetus), terveys (terveydenhuolto, syntymätodistusten hankkiminen, hygienia) ja hyvinvointi (ruokailu ja harrastustoiminta). Tavoitteena pitkällä tähtäimellä on siirtää Dzikwan toimintakeskuksen johtaminen, hallinnointi ja toiminnan järjestelyt paikallisiin käsiin. Pitkäntähtäimen suunnitelma on luonnosvaiheessa yhteistyössä yhdistyksen, Dzikwa säätiön ja ystäväyhdistyksen kanssa. 1.3. Toimijat Zimbabwen AIDS-orvot yhdistys on keskittynyt kummien hankkimiseen ja varojen keräämiseen pääasiassa Suomessa. Yhdistys on rekisteröity vuonna 2003. Yhdistyksellä oli vuoden 2014 lopussa 472 jäsentä, 392 kummia ja 143 yleiskummia. Heistä 26 asui Suomen ulkopuolella, Saksassa ja Englannissa. Yhdistyksen vuosikokouksissa, keväisin ja syksyisin on mukana lähes 50 jäsentä. Toiminnan kulut on hyväksytty tilintarkastuksen jälkeen ja hallituksille on myönnetty vastuuvapaus vuosittain. Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä ja neljä varajäsentä. Dzikwa Trust Fund -säätiö toteuttaa kummilasten tukitoiminnat Dzivarasekwan kaupunginosassa sijaitsevasta Dzikwan toimintakeskuksessa. Säätiö on perustettu vuonna 2002. Säätiöllä on oma hallitus, joka koostuu paikallisista vaikutusvaltaisista ihmisistä kulttuurin ja liike-elämän piiristä. Säätiön arvovalta oli ratkaisevaa, kun neuvoteltiin Dzikwan toimintakeskuksen maa-alueen hankinnasta vuonna 2005. Säätiön hyvät yhteydet maan hallintoon ovat tukeneet jatkuvasti toimintaa monissa vaikeuksissa. Suomessa asuva amerikkalainen Wendell Blubaum on kirjoittamassa säätiön ja toiminnan historiikkia The History of Dzikwa Trust (2015 julkaisematon). Friends of Dzikwa Society on vuonna 2009 perustettu, Zimbabwessa toimiva ja julkiseen varainhankintaan oikeutettu kansalaisjärjestö (Private Voluntary Organization, PVO-tunnus vuonna 2014). Ystäväyhdistyksessä on liikeelämän, pankkien, koulujen ja yliopistojen lähellä olevia tukijoita. Tavoitteena on, että säätiö ja ystäväyhdistys yhdistävät voimansa ja laativat useamman vuoden suunnitelman kummilasten tukemiseksi siten, että FOD ottaisi aluksi vaiheittain vastuun hyvinvoinnin ja virkistystoiminnan rahoittamisesta ja säätiö koulutuksen tukitoiminnasta ja toimintakeskuksesta.
3 Kuva 1. Kummilapset ja kummin lapset tapasivat Dzikwan toimintakeskuksessa helmikuussa 2015. 1.4. Kummilapset Toiminnan piirissä oli vuonna 2006 kaikkiaan 304 ja 2014 lopussa 394 kummilasta, joista tyttöjä 250. Kymmenen vuoden aikana määrä on noussut vähitellen noin sadalla lapsella. He ovat orpoja, puoliorpoja tai vanhempiensa hylkäämiä, perheyhteisöissä ja sukulaisten luona asuvia köyhiä lapsia. Ilman tukea heillä ei olisi mahdollisuutta koulunkäyntiin. Lasten valinnassa selvitetään tarkoin kotiolot, lapsen koulunkäynnin mahdollisuudet ja motivoituneisuus. Tukiohjelmassa pysymistä varten seurataan lapsen koulumenestymistä ja osallistumista toimintakeskuksen harrastuksiin. Kummilasten koulumenestyksestä pidetään tarkkaa kirjanpitoa ja tilastoa kolme kertaa vuodessa lukukausittain. Zimbabwessa kaikki koulut ovat maksullisia. Kummin tuki voi kattaa 7 vuotta ala-asteella, 4 vuotta yläasteella ja erikseen sovittaessa 2 vuotta lukiossa. Suurin osa lapsista käy alueen valtiollisia ja kunnallisia kouluja. Vain muutama vaikeista kotioloista tuleva lahjakas lapsi on lähetetty sisäoppilaitokseen kummin suostumuksella ja kustannuksella. Tyttöjen osuus on ollut lähes 65 % tavoitteiden mukaisesti. Taulukosta 1. käy ilmi vuosittain suoritetut tutkinnot. Keskimäärin 20 kummilasta on suorittanut ylioppilastutkinnon vuosittain ja useimmat heistä ovat jatkaneet ammatillisiin oppilaitoksiin tai yliopistoihin ja valmistuneet ammatteihin. Monia onnistumistarinoita löytyy opintojen päättäneiden joukosta, mm. hammashoitaja, kampaaja, sairaanhoitaja,
4 vankilavirkailija, automekaanikko, sosiaalityöntekijä, tutkimusassistentti, opettaja, farmanomi, kirjanpitäjiä jne. 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Tuettavien lasten ja tyttöjen lukumäärä 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuettavien lasten lukumäärä Tyttöjen osuus Kuvio 1. Tuettavien lasten lukumäärä ja siitä tyttöjen osuus vuosina 2003-2014. Tutkinto 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yht. 2006-2014 Ennu ste 2015 Grade 7 Exam / alaasteen tutkinto O-Level Exam / yläasteen tutkinto A-Level Exam / yotutkinto 15 32 30 57 29 28 38 36 21 286 38 7 5 18 26 39 40 44 29 22 230 28 2 4 6 4 6 11 17 14 18 82 20 Yht. 24 41 54 87 74 79 99 79 61 598 86 Taulukko 1. Kummilasten suorittamat tutkinnot vuosina 2006-2014 sekä ennuste vuodelle 2015
5 1.5. Kummit ja tukijat Kummitoiminnan historia alkoi jo vuonna 1992 yhden pojan koulunkäynnin tukemisesta. Vuonna 2014 toiminnan piirissä oli jo liki 400 lasta. Kummit vastaavat kummilapsen koulunkäynnin kuluista. Lisäksi kerätään varoja ruokailua, terveydenhuoltoa, IT -opetusta sekä kulttuuri- ja liikuntatoimintaa varten. Kummit tulevat pääsääntöisesti Suomesta, muutama myös Saksasta ja Iso-Britanniasta. Kummit voivat lähettää suoraan pieniä lahjoja tai rahalähetyksiä omalle kummilapselleen. Kummeista on ajan tasalla olevat tiedot sähköisessä muodossa. Vuonna 2006 oli yhdistyksen piirissä 144 kummia ja vuonna 2014 jo 533 kummia, joista 143 ns. yleiskummia ilman omaa kummilasta. Kummeille lähetetään useita kertoja vuodessa sähköinen kummikirje, jossa kerrotaan toiminnasta ja tapahtumista. Kerran vuodessa kummille tiedotetaan kummilapsen edistymisestä koulussa. Kummin kanssa neuvotellaan aina, kun lapsi siirtyy kouluasteelta toiselle tai ammattiin tähtääviin opintoihin. 600 Jäsenten, kummien ja lasten lukumäärät 500 400 300 200 100 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Jäsenet Kummit, ml.yleiskummit Lapset Kuvio 2. Yhdistyksen jäsenten, kummien ja lasten lukumäärien kehitys vuosina 2003-2014
6 Kuva 2. Kummityttö ja Dzikwan lapsista vastaava kenttätyöntekijä Levita Chenera tutkivat kummin lähettämää kirjettä. 1.6. Toiminta käytännössä Dzikwan toimintakeskus Dzikwa Trustin toimintakeskus sijaitsee Dzivarasekwan lähiössä, osoitteessa 3147 Rujeko Street. Maa-alue hankittiin lahjoitusvaroin vuonna 2006. Alueelle rakennettiin ensin aita, porakaivo ja sähköistys. Vuonna 2007 muurattiin toimintakeskuksen peruskivi ja rakennukset valmistuivat rahoituksen kertymisen tahdissa vuosina 2010-2013. Vuoden 2009 aikana Zimbabwen rahan arvo nollautui hyperinflaation seurauksena ja hinnat sekä maksut määriteltiin US-dollareissa tai Etelä-Afrikan randeissa, mikä hidasti rakennustöitä monin tavoin. Vuonna 2010 valmistui keittiöosa ja pallokenttä, jonka jälkeen IT-luokka vuonna 2011, vuonna 2012 lasten sanitettitilat ja vuonna 2013 toimisto- ja talonmiehen asuntorakennus. Toimintakeskuksen käynnistyminen oli suuri käännekohta yhdistyksen sekä säätiön toiminnassa. Oili Wuolle ja Seppo Ainamo ovat yhdistyksen perustajajäsenet sekä Dzikwan toiminnan käynnistäjät. He ovat edelleen toiminnan kantavat voimat. Keskukseen on toiminnan kasvaessa palkattu paikalta henkilöitä keittiö-, opetus-, vartiointi- ja hallintotehtäviin. Vuonna 2015 palkkaa tai palkkioita saavia työntekijöitä on kaikkiaan 19. Heidän tehtävänään on mm. uusien lasten kotitaustan selvittäminen, koulupaikan etsiminen ja kouluihin rekisteröiminen, yhteydenpito kouluihin, henkilöllisyys-, syntymä- ja
7 koulutodistusten hankkiminen, hankintatoimi, IT-opetus ja tukiopetus, kirjanpito ja muu hallinnointi. He ovat myös vastuussa toimintakeskuksen päivittäisestä käytännön pyörittämisestä. Ruoan valmistuksessa on viisi henkilöä ja toimintakeskuksen vartioinnissa, siivouksessa ja huollossa kuusi henkilöä. Toimintakeskuksessa tehdään päivittäin lämmin ateria yli 300 lapselle. Keittiössä on asianmukaiset hellat, uunit ja kylmälaitteet. Ruoka sisältää maissipuuroa, sesongin vihannesmuhennosta, leipää ja pieni annos lihaa tai kalaa. Oma vihannestarha tuottaa kaalit ja salaatit. Keittiöstä on tarjoiltu jo yli miljoona ateriaa lapsille. Toiminnassa on vuodesta 2008 lähtien ollut säännöllisesti mukana suomalaisia ja paikallisia vapaaehtoisia ja opiskelijoita työharjoittelussa. Vapaaehtoisille on laadittu käsikirja vuonna 2015. Taidekerhot, urheilukilpailut, jalkapallomatsit, tanssiryhmät, ympäristökerho ja muu harrastustoiminta on vilkasta vapaaehtoisten ja opiskelijoiden avustamina. Lapset pääsevät mukaan urheilukilpailuihin, teatteriesityksiin sekä retkiin luonnonpuistoihin. Lapset kokoontuvat viikonloppuisin laulu-, soitto- ja tanssiryhmiin toimintakeskukseen ja saavat korkeatasoista ohjausta. Dzikwan Marimba and Dancers -ryhmät ovat esiintyneet Hararen kansainvälisillä taidefestivaaleilla ja voittaneet palkintoja eri ikäsarjoissa. Kuva 3. Dzikwan Marimba and Dancers tyttöjen ryhmä yhdessä opettajansa Samdan Mukonon kanssa ennen esityksen alkua Dzikwan toimintakeskuksessa. IT- opetusta annetaan Dzikwan omassa rakennuksessa halukkaille 3. kouluasteelta alkaen Suomen Pankin lahjoittamilla koneilla. Vuonna 2013
8 asennettu ADSL-linkki lisäsi olennaisesti opetuksen mahdollisuuksia. Useat oppilaat ovat läpäisseet vaativammankin tason ATK-ajokortin. Keskus on vuonna 2015 hyväksytty kaupallisen kansainvälisesti standardisoidun ATKajokortin suorituspaikaksi. Lapsille annetaan tarvittaessa tukiopetusta kaikissa aineissa, erityisesti matematiikassa ja englannin kielessä. Lähes neljännes alaasteen ja 10 % yläasteen ja lukion oppilaista osallistuu tukiopetukseen. Toimintakeskuksessa on pieni englanninkielinen kirjasto, josta lapset voivat lainata kirjoja. Kuva 4. IT-opetusta annetaan kaikille halukkaille luokasta eteenpäin. kolmannesta Dzikwan lasten hätämajoitusta varten oli vuonna 2005 hankittu 30 orpolapselle suojakoti, jolle ei hankittu sosiaalitoimen lupaa orpokodiksi ja jonka lapset jouduttiin lähettämään omaisten luo. Vuodesta 2013 lähtien suojakodissa majoittuu vuosittain muutama vanhempi lapsi Dzikwan työntekijöiden sekä ulkomaalaisten työharjoittelussa olevien ja vapaaehtoisten kanssa. Heille tarjotaan lounaan lisäksi aamu- ja iltapala. Lapset ohjataan tarpeen mukaan paikalliselle terveysasemalle tai erikoislääkärin tutkimuksiin. Heille hankitaan tarvittaessa lääkkeet ja resurssien puitteissa myös silmälasit ja akuutti hammashoito. Zimbabwen Aids-neuvosto käy vuosittain kertomassa lapsille ja nuorille ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Vuonna 2008 ja 2010 puhjenneet koleraepidemiat koettelivat myös Dzikwan toimintaa, lapsia ja lähiympäristöä. Keittiön parantunut hygieniataso takasi jatkuvan ruoan jakelun. Toimintakeskus oli valmiudessa auttaa myös ympäristön asukkaita.
Euroa 9 1.7. Kustannukset ja rahoitus Zimbabwen AIDS-orvot ry jäsenet, kummit ja tukijat rahoittavat Dzikwan Trustin toiminnan. Kummien maksuilla katetaan lasten koulutukseen liittyvät kulut. Muita menoja varten kerätään lahjoituksia yrityksiltä ja yksityisiltä vuosittain vaihtelevasti. Paikallisen ystäväyhdistyksen PVO-status oli tärkeä käänne tuen kanavoitumiseksi paikallisilta toimijoilta. Ulkoministeriön tuki on ollut ratkaiseva toiminnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. Dzikwan toiminnan kokonaiskulut 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Dzikwan toiminnan kokonaiskulut, pl. metsähanke Koulunkäynnin, hyvinvoinnin ja virkistystoiminnan kulut Kuvio 3. Dzikwan toiminnan kokonaiskulut ja siitä erikseen koulunkäyntiin, hyvinvointiin ja virkistykseen käytetyt kulut vuosina 2006-2014
Euroa Euroa 10 Dzikwan taseen kehitys, pl. metsähanke 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Taseen loppusumma Kuvio 4. Dzikwa Trustin taseen kehitys vuosina 2006-2014. Dzikwan keskimääräiset kulut / lapsi 900 800 700 600 500 400 300 200 100-2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Dzikwan toiminnan kokonaiskulut, pl. metsähanke/ lapsi Koulunkäynnin, hyvinvoinnin ja virkistystoiminnan tuki / lapsi Kuvio 5. Dzikwan toiminnan kokonaiskulut ja siitä koulunkäyntiin, hyvinvointiin ja virkistystoimintaan käytetyt menot lasta kohden, vuosina 2006-2014 Kustannukset lasta kohden ovat nousseet hankekauden aikana 200 eurosta/vuosi 900 euroon/vuosi. Kummimaksut kattavat keskimäärin 55 % kokonaiskuluista. Kummimaksujen lisäksi monet kummit ja tukijat lähettävät rahaa toiminnan ylläpitoon, ruokailuun, terveyskuluihin sekä harrastustoimintaan. Yleiskummimaksut ohjautuvat lasten sosiaaliseen tukeen. Hallintokulut Suomessa ovat olleet keskimäärin 3 % tuotoista. Kuutena vuonna on lähetetty yhteiskeräyksenä kontti Suomesta Harareen (2006, 2008, 2009,
11 2010, 2012, 2014 ). Kontissa on mennyt perille mm. tietokoneita, polkupyöriä, kirjoja, kuivamuonaa, keittiötarvikkeita, vaatetta ja urheiluvälineitä. Kummimaksut ja lahjoitukset ohjautuvat Dzikwa Trustin kautta suoraan kohteisiin, kouluille ja toiminnan kuluihin. Lapsille tai heidän omaisilleen ei anneta rahaa. Kuluseurantaa varten on lahjoituksena saatu kirjanpitosäädösten vaatimuksia vastaavat kirjanpito-ohjelmat. Tilit on asianmukaisesti hoidettu, tarkastettu ja tili- ja vastuuvapaus myönnetty joka vuosi. Dzikwan toimintaa on jouduttu harkiten supistamaan viime vuosina Zimbabwen heikon taloudellisen kehityksen ja toimintaympäristön vaikeuksien takia ja lasten koulumaksujen kasvaessa. Erityisesti vuodet 2008-2009 olivat taloudellisesti raskaita Zimbabwen oman rahan hävitessä ja US-dollariin siirryttäessä. Kaikesta oli pulaa, kaupat olivat tyhjillään ja ruokaa piti käydä hankkimassa maan rajojen ulkopuolelta. Tällöin jouduttiin karsimaan menoja, joka luonnollisesti tarkoitti kummilasten vähenemistä tuen piiristä. Suurena haasteena on ollut myös Ulkoministeriön tuen väheneminen sekä loppuminen kokonaan vuoden 2014 lopussa. Lisäksi Euron arvon lasku on viime vuosina lisäänyt aukkoa tulokehitykseen. Omaa varainhankintaa on kehitetty jatkuvasti. Kummimaksujen laskutus- ja seurantajärjestelmät on ajanmukaistettu. Yhdistys on kehittänyt erityisesti Internet-pohjaista varainhankintaa, mm. JELPI-palvelu ja Facebookin mahdollisuudet hyödyntäen. Kuva 5. Yli 300 lasta käy päivittäin ruokailemassa Dzikwan toimintakeskuksessa.
12 1.8. Ulkoministeriön tuki (hankekoodi 26518401) Ulkoministeriö on tukenut yhdeksän vuoden ajan kehitysyhteistyörahoista Zimbabwen Aids -orvot ry:n orpolapsitoimintaa. Ulkoministeriön hankkeen tavoitteena oli tukea lasten koulunkäyntiä sekä pysyvän infrastruktuurin pystyttämistä ja käytännön johtamisen ja valvonnan vakiinnuttamista paikallisiin käsiin. Hankkeen tuki oli vuosina 2006-2008 ( 180.000 ), 2009-2011 (280.000 toimintaan, 80.000 keittiörakennukseen ja 15.000 tiedotukseen) ja 2012-2014 ( 150.000 ). Vuonna 2010 Suomen Lusakan lähetystö myönsi 54.000 euroa ns. PYM-tukea ATK-keskuksen rakentamiseen. Ulkoministeriön avun osuus on laskenut yli 50 prosentista 11 prosenttiin toiminnan kokonaiskuluista vuodesta 2006 vuoteen 2014. Lapsiprojektin tuki loppui vuoden 2014 lopussa kokonaan. Vastaavasti oma varainhankinta on tehostunut ja monipuolistunut. Ulkoministeriön tuki oli alkuvuosina ratkaisevaa toiminnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa sekä sosiaalisen tuen eli ruokailun järjestämisessä. Ilman tätä tukea ei keittiötä olisi voitu pystyttää ainakaan samassa aikataulussa. Ulkoministeriön tuki näkyy taseessa erityisesti vuosina 2010-2014. Kuviossa ei ole mukana metsähanketta, jota Ulkoministeriö on rahoittanut erillisenä projektina. Ulkoministeriölle on vuosittain jätetty toimintaa ja rahoitusta koskevat kansalaisjärjestön kehitysyhteistyöhankkeiden vuosiraportit. Ulkoministeriön ylitarkastaja kävi vuonna 2012 paikan päällä tarkastuskäynnillä.
Euroa 13 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Yhdistyksen rahoituksen kehitys 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kerätyt lahjoitusvarat + kontti UM:n hanketuki Kuvio 6. Yhdistyksen rahoituksen kehitys vuosina 2005-2014 ja Ulkoministeriön rahoituksen osuus vuosina 2006-2014. 1.9. Tulevaisuus ja riskit Zimbabwen oman valuutan häviäminen vuonna 2009 ja sidonnaisuus USdollariin sekä Etelä-Afrikan randiin on tehnyt yhdistyksen talouden ja rahoituksen suunnittelun haasteelliseksi. Zimbabwen talous kehittyi hyvään suuntaan vuosina 2012-2013. Tämän jälkeen taloudellinen ja poliittinen tilanne näyttävät jälleen heikommilta. Valuuttakurssimuutokset ja euron heikkeneminen on lisännyt rahoitusvajetta. Lasten koulumaksut, elintarvikkeet, sähkön ja kulutustavaroiden hinnat ovat vuosien mittaan jatkuvasti nousseet. Maan poliittinen tilanne, nopeat henkilöstömuutokset Presidentin lähipiirissä, hallinnon heikkous ja korruptio ovat oleellisia epävarmuustekijöitä Zimbabwessa. Kukaan ei pysty ennustamaan, mitä tulee tapahtumaan Presidentti Mugaben pitkän valtakauden jälkeen. Dzikwan toimintakeskus on vakiinnuttanut toimintaansa ja löytänyt toimivan mallin työskentelylleen. Toiminta kokonaisuudessaan lepää kuitenkin perustajajäsentensä varassa. Vaativaa työtä jakamaan on löydetty luotettavia paikalta palkattuja työntekijöitä, mutta pettymyksiäkin on koettu. Toiminnan ja johtamisen siirtämiseksi paikallisille voimille, Dzikwa Trust -säätiölle ja Friends of Dzikwa -yhdistykselle on tehty suunnitelmaluonnos vuonna 2014.
14 1.10. Tiedotus ja vaikuttaminen Yhdistyksellä on omat kotisivut osoitteessa www.zim-orvot.org, joilta löytyy kattavasti tietoa yhdistyksen sekä säätiön toiminnasta. Yhdistyksellä on myös Facebook -sivut. Kummit saavat vuosittain useita sähköisiä kummikirjeitä, jotka julkaistaan myös yhdistyksen kotisivuilla suomeksi ja englanniksi. Omaa kummilasta koskevat tiedot on saatavissa henkilökohtaisesti. Vuosittain on julkaistu vuosikertomus, joka kuvaa yksityiskohtaisesti kummitoiminnan, toimintakeskuksen tapahtumat, rahoituksen ja tuet. Mainittavaa on, että yhdistys sai vuonna 2007 PriceWaterhouseCoopersin tunnustuksen parhaasta vuosikertomuksesta ja vuonna 2010 kunniamaininnan pienten yhdistysten ja säätiöiden sarjassa. Tunnustukseen liittyi myös palkintoraha. Zimbabwen Aids-orvoista on tehty useita lehtiartikkeleita mm. Helsingin Sanomissa, Suomen Kuvalehdessä ja ammattilehdissä. Kummien vierailuista ja työharjoittelijoiden kokemuksista on syntynyt kolumneja ja blogeja. Yhdistys teetti vuonna 2009 dokumenttifilmin Dzikwan orpolasten elämästä ja koulunkäynnistä (27 min DVD). Vuosittain on myyty yhdistyksen seinäkalenteria. Yleisesite on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja yleiskummiesite suomeksi. Yhdistys on osallistunut Maailma kylässä -tapahtumiin omalla standillä vuosina 2013-2015. Oili Wuolle ja Seppo Ainamo sekä hallituksen jäsenet ovat kiertäneet kouluissa sekä erilaisten yhdistysten tilaisuuksissa kertomassa Aidsorvoista ja lobbaamassa tukea yhdistykselle. Vuoden 2009 kansainvälisyyskasvatukseen tähtäävällä koulukierroksella yhdistys tavoitti 4600 oppilasta Suomen kouluissa. Dzikwan kenttätyöntekijät Priscilla Takawira (vuonna 2009) ja Levita Chenera (vuonna 2013) ovat vierailleet Suomessa ja kiertäneet kouluissa kertomassa lasten elämästä ja koulutuksen mahdollisuuksista Zimbabwessa. Seinäjoen lukion Komppi-hanke vuosina 2010-2014 vahvisti yhteyksiä Seinäjoen ja zimbabwelaisen lukion välille. Hanke sai vuonna 2015 Suomessa tunnustusta globaalikasvattaja -palkinnolla. Yhdistys ja säätiö ovat jatkuvassa yhteistyössä Zimbabwessa toimivien muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, kuten Unicef in, UNDP:n ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Lukuisat politiikan ja liike-elämän johtajat ovat tutustuneet Dzikwan toimintakeskukseen ja myös käytännössä antaneet tukensa lasten koulutusohjelmalle.
15 Kuva 6. Pojat Dzikwan toimintakeskuksessa odottamassa urheilun alkamista. 2. Toiminnan vaikutusten arviointia Dzikwa Trust -säätiö teetti vuonna 2008 Hararessa toimivalla kansainvälisellä konsulttiyritys Ernst & Youngilla riippumattoman arvioinnin organisaatiosta, henkilöstön riittävyydestä ja tehokkuudesta (Organisation & Operations Audit). Analyysi suositti tuolloin mm. toimenkuvien ja työsopimusten virallistamista ja kolmen uuden henkilön palkkaamista. Näitä suosituksia on vähitellen toteutettu varojen puitteissa. Loppuraporttia varten on suoritettu sähköinen kysely Zimbabwen Aids-orvot yhdistyksen suomalaisille jäsenille. Vastaukset on saatu 157 jäseneltä. Yhteenveto löytyy liitteestä 1. Lisäksi loppuraportin laatija on haastatellut teemahaastatteluna viittä hallituksen jäsentä. Ulkoministeriölle toimitettavaa loppuraporttia varten Dzikwa Trust -säätiö on teettänyt arvioinnin paikallisesta toiminnasta konsulttiyrityksellä Jack and Fieldsand (Africa) consulting. Tämä raportti on erillisenä liitteenä.
16 2.1. Toiminnan tarkoituksenmukaisuus suhteessa alkuperäisiin tavoitteisiin Zimbabwen AIDS-orvot yhdistyksen toiminta on selkeästi fokusoitunut tietyn rajatun maantieteellisen alueen orpolasten toiminnan tukemiseen. Painopiste on ollut koko toiminnan ajan ensisijaisesti lasten koulunkäynnin mahdollistamisessa ja tukemisessa. Jo alkuvuosina toimintaan lisättiin päivittäisen lämpimän aterian tarjoaminen. Ruoka valmistettiin aluksi avotulilla, myöhemmin vuonna 2010 valmistuneessa keittiössä. Aterialla on ollut suuri merkitys lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Toiminnan kehittäminen vaati toimintakeskuksen pystyttämisen vuosina 2009-2013. Vuosi 2010 oli yhdistyksen historiassa käänteentekevä. Toiminnan mahdollisuudet monipuolistuivat, mukaan tulivat lasten liikunta- ja kulttuuriharrastukset, myöhemmin myös ympäristökasvatus ja metsäprojekti. Koulunkäynnin tukiopetus ja IT-luokka vahvistavat alkuperäisen toiminnan tavoitteita. Kummitoiminnan mahdollistama koulunkäynti ja toimintakeskus palvelevat ja tukevat kummilapsia kokonaisvaltaisesti. 2.2. Toiminnan tuloksellisuus suhteessa lasten menestymiseen koulussa ja hyvinvointiin Toiminnan tuloksellisuutta voidaan mitata kummitoiminnan kautta koulunkäyneiden lasten määrällä. Vuosittain on yhdistyksen ja säätiön tuen voimin käynyt koulua 300-400 lasta. Koulunkäyneiden lasten tulevaisuuden mahdollisuudet ovat varmasti parempia kuin ilman tukitoimia. Parhaiten menestyneet lapset ovat yläasteen jälkeen siirtyneet lukioon ja ammattiin johtaviin opintoihin. Vuosittain parikymmentä nuorta on läpäissyt ylioppilastutkinnon ja parhaat heistä päässeet myös yliopistoihin ja korkeakouluihin kummien ja stipendien turvin. Tiedetään, että kaikkiaan 71 nuorta on ollut eritasoisissa jatko-opinnoissa. Valmistuneiden joukossa on Bachelor-tutkinnon suorittaneita, yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneita. Dzikwa-säätiö ei ole pitänyt jatkuvaa seurantaa, mitä lapsille opintojen ja kummituen jälkeen tapahtuu. Useat entiset oppilaat ovat tulleet vapaaehtoisiksi toimintakeskukseen tai vierailleet vanhoja muistelemassa. Kummilasten ravitsemus- ja terveystilanne on kohentunut toimintakeskuksen piirissä ollessa. Lämmin ateria on usealle päivän ainut ravinto. Kolera- ja lavantautiepidemioiden aikaan lasten terveydentilaa seurattiin ja voitiin torjua tautien leviäminen. Keittiön hygieniataso säilyi ja lasten wc- ja suihkutilat
17 auttoivat asiaa. Zimbabwessa on arviolta 1,2 miljoonaa HIV-positiivista, 14 % aikuisväestöstä. Maan miljoonasta orvosta arviolta 75 %:n taustalla on Aidsiin kuollut omainen. Yhdistyksellä ei ole tarkkaa tietoa kummilasten tartuntatilanteesta; lasten ja huoltajien vapaaehtoisesti antaman tiedon perusteella tiedetään noin 40 lapsen tartunnasta. He saavat ilmaista ARVlääkitystä. Lasten henkistä vireyttä, itseluottamusta ja motivaatiota on tuettu kulttuuritoiminnalla ja fyysistä kuntoa liikuntakerhoilla ja pallopeleillä. Yhteiset retket, kasvitarha tai alueen siivouspäivät ovat toimineet ympäristökasvatuksen tavoin. 2.3. Toiminnan tehokkuus suhteessa kustannuksiin Zimbabwen Aids-orvot ry yhdessä Dzikwa -säätiön kanssa on hyvin ja tehokkaasti hoidettu kansalaisjärjestö. Yhdistyksen piirissä on monipuolista kokemusta, ammattitaitoa ja motivoituneisuutta, jota on käytetty säästelemättä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä kävi esille hallituksen jäsenten haastatteluissa. Pienellä, alle 400.000 euron budjetilla on voitu kouluttaa 400 lasta vuosittain, tarjota ruokailu päivittäin yli 300 lapselle, antaa mahdollisuus tuki- ja ITopetukseen sekä moniin harrastuksiin. Hallinnon menot Suomessa ovat olleet alle 3 % joka vuosi. Toiminta on mallinnettu kestävälle pohjalle. Talkootyö ja vapaaehtoistoiminta on korvannut puuttuvat talouden resurssit. Toiminnan rahoitukseen kohdistuu suuria riskejä. Kummitoiminnan rahoitus lepää lähes kokonaisuudessaan yksityisten ihmisten varassa, sen jälkeen kun Ulkoministeriön tuki loppui. Rahoitusvajetta on voitu toistaiseksi paikata satunnaisilla ylimääräisillä lahjoituksilla. Toimintaa on pyöritetty kädestä suuhun -periaatteella. 2.4. Toiminnan kestävyys Zimbabwen poliittisen ja taloudellisen tilanteen vakiintumisesta ei ole merkkejä. Päinvastoin 91-vuotiaan Presidentti Mugaben valtakausi loppunee lähivuosina eikä maan tulevaisuutta hänen jälkeensä pysty kukaan ennustamaan. Tämä on johtanut mm. kouluolojen epävakauteen ja jatkuviin hintojen nousuihin. Lasten ja perheiden asema ei ole kohentunut.
18 Orpolasten koulutuksella on kestävä merkitys. Koulunkäynti ei ole maassa ilmaista ja kummien tuki on ollut lähes ainoa mahdollisuus taata koulunkäynnin jatkuvuus ala- ja yläasteella. Dzikwan piiriin päässeille lapsille on taattu useamman vuoden kohtuullinen hyvinvointi koulunkäynnin lisäksi. Dzikwan lapset ovat saaneet mahdollisuuden opintoihin, useat myös ammatteihin. Tällä on varmasti vaikutusta heidän elämäänsä jatkossakin. Apua on annettu heidän oman kulttuurinsa mukaisesti. Dzikwan toiminta on rakennettu kestävän kehityksen ajatukselle, joka tähtää jatkuvuuteen nykyisten perustajajäsenten jälkeenkin. Dzikwan toiminnan jatkuuvuuden takaamiseksi on tehty suunnitelmat, joiden toteuttaminen käytännössä on vielä täysin avoinna (Long range plan for development of the Dzikwa management system, Draft 16.11.2014). 2.5. Laajemmat kehityksen vaikutukset suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan Zimbabwen poliittisen ja talouden epävakauden takia lasten asema ja koulunkäynnin mahdollisuudet yleisesti ovat heikentyneet. Siirtyminen kaikille ilmaiseen koulunkäyntiin näyttää nykytilanteessa mahdottomalta tavoitteelta. Tähän ei ole yhdistys Suomessa eikä säätiö tai ystäväyhdistys paikallisesti voinut vaikuttaa. Maan ihmisoikeuskysymyksiin ei ole saanut puuttua. Toiminnan käynnistämisessä sekä ylläpitämisessä on jouduttu tasapainoilemaan. Yhteyksiä on luotu maan hallintoon, kulttuurivaikuttajiin ja liike-elämään ahkerasti ja toimintaa on lobattu monella tasolla. Dzikwan toimintakeskuksen arkeen sillä on ollut myönteisiä vaikutuksia, mm. lahjoitusten ja opiskelustipendien muodossa. Dzikwan toimintakeskuksen rakentaminen köyhään lähiöön on tuonut arvostusta ja kunnioitusta alueen ihmisiltä ja yhteisöiltä. Toimintakeskus on voinut työllistää paikallisia ihmisiä. Toimintamallia toivotaan kopioitavan myös muille alueille maassa. 2.6. Täydentävyyden periaate ja yhteistyö paikallisten kanssa Dzikwan toiminta täydentää paikallisen väestön tarpeita ja puutteita. Jatkuvaa yhteistyötä on tehty lasten ja heidän läheisten, asuinalueen muiden asukkaiden ja koulujen kanssa. Mainittakoon, että sadat perheet hakevat vettä toimintakeskuksen kaivosta paikallisen vedenjakelun häiriintyessä usein.
19 Poliittisen tahon ja hallinnon virkakunnan kanssa yhteistyö on ollut tärkeää toimintakeskuksen maa-alueen oston ja rakennuslupien saamiseksi korruptoituneessa maassa. Toimintakeskuksen tehtävät ja lasten tuki on hyväksytty virallisesti. Orpolasten hätämajoitukseen perustettu turvakoti (30 lasta) jouduttiin sulkemaan erityisten sosiaalityön lupien puuttumisen takia vuonna 2012. Lasten uudelleen sijoitus tapahtui hyvässä yhteistyössä Hararen sosiaalitoimen ja huoltajien kanssa. Tilalle hankittiin toimintakeskuksen läheisyydestä toinen majapaikka, jossa asuu muutama vanhempi lapsi kerrallaan yhdessä työntekijöiden, vapaaehtoisten ja opiskelijoiden kanssa. 2.7. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa Dzikwa Trust -säätiö toimii yhteistyössä paikallisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, mm. Unicefin, Zimbabwe National Aids Councilin, Child Linen, Metodistikirkon, Presbyteerisen ja Katolisen kirkon avustusjärjestöjen kanssa. Friends of Dzikwa Societyn välityksellä on saatu tukea useilta paikallisilta yksityisiltä toimijoilta. Hararen kansainvälinen koulu ja Arundelin lukio ovat monin kampanjoin tukeneet toimintaa. ST Giles Medical Rehabilitation Centren kanssa on toimittu yhteistyössä vammaisten lasten hyväksi. Paikalliset lääkärit ja hammashoitola on tutkinut Dzikwan lapsia ilmaiseksi tai kohtuullista korvasta vastaan. 2.8. Arvostus paikallisesti Aids-orvot yhdistyksen ja sen hallituksen jäsenet ovat paikalla käydessään havainnoineet, että Dzikwan toimintakeskusta arvostetaan paikallisten keskuudessa. Toimintakeskus ja sen näkyvä kyltti keskellä köyhää aluetta on ylpeydenaihe alueella. Lapset ovat riemuissaan ja onnellisia, kun pääsevät mukaan koulutus- ja muuhun toimintaan sekä saavat päivittäin lämpimän aterian. Tämä on suuri helpotus heidän omaisilleen, sukulaisilleen tai muille heistä vastuussa oleville. Arviointia paikallisesta arvostuksesta löytyy Dzikwa Trust -säätiön teettämästä erillisarvioinnista. Jack and Fieldsand (Africa) consulting on haastatellut yhteensä 40 paikallista henkilöä, Säätiön ja ystäväyhdistyksen sekä maan hallinnon edustajia, kummilapsia, vanhempia ja Dzikwan henkilökuntaa sekä vapaaehtoisia (ks. erillinen raportti).
20 2.9. Riskit ja tulevaisuuden ennakointi Dzikwan toimintakeskuksen toiminta on hyvin vakiinnutettu. Tästä huolimatta tai juuri siksi riskit ovat aina olemassa. Suurin riski on toimintaympäristön eli maan politiikan ja talouden epävakaus. Maassa on edelleen kansallistettu useita maa-alueita tai toimivia maatalousyrityksiä ja luovutettu politiikkaa lähellä oleville palkinnoiksi. Tämä on riski, jota ei yhdistys eikä säätiö voi täydellisesti kontrolloida. Rahoituksen osalta riskinä on kummien saaminen, lahjoitusten epävarmuus ja valuutan sekä hintojen vaihtelut. Tämä riski on jatkuvaa, joskin hallittavissa hyvällä suunnittelulla ja realistisella budjetoinnilla. Kolmantena riskinä on toiminnan siirtäminen paikallisten käsiin, jos ja kun nykyiset perustajajäsenet uupuvat ja haluavat siirtyä eläkkeelle. Tätä on ennakoitu rakentamalla pohjaa yhteistyölle, jossa siirrytään asteittain uudenlaiseen hallintomalliin ja paikalliseen johtamiseen. 2.10. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutuminen Yhdistys tai säätiö ei ole puuttunut ihmisoikeuksiin maassa. Toimintakeskuksen rauhaa ja jatkuvuutta ei ole haluttu vaarantaa. Sen sijaan on tuotu aktiivisesti esille lasten asemaan ja koulunkäyntiin liittyviä epäkohtia. Köyhien lasten asema ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana juurikaan kohentunut. Yhdistys ja säätiö osallistuivat vuonna 2009 YK:n lastenoikeuksien julistuksen tiedotuskampanjaan Zimbabwessa KEPAn myöntämällä tiedotustuella. Järjestön tavoitteena on alusta alkaen ollut panostaa tyttöjen (65%) koulunkäyntiin poikia (35%) enemmän. On uskottu, että juuri tyttöjen koulutus tuottaa hedelmää jatkossa myös heidän lapsilleen. Tämä tavoite on toteutunut, sillä vuosittain koulutukseen on otettu tyttöjä enemmän kuin poikia. 3. Sidosryhmäkartoitukset Sidosryhmiä on lähestytty kyselyin ja haastatteluin; yhdistyksen jäsenille on lähetetty sähköinen kysely ja haastateltu yhdistyksen hallituksen jäseniä syyskuussa 2015. Zimbabwessa on heinä-elokuun 2015 aikana haastateltu Dzikwa Trust Fundin jäseniä, maan hallinnon edustajia, kummilapsia, heidän omaisiaan ja Dzikwan toimintakeskuksen työntekijöitä.
21 3.1. Kysely yhdistyksen jäsenille Suomessa Kysely lähetettiin sähköisesti kaikille yhdistyksen suomalaisille jäsenille syyskuussa 2015. Vastaus saatiin 157 jäseneltä määräaikaan 20.9. mennessä. Vastanneista 68 % oli naisia. Kaikista vastanneista työikäisiä on 48 % ja eläkkeellä 44 %, vain 5 % on alle 30-vuotiaita. Toiminnassa yli 10 vuotta mukana olleita on 10 %, useimmat olivat olleet jäseninä 1-5 vuotta. Jäsenet olivat tulleet mukaan ystävien ja aktiivisten kummien kehotuksesta tai mm. Helsingin Sanomien artikkelin ja Internetin kautta saadun informaation seurauksena. Mainittiin myös perustajajäsenten Oilin ja Sepon, Suomen Pankin ja Suomen suurlähetystön yhteydet. Kummit arvostivat yhdistyksen ja toiminnan uskonnollista sekä poliittista sitoutumattomuutta. Koettiin, että suora apu omalle kummilapselle ja Dzikwa Trustin toiminnan luotettavuus olivat vakuuttaneet mukaan lähtemiseen. Jäsenet seuraavat aktiivisesti yhdistyksen toimintaa. 96 % ilmoitti lukevansa kummikirjeet, kolmannes seuraa kotisivuja ja Facebookia ja kolmannes käy kokouksissa. Vastanneista 21 % oli vieraillut Dzikwan toimintakeskuksessa ja tavannut oman kummilapsen. Yhteyttä kummilapseen pidetään kirjeitse ja sähköpostilla. Lähes puolet ovat lähettäneet kummilapselle lahjoja ja/tai rahaa, jotka menevät perille toimintakeskuksen välityksellä. Vastanneista 87 % kokee saavansa tarpeeksi tietoa kummilapsesta. Lisätietoa toivotaan, mikäli lapsen koulumenestys on heikentynyt. Lähes jokainen vastaaja on tyytyväinen yhdistyksen toimintaan, läpinäkyvyyteen, raportoinnin selkeyteen ja tiedotukseen. Ruusuja jaettiin työn konkreettisuudesta, kuten ruokailun järjestämisestä lapsille ja toimintakeskuksen rakentamisesta. Tyytyväisiä oltiin vetäjien omistautumiseen pitkällä jänteellä. Yksi antoi risuja, koska tieto lapsen koulunkäynnin päättymisestä tuli kummin tietoon viiveellä. Vastaajat näkevät kaikkein tärkeimmiksi kohteiksi säilyttää koulunkäynnin tukeminen, päivittäinen ruokailu ja perusterveydenhuolto, jos toimintaa jouduttaisiin rajoittamaan resurssien puutteessa. Myös syntymätodistusten hankkiminen sekä harrastustoiminnan tuki koettiin tärkeiksi. Vastaajien mielestä toiminta on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ammattimaisemmaksi ja monipuolisemmaksi. Esille nostetaan mm. IT-opetus, vierailijoiden ja vapaaehtoisten määrän kasvu sekä tiedotuksen kohentuminen. Vastaajat kokevat, että Dzikwa on yhteiskunnallinen vaikuttaja Hararessa ja erityisesti lähialueen yhteisöissä. Toiminta on voinut vähentää AIDS-stigmaa sekä antanut lapsille toivoa, vakautta ja hyvinvointia elämään.
22 Vastaajat ovat todella aktiivista väkeä, sillä useat ovat mm. Suomen Punaisen Ristin, Plan Suomen, Unicefin, Pelastakaa Lapset ry:n, Naisten Pankin ja Kirkon Ulkomaanavun tukijoita. Aids-orvot yhdistyksen viestiä on viety ystäville, omalla verkostolla, työpaikoille ja muiden yhdistysten tietoon. Sosiaalisen median ja Facebookin sekä Twitterin ja blogien kautta on levitetty tietoa eteenpäin. Vastaajat esittävät näkyvyyden lisäämistä koulujen, oppilaitosten, opettajajärjestön tai lehdistön ja television välityksellä. Vastaajilta tuli useita uusia ideoita varainhankintaan, mm. urheilu- ja kulttuuritapahtumien lipputulojen kerääminen, teemakampanjat, nettikampanjat, opiskelijoiden kanssa yhteistyökampanjat, lipaskeräys, hyväntekeväisyysillat, dokumenttielokuva suomalaisesta kummista ja hänen kummilapsestaan, myyjäiset, kirpputorit, arpajaiset, ruokakirja ja firmoja sponsoreiksi. Huoli varojen riittävyydestä tulevaisuudessa on yhteinen. Valtaosa vastaajista pitää yhdistyksen toimintaa vastuullisena. Heidän mielestään yhdistys arvostaa tukijoitaan, toimintaa tehdään hyvässä hengessä ja tuloksia on saatu, mikä on luonut yhdistykselle hyvän maineen. Valtaosa myös antaa toiminnasta erinomaiset tai hyvät arvosanat. Erityisesti talouden hoito ja raportointi sekä yhteydenpito kummeihin saavat kiitosta. Yli 90 % vastaajista pitää kummimaksua sopivan suuruisena, 5% olisi valmis maksamaan enemmänkin. Liitteessä 1. on yhteenveto kyselyn tuloksista. 3.2. Hallituksen jäsenten haastattelut Raportin laatija haastatteli viittä Zimbabwen Aids-orvot yhdistyksen hallituksen jäsentä teemahaastatteluna. Tavoitteena oli täydentää ja syventää kyselyn tuloksia. Haastateltavista muutama oli ollut mukana toiminnan alusta asti. Usealla on yhdistystoiminnassa mukana koko perhe, puoliso ja lapset, joista jotkut ovat päätyneet vapaaehtoisiksi Dzikwan toimintakeskukseen. Jokaisella on oma kummilapsi tai jo toinenkin kierros menossa. Yhdistys on kasvattanut kansainvälisyyteen ja kehitysmaatietoisuuteen. Eräs totesi, että toiminta on antanut paljon enemmän koko perheelle, kuin he olivat etukäteen voineet kuvitellakaan. Omaksi motiiviksi ei koettu hyvän omatunnon ostamista, vaan vastuuta kaikista lapsista. Useimmat haastatelluista olivat vierailleet Dzikwan toimintakeskuksessa ja osallistuneet toimintaan itsekin. Kaikki kehuivat yhdistystä hyvin hoidetuksi kansalaisjärjestöksi. Erityiskiitos annettiin Oili Wuolteelle ja Seppo Ainamolle, mutta myös markkinointihenkiselle puheenjohtajalle Peter Rehnströmille. Yhdistyksen
23 hallitukseen on valikoitunut monen alan ammattilaisia, jotka toimivat yhdessä ja yksin tehokkaasti. Hallituksen kokouksia on vuosittain 5-6 sekä kaksi yhdistyksen vuosikokousta. Haastateltavat asettavat yhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi lasten koulutuksen tukemisen, seuraavana on ruokailun järjestäminen, mikäli jostain jouduttaisiin tinkimään varojen puutteessa. Erittäin vaikeaksi koetaan mistään tuen osa-alueesta luopumista, sillä haastateltavien mielestä lapsen kokonaisvaltainen huomioiminen on tärkeää. Sen sijaan esitetään lahjoitusten keräämisen tehostamista. Eräänä ideana olisi erityiskummien hankkiminen, mm. IT-kummi, ruokakummi, kulttuurikummi jne. Suomen Pankin lisäksi toivottaan löytyvät muitakin yhteisöllisiä tukijoita. Yhdistyksen kummitoimintaan ja hallitukseen toivotaan lisää nuoria voimia. Alkuperäisenä tavoitteena on ollut Dzikwa Trustin paikallisen yhteisön voimaannuttaminen siten, että toiminta siirtyisi heidän käsiinsä jonain päivänä. Tämän toteuttamisessa ei olla kovin optimistisia, yrityksistä huolimatta. Haastateltavat tuovat esille monia syitä, joista painavimpia ovat poliittisen tilanteen vakiintumattomuus, talouden heikko kehittyminen maassa yleensä ja korruptio. Toiminnan ja lahjoitusten tiukka kontrolli Suomesta nähdään jatkossakin tarpeelliseksi. Paikallisten työntekijöiden jatkokoulutus ja nykyistä tiiviimpi yhteistyö säätiön sekä ystäväyhdistyksen kanssa on välttämätöntä. 3.3. Haastattelut ja arviointi Zimbabwessa Zimbabwessa toimiva Jack and Fieldsand (Africa) Consulting on laatinut arvioinnin Dzikwa Trust Fundin toiminnasta vuosina 2006-2014. Arvioinnin tavoitteena on selvittää hankkeen onnistumista suhteessa tavoitteisiin sekä jatkuvuuden näkymiä. Tarkoituksena on myös laatia Dzikwalle strateginen suunnitelma ja suositukset tulevaisuudelle. Raportti on erillisenä liitteenä. 4. Yhteenveto Zimbabwen Aids-orvot ry:n orpolasten tukihanke vuosilta 2006-2014 (hankekoodi 26518401) Päätavoitteet: Tukea Dzivarasekwan orpolasten koulunkäyntiä ja hyvinvointia, ylläpitämällä Dzikwan toimintakeskusta. Pysyvän infrastruktuurin pystyttäminen sekä käytännön johtamisen ja valvonnan
24 vakiinnuttaminen paikallisiin käsiin. Vaikuttavuus: Vuosittain lähes 400 lasta ja nuorta on voinut käydä koulua yläasteelle saakka. Alueen orpolasten elämänlaatu ja mahdollisuudet elämässä ovat lisääntynyt koulutuksen myötä. Parikymmentä heistä on sanut ylioppilastodistuksen vuosittain ja jatkanut ammatilliseen tai yliopistotasoiseen koulutukseen. Zimbabwen talouden ja yhteiskunnan rakenteiden epävakaus ei ole lannistanut yhdistyksen toimintaa. Yhdistys on voinut omalta osaltaan vaikuttaa lähialueen orpolasten elämään positiivisesti. Yhdistyksen ja Dzikwa Säätiön toiminta ei ole kuitenkaan voinut vaikuttaa lasten aseman paranemiseen koko maassa. Dzikwan toimintaa ei ole voitu toistaiseksi siirtää paikallisiin käsiin maan politiikan ja talouden epävakauden jatkuessa sekä korruption takia. Osatavoitteet: Vaikutukset: 1. Lasten koulunkäynnin tukeminen Koulutuksen kummituki on ollut - Koulun etsiminen välttämätön, sillä maassa ei ole ilmaisia - Lukukausimaksut kouluja. - Tukiopetus - Yhteydet kummeihin Dzikwan keskuksen toiminta, tuki- ja ITopetus on antanut monelle mahdollisuuden päästä jatko-opintoihin. Yhdistyksen toiminta kummien löytämisessä, yhteistyössä ja tiedottamisessa on antanut yhä useammalle orvolle mahdollisuuden koulutukseen. 2. Terveydenhuollon järjestäminen - Syntymätodistusten hakeminen - Lääkärissäkäynnit - Lääkkeet ja hoidot - Hygieniatason säilyminen Lasten terveydestä on pidetty hyvää huolta. Tärkeä perusta on ollut syntymätodistusten löytäminen lähes kaikille. Lääkärissäkäynnit, lääkkeet ja tarvittavat hoidot/hammashoidot ovat kohentaneet lasten terveyttä. Kolera- ja lavantautiepidemioiden seurauksia lapsiin on voitu hoitaa hallitusti. Keittiötä ei ole tarvinnut sulkea. 3. Hyvinvoinnin edistäminen - Ruokailu Päivittäinen lämmin ruoka on monelle
25 - Harrastustoiminta - Motivointi - Yhteydet omaisiin ja läheisiin ainut päivän ateria. Liikunta ja kulttuuritoiminta ovat antaneet virkistystä, sisältöä elämään, ystäviä sekä aktiivista toimintaa viikonlopuiksi. Joillekin se on avannut polun ammattiin. Yläasteen ja lukion nuoret ovat motivoituneet etsimään vahvuuksiaan eri asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen avulla Tulokset: Riskit: Resurssien puitteissa on saatu paljon Zimbabwen talouden heikkous ja aikaan. Toiminta on ollut onnistunutta poliittisen ilmapiirin, hallinnon suhteessa tavoitteisiin, koulutuksen tuki epävakaisuus haittaa pitkäjänteistä on mennyt lasten kouluille, ruokailu suunnittelua. päivittäin taannut opiskeluissa jaksamisen, tukiopetus, harrastukset ja Lasten koulumaksujen jatkuva nousu on perusterveydenhuolto täydentäneet haaste kummeille. opinnoissa kehittymistä. Yhdistyksen talous ja varainhankinta on Positiivisia muutoksia on saatu aikaan alueen ja orpolasten elämään ja hyvinvointiin. vaikeutunut Suomen taloustilanteen kiristyessä ja UM:n tuen loputtua vuonna 2014. Tuotokset: Toimintakeskuksen toiminta on kehittynyt ja vakiintunut, mutta lepää Dzikwan toimintakeskus on noussut edelleen liikaa perustajajäsenten tyhjästä keskelle Hararen köyhää varassa. kaupunginosaa, mikä on hyvä esimerkki onnistuneesta toimintamallista. Keskuksen valvonta ja pyörittäminen on vaativaa, mutta viime vuosina on Toiminta jatkuu edelleen vahvana, joskin löydetty luotettavia paikalta palkattuja aikaisempaa haasteellisempana, koska työntekijöitä. UM:n tuki on lakannut. Poliittisia haasteita ovat maan ailahtelevat koulunkäyntiin liittyvät käytännöt ja paikallisen yhteistyön jatkuvuuden takaaminen
26 Arviointimenetelmät ja lähteet: Zimbabwen Aids-orvot ry - Descriptive Child and Youth Equity Atlas, Unicef Zimbabwe, 2015 - Sähköinen kysely jäsenille ja tukijoille - Aktiivijäsenten teemahaastattelut - Vuosikertomukset ja tilastot - Kansalaisjärjestön kehitysyhteistyöhankkeiden vuosiraportit UM:lle 2006-2014 Dzikwa Trust Fund - Blubaum W. The History of Dzikwa Trust ( 2015 julkaisematon) - Dzikwa Trust Orphans Support Evaluation Report, Jack and Fieldsand (Africa) Consulting, 2015 Helsingissä 26.10.2015 Hanna-Liisa Liikanen,valt.tri. Välskärinkatu 9 A 10 00260 Helsinki assi.liikanen@gmail.com +358 40 7083296
Zimbabwen aids-orvot ry Tukijakyselyn tulokset syyskuu 2015 09/2015
1-5. Perustietoa vastaajista
1-5. Yhteenveto Tukijoiden ikäjakauma, 77% tukijoista on yli 51- vuotiaita. Haaste: nuoria tarvitaan lisää mukaan Yli 40% tukijoista on eläkkeellä. Haaste: erityisesti työikäisiä tarvitaan lisää mukaan toimintaan
6. Miten tulit mukaan toimintaan? Valtaosa oli kuullut toiminnasta joko tuttaviltaan tai suoraan Oililta/Sepolta/ Peteriltä Erityisesti Oilin Suomen Pankki -yhteydet ja Peterin Odd Fellows -yhteydet nousivat esiin Myös HS:n artikkeli mainittiin useammassa vastauksessa Mainittu myös: Facebook, internet yleisesti, Studio55, Metropolia AMK, Suomen suurlähetystö
7. Mikä sai sinut lähtemään mukaan? Suora apu - valtaosassa vastauksista korostui varmuus siitä, että tuki menee suoraan perille Pienet hallintokulut - tuki lyhentämättömänä perille, toimintaa tehdään paljon vapaaehtoisvoimin Muita tärkeitä kriteerejä uskonnollinen ja poliittinen sitoutumattomuus, suomalaisuus ja tiivis raportointi Koulutuksen kohdistettu tukeminen - erityisesti tyttöjen koulutus Mainittu myös: toiminnan maantieteellinen sijainti (Afrikka ja erityisesti eteläinen Afrikka)
8-9. Toiminnan seuranta
8-9. Yhteenveto Lähes kaikki tukijat lukevat kummikirjeitä, niihin satsattava Noin kolmasosa seuraa toimintaa verkkosivujen ja fbsivujen kautta. Tärkeää, että tiedot ajan tasalla. Valtaosa on kirjeitse yhteydessä kummilapseensa. Yhdistyksessä mietittävä, miten yhteydenpitoa voidaan helpottaa - esim. sähköpostin aktiivisemmalla käytöllä. Lahjarahan lähettäminen on yleisempää kuin lahjojen lähettäminen. Tähän on yhdistyksessä tietoisesti pyrittykin.
10. Tiedonvälitys Lisätoiveita: Tietoa lapsen kuulumisista erityisesti, jos koulumenestys on heikentynyt tarkempia tietoja esim. lapsen valokuvaa tai vaatekokoa lapsen henkilökohtaisesti kirjoittamia kirjeitä tietoa/varmuutta siitä, että oma posti on mennyt perille sähköpostiosoite, jolla olla suoraan lapseen yhteydessä
11. Tyytyväisyys toimintaan Ruusuja: työn konkreettisuus ja läpinäkyvyys vetäjien omistautuminen toiminnan pitkäjänteisyys, raportoinnin selkeys, tiedotus lasten ruokailun järjestäminen toimintakeskuksen rakentaminen, metsäprojekti avun kohdentaminen ja autettavan joukon rajaaminen Risuja: tieto lapsen koulunkäynnin päättymisestä ei saavuttanut kummia
12. Tukitoimintojen tärkeys TOP 3 - mitkä tukitoiminnot on säilytettävä? koulunkäynnin tuki päivittäinen ruokailu perusterveydenhuolto
13. Miten toiminta on muuttunut? toiminta muuttunut ammattimaisemmaksi ja monipuolisemmaksi rahan tarve kasvanut: lasten määrä noussut UM:n tuki loppunut Zimbabwen taloustilanne heikentynyt tiedotus kohentunut sähköisten välineiden myötä IT-opetus alkanut vapaaehtoisten ja vierailijoiden määrä kasvanut toiminta laajentunut, osan mielestä liikaakin
14. Vaikutukset paikalliseen yhteiskuntaan laaja auttaminen - veden jakaminen, metsäprojekti, lasten ruokailu vakauttaa paikallista yhteisöä, toimii esimerkkinä Dzikwa yhteiskunnallinen vaikuttaja Hararessa vähentää AIDS-stigmaa antaa toivoa lapsille ja koko yhteisölle vähentää rotujen välisiä ennakkoluuloja tuen rajallisuus on voinut herättää yhteisössä myös kateutta
15. Oletko mukana muussa kehitysaputoiminnassa? Noin kolmasosa on mukana myös muussa kehitysapu- tai hyväntekeväisyystoiminnassa Esim. Unicef, Plan, WorldVision, Naisten Pankki, SPR
16. Miten kehittäisit kummitoimintaa jatkossa? Useissa vastauksissa toistui avun kohdentaminen: keskittyminen lasten koulunkäyntiin ja välittömään hyvinvointiin Panostaminen kummien ja lasten yhteydenpitoon, mm. kummeille räätälöidyt matkat Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen vetäjien jäädessä sivuun Yrityssponsorien ja paikallisten sponsorien hankkiminen, Zimbabwe-kirppis, teemakummit (esim. urheilu/kulttuuri/ruokailu) Henkilökohtaisten lahjojen lähettämisen lopettaminen (voi herättää kateutta muissa lapsissa) Näkyvyyden lisääminen mediassa, esim. dokumentin teko Selkeän laskutusjärjestelmän perustaminen
17. Miten tietoa toiminnasta voidaan mielestäsi levittää Suomessa? Suusta suuhun -menetelmällä (tärkein) Lehdistön välityksellä (esim. HS:n Etelä-Afrikan kirjeenvaihtaja?) Sosiaalista mediaa hyödyntämällä (ml. Twitter), antamalla lasten äänen kuulua esim. videoilla. Erityisesti nuoria tukijoita toivotaan lisää mukaan > SOME oikea kanava tähän Yliopistojen oppilaskuntia hyödyntämällä Perustamalla virallisen vapaaehtoisohjelman Esiintymällä tilaisuuksissa, kummeille tulisi olla valmis esittelymateriaali esim. nettisivuilla Yhdistämällä voimat jonkin toisen yhdistyksen kanssa Ottamalla yhteyttä esim. yrityksiin, joilla on Afrikan-vientiä
18. Miten itse olet levittänyt tietoa kummitoiminnasta? Suurin osa on levittänyt tietoa toiminnasta kertomalla siitä tutuille/ työkavereille Moni on myynyt yhdistyksen kalentereita tuttavilleen ja kertonut samalla toiminnasta Myös Facebookissa on jaettu tietoa sekä omia kokemuksia ja valokuvia Zimbabwen matkoilta Haasteena se, että muitakin mahdollisia tukikohteita on paljon ja osa pitää kummimaksua kalliina
19. Mitä kummitoiminta sinulle merkitsee? Konkreettista auttamista: mahdollisuutta muuttaa lapsen tulevaisuus Yhteiskunnallista vastuuta Oikeudenmukaisuutta: tapa auttaa niitä, jotka eivät ole yhtä onnekkaita kuin itse Sitoutumista ja vaikuttamista Elämäntapaa ja harrastusta Ruohonjuuritason ikkunaa kehitysmaahan Antamisen iloa: auttamisesta tulee hyvä mieli ja puhtaampi omatunto Esimerkin näyttämistä omille lapsille/ lapsenlapsille
20. Mitä mieltä olet kummimaksujen suuruudesta?
21. Mitä konkreettisia ideoita sinulla on toiminnan kehittämiseen? Teemakeräykset (esim. urheiluun/ kulttuuriin/ ruokaan) Nettisivuille konkreettiset räätälöidyt paketit, joita tukija voi ostaa Hyväntekeväisyysillat, kulttuuritapahtumat (lipputulot lasten hyväksi) Yrityssponsoreiden hankkiminen (lähestyminen markkinointikirjeellä) Ammattimaisempi varainhankinta (esim. feissareiden käyttö) Dokumenttivideon kuvaaminen Lahjakorttien myyminen (esim. lahjoita lounas koululle) Varainhankinnan kohdistaminen uusiin maihin Opiskelijoiden lähestyminen Testamenttilahjoituksiin panostaminen
22. Millaisena hyväntekeväisyystoimijana pidät yhdistystä? Yhdistys toimii vastuullisesti (ka: 4,8) Apu menee suoraan perille (ka: 4,9) Yhdistys noudattaa suomalaisia arvoja ja toimintatapoja (ka: 4,6)
22. Millaisena hyväntekeväisyystoimijana pidät yhdistystä? Yhdistys arvostaa tukijoitaan (ka: 4,6) Toimintaa tehdään hyvässä hengessä (ka: 4,7) Yhdistyksellä on hyvä maine (ka: 4,7)
22. Millaisena hyväntekeväisyystoimijana pidät yhdistystä? Yhdistyksen toiminta on tuloksellista (ka: 4,6) Yhdistyksen pieni koko mahdollistaa läheisen vuorovaikutuksen (ka: 4,7)
23. Kouluarvosanat toiminnasta Talouden hoito ja talousraportointi (ka: 4,6) Viestintä toiminnasta ja tuloksista (ka: 4,5) Kotisivut ja Facebook (ka: 4,2)