hinnoitteluun ja puukauppaan



Samankaltaiset tiedostot
Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

ARVO ohjelmisto. Tausta

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Puukaupan sanastoa (1)

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Paperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Kannattava laatukasvatus asiakaslähtöisesti

Puukauppa ja metsänhoitokatsaus. Petri Pajunen Vantaa

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä

Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Sahauksen kustannuslaskenta

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puukauppakoulutus 2018; sopimuksia ja ongelmiakin. Tuomo Pesälä, metsälakimies Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi

tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissa loppukäyttökohteissa

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Runkohinnoitteluselvitys

Developing the Pinus Sylvestris L resource

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Laatupuun tuotantomallit ja tehokas hyödyntäminen

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Suomen metsävarat

Sami Lamminen PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari Hämeenlinna

Transkriptio:

Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Leimikon arvosaanto, metsänomistajan näkökulma (MTK:n metsänhakkuusopimus)

Leimikon arvosaanto, puun käyttäjän näkökulma Ole Salvén: Laatupuulla parempiin päiviin - seminaariesitys 13.2.2008

Tavaralajihinnoittelun ongelmat, eli mikä nykykäytännössä ä ä on ongelmana? 3.9.2012 4

Katkonta <> yksittäisen rungon arvo? Ostaja A tarjoaa 60 /m 3, minimipituus on 4,0 metriä Ostaja B tarjoaa 58 /m 3, minimipituus on 3,7 metriä Kumman tarjous on parempi? p Tukkiosan pituus 15.4m, mutta rungossa on mutka tms. sahatukiksi kelpaamaton osa välillä 7,4-8,0 metriä. tukki 6.1m + kuitu 2.7 m + tukki 6.1m tukki 3.7m + tukki 3.7m + välileikko + tukki 3.7m + tukki 3.7m Entä jos ostajan B markkinatilanne muuttuu kaupan teon ja korjuun välillä siten että vain pitkille pituuksille on kysyntää? y

3.9.2012 6

Metsävinkki 1/2008 Tukki-% 90 Männyn tukkiprosentin vaihtelu ostajittain ja kokoluokittain päätehakkuissa Järvi-Suomessa 85 80 75 70 65 60 Yläkvartaali Keskiarvo Alakvartaali 55 50 250 350 450 550 650 750 850 950 Litraa / runko 3.9.2012 7

Apteerauksen toteutuminen Etelä-Suomen metsänomistajien liiton alueella Sanna Vornanen, opinnäytetyö 2012, Kymeenlaakson ammattikorkeakoulu Tutkimuksessa selvisi, että puunostajat enimmäkseen noudattivat t hakkuuoikeussopimuksissa i k i määriteltyjä katkontarajoja. Minimiläpimittaisten tukkien määrä / tukkipuurunkojen määrällä 2cm:n sisään minimiläpimitasta katkottiin ostajasta riippuen 27 66% Kuitenkaan katkonnat eivät olleet aina metsänomistajan kannalta optimaalisia, vaan puun korjuussa oli käytetty vain tiettyä mittaluokkaa tai lyhyiden y pituusluokkien osuus oli vähäinen. HUOM! Tutkimuksen otos pieni, aineiston toimitti 2 metsänhoitoyhdistystä 3.9.2012 8

Metsänomistajien neuvonnan tarve

Yksityistaloudellinen optimointi kiertoaika Hyytiäinen, Tahvonen & Valsta: Taloudellisesti lli optimaalisista i t harvennuksista ja kiertoajoista männylle ja kuuselle, Metlan työraportteja 143

Metsätalouden yksityistaloudelliset kannattavuuslaskelmat tavaralajihinnoittelulla 3.9.2012 11

Vaihtoehtoisia hinnoittelumenetelmiä 12 3.9.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Hinnoittelumenetelmälle asetettavat vaatimukset Ei rajoita raaka-aineen aineen arvon optimointia Läpinäkyvä ja helposti ymmärrettävä Kannustaa järeän ja laadukkaan raaka-aineen aineen tuottamiseen

Runkohinnoittelu Kaupan kohteena 1000 m3 leimikko, jossa arvioitu Tukkikertymä 80 % => 800 m 3 Pikkutukkikertymä10 % => 100 m 3 Kuitupuun kertymä 10% => 100 m 3 Tavaralajihinnoittelu: Sahatukkia 800 m 3 * 53 /m 3 = 42400 Pikkutukkia 100 m 3 * 23 /m 3 = 2300 Kuitupuuta 100 m 3 * 15 /m 3 = 1500 46200 Runkohinnoittelu: Ainespuuta 1000 m 3 Runkohinta 46,20 (46200/ 1000 m 3 ) 46200

Runkohinnoittelun käytettävyys yy + Puun ostaja saa katkoa ostamansa raaka-aineen haluamallansa tavalla + Metsänomistajan ei tarvitse valvoa katkontaa, vain kokonaiskertymällä on merkitystä + Runkohintaisten ostotarjousten vertailu helppoa - Riski puutavaralajikertymästä puun ostajalla - Ei läpinäkyviä kannustimia järeän ja laadukkaan raaka-aineen tuottamiselle - Puumarkkinaselvitys: Kehittämisehdotuksen (runko- /rungonosahinta) arvioidaan kasvattavan hintaeroja jalostusarvoltaan erilaatuisen puun välillä nykyisen y puutavaralajijaottelun jj sisällä, mutta toisaalta tasoittavan eri puutavaralajien välisiä hintaeroja - Optimikiertoajan ja yksityistaloudellisen kannattavuuden laskelmat? 3.9.2012 15

Rungonosahinnoittelu Hinta riippumaton katkonnasta tai laadusta Runkomuoto ja tilavuus poimittavissa hakkuukoneen stm-tiedoista Rungonosa +7cm Hinta 12 /m 3 Rungonosa +15cm Hinta 52 /m 3 Rungonosa +26cm Hinta 62 /m 3

Matriisihinnoittelu

Hinnoittelumenetelmien vertailua Puutavaralaji Yksikköhinta, /m 3 Min. lpm, cm Min. pit, dm Max. pit, dm Tavaralajihinnoittelu itt l A-laatuinen tyvitukki 58.00 21 28 61 Sahatukki 55.00 15 37 61 Pikkutukki 22.00 12 28 49 Kuitu 18.00 7 28 52 Rungonosahinnoittelu Rungonosa +26 58.00 26 28 Rungonosa +15 55.00 15 37 Rungonosa +7 18.00 7 28 Laatuhinnoittelu A-laatuinen tyvitukki +21 58.00 21 A-laatuinen tyvitukki +28 60.00 28 Sahatukki +15 50.0000 15 37 61 Sahatukki +18 55.00 18 37 61 Sahatukki +26 57.00 26 37 61 + runkohinnoittelu ja matriisihinnoittelu 3.9.2012 18

Leimikon myynti- ja jalostusarvon välinen riippuvuus u f Rungonosahinnoittelu 30 20 10 0 65-10 85 105 125-20 u f 30 20 10 Runkohinnoittelu puutavaralajisaantomallit 0 65-10 85 105 125-20 u f 30 20 10 Runkohinnoittelu ARVO-ohjelmisto 0 65 85 105 125-10 -20-30 -30-30 u p u p u p 30 Tavaralajihinnoittelu 30 Laatuhinnoittelu 30 Matriisihinnoittelu 20 20 20 10 10 10 u f 0 65-10 85 105 125 u f 0 65-10 85 105 125 u f 0 65 85 105 125-10 -20-30 -20-20 u p -30 u p -30 u p 3.9.2012 19

Tienvarsihinta Ostajan ei tarvitse huomioida hinnoittelussa korjuukustannuksia sillä korjuukustannukset vähennetään todellisina keskijäreyden ja kuljetusmatkan perusteella Myyjä pystyy ennakoimaan korjuukulut (myyjä tuntee tilanteen ostajaa paremmin) Ostajan ei tarvitse kohdistaa korjuukuluja eri puutavaralajeille Ostajan tarve tutustua kaupan kohteeseen vähäisempi Tienvarsihinnoittelu soveltuu kaikille hinnoittelutavoille 3.9.2012 20

Ostotarjousten vertailu? 3.9.2012 21

Saantosimulaattori Ohjelmisto, jolla voidaan ennustaa leimikon puujoukko ja arvioida puutavaralajikertymien laatua ja arvo erilaisilla i ill katkontaohjeilla t Ominaisuudet Ennuste perustuu hakkuukoneella kerättyyn ja runkopankkiin tallennettuun mittaustietoon K-MSN ennustusmenetelmä valitsee hakumuuttujien avulla runkopankista samankaltaisia leimikoita muodostaen ennustepuujoukon Apteeraussimulaattorilla puujoukkoennuste voidaan katkoa halutuilla katkontaohjeilla Lisäksi Vapaasti ladattava runkopankki Rutiinit oman aineiston liittämiseksi runkopankkiin Puukohtainen laatuaineisto Puiden laatuennuste k-msn ennustusmenetelmällä 3.9.2012 22

ARVO-ohjelmistosta apua puukauppaan

ARVO-ohjelmistosta apua puukauppaan pp

ARVO-ohjelmistosta apua puukauppaan pp

ARVO-ohjelmisto http://www.metla.fi/metinfo/arvo/ tl ti f / / 3.9.2012 26

Kiitos! Jukka Malinen Metsäteknologian yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto Jukka.Malinen@uef.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi