Isyyden pelikentät työkirja miehille ja isille

Isyyden pelikentät työkirja miehille ja isille 1

Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti -aineistoa. Työkirjan on tuottanut MLL:n Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti, joka toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina 2007 2009. Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja 17, 00530 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Käsikirjoitus Arto Tiihonen, FT, LitL Muu työryhmä Anne Kinturi, TM Tatjana Pajamäki-Alasara, VTM, sosiaalipsykologi Anna Puusniekka, KM, YTM, sosiaalipsykologi Satu Tallgren, KM Toimitus Virve Järvinen Ulkoasu ja kuvitus Tarja Petrell Työkirjan tekstin, kuvien ja tehtävien kopioiminen, muuttaminen ja käyttäminen muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen ilman tekijöiden lupaa on kielletty. Kunnioita tekijänoikeuslakia.

Sisältö Isyys on loistava mahdollisuus käytetään se! peliohjeita ja työskentelyvinkkejä..................................................... 4 I Isyyden pelikenttä isyyskokemukset ja tulkinnat......................... 5 Muistellaan isää.............................................................. 5 Tehtävä: Isyyskokemukset ja tulkinnat................................... 5 Monenlaisia muistoja........................................................ 6 Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita.................................... 7 II Isyyden pelikenttä mahdollisuudet ja odotukset......................... 8 Miehen vuosisata............................................................. 8 Tehtävä: Isän mahdollisuudet ja odotukset.............................. 8 Mahdollisuuksista tekoihin................................................. 9 Neuvokas isä.................................................................. 9 III Isyyden pelikenttä miehisyydet ja isän tulkinnat....................... 11 Muuttuvat miehisyyden tyypittelyt...................................... 11 Tehtävä: Miehisyydet ja isän tulkinnat.................................. 12 Miehisyysarvioinnin arviointia........................................... 12 Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita................................... 13 IV Isyyden pelikenttä toimintakyvyt.......................................... 14 Toimintakyky työn alle.................................................... 14 Tärkeät kaverit.............................................................. 14 Tehtävä: Isän toimintakyvyn arviointi ja kehittäminen.............. 15 Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita................................... 15 V Isyyden pelikenttä nykytilanne, tavoitteet ja muutokset.............. 16 Haasteellinen muutos...................................................... 17 Tehtävä: Isän muutoshaasteet............................................. 17 Tehtävä:Isän tavoitteet ja muutos......................................... 18 Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita................................... 19 VI Isyyden pelikenttä omaelämäkerta kirjoitetaan nyt.................... 20 Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita................................... 20 Lähteet................................................................................. 21 3

Isyys on loistava mahdollisuus käytetään se! peliohjeita ja työskentelyvinkkejä Mitä kaikkea miehen pitää olla? Kysymys on tuttu, ja siihen voi suhtautua monella eri tavalla: jotkut ahdistuvat kysymykseen sisältyvistä vaatimuksista ja toiset yrittävät olla välittämättä koko asiasta. On myös niitä, jotka koettavat löytää vastauksen kysymykseen. Yhtä oikeaa vastausta kysymykseen ei kuitenkaan ole. Tällä vuosisadalla jokaisen miehen on mahdollisuus toteuttaa miehisyyttään menneitä sukupolvia vapaammin. Tässä työkirjassa kaikki isät saavat pelata roolipelejä, mittailla miehisyyksiä, arvioida toimintakykyään ja tavoitella muutosta. Työkirjan tavoite ei siis ole laittaa isiä johonkin muottiin, vaan saada heidät työskentelemään itsensä kanssa siten, että he tiedostavat ja ymmärtävät, mitä omaan miehisyyteen ja isyyteen kuuluu ja kykenevät sen myös toteuttamaan. Isyyden pelikentillä on loistopaikka jokaiselle! Pyrkimyksenä on ollut kirjoittaa yhtä aikaa käytännönläheinen ja teoreettinen työkirja isille ja miehille, jotka ovat tottuneet tai ovat halukkaita pohtimaan omaa toimintaansa ja niiden taustoja. Työkirjaa kannattaa lukea omia ajatuksia, tunteita ja tulkintoja herättävänä materiaalina, joka toivottavasti johtaa keskusteluihin, neuvotteluihin ja joihinkin muutoksiin omassa elämässä, jos niihin tuntee tarvetta. Erityisen hyvin työkirjan sisällöt soveltuvat käsiteltäviksi ohjatusti isäryhmissä. Työkirja jakautuu kuuteen lukuun. Se kannattaa lukea alusta loppuun, mutta lukuihin voi tutustua myös irrallisina. Tässä työkirjassa keskitytään miesten ja isien elämään: enemmän äiti-, lapsi- ja parisuhdenäkökulmaa tarjoavat Vanhempainnetti -sivuston muut työkirjat, kuten Vanhemman työkirja ja Pieni parisuhdekoulu. 4

I Isyyden pelikenttä isyyskokemukset ja tulkinnat Muistellaan isää Oma isä ja kokemukset hänestä luovat pohjan jokaisen omalle isyydelle. Sen vuoksi tämä työkirja alkaa muistelemalla ja hahmottamalla sitä, millaisia kokemuksia itse kullakin on ollut omasta isästä tai jostakin toisesta isähahmona mieleen painuneesta miehestä. Tehtävä Isyyskokemukset ja tulkinnat Tee lyhyt aikamatka menneisyyteen. Muistele hetki elämäsi tärkeimpiä isäkokemuksia, joko omasta isästäsi tai toisesta isänä mieleesi painuneesta miehestä. Yritä löytää muististasi 1 3 myönteistä ja 1 3 kielteistä isäkokemusta. Asioita, joita myös sinä haluaisit isänä tehdä ja niitä, jotka jättäisit mieluummin väliin. Paina asiat mieleesi tai käytä muistiin painamisen apuna paperia ja kynää. Kiteytä kokemukset pariin avainsanaan, joiden avulla voit palauttaa muiston mieleesi. Kirjoita avainsanat oheisen taulukon ensimmäiseen hyvä/huono isyyskokemus-sarakkeeseen (1). Kuvaa mahdollisimman tarkasti oma tunteesi muiston syntyhetkeltä (2). Jos pystyt, kirjaa taulukkoon avainsanoilla myös muistojesi isän mahdollinen tunne (3). Mieti, mitä isä mahtoi ajatella tapahtumahetkellä eli mikä oli isän selitys käytökselleen (4). Kirjoita lopuksi ylös oma uusi selityksesi aikuisena isän toiminnasta (5). Hyvät isyyskokemukset Hyvä isyyskokemus (1) Oma tunteesi (2) Isän tunne (3) Isän selitys (4) Oma uusi selitys (5) 5

Huonot isyyskokemukset Huono isyyskokemus (1) Oma tunteesi (2) Isän tunne (3) Isän selitys (4) Oma uusi selitys (5) Monenlaisia muistoja Lyhyt aikamatkailu palautti toivottavasti mieleen muistoja, joista tuli hyvä tunne. Sellaisia ovat voineet olla vaikka isän kanssa kaksin tehty kalastusreissu tai kiusaajien kynsistä pelastuminen paikalle osuneen kaverin isän ansiosta. Muistit ehkä, kuinka hienoa oli, kun isä otti sinut mukaansa autoa korjaamaan tai kun hän kehui sinua. Muistat varmaan jotain sellaisiakin hetkiä, jolloin isä on osoittanut tyytymättömyyttään sinuun ja on voinut moittia käytöstäsi karkeastikin. Joskus hyvien hetkien mieleen palauttaminen saattaa olla vaikeaa. Onnellisia muistoja ei vaan tule mieleen. Tai saattaahan niitä tulla, kun on ensin jaksanut muistella synkkiä hetkiä, elämää varjostaneita perhesalaisuuksia. Joissakin perheissä sen jäseniä on lyöty, petetty, laiminlyöty tai hylätty. Perheenjäsenistä on erottu tai heidät on erotettu toisistaan. Uskonnollinen kuri on ollut tiukkaa tai vanhempien poliittinen näkemys heidän mielestään ainoa oikea. Kotona on juotu liikaa tai rikottu lakia. Lapsi on pakotettu pitämään suunsa kiinni tai jätetty yksin materiaalisen hyvän keskelle ja sanottu, että lapsen onnen vuoksi vanhempien pitää tehdä paljon työtä. Vanhempiemme käytökseen on tuskin yhtä ainoaa syytä. Erilainen aikakausi, vaikea elämäntilanne, puhdas tietämättömyys, omat vaikeat kokemukset, vanhemman fyysinen tai psyykkinen sairaus kaikki nämä ovat voineet saada vanhempamme käyttäytymään meidän kannaltamme ikävällä tavalla. Oma historia saattaa raivostuttaa ja vihastuttaa. Joskus tuntuu parhaalta kieltää oma menneisyys, sillä sen mieleen palauttaminen saa aikaan surua. Kaikki tunteet ovat kuitenkin muistelutyössä sallittuja. Jotta elo raskaan muiston kanssa sujuisi, kipeän asian on annettava tulla mieleen ja se on käytävä läpi. Jos uskaltaa kohdata kaikenlaisia muistoja, voi oppia elämään niiden kanssa. Aikanaan pystyy kenties toteamaan: Minulle kävi näin. Minulla on tällainen tarina. 6

Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita Jos ajatukset tai kielteiset tunteet vanhempia kohtaan hallitsevat elämää, asiasta tulisi keskustella jonkun kanssa. Oman menneisyyden kohtaaminen kuuluu vastuulliseen isyyteen. Muuten omaa käytöstä saattavat ohjata menneisyyden hahmot, joista ei pääse eroon kuin kohtaamalla ne uudestaan. Joskus esimerkiksi kirjeen kirjoittaminen näkymättömälle vanhemmalle auttaa. Kirjeeseen voi vapaasti listata vanhempien tekemisissä mietityttäneet, kenties vihaakin aiheuttaneet asiat. Kirjettä ei kuitenkaan kannata lähettää sellaisenaan. Isäkokemuksia kannattaa vaihtaa myös sisarusten tai ystävien kanssa. Pohtikaa yhdessä: Miksi isän tuki ja suhtautuminen minuun lapsena herättää niin vahvoja muistoja? Miksi koin isän reaktiot lapsena niin voimakkaina? Kokevatko omat lapseni minun reaktioni samoin kuin minä lapsuudessani? Miten voisin tukea lapsiani heidän ponnisteluissaan? Hyvistä ja huonoista isäkokemuksista on hyvä keskustella myös kumppanin tai omien lasten äidin kanssa. Kysy, minkälaisia kokemuksia hänellä on isästään. 7

II Isyyden pelikenttä isän mahdollisuudet ja odotukset Miehen vuosisata Suomalaisella miehellä on nykyään paremmat mahdollisuudet toteuttaa miehisyyttään kuin koskaan aiemmin. On aikaisempaa sallitumpaa olla yhtä aikaa monenlainen mies. Isä-mies voi hoitaa lapsia ja leikkiä heidän kanssaan ilman, että se vähentäisi hänen miehisyyttään. Parisuhde-mies voi osoittaa tunteensa vapaasti, olla romanttinen ja hellä ja saada arvostusta niin naisilta kuin miehiltäkin. Samaan aikaan työ-mies voi nauttia työstään ja haasteistaan, laittaa osaamisensa ja koulutuksensa koetukselle. Harrastuksilla ja ystävillä on paikkansa poika-miehen elämässä. Kaiken tämän lisäksi miehen pitäisi olla aikuinen ja vanhempi ja muistaa, että perheessä on usein toinenkin aikuinen. Myös tällä toisella aikuisella on omia haluja ja toiveita. Katso totuutta silmiin. Paljonko aikaa ja energiaa annat miehisyyden eri osa-alueille? Toimitko periaatteittesi mukaisesti? Seuraava tehtävä auttaa hahmottamaan tilannettasi. Tehtävä Isän mahdollisuudet ja odotukset Alla näet taulukon, jonka avulla voit hahmottaa oman miehisyytesi osa-alueita. Sarakkeisiin on erotettu isä-mies, parisuhde-mies, työ-mies ja poika-mies. Tee ensimmäiselle riville arvio siitä, minkälaisen merkityksen omassa elämässäsi annat isä-mies- parisuhde-mies-, työ-mies- ja poika-mies -asioille. Arviointiasteikko on yhdestä viiteen, jossa yksi (1) merkitsee hyvin vähäistä arvostusta ja viisi (5) erittäin suurta arvostusta. Merkitse toiselle riville, kuinka monta tuntia ja minuuttia käytät kuhunkin mies-asiaan vuorokaudessa. Merkitse siis aika, jonka vietät isä-miehenä lastesi kanssa, parisuhde-miehenä puolisosi kanssa, työ-miehenä työtehtävien parissa ja poika-miehenä omien harrastustesi ja ystäviesi kanssa. Pysy konkretiassa. Kirjaa seuraavalle riville arviosi ajankäytöstäsi koko viikon osalta. Kirjaa tämän jälkeen viimeiselle riville rehellisen ajankäytön arviointisi tulos. Merkitse numerot yhdestä neljään siinä järjestyksessä, kuinka paljon aikaa miehisyyden eri osa-alueet veivät koko viikon aikana (1 siihen osa-alueeseen, joka vei eniten aikaa ja 4 siihen, joka sai sitä vähiten.) Mahdollisuuksien ja odotusten arviointi isä-mies parisuhdemies työ-mies poika-mies merkitys (1 5) aika/vrk aika/vko ajankäytön tulos (1 4) 8

Mitä ajatuksia taulukossa olevat luvut herättävät? Missä sarakkeessa osa-alueen saama merkitys ja siihen käytetty aika kohtaavat ja missä sarakkeessa niin ei tapahdu? Uskalla pohtia seuraavaksi, mikä oikeasti estää jonkin miehen osa-alueen toteutumista. Mieti, mikä estää sinua elämästä toiveittesi mukaista elämää. Jos pidät perhettä elämäsi tärkeimpänä asiana, miksi aika kuluu työ- ja poika-mieheyteen liittyviin asioihin? Mikäli työ vaatii muutaman lisätunnin viikossa, miksei sille löydy aikaa? Mahdollisuuksista tekoihin On usein viisasta pohtia ärsyttävillä, mutta rehellisillä miksi-kysymyksillä omaa toimintaa. Miksi en ole enempää kotona? Miksi en ole enemmän lasteni kanssa? Miksi en ota aikaa jostakin muusta ja vietä sitä kumppanin kanssa? Miksi en harrasta mitään? Rehellisellä painilla itsensä kanssa pääsee jo hyvään alkuun tekojen tiellä, varsinkin miksikysymykset tuovat aidot syyt omalle käytökselle. Joku saattaa vastata: Töissä saan arvostusta, kotona arki on vaan tuskaista puurtamista. Lasten äiti antaa ymmärtää, etten selviä lasten kasvatuksesta. Miehen tehtävä on elättää perheensä. Teen ylitöitä lasteni vuoksi, ihan kuten isäni aikoinaan. Toinen pohtii: Vaimoni saa toteuttaa itseään. Minun harrastuksistani voimme tinkiä. Miehen pitää joustaa perheessä naista enemmän. Neuvokas isä Kukaan ei paini ongelmiensa kanssa yksin. Elämme samassa kulttuurissa, mahdollisuudet ja odotukset ovat liki kaikilla samat. Keskusteluista ystävien ja samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa voi löytyä hyviä vinkkejä ja tukea. Yhdessä voidaan muodostaa lastenhoito- ja kimppakyytirinkejä lasten harrastuksiin, epävirallisia vertaistukiryhmiä. Arki vaatii isältä neuvokkuutta, suunnittelukykyä ja joustavuutta. Aikaa pitäisi löytyä myös omille toiveille ja mielenkiinnon kohteille niin, etteivät muut perheenjäsenet siitä kärsi. Liika uhrautuminen sekä oman kunnon ja ystävien laiminlyönti kostautuu ennen pitkää. Aikuisten välinen aika ja yhdessäolo tahtoo lapsiperheessä usein unohtua, vaikka koko perhe kärsii parisuhteen pahoinvoinnista. Isän tulisi myös tiedostaa, että lapsella on tarve tulla huomatuksi, olla isälle korvaamaton. Läsnäolo ja lapsen ajatuksille ja tunteille herkistyminen on yhtä tärkeää kuin hänen kanssaan puuhailu. Lapsen on hyvä tietää, että isä ajattelee häntä vaikkei aina paikalla olisikaan. 9

Vinkkejä arkeen Yksi ratkaisu ainaiseen ajanpuutteeseen voisi olla, että pienten lasten isät kykenisivät säännöstelemään nykyistä paremmin työhön käytettävää aikaa ja energiaa. Monesti juuri pikkulasten isät ovat työn vuoksi eniten poissa kotoa. Haaste on sekä yhteiskunnallinen ja kulttuurinen että jokaisen isän yksityinen. Omasta kunnosta huolehtimiseen saa aikaa liikkumalla lähellä kotia. Neuvokas mies lähtee lenkille suoraan kotiovelta tai ajaa työmatkat pyörällä. Leikki lasten kanssa on myös liikuntaa. Mukaan kannattaa kysyä toisia isiä ja lähteä liikkeelle isä-lapsi -porukassa. Yhteinen liikuntaharrastus kumppanin kanssa hoitaa osaltaan parisuhdetta. Vapaaillan antaminen kumppanille on parisuhteen kannalta hyvä teko. Se edesauttaa myös isää saamaan hyvän suhteen lapsiinsa. Liian usein isät kokevat jäävänsä perheen apulaisiksi vain siksi, ettei heillä ole ollut mahdollisuuksia olla yksin lasten kanssa. Kumppanin kanssa voi ja kannattaa tehdä yhteinen ajankäyttötaulukko. Siitä on apua, kun yhdessä pohditaan mahdollisia muutoksia kummankin osapuolen aikatauluihin. Myös lapsilta kannattaa kysyä, millaisia muutoksia he toivovat vanhempien ajankäyttöön. 10

III Isyyden pelikenttä miehisyydet ja isän tulkinnat Jokainen tuntee tosimiehen, erilaisten uskomusten ja myyttien koosteen, jonka avulla pojista kasvatetaan miehiä. Miehisyys voi olla käsitteenä kuin kaksiteräinen miekka: se ylentää mielikuvatasolla jokaisen miehen naisia ja lapsia ylemmäs, mutta samalla se laittaa miehen etsimään yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla mies. Miehisyydet ovat ajassa muuttuvia ja kulttuurissa neuvoteltavia asioita, osaamisia ja ominaisuuksia. Niihin kannattaa suhtautua myönteisen kriittisesti. Ne auttavat ymmärtämään miehisyyden käsitettä, vaikka eivät ne kuvaakaan todellisuutta täydellisesti. Muuttuvat miehisyyden tyypittelyt Perinteinen eli traditionaalinen miehisyys lienee tutuin miehisyyden muoto. Neuvotteleva eli ambivalentti miehisyys on monen miehen samastumiskohde. Valtaapitävien eli hegemoninen miehisyys on televisiosta tuttu. Ei-valtavirtamiehisyys eli marginaalinen miehisyys näkyy myös tiedotusvälineissä. Perinteinen miehisyys kiinnittyy tässä tyypittelyssä traditioihin, maatalous- ja teollisuusvaltaisen ajan Suomen työnjakoihin ja sanontoihin. Se kuvaa miehiä, jotka asettuivat tiloille viljelemään maita ja jälleenrakensivat Suomen. Neuvotteleva, ristiriitainen tai monipuolinen miehisyys kuvastaa nykyaikaa, jossa kaikki on jatkuvassa muutoksessa. Tämä aika vaatii mieheltä joustavuutta ja neuvottelukykyjä, suunnittelutaitoja ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Nämä miehet ovat tuttuja vuosisatojen takaa kaupungistuneista, keskiluokkaisista ja palveluammattien täyttämistä ympäristöistä, mutta Suomessa tämä tyyppi on vielä melko uusi. Pohjoismainen sukupuolten tasa-arvovaatimus antaa tälle miehisyydelle oman lisänsä. Työn ja perheen yhteensovittaminen on suuri haaste yhteiskunnalle, jossa perheissä on kaksi kodin ulkopuolella työssäkäyvää aikuista. Valtaapitävien miehisyys on ideaalityyppinen miehisyyden muoto. Tällä käsitteellä on kuvattu niin elokuvien sankareita kuin politiikan tai yritysmaailman johtajia jonkinlaisina miehen esikuvina. Käytännössä tämä miehisyys on kaukana todellisuudesta. Aika ei tahdo riittää tähän kaikkeen, ei myöskään energia tai kyky. Valtaapitävien miehisyys on ideaalityyppi, joka elää parhaiten elokuvissa. Se vaikuttaa silti yllättävän paljon yleiseen tapaan arvioida miehiä. Erilainen, ei-valtavirtamiehisyys on tässä tyypittelyssä varattu kulttuurisesti marginaalisille miehisyyksille kuten etnisesti, uskonnollisesti tai seksuaalisesti vähemmistöihin kuuluville miehille. Se ei tarkoita syrjäytyneitä miehiä tai heidän miehisyyksiään. 11

Tehtävä Miehisyydet ja isän tulkinnat Edellisiä tehtäviä tehdessäsi mieleesi tuli ehkä miehiä, jotka edustavat mielestäsi jotakin edellä mainittua miehisyyttä. Mieti perinteistä, neuvottelevaa, valtaapitävää ja ei-valtavirtaa olevaa miestä ja arvioi, miten he vastaisivat edelliseen tehtävään, jossa pohdit miehisyyden osaalueiden merkityksiä ja ajankäyttöä. Anna heille pisteitä asteikolla yhdestä viiteen. Viisi (5) kuvastaa tämän miehen erittäin suurta panostusta kyseisen odotuksen täyttämiseen. Yksi (1) tarkoittaa sitä, ettei mies juuri käytä aikaansa ja energiaansa tämän odotuksen täyttämiseen. Täytä lopuksi arviointi itsestäsi. Odotukset/ miehisyydet isä-mies parisuhde-mies työ-mies poika-mies Perinteinen miehisyys Neuvotteleva miehisyys Valtaapitävien miehisyys Ei-valtavirtamiehisyys Oma miehisyys Miehisyysarvioinnin arviointia Mitä tällainen arviointi kertoo? Ainakin sen, että miehet toteuttavat elämässään erilaisia miehisyyksiä. Se viestiin myös siitä, etteivät miehisyyskäsitykset tai -uskomukset ole tosielämästä irrallisia seikkoja. Tosin monet miehet esittävät toisissa yhteyksissä miehisyytensä eri tavoin kuin toisissa: miesporukan kova kundi saattaa olla toisaalla hempeä isukki, romanttinen rakastaja tai asiallinen työntekijä. Moni mies asettautuu itselleen sopimattomaan miehisyystyyppiin, vaikkei se tunnu sopivalta. Tyypittelystä luopuminen koetaan kasvojen ja kunnian menetyksenä, vaikka oikeasti kyse on pienemmästä seikasta. Asiat voi aina arvottaa toisin. Miehiä on monenlaisia, joten käsityksiä oikeasta miehisyydestä tulisi olla useita. Tässä on käsitelty neljää miehisyyttä, mutta todellisuudessa variaatioita on paljon enemmän. Yksi ja sama mies voi eri elämäntilanteissa noudattaa peräkkäin ja rinnakkain monia miehisyyksiä. Oman miehisyyden tarkastelu voi olla myös pelottavaa. Tulee helposti olo, ettei olekaan niin täydellinen kuin on kuvitellut. Odotuksiin vastaaminen on vaikeaa ja niihin suhtautuminen toisinaan vielä vaikeampaa. Sellaista elämä on, epätäydellistä muttei onnetonta. On hyvä huomata, ettei kukaan voi elää lähellekään täydellistä elämää, vuorokauden tunnit eivät siihen riitä. 12

Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita Mitä miehisyyksiä olet itse sisäistänyt, mitä arvostat ja mitä et? Miksi arvostat tietynlaista miehisyyttä ja toisenlaista et? Rajoittaako miehisyytesi omaa elämääsi: jätätkö tekemättä sen vuoksi asioita, joista oikeasti pitäisit? Miten kumppanisi ja lapsesi arvioivat miehisyyttäsi ja mitä sinun pitäisi siitä ajatella? Voiko kukaan loukata miehistä kunniaasi, jos toimit niin kuin haluat ja pidät sitä arvokkaana? Minkälaisen miehen kumppanisi haluaa? 13

IV Isyyden pelikenttä toimintakyvyt Isyys vaatii hyvää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Isän ei tarvitse olla fyysisesti vahva, mutta hyvä fyysinen kunto auttaa kestämään väsymystä ja isyyteen liittyviä rasituksia. Lapsi ja myös hänen äitinsä vaativat hoivaa ja huomiota silloinkin, kun isä itse ei jaksaisi niitä tarjota. Isä tarvitsee samassa elämäntilanteessa olevien miesten tukea, sosiaalisia verkostoja, mutta myös vanhoja ystävyys- ja kaverisuhteitaan. On totta, että säännöllinen liikunta parantaa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Sekin on totta, että hyvä sosiaalinen elämä ja ystävät pidentävät elämää ja tekevät siitä tyydyttävää. Silti yhtä ainoaa tapaa elää hyvää ja toimintakykyistä elämää ei ole olemassa. Jokainen tietää kuitenkin itse parhaiten, mitkä seikat lisäävät tai heikentävät omaa toimintakykyä. Toimintakyky työn alle Isän on hyvä miettiä toimintakykyään paitsi itsensä myös läheistensä vuoksi. Kun lapset ovat pieniä, monenlaiset asiat uhkaavat vanhempien toimintakykyä. Kiireessä oma aika unohtuu. Kun aikaa olisi, on vaikea aloittaa mitään. Puolisot eivät välttämättä kannusta toisiaan pitämään huolta toimintakyvystään, ja uhrautumismentaliteetti jyllää. Moni vanhempi uhrautuu ja unohtaa itsensä. Lentokoneen pelastautumisohjeessa neuvotaan vanhempia viisaasti pukemaan ensin itselleen happinaamari ja vasta sitten auttamaan lapsiaan. Toimintakyvyssä on kyse samasta asiasta: ilman omaa toimintakykyä ei voi auttaa ja tukea muita. Isän on huolehdittava omasta toimintakyvystään, mutta siitä ei saa tulla elämän pääasia. Toimintakyvyn ylläpito on ennen kaikkea kiinni arjen rutiineista. Liikunnalle, harrastuksille, sosiaalisille suhteille ja muille omaa toimintakykyä ylläpitäville asioille on varattava aikaa. Esimerkiksi liikun pari kertaa viikossa on huomattavasti huonompi nyrkkisääntö noudattaa kuin sääntö minulla on kolmesti viikossa sovittu lenkki. Tärkeät kaverit Psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpito voi olla fyysistä haastavampaa, mutta yhtä tärkeää. Harrastuksia, vapaaehtoistoimintaa, opiskelua ja ystäviä tarvitaan edistämään omaa toimintakykyä. Vaikka näitä asioita ei tarvitse tehdä toimintakyvyn vuoksi yhtä usein kuin vaikka juoksutreeniä, rutiineja tarvitaan. Lasten harrastukset vievät lapset perhepiiristä usein liian aikaisin. Perheenjäsenten yhteinen liikunta, musisointi ja lautapelit sen sijaan lisäävät perheen yhteenkuuluvuutta ja opettavat lapsia tulemaan toimeen toisten lasten ja aikuisten kanssa. 14

Tehtävä Isän toimintakyvyn arviointi ja kehittäminen Arvioi omaa toimintakykyäsi asteikolla 1= erittäin huono 5= erinomainen. Kirjoita ensimmäiseen sarakkeeseen arvio nykyisestä toimintakyvystäsi, toiseen sarakkeeseen tavoitteesi vuoden päästä ja kolmanteen, mitä lupaat tehdä toimintakykysi hyväksi vuoden aikana. Ole rehellinen ja tee konkreettisia suunnitelmia toimintakykysi parantamiseksi. Toimintakyvyn osa-alueet Toimintakykyni nyt (1 5) Tavoitteeni toimintakyvylleni vuoden päästä (1 5) Mitä aion tehdä vuoden aikana toimintakykyni parantamiseksi? Fyysinen Psyykkinen Sosiaalinen Kokonaistoimintakyky yhteensä Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita Huomasitko toimintakyvyssäsi vahvuuksia tai heikkouksia, joiden olemassaolo tuli yllätyksenä? Miten saisit aikaan rutiineja, jotka vaikuttaisivat positiivisesti kaikkien perheenjäsenten toimintakykyyn? Mitä uutta voisit kokeilla lastesi kanssa? Kuinka jokainen perheenjäsen voisi parhaiten lisätä omaa toimintakykyään luopumatta itselle tärkeistä arvostuksista? Mistä saisit intoa panostaa toimintakykyysi perheelle tarkoitettua aikaa unohtamatta? 15

V Isyyden pelikenttä nykytilanne, tavoitteet ja muutokset Tässä kohdassa työkirjaa mielessäsi saattaa pyöriä jonkinlainen tuntuma siitä, millainen mies ja isä olet juuri nyt. Ajatuksiisi on ehkä putkahdellut lauseita: Tällaisia kokemuksia juuri minulla on, näistä olen saanut palautetta, tätä osaan, näitä osaan riittävästi, näihin asioihin kaipaan muutosta. Listaa itseäsi varten vastaukset seuraaviin kysymyksiin. Palaa tarvittaessa työkirjan sivuilla taaksepäin. Olen ylpeä, että olen juuri tällainen mies, joka Kumppanini on kehunut minua siitä, että Lapseni on antanut hyvää palautetta siitä, kun _ Olen itse huomannut, että minulle tulee hyvä olo, kun Tiedän, että osaan Nämä isäkokemukset ovat minulle itselleni kannustavia esimerkkejä ja tällainen isä tahdon olla itsekin: _ Nämä isäkokemukset ovat minulle tuskallisia, mutta ne ovat kaikesta huolimatta opettaneet: Olen ylpeä omassa ajankäytössäni siitä, että _ Tätä kaikkea hyvää minussa jo on. Näistä asioista saan olla ylpeä. 16

Haasteellinen muutos Työkirjan tässä kohdassa mielessä on saattanut käydä myös toisenlaisia aatoksia. Omat lapsuuden kokemukset heijastuvat ajatuksiin. Isä voi havahtua siihen, että aikaa lapsille tai vaimolle jää yllättävän vähän. Hän ehkä huomaa, että hänen arvostamassaan miehisyydessä on aika vähän sijaa perheelle ja että hänen arvostuksensa ohjautuvat joidenkin muiden miesten mukaan. Isä kenties kokee, että elämässä on liikaa stressiä ja liian vähän toimintakykyä parantavia tai elvyttäviä elementtejä. Mitä silloin voi tehdä? Voiko tilannetta muuttaa ja miten? Muutokseen ei kuitenkaan tarvita täydellistä kelkan kääntöä, pienillä teoilla voi olla ratkaiseva vaikutus. Lapsuuskokemukset kiusaavat. Haittaako joku asenne tai tunne omaa isyyttä, vaatisiko se käsittelyä? Voisiko omalle isälle antaa jossain vaiheessa anteeksi ja ymmärtää, että isä on saattanut olla oman aikansa vanki tai ei vain ole osannut toimia paremmin? Arki kaihertaa. Miltä kalenterisi näyttää? Voisitko viettää enemmän aikaa lastesi kanssa? Pitäisikö puolisoa huomioida enemmän? Oletko laiminlyönyt sosiaaliset suhteesi? Milloin otat aikaa vain itsellesi? Miehisyys mietityttää. Oletko huomaamattasi toistanut miehistä ja miehisyydestä mantraa, johon et itsekään usko? Oletko ajatellut, että uskomukset miehistä ovat tosia ja toisenlainen toimintatapa puuttuu? Haluaisitko luopua kaikkeen pystyvän miehen fantasiastasi? Tehtävä Isän muutoshaasteet Useimmilla meistä on parannettavaa toimintakyvyn jollakin osa-alueella. Aina järkevä muutoksen suunta ei ole kohti isyyttä, vaan miehisyys saattaa kaivata vahvistusta. Isältä saattaa puuttua ystäviä tai harrastuksia tai työt eivät etene toivotulla tavalla. Jotta muutos muuttuisi mielikuvasta todeksi, tehdään seuraavaksi tarkka analyysi siitä, mitä mies tarvitsee ja minkälainen muutos on mahdollinen. Palaa lukuihin I IV ja tuloksiin, joita kirjasit eri taulukoihin. Kirjoita tähän taulukkoon omat muutoshaasteesi mahdollisimman konkreettisesti. 1. Isyyskokemukset: Minkä kokemuksen tai sen merkityksen haluaisit muuttaa? Minkä kokemuksen käsittelyä lupaat jatkaa, vaikka se ottaa koville? 2. Isän mahdollisuudet: Minkä isän mahdollisuuden haluaisit käyttää? 3. Isän miehisyydet: Mitä haluaisit miehisyydessäsi muuttaa? 4. Isän toimintakyvyt: Mitä toimintakyvyn osaa haluaisit parantaa? 17

Osa-alue Muutoshaaste 1. Isyyskokemukset 2. Isän mahdollisuudet 3. Isän miehisyydet 4. Isän toimintakyvyt Tehtävä Isän tavoitteet ja muutos Muutokseen tarvitaan tavoitteita ja mitä konkreettisempia sen parempi. Konkreettinenkin tavoite voi jäädä toteutumatta, jos emme osaa, voi tai kykene sitä toteuttamaan. Tällöin huomio on kiinnitettävä ensimmäisenä tavoitteen tiellä oleviin seikkoihin. Joskus miehen on ensin esimerkiksi opeteltava ilmaisemaan tunteensa, hallitsemaan ajankäyttöään tai näkemään miehisyytensä. Tavoitteen toteutuminen voi vaatia uusia aluevaltauksia kuten karaokea, trampoliinihyppelyä tai rullaluistelua. Muutoksen vaikeutta ei pidä vähätellä, ei myöskään pieniä tavoitteita. Liian optimistisia tavoitteita kannattaa sen sijaan varoa. Tämän tehtävän yhtenä tarkoituksena on ohjata tekemään tavoitteita, joita pystyy toteuttamaan ja joiden avulla pystyy muuttamaan arkea aiempaa paremmaksi. Tavoitteiden toteutumista kannattaa seurata, sillä toteutuneet tavoitteet motivoivat ja tuovat tyydytystä. Kokoa seuraavan taulukon ensimmäiseen sarakkeeseen tavoitteesi isänä ja miehenä ja arvioi niiden toteutumisaikataulua. Tavoitteet mahdollisimman konkreettisesti Toteutumisaikataulu 18

Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita Miksi muutos on niin vaikea? Jos muutat jotakin, myönnätkö olevasi jotenkin huono isä? Pitääkö kotonakin oppia aiempaa paremmaksi, kun jo töissä joutuu alistumaan jatkuvaan muutokseen? Voisiko muutos tehdä elämästä ja isyydestä parempaa? Parantaako pieni muutos merkittävästi elämän laatua? Mistä asioista haluat pitää kiinni jatkossa? Mitä et halua muuttaa? Tsemppiä muutokseen! Yritä saada muita mukaan muutokseesi. Sosiaaliset siteet, tuki ja kannustus auttavat muutoksen teossa. Kaveripiiri on usein kotijoukkoja vahvempi kannustin, kun muutos koskee vaikka kotitöitä tai lasten kasvatusta. Voit myös pitää päiväkirjaa ja tukea itse itseäsi menetelmä on todettu tehokkaaksi. Keskustele muutostoiveistasi läheisesi kanssa. Kerro, mihin asioihin haluat muutosta ja miksi. Uskalla kuunnella kumppanisi näkökanta asiaan. Läheisessä ihmissuhteessa toisen muutostoiveet saattavat herättää pelkoa ja kysymyksiä: miten toisen muutos vaikuttaa minuun ja perhe-elämään? Läheisten palaute kannustaa. Kun olet toteuttanut uusia tavoitteitasi jonkin aikaa, voit pyytää puolisoltasi ja lapsiltasi jonkinlaista palautetta. 19

VI Isyyden pelikenttä omaelämäkerta kirjoitetaan nyt Jokaisen miehen ja isän elämässä tulee eteen isoja ja pieniä tilanteita, joissa omaa isyyttään ja miehisyyttään joutuu puntaroimaan. Isän kannattaa tuntea oma menneisyytensä, nykyisyytensä ja tulevaisuutensa. Isän pitäisi tietää ja tuntea itsensä hyvin, jotta hän voi ohjata omaa elämäänsä. Omaa tulevaisuuttaan voi kuvitella ja hahmottaa jo etukäteen mielessään. Kannattaa kuvitella itsensä ensin eri-ikäisten lasten ja nuorten isänä sekä myöhemmin isoisänä ja miettiä, minkälainen haluaa silloin olla ja minkälainen elämäntilanne silloin olisi. Entä, mitä pitäisi tehdä, jotta saavuttaisi tuon tulevaisuuskuvan? Kannattaa pohtia, mitä tulevaisuudessa isänä tekee. Miten aikoo tukea lapsia, minkälaisia tunteita ja kokemuksia haluaa heidän kanssaan jakaa? Minkälaisia arvoja, tapoja ja asenteita haluaa toteuttaa itse ja välittää lapsille ja lastenlapsille? Oman kasvatuksen jälki näkyy usein vasta lapsenlapsissa. Tulevaisuuden kuvittelu voi näyttää, miten tärkeää on olla pitkäjänteinen ja tehdä työtä itselle tärkeiden asioiden hyväksi. Kysymyksiä ja jatkotyöskentelyohjeita Millaisilla termeillä haluaisit kuulla muiden kuvailevan sinua? Mieti rauhassa sellaisia sanoja ja sanontoja. Sopivatko seuraavat sinuun? Meillä mies auttaa lasten hoidossa, aina kun ehtii. Meillä lasten isä on tasa-arvoinen lasten kasvattaja. Hän on mies, joka jaksoi matkustaa työkseen koko työhistoriansa ajan. Hän se sitten jaksaa telmiä lasten kanssa takapihalla. Hänet tapaa aina lenkkipolulla. Hänellä on vanhoja pelikavereita, joita hän tapaa yhä vuosittain. Minulla on mies, joka pitää hyvää huolta perheestään. Yksi keino tehdä tulevaisuuden kuvittelua on miettiä, mitä itsestä kerrotaan esimerkiksi 60-vuotissyntymäpäivähaastattelussa. Mitä asioita ja tapahtumia haluaisit silloin kuulla? 20

Lähteet Tiihonen, A. 2007. Kokemuksellinen toimintakyky tutkimuksen ja käytännön haasteena. Teoksessa Pohjolainen, P., Sarvimäki, A. & Syrén, I. (toim.): Toimintakykyä ja sosiaalista tukea iäkkäiden, omaisten ja työntekijöiden arjessa. Esityksiä VI Gerontologian päivillä 4.-5.5.2007. Oraita 3/2007. Ikäinstituutti. Tiihonen, A. 2007. Saisiko olla: Todella upeeta, Suuria seikkailuja, EVVK:ta vai kenties Ambivalentti, tasa-arvoinen identiteetti ja vastavuoroisuuteen perustuvaa tekemistä pienellä kertomuksella? Ryhmätyö-lehti 3 (2-8), 36, 2007. Tiihonen, A. 2007. Nuoren miehen miehisyysvalinnat mahdollisuuksien ja odotusten mies. Teoksessa Martiskainen, L. (toim.): Minä nuori mies. Kuopio. Unipress. Tiihonen, A. 2007. Miehisyysvalinnat jalkapalloilijan elämässä. Teoksessa Itkonen, H. & Nevala, A. (toim.): Kuningaspelin kentät Jalkapalloilu paikallisena ja globaalina ilmiönä. Helsinki. Gaudeamus. Tiihonen, A. 2007. Painia ikämiessarjassa ikääntyneen miehen mahdollisuudet toteuttaa erilaisia miehisyyksiä. Raportissa Tiihonen, A. & Syrén, I. (toim.): Ikääntyminen ja sukupuoli -seminaariraportti. Oraita 1/2007. Ikäinstituutti. Tiihonen, A. 2007. Liiallisia odotuksia ja riittämättömyyden tunteita vai tasa-arvoinen ja rakkautta täynnä oleva parisuhde? Väestöliiton kuukauden kolumni, 01/2007. Tiihonen, A. 2004. Mikään ei ole rumempaa kuin kaunis mies?! Liikunta & tiede 4/2004. Tiihonen, A. 2002. Ruumiista miestä, tarinasta tulkintaa: oikeita miehiä ja urheilijoita? Jyväskylä, LIKES -tutkimuskeskus, 134 (sosiologian väitöskirja). Tiihonen, A. 2001. Minkälainen mies isä on? Teoksessa Torkkeli, M. (toim.) Löytöretki isyyteen. Helsinki. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Tiihonen, A. 1999. Oikeita miehiä ja urheilijoita. Urheilun miestutkimusta. Teoksessa Jokinen, A. (toim.): Mies ja muutos. Tampereen yliopisto. Linnavuori, M. & Tiihonen, A. 1999 (toim.): Itsestään puhuvat miehet. Tasa-arvojulkaisu 5/98. Tiihonen, A. 1999 (toim.): Isän jäljillä. Seminaariraportti. Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tiihonen, A. 1997. Tuli ja vesi, Se tavallinen tarina, Isän tuutulaulu. Teoksessa Silvennoinen, M., Tiihonen, A. & Innanen, M. (toim.): Härkätaistelija kentän reunalla. Kertomuksia isistä, lapsista ja urheilusta. Jyväskylä, Jylk. Tiihonen, A. 1997. Suomalaisen miehen monta tulkintaa. Mitä, missä, milloin. Kansalaisen vuosikirja 1998. Helsinki. Otava. Tiihonen, A. 1996. Urheilullisen miehen mahdolliset maskuliinisuudet. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Tiihonen, A. 1996. Urheilevat isä(n)kullat. Teoksessa Laiho, M. & Ruoho, I. (toim.): Naisen naamio, miehen maski. Sukupuoli journalistisessa kuvassa. KSL. Tiihonen, A. 1996. Ikuisesti urheileva poika eli mistä on kunnon miehet tehty? Teoksessa Hoikkala, T. (toim.): Miehen kuvia. Gaudeamus. Tiihonen, A. 1994. Urheilussa kilpailevat maskuliinisuudet. Teoksessa Sipilä, J. & Tiihonen, A. (toim.): Miestä rakennetaan - maskuliinisuuksia puretaan. Tampere. Vastapaino. 21

22