[Laskentamenetelmät] P26 06-02-2007 Dick van Dijk TNO Built Environment and Geosciences Hollanti www.buildingsplatform.eu Liittyvät tiedotteet: P02 CEN standardit P03 Energiatehokkuustodistukset P10 vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset P25 Johdanto laskentamenetelmiin (1) Kaikki tiedotteet voi ladata verkkopalvelusta. Tämä tiedote on valmisteltu EPBD CA-projektin tulosten avulla (www.epbd-ca.org). Projektin sessioissa keskusteltiin energiatehokkuusdirektiivin laskentamenetelmien laatuominaisuuksista. Energiatehokkuusdirektiivin energiatehokkuuslaskentamenetelmät (2). Laatu käyttötarkoituksen mukaan Ensimmäinen tiedote laskentamenetelmistä oli johdanto aiheeseen. Siinä käsiteltiin laskentamenetelmien pääasiallisia vaatimuksia ja tavoitteita, CEN-standardien roolia ja standardien odotettua käyttöönottoa jäsenmaissa. Käsillä olevassa toisessa tiedotteessa käsitellään kysymyksiä energiatehokkuusdirektiivin vaatimista laskentamenetelmistä yksityiskohtaisemmin: miten laskentamenetelmä voi olla tarkka ja samalla halpa? Miten voi olla samaan aikaan toistettavissa oleva, mutta myös joustava? Mitä ominaisuuksia laskentaohjelmilla tulee ehdottomasti olla? Entä käytännön rajoitukset? Tämän tiedotteen pääasialliseen lukijakuntaan kuuluvat kaikki tavalla tai toisella energiatehokkuusdirektiivin kansallisten laskentamenetelmien valmisteluun tai suunnitteluun osallistuvat henkilöt. 1 > Laskentamenetelmien laatuominaisuudet Laskentamenetelmien johdantotiedotteessa (P25) kävi ilmi, että laskentamenetelmillä on käyttötarkoituksesta (uudis-, parannuskohde, vanha rakennus) riippuen sekä erilaisia ominaisuuksia että erilaisia juridisia merkityksiä: Vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset (EPBD artiklat 4, 5, 6) Milloin laskentamenetelmiä käytetään päättämään, täyttyvätkö vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset, laskentatuloksella on juridisia seuraamuksia: Laskentatuloksella on juridisia seuraamuksia: vähimmäisarvon ylittävä tulos voi johtaa rakennusluvan epäämiseen (esim. Hollannissa) tai sakkoon (esim. Flanderi, B) ja/tai kansallisen tai paikallisen tason viranomaisen selvityspyyntöön. Energiatehokkuustodistus (EPBD artikla 7.1) Energiatehokkuustodistuksen tavoitteen onnistuminen riippuu tiedonkeruusta (ks..epbd artikla 7.2). Molemmilla vaatimuksilla on yhteistä se, että niissä oletetaan normaaliolosuhteet. Räätälöity arvio vaatii projektikohtaisen laskentamenetelmän, joka saattaa sisältää tiedot rakennuksen oleskelijoiden käyttäytymisestä, säästä ja ympäristöstä. Taulukossa 1 on yhteenveto edellä esitetystä.
Toistettavuus Jos laskentaohjelmien käyttäjälle jätetään liian monta valinnanmahdollisuutta, se johtaa energiatehokkuusarvolla shoppailuun. Sillä olisi negatiivinen vaikutus laskentamenetelmän toistettavuuteen, hinnoitteluun sekä laskentatuloksen arvioimiseen. Taulukko 1: Yhteenveto eri vaatimuksista. Vaatimus EPBD Luonne Tarkoitus artiklat Vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset 4,5,6 standardi juridisiin yhteyksiin Energiatehokkuuden 7 standardi vain tiedoksi sertifiointi Suositukset 7 standardi vain tiedoksi energiatehokkuuden sertifioinnissa Räätälöity arvio -- projektikohtainen räätälöity tieto Laskentamenetelmiin liittyviä laatuominaisuuksia on useita. Seuraavassa kuvassa esitetään tiivistelmä tärkeimmistä näkökohdista. Jokaisen ominaisuuden tärkeysaste riippuu tavoitteesta. Tämän tiedotteen liitteessä on lyhyesti selitetty eri laatuominaisuudet. Tässä ovat rakennukseni piirustukset. Kuka tarjoaa parhaan energiatehokkuusarvon rakennuslupaa varten? Juridisesti varma (kansallinen) Laskentamenetelmät Täytäntöönpanokelpoinen Varmennettava Tarkka Varma Joustava Edullinen ja tehokas Juridisesti varma (EU) Konsensus (kansallinen/ alueellinen) Läpinäkyvä (ulkoisesti) Päivityskelpoinen Yksikäsitteinen, toistettava Valikoiva Läpinäkyvä (sisäisesti) Tällaista esiintyy erityisesti ankarien vähimmäisenergiatehokkuusvaatimusten tapauksissa, joissa on suuri taloudellinen paine löytää ja käyttää menetelmää, joka antaa parhaan energiatehokkuusarvon pienimmällä panostuksella energiatekniikkaan. Kuva 1. Kaavio EPBD-laskentamenetelmien erilaisista laatuominaisuuksista. Pohdinta Jotkut laatuominaisuuksista ovat yhteydessä toisiinsa, esim. yksikäsitteinen, läpinäkyvä ja varma. Muut voivat olla enemmän tai vähemmän toisensa poissulkevia kuten esim. yksikäsitteinen ja joustava tai tarkka sekä valikoiva mutta edullinen. Näiden ominaisuuksien osalta täytyy etsiä tasapaino laskelmien vaatimusten ja tavoitteiden osalta. Läpinäkyvyys, varmuus ja toistettavuus ovat tärkeitä laatuominaisuuksia laskettaessa energiatehokkuutta rakennussääntöjen mukaan. Eritysesti, kun tutkitaan, täyttyvätkö uusien rakennusten ja suurten parannuskohteiden vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset (EPBD artiklat 5 ja 6). EPBD-edistämisohjelma > P026_FIN_Laskentamenetelmat_Laatu_OS.doc 2
Läpinäkyvyys, varmuus ja toistettavuus ovat merkittäviä laatuominaisuuksia: menetelmän käyttäjille, koska menetelmä mahdollistaa menetelmän ymmärtämisen (nopea omaksuttavuus), suojauksen väärinkäytöksiltä ja varmuuden siitä, että laskentatulos tullaan hyväksymään ongelmitta. laskentatuloksen juridisen puolen arvioijatahoille (rakennusvalvontavirasto), joille on tärkeintä välttää riitatapauksia. menetelmien kehittäjille, arvioijille sekä lähtötietojen tarjoajille, joille laskentamenetelmien kehityksen seuraaminen on ensiarvoista. Toistettavuus voi olla kaikkein tärkein tekijä energiatehokkuusvaatimusten osalta (uudis- ja parannuskohteet), koska ankarien vähimmäisenergiatehokkuusvaatimusten tapauksissa on suuri taloudellinen paine löytää ja käyttää menetelmää, joka antaa parhaan energiatehokkuusarvon pienimmällä panostuksella energiatekniikkaan. Tämä voi johtaa erilaisten vaihtoehtoisten laskentamenetelmien vertailuun siinä toivossa, että löydettäisiin paras energiatehokkuusarvo sen sijaan, että vertailtaisiin vaihtoehtoisia tehokkaita energiatapoja. EU SAVE ENPER projekti: Vaikkakin ENPER-projekti on jo päättynyt ennen direktiivin julkaisua, loppuraportti B6 ("Outline for harmonised EP procedures") sisältää ajankohtaista tietoa. Esimerkkiaiheita: Pyritään yksinkertaisuuteen Energiatehokkuus, viihtyisyys ja sisäilman laatu Innovatiiviset tekniikat yksityiskohtaisten menetelmien edut ja hyödyt http://www.enper.org/pub/ht ml_b6/enper_b6_final.html Niin kauan kuin tarkimmat laskentamenetelmät tuottavat tarkimmat arvot ja vähemmän tarkat epäluotettavat, ongelma ei ole akuutti, mutta ei kuitenkaan ratkaistu: tarkin energiatehokkuuden arvo on parempi vain paperilla, eikä se vielä johda energiasäästöihin. 2 > Yksinkertaisuus Yksinkertainen menetelmä vai pelkästään yksinkertainen tiedonsyöttö? Laatuominaisuuksista puhuttaessa keskitytään usein yksinkertaisen tiedon syöttämiseen eikä yksinkertaiseen menetelmään. Nämä ovat kuitenkin kaksi eri asiaa: Yksinkertaistetun syöttötiedon tulisi olla yksikäsitteinen (valittaessa ja arvioitaessa), valikoiva (energiatehokkuudessa), mitattavissa, varmennettavissa ja pysyvä (toimivuustakuu monen vuoden ajan) Yksinkertaistettujen menetelmien yhdistettyjen ominaisuuksien tulisi olla läpinäkyviä, toistettavissa ja varmoja riittävällä (tasapainotetulla) tarkkuudella. Räätälöityä arviota varten voidaan yksityiskohtaisemmalla menetelmällä päästä suurempaan joustavuuteen ja ehkä suorempaan yhteyteen mallinnusohjelmien kanssa. Käytännössä nämä ohjelmat toimivat kuten musta laatikko : jopa kokeneiden käyttäjien on vaikeaa ja jopa mahdotonta olla selvillä, mitä tapahtuu laskentaytimessä. Niiden sovelluskohdealue voi olla suurempi kuten myös niiden tarkkuus, joka toisaalta riippuu mitä suuremmissa määrin lähtötiedoista joka tapauksessa. Käyttäjäystävällinen käyttöliittymä voi auttaa yksinkertaistamaan lähtötietojen syöttöä, mutta silti on vaikea täyttää useita tärkeitä laatuvaatimuksia, joilla on juridisia merkityksiä. Kattava pohdinta tästä aiheesta löytyy ENPER B6 raportista (ks. vasen palsta). Valikoiva vai yksinkertainen tiedonsyöttö Haasteena on kehittää laskentamenetelmiä, joissa on toisaalta yksinkertainen tiedonsyöttö (ei liian monta syötettävää muuttujaa) ja taas toisaalta kyky simuloida uusia parempia energiatekniikoita; joissa on riittävä erottelukyky hyvien ja parempien tuotteiden ja teknologioiden vaikutusten osalta, minkä ansiosta niitä voitaisiin tukea ja kehittää. Esimerkki: liian yksinkertainen syöttötieto olisi, jos ainoa valinta tehtäisiin yksinkertaisen ja kaksinkertaisen lasituksen välillä; tällainen syöttötieto ei olisi riittävä voimistamaan tehokkaan lasituksen ja ikkunan kaarmien lämmöneristyksen käyttöä. Toinen esimerkki: liian yksinkertainen syöttötieto Onko iv-järjestelmässä EPBD-edistämisohjelma > P026_FIN_Laskentamenetelmat_Laatu_OS.doc 3
Uudisrakennukset: Miten huomioida innovatiiviset tekniikat laskentamenetelmissä arvioitaessa vähimmäisenergiatehokkuusvaatimuksia: yksikäsitteiset laskentamenetelmät eivät ole joustavia. - Yksikäsitteinen - Joustava Sitä vastoin haluttaessa räätälöity arvio jo olemassa olevia rakennuksia varten joustava menetelmä on tärkeämpi kuin yksikäsitteinen menetelmä. Innovaatiset tekniikat, kokemusta käytönnöstä: Hollannissa on sovellettu kaikille rakennuksille all in energiatehokkuusvaatimuksia vuodesta 1995 lähtien. Siitä lähtien hyväksyttyjä, uusia tekniikoita on vähitellen otettu käyttöön standardisoituun laskentamenetelmään. Yleensä tästä seurasi tekniikan nopea nousu markkinoilla, varsinkin, jos oli yhteys tiukennettuihin energiatehokkuusvaatimuksiin: esimerkiksi tasavirta puhaltimet vaihtovirtapuhaltimien sijaan; suorituskykyiset kondensoivat kattilat, korkeataajuiset valaisimet, uuden sukupolven lämpöeristysikkunat ("HR++") ja tehokkaat (vastavirta) lämmöntalteenottolaitteet. lämmöntalteenottoyksikköä vai ei? ; tällainen syöte ei voimistaisi entistä parempien LTO-yksiköiden käyttöä, ohivirtauksen hyödyntämistä, energiatehokasta huurteenestoa tai tehokkaiden puhaltimien (esim. tasavirtapuhaltimien) käyttöä. Syöttötietojen yksinkertaistamisen kannalta erityinen kohta on standardiasetusten valinta Huolellisuudella rakennusvaiheessa sekä teknisten järjestelmien säätövaiheessa voi olla merkittävä vaikutus energiatehokkuuteen (esim. hydraulinen tasapainotus). Jos maakohtainen päätös on olettaa, että standardiasetukset laskentamenetelmässä ovat hyvän käytännön mukaisia, niin ei voida odottaa saavutettavan suuria parannuksia energiatehokkuuteen käyttämällä hyvää käytäntöä, eikä huonoa käytäntöä voida jäävätä. Toisaalta, jos oletetaan että huono käytäntö on standardina ja annetaan käyttäjän todistaa toisin, tarvitaan yksiselitteisiä sääntöjä, kuinka todistaa parempi käytäntö. Tämä siksi, että voitaisiin säilyttää toistettavuus, varmuus ja varmennettavuus. Tällaisten sääntöjen kehittäminen voi olla vaikeaa teknologiasta riippuen. 3 > Uusien ratkaisujen käyttöönotto? Mitä yksikäsitteisempi laskentamenetelmä, sitä vähemmän joustava. Tarvitaan tasapainotettua ratkaisua sovelluskohteesta riippuen. Erityisesti on tärkeää, että hyväksyttyjen uusien tekniikoiden käyttöönotto ei hidastu rakennussääntöjen takia. Uusien tekniikoiden käyttöönotto voi hidastua, mikäli niitä ei ole (vielä) standardisoidussa laskentamenetelmässä. Viimeaikaisen EPBD CA-projektiin kuuluneen esikyselyn mukaan yksittäiset jäsenvaltiot ovat kokeilleet tai harkinneet kokeilla erilaisia lähestymistapoja kuten: Ekvivalenssi-periaatteen soveltaminen (selitys alla). Standardisoidun laskentamenetelmän käyttö (yksilöllisestä?) tilauksesta. varata tilaa muille (yksityiskohtaisemmille) laskenta- /simulointimenetelmille. Viimeisen lähestymistavan rajoittuneisuus piilee siinä, että ongelmana ei usein ole (vain) laskentamenetelmä, vaan konsensuksen puute uusien tekniikoiden määrittelystä ja koemenetelmistä (esim. lämmöntalteenotto kylpyjätevedestä, tarpeenmukaiset ilmanvaihtojärjestelmät). Ekvivalenssi-periaatteen käyttöönotto on erityinen ratkaisu. Tässä ratkaisussa voidaan ottaa käyttöön soveltuvampi menetelmä, mikäli pakollista, määrättyä menetelmää ei voida käyttää. Vaihtoehtoisen menetelmän on todistettava olevan samanveroinen pakolliseen menetelmän kanssa. Tämän todistuksen säännöt vaihtelevat eri jäsenmaiden kesken. (Lisätietoa ENPER B6-raportissa, ks. vasen palsta edellisellä sivulla.) Myöhemmässä vaiheessa, kun uusi teknologia on hyväksytty kansallisella konsensuksella, se otetaan normaalisti mukaan standardisoituihin laskentamenetelmiin. 4 > Yksi laskentamenetelmä uusille ja vanhoille rakennuksille? Johdonmukaisuutta tarvitaan, mutta. Uudesta rakennuksesta tulee olemassa oleva välittömästi sen valmistuttua. Olisi melkoisen sekavaa, mikäli laskentamenetelmä muuttuisi merkittävästi, rakennuksen valmistuttua. EPBD-edistämisohjelma > P026_FIN_Laskentamenetelmat_Laatu_OS.doc 4
Olemassa olevat rakennukset: Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden määrittämiseksi tarvitaan laskentamenetelmän eri laatuominaisuuksien välille tasapainoa. Toisaalta laskentamenetelmä uusia rakennuksia varten on tarkoitettu lain vaatiman energiatehokkuuden tarkistamiseen. Olemassa olevien rakennusten laskentamenetelmä on tarkoitettu pääasiassa energiatehokkuustodistuksen tekoon (ks. EPBD artikla 7.2). Todistusten tarkoituksena on vain tietojen antaminen, ja niiden merkitys oikeudenkäynneissä tai muutoin ratkaistaan kansallisten sääntöjen mukaisesti. - Yksikäsitteinen - Valikoiva - Joustava - Edullinen Siksi on mahdollista, että (kansalliset tai alueelliset) syöttötietojen asetusarvot vähimmäisenergiatehokkuuden vaatimusten tarkistamista varten ovat konservatiivisempia verrattuna todistuksen vastaaviin. Tarkkuus vai edullisuus? Erityisesti vanhojen rakennusten tarkastuksissa tietojen kerääminen voi olla liian työlästä ja kallista suhteessa hyötyyn. Tällöin voidaan määrittää tai käyttää kansallisia oletusarvoja (tai yksinkertaistettuja oletusmenetelmiä). Esimerkiksi vanhojen seinien ja kattojen U-arvoille ja lämpösilloille tai vanhojen kattiloiden tehokkuudelle. Toisaalta syöttötietojen tulisi olla riittävän tarkkoja, jotta voitaisiin erottaa parannusten vaikutus energiatehokkuuteen kuten yllä pohdittiin. Koska syöttötietoja on vaikea koota olemassa olevista rakennuksista (varsinkin vanhoista), tarve edulliselle laskentamenetelmälle voi johtaa uusiin rakennuksiin verrattuna toisenlaisiin valintoihin tarkkuuden ja yksityiskohtaisuuden suhteen. Lisätietoa CEN (Eurooppalainen standardointi): tiedote P02 Videoesitelmät UKK ja teemat ks. www.buildingsplatform.eu Kuvassa 2 (a) (Hollantilainen tuore tutkimus (report Eb-Rh-060469eb, EBM- Consult (NL) for SenterNovem, Nov. 2006) esitetään, miten tarkastusaika voi lyhentyä merkittävästi yksinkertaistamalla syöttödataa. Tämä tietenkin johtaa tarkkuuden vähenemiseen, mutta toisaalta virhemahdollisuuksien pienenemiseen. Tämä taas johtaa korkeampaan toistettavuusasteeseen. Kuvassa 2 (b) korkeampi toistettavuusaste on yhdistetty kokonaistarkkuuteen. Päätelmä: kaikkein yksityiskohtaisin tiedonsyöttö ei välttämättä ole kaikkein tarkin. Tarvitaan tasapainoa. Toisaalta yksityiskohtaista tiedonsyöttöä voidaan tarvita riittävän erottelukyvyn aikaansaamiseen: menetelmän tulisi pystyä palkitsemaan suhteellisen pienetkin kustannusten alennukset, mikäli ne ovat tehokkaita. Tarkastusaika[%] Tarkastusaika /lähtötietojen yksinkertaisuus 100% 75% 50% 25% 0% A B C D E Yksityiskohtainen Yksinkertainen Kokonaisepätarkkuus / lähtötietojen yksinkertaisuus Kokonaisepätarkkuus [%] 100% 75% 50% 25% 0% -25% -50% -75% optimum -100% A B C D E Yksityiskohtainen Yksinkertainen a) Tarkastusaikaa voidaan vähentää merkittävästi yksinkertaistetuilla lähtötiedoilla tarkkuuden ja eroteltavuuden kustannuksella. b) Toisaalta tarkemmat syöttötiedot johtavat virhemahdollisuuksiin (arvauksiin, erehdyksiin) ihannetila jossakin välimaastossa. Kuvat: EBM-Consult (NL) Kuva 2. Syöttötietojen tarkkuuden ja laadun välinen tasapaino, kun kyseessä ovat olemassa olevat rakennukset ja tiedonsaanti on rajallista. EPBD-edistämisohjelma > P026_FIN_Laskentamenetelmat_Laatu_OS.doc 5
5 > Loppupäätelmät Laskentamenetelmiin liittyy suuri määrä laatuominaisuuksia, joiden tähdellisyys riippuu sovelluskohteesta. Jäsenvaltioiden palaute nykypäivän ja lähitulevaisuuden kokemuksista tuottaa tehokkaampia ja harmonisoidumpia menetelmiä. Lisää tietoa seuraavissa tiedotteissa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin edistämisohjelma on Euroopan komission Intelligent Energy Europe projektin (2003-2006) puitteissa käynnistetty aloite. Sitä johtaa Transport and Energy DG:n nimissä INIVE EEIG (www.inive.org). Tämän julkaisun materiaali on tekijänoikeuksien alaista; ( ks. http://www.buildingsplatform.eu/cms/ ) European Communities, 2007 Materiaalin jäljentäminen edellyttää, että lähde on mainittu. EPBD-edistämisohjelma > P026_FIN_Laskentamenetelmat_Laatu_OS.doc 6
Liite. Tiivistelmä EPBD laskentamenetelmien eri laatuominaisuuksista. Juridisesti varma (EU). Esim. - menetelmä on sopusoinnussa Euroopan vapaan kaupan sääntöjen kanssa - menetelmä on energiatehokkuusdirektiivin mukainen Juridisesti varma (kansallisesti). Esim. - menetelmä on sopusoinnussa kansallisten/alueellisten sääntöjen kanssa (esim. poislukien kotitalouslaitteiden vaikutukset; juridisten näkökohtien huomioiminen naapurirakennuksten oikeuksiin ja velvoitteisiin nähden) - menetelmä tarjoaa pelikentän eri ratkaisumahdollisuuksille. Yksikäsitteinen, uudelleentoistettava - menetelmä johtaa samaan lopputulokseen; riippumaton subjektiivisista tai mielivaltaisista valinnoista; riippumaton käyttäjästä - konsensus lähtötiedoista, käytetystä menetelmästä ja tuloksista Tämä vaatii, että kaikki valinnat spesifioidaan konkreettisesti ja yksiselitteisesti. Täytäntöönpanokelpoinen Lähtötietojen, jotka ovat johtaneet laskettuun energiatehokkuuteen, ei pidä olla nopeasti tai helposti muuttuvia esim. johtuen lyhyestä voimassaoloajasta (huono laatu) tai tilojen käyttäjistä (huono kiinteistöhuolto tai ilmanvaihdon säätöjä valitusten perusteella). Varmennettava Jokainen taho voi tarkistaa lähtötiedot ja käytetyn menetelmän. Kaikkien lähtötietojen pitäisi olla tarvittaessa saatavilla tarkistusta varten. Konsensus (kansallinen/alueellinen) Menetelmä (mukaanlukien lähtötietojen oletusarvot) on kaikkien tahojen hyväksymä (tai toimeenpantu) Tarkka ja luotettava Menetelmän tulisi olla riittävän tarkka, jotta tulokset olisivat hyvälaatuisia ja objektiivisia eri ratkaisuja varten ja realistisia (standardoituun käyttöön, mikäli mahdollista). Valikoiva Tuntuvalla suunnittelullisella tai teknisellä parannuksella pitäisi olla näkyvä vaikutus energiatehokkuuden arvoon. Läpinäkyvä (sisäisesti) Menetelmää käyttävien henkilöiden tulisi pystyä seuraamaan laskentaprosessin jokaista askelta. Tämä saavutetaan, jos menetelmä on tarkasti kuvattu yhtälösarjoina rajattuine muuttujineen ja mukanan on ohje, milloin ja miten niitä käytetään. Termi läpinäkyvä voidaan tulkita ei sisällä taustaltaan tuntemattomia muuttujia. Liittyy läheisesti laatuominaisuuteen Varma. Läpinäkyvä (ulkoisesti) Markkinointitahojen, käyttäjien ja viranomaisten pitäisi ymmärtää laskentamenetelmän lopputulos ja tulokset komponenttien tasolla sekä laskentatuloksesta seuraavien valintojen (lähtötiedot) vaikutukset. Varma Varma tarkoittaa, että menetelmällä pystyy hallitsemaan useita eri tilanteita enemmittä tarkkuushäviöitä. Tämä saavutetaan yhdistelmien läpinäkyvyydellä varmistamalla, että yhtälösarjoilla on fysikaalinen perusta, ja että ne ovat periaatteessa laskentakohteesta riippumatta sovellettavissa pientaloista suuriin liikerakennuksiin sekä että muuttujat ovat itsessään varmoja (esim. dimensioton vähennyskerroin arvoltaan 0 1). Huom. varmuus on termi, jota voidaan soveltaa myös energiasäästöjen jakautumiseen: varmasti jakautuvat säästöt ovat vähemmän riippuvaisia esim. käyttäjästä ja/tai säädöistä. Edullinen ja tehokas Menetelmän tulee olla käyttäjälle edullinen: kustannusten (helppo hankittavuus ja omaksuttavuus, helppo lähtötietojen syöttö) tulee olla tasapainossa hyötyjen kanssa. Päivityskelpoinen Menetelmää tulee voida päivittää uusilla, hyväksytyillä innovaatioilla. Joustava Menetelmän tulee suoriutua ei-standardisyöttötiedoista. EPBD-edistämisohjelma > P026_FIN_Laskentamenetelmat_Laatu_OS.doc 7