Energiatodistuskäytännöt ja seurantajärjestelmät muissa Euroopan maissa

Transkriptio

1 Energiatodistuskäytännöt ja seurantajärjestelmät muissa Euroopan maissa Keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus erillisen energiatodistuksen laatijoille, ke Teemu Vesanen, VTT

2 2 EPBD Concerted Action 2 eurooppalainen EPBD Concerted Action 2 hanke päättyi vuoden 2010 lopussa hankkeen tavoitteena oli tarkastella eri jäsenmaiden ratkaisumalleja Rakennusten Energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) implementoinnissa VTT on ollut mukana hankkeessa ja sen tulosten Suomeen soveltuvuuden arvioinnissa yhdessä YM:n ja Motivan kanssa keskeisimmät tulokset julkaistaan sivulla

3 3 Esityksen sisältö 1. energiatodistus eri maissa energiatodistus Suomea lähellä olevissa maissa Ruotsi, Tanska, Saksa edistyneimmät energiatodistuskäytännöt ja järjestelmät Portugali, Belgia/Flanderi, Irlanti 2. CA2 hankkeessa käytyä keskustelua energiatodistuskäytännöistä yksittäiselle huoneistolla vai koko rakennukselle? mitattu vai laskennallinen? hankalat rakennukset suositusten tekeminen todistusten sisältö ja asettelu laadunvarmistus tietokantojen ylläpito vaatimusten noudattaminen ja valvonta

4 4 Osa 1 Energiatodistus eri maissa

5 5 Energiatodistus Ruotsissa perustuu aina mitattuun kulutukseen vaaditaan kaikilta uusilta rakennuksilta (2v sisällä valmistumisesta) ja peruskorjauskohteilta, sekä myytäviltä ja vuokrattavilta rakennuksilta julkisissa rakennuksissa todistuksen tulee olla esillä lokakuun 2010 loppuun mennessä Ruotsissa oli tehty lähes energiatodistusta

6 6 Vaihtoehdot todistusten tekemiseen, Ruotsi asiantuntijat luovat todistukset Boverketin järjestelmällä tiedot jäävät talteen tietokantaan. Tietoja voi syöttää kolmella eri tavalla: 1. webissä xml-rajapinnan yli, 2. fi2 -ohjelma, 3. Microsoft InfoPath (offline)

7 7 Tanska Tanska on ollut edelläkävijä energiatodistuksissa Kokemusta jo vuodesta 1997 alkaen Vuosittain todistusta Todistus vaaditaan kaikilta uusilta ja peruskorjattavilta rakennuksilta, sekä myytäviltä ja ostettavilta rakennuksilta. Todistukset pääosin laskennallisia Yhteinen laskentamoottori Be6, eri käyttöliittymiä Rakennusluvat sidottu todistusluokkaan (yleensä oltava vähintään B, tietyillä alueilla A) Todistusluokka perustuu ostoenergiaan

8 8 Saksa Energiatodistus pakollinen kaikille uusille, peruskorjattaville, myytäville ja ostettaville rakennuksille. Todistusluokka perustuu primäärienergiaan Muuta pakollista ei juuri olekaan: todistuksen antajille pätevyysvaatimukset, ei sertifiointia todistuksia ei tarvitse tallentaa yhteiseen rekisteriin ei yhteistä laskentaohjelmaa todistus voi olla laskennallinen tai mitattuun kulutukseen (3v) perustuva (1977 määräyksiä heikommat aina laskennallinen)

9 9 Saksa, DENA Saksan Motiva, DENA yrittää saada järjestystä aikaan. vapaaehtoinen tietokanta todistusten tallentamiseksi seal of quality laatusertifikaatti energiatodistusten tulostussovellus Kesäkuussa 2009 DENA:n tietokannasta löytyi :n todistuksen tiedot, joista seal of quality oli 2294:llä.

10 10 Portugali Portugalissa energiatodistuksia tehdään uusille ja olemassa oleville rakennuksille. Rakennuslupavaiheen todistusta tarkennetaan rakennuksen valmistuttua. Todistukset ovat laskennallisia ja laskentaa varten on kansallinen ohjelma. Asuinrakennukset voi laskea käsinkin. Todistuksien kirjoittaminen, tallennus, maksut yms. hoituvat yhdellä järjestelmällä. Luokka perustuu ostoenergiaan Tietokannassa n todistusta 2010 alkuun mennessä

11 11 Belgia Flanderin alue Flanderissa uusien rakennusten energiatodistus liittyy kiinteästi rakennuslupaprosessiin Rakennuksen valmistuttua tehdään energiaselvitys Tiedot sähköisesti VEA:n ylläpitämään järjestelmään Energiatodistus syntyy automaattisesti Uusien rakennusten energiatodistuksessa on käytössä suhteellinen asteikko. Vertailukulutus riippuu rakennuksen pinta-alasta ja tilavuudesta, sekä ei-asuinrak. osalta myös ilmanvaihdosta ja valaistuksesta. Todistusten määrästä CA2-hanke sai vain arvion jopa :sta uuden rakennuksen todistuksesta vuonna 2008 ja kaikkiaan todistusta samana vuonna.

12 12 Belgia Flanderin alue Olemassa olevien asuinrakennusten energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen. Todistus on pakollinen myynti- ja ostotilanteessa, sekä julkisille rakennuksille. Asuinrakennusten, koulujen ja toimistojen energialaskentaa varten on CEN-kuukausilaskentatyökalu, jonka käyttö on pakollista. Asuinrakennuksille on kehitteillä yksinkertaistettu työkalu. Energiatehokkuus ilmaistaan primäärienergiana (kwh/m2) jatkuvalla asteikolla, joka on kaikille rakennustyypeille sama.

13 13 Irlanti Irlannin järjestelmää ylläpitää Sustainable Energy Ireland Jokaisella todistuksia antavalla henkilöllä on järjestelmässä oma profiili, jonka kautta voi tallentaa ja tulostaa todistuksia ja hoitaa maksuja. Todistus vaaditaan kaikilta uusilta, myytäviltä, vuokrattavilta ja julkisilta rakennuksilta Tammikuussa 2010 todistuksia oli tehty kpl Ei-asuinrakennusten todistus perustuu rakennuksen ja vertailurakennuksen primäärienergiankulutusten suhteeseen. Vertailurakennuksena käytetään samankokoista ja - muotoista rakennusta kuin todellinen, mutta U- arvoina ja järjestelmähyötysuhteina käytetään kiinnitettyjä vuoden 2006 määräysten mukaisia arvoja.

14 14 Irlanti Sekä uusien, että olemassa olevien asuinrakennusten todistus on laskennallinen. Asuinrakennukset lasketaan yhteisellä kuukausilaskentamenetelmällä Muut rakennukset dynaamisella simuloinnilla tai kansallisella yksinkertaistetulla menetelmällä.

15 15 Osa 2 - CA2 energiatodistusryhmän CT1 havainnot ja suositukset

16 16 CA2 energiatodistusryhmän CT1 havainnot ja suositukset CA:n energiatodistusryhmässä CT1 on järjestetty työpajoja ja kyselyitä joista seuraavien kalvojen havainnot ovat peräisin CA:n raporteissa tulokset ovat lähinnä tilastoina yksittäisten maiden ratkaisut eivät ole esillä eri kyselyissä mahdollisesti eri vastaajat tulokset voivat näyttää osin jopa ristiriitaisilta lisäksi kalvoilla on esitetty VTT:n näkemys tulosten merkityksestä Suomessa

17 17 Yksittäiselle huoneistolle vai koko rakennukselle? 9 jäsenmaata myöntää todistukset koko kerrostalolle ja 8 yksittäisille huoneistoille, 2 käyttää molempia koko rakennuksen todistus (verrattuna huoneistokohtaiseen) yleensä halvempi (jos moni tarvitsee todistusta) joku miettii suositukset kokonaisuutena helpompi huomioida koko rakennukseen vaikuttavat järjestelmät (vaippa, lämmitys) yksittäisiä huoneistoja koskevat toimenpiteet jäävät vähemmälle huomiolle ( yksittäinen huoneisto ei voi olla muita energiatehokkaampi ) Rakennuskohtainen todistus kokonaisuutena järkevämpi, mutta huoneistokohtaisetkin energiansäästötoimet olisi hyvä mahdollistaa.

18 18 Rakennus- vai kiinteistökohtainen Suomessa keskusteltu myös tulisiko todistuksen olla rakennus- vai kiinteistökohtainen Nykyinen käytäntö sekava. enintään 6 asunnon asuinrakennukset -? piharakennukset yms.? yli 6 asunnon asuinrakennukset as oy tai vastaava muut rakennukset sama energiamittaus entä jos sähkö- ja kaukolämpömittarilla eri vaikutusalue? Mielestämme selkeintä olisi, että kaikki todistukset olisivat rakennuskohtaisia.

19 19 Mitattu vai laskennallinen? Laskennallinen kulutus: 15 maata, Mitattu kulutus: SE, Yhdistelmä: FI, DE, LU Mitattuun kulutukseen perustuva todistus yleensä halvempi Vanhojen rakennusten mallinnus on työlästä Kuinka erottaa käyttäjän vaikutus rakennuksen vaikutuksesta? Tulosten vertailukelpoisuus? Mistä kulutus muodostuu? Miten suositellaan toimenpiteitä?

20 20 Mitattu vai laskennallinen Suomessa Nykyisin liian monta erilaista tapaa. Mielestämme olisi loogista laskea kaikille uusille rakennuksille energiatodistus D vaatimukset täyttävällä simulointiohjelmalla D5 jäähdyttämättömille, muuten dynaaminen Vastaava laskennallinen todistus myös kaikille olemassa oleville asuinrakennuksille Muiden rakennusten todistus nykyisen erillisen energiatodistuksen mukaisena katselmoijille oikeus kirjoittaa todistus, mutta ei omaa lomaketta

21 21 Hankalat rakennukset Usean käyttötarkoituksen toimintoja sisältävät ja muuten hankalat rakennukset (esim. epätyypilliset järjestelmät) taloteknisten järjestelmien raja-arvoista ei ole yleensä tarkkaa tietoa oikea käyttötarkoitusryhmä riippuu eri osien käytöstä ja vaikuttaa luokkaan paljon erityisesti jäähdytyslaskenta haastavaa (etenkin esim. aurinko- tai yöjäähdytys) monimutkaisen rakennuksen energialaskenta on aina kallista, laatu ei silti saisi laskea mitatun kulutuksen sähkön eri jakeita: kiinteistö-, valaistus- ja käyttäjäsähköä, on vaikea erottaa eri menetelmät antavat eri tuloksia ja laskijan vaikutus on liian suuri kunnollista vertailudataa on huonosti saatavilla ohjeet eivät ole selkeitä ja yksinkertaistuksia tarvittaisiin monikäyttöisen rakennuksen vertailuarvon laskeminen pinta-alojen suhteilla luo vertailukelvottomia todistuksia joskus monikäyttöiset rakennukset voidaan laskea kahtena erillisenä rakennuksena. Norjassa tehdään näin.

22 22 Hankalat rakennukset Suomessa D tuo dynaamisen simuloinnin laajempaan käyttöön samalla tulisi ohjeistaa monivyöhykemallien käyttöä, jotta hankalienkin rakennusten tulokset ovat järkeviä Jos olemassa olevien rakennusten kohdalla käytetään mitattuja kulutuksia vertailukelpoisuus on ongelma. Irlannin ja Belgian suhteelliset asteikot ovat mielenkiintoinen vaihtoehto E(T)-lukuja ei vertailtaisi absoluuttisella asteikolla vaan vertailurakennukseen, tasauslaskennan tapaan Irlannin asteikko

23 23 Suositusten tekeminen osa jäsenmaista käyttää vakioitua toimenpideluetteloa osassa todistuksen antajat päättävät itse Tärkeää olisi, että toimenpiteet ovat oikein valittuja. Väärät suositukset murentavat järjestelmän uskottavuutta. Suomen järjestelmä toimii mielestämme hyvin.

24 24 Todistusten sisältö ja asettelu Jäsenmaissa on käytössä sekä jatkuvia asteikkoja, että porrastettuja Jos päädytään luokkajakoon, vihreän pään pitäisi olla tiheä. 0, 15 ja 30 kwh/m 2 a ovat lähellä toisiaan, mutta tekniikka on aivan erilaista Eri maiden tunnusluvut erilaisia ja vain 5 maata käyttää vain yhtä lukua (yleensä ostoenergia). Lisäksi voi olla esim. primäärienergia ja CO2-päästöt Onko pelkkä primäärienergia (esim. E-luku 2012) lukuna liian vieras? Jos 2012 energiatodistuksessa on tunnuslukuna E-luku, se vaatii mielestämme rinnalleen ostoenergian.

25 25 Laadunvarmistus ja tietokantojen ylläpito energiatodistus on virallinen dokumentti, jonka huono laatu vaarantaa koko järjestelmän uskottavuuden kolme lähestymistapaa: 1. kansallinen laatujärjestelmä (useimmat maat) 2. ISO 9001 akreditoidut yritykset ja omavalvonta (Tanska) 3. laatu tekijöiden vastuulla (mm. Suomi) vaihtoehto 3 ei ole luotettava

26 26 Laadunvarmistuksen askeleet CA 2 energiatodistusryhmä CT1 tiivistää näin: Määrittele laadunvarmistuksen prosessit ja toimijat Harkitse keskitetyn tietokannan mahdollisuutta. Yhteinen tietokanta on tehokas väline tietojen tarkastamiseen ja sopivilla hakualgoritmeilla voidaan helposti valita mitkä todistukset tulee tarkastaa. Määrittele laadunhallinnan kustannusrakenne Todistuksen myöntäjien käyttämissä ohjelmistoissa tai keskitetyssä tietokannassa olevat automaattiset tarkastukset ovat edullinen tapa parantaa todistusten laatua Kehitä rangaistusmenettely ja käytä sitä. Alkuun voi olla opettelujakso, jossa rangaistuksia ei langeteta.

27 27 VTT:n malli energiatodistusjärjestelmäksi

28 28 Ed. kalvon järjestelmä uusien rakennusten osalta, jos sähköinen rakennuslupa toteutuu esim. SADe-ohjelmassa 1 1 sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

29 29 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa