PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 8.9.2009 LSU-2008-Y-397 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista Alajärven kaupungin Alajärven kylässä. Peltokangas Marko Pitkäsentie 319 62950 PAALIJÄRVI SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuojan toiminta ja sen laajennus sijoittuvat Alajärven kaupungin Alajärven kylään tilalle Nurkkala RN:o 62:0. Tällä hetkellä tilalla on 61 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 14 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan tekemällä nykyisen eläinsuojan sisälle lisää eläinpaikkoja. Laajennuksen jälkeen eläinmääräksi tulee 75 lypsylehmää, 23 hiehoa ja 32 vasikkaa (alle 6 kk). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 25.6.2008. Hakemusta on täydennetty 9.3.2008, 25.5.2009 ja 29.5.2009.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on 22.11.2001 Alajärven kaupungin ympäristö- ja valvontajaosto myöntänyt ympäristöluvan. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Alajärven kaupungin Teerinevalla n. 12 km:n etäisyydellä Alajärven keskustasta koilliseen ja noin 3 km Luoma-ahon kyläkeskuksesta itään. Tilan ympäristö on metsää ja avointa peltoa. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat tilan pohjois- ja luoteispuolella metsän takana noin 290 ja 300 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Seuraavat asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Eläinsuoja sijaitsee Paaluoman valuma-alueella nro 47.087. Tilan länsipuolella lähimmillään noin 930 metrin etäisyydellä eläinsuojasta virtaa Paaluomanpuro. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Paalijärven ja Teerinevan vesiosuuskunnalta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen toiminta käsittää 61 lypsylehmää, 36 hiehoa ja 14 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan tekemällä nykyisen eläinsuojan sisälle lisää eläinpaikkoja. Lypsyaseman tilalle on asennettu lypsyrobotti. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on tilat 75 lypsylehmälle, 23 hieholle ja 32 vasikalle (alle 6 kk). Eläinsuojan ilmanvaihto toteutetaan luonnollisena harjailmanvaihtona. Seinillä on tuloilmaluukut. Eläimistä on mahdollista laiduntaa lypsylehmiä, hiehoja ja ummessa olevia lehmiä 4 kuukautta vuodessa niin, että ne ovat yöt sisällä. Tilan laidunala on 20 ha. Laidunalue sijaitsee eläinsuojan välittömässä läheisyydessä ja eläimet voivat kulkea sinne vapaasti. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Eläinten juottaminen laitumella on järjestetty juomakupeilla, joihin vesi otetaan vesijohtoverkosta. Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Sonnivasikat myydään välitykseen. Laajennuksen jälkeen tullaan tilalla tuottamaan 639 000 kg maitoa ja n. 3 000 kg lihaa vuodessa. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on avoimet 1 100 m 3 :n ja 1 500 m 3 :n lietesäiliöt sekä 28 m 3 lietekuilutilavuutta. Yhteensä lietetilavuutta on 2 628 m 3. Navetan lannanpoisto hoidetaan avokoururaapalla sekä lehmien että vasikoiden osastoilla. Kuivikkeena käytetään turvetta tai sahanpurua. Lietekuilut toimivat valutuksella ja lietesäiliöt täytetään altapäin. Maitohuoneen pesu- ja jätevedet, joita syntyy hakemuksen mukaan yhteensä 150 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Myös eläinsuojan WC-vedet johdetaan lietesäiliöön.

3 Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua torniin 1 100 t/v. Rehunteossa käytetään biologisia säilöntäaineita ja omia koneita. Puristenesteet johdetaan uppopumpulla varustetun kaivon kautta lietesäiliöön. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 90,16 ha, josta omaa peltoa on 14,77 ha, vuokrapeltoa 44,28 ha ja sopimuspeltoa 31,11 ha. Lannasta levitetään 75 % viikoilla 18 19, 20 % viikoilla 26 27 ja 5 % viikoilla 36 37. Muut varastot Tilalla on maanpäällinen laponestolaitteella varustettu polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 3 000 litraa. Tilalla on lisäksi enintään 200 litraa muita öljytuotteita, jotka säilytetään tynnyrissä konehallissa. Nurmivaltaisesta viljelystä johtuen tarvittavien kasvinsuojeluaineiden kulutus on vähäistä. Tarvittavat aineet ostetaan yhtä kasvukautta varten viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilalla aineet varastoidaan omissa pakkauksissaan lukitussa paikassa. Lannoitteet hankitaan talvella suursäkeissä, jotka varastoidaan ulkona lavojen päällä ja peitellään pressulla. Lannoitteet ostetaan viljelysuunnitelman mukaisesti. Tilan toiminnassa tarvittavat pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastotiloissa. Eläinten hoidossa ja lääkinnässä tarvittavat aineet säilytetään erillisessä säilytystilassa navetan yhteydessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan tila sijaitsee maatalousvaltaisella alueella ja lähistöllä on useita lypsykarjatiloja. Talouskeskuksen ympärillä on puustoa. Lietesäiliöt sijoittuvat siten, että naapureilla ei ole niihin välitöntä näköyhteyttä. Lietteen levitys hoidetaan omalla kalustolla. Tilan peltolohkot sijaitsevat pääosin 3 km:n säteellä talouskeskuksesta, joten lietteenlevitys sujuu tehokkaasti kestäen korkeintaan neljä päivää kerrallaan. Lannan levityksen ajankohdissa pyritään huomioimaan naapurusto mahdollisuuksien mukaan ja noudatetaan voimassa olevia lannanlevitysmääräyksiä. Lietesäiliöiden ympäristö pyritään pitämään siistinä. Tuotantorakennuksessa on luonnollinen harjailmanvaihto, jolloin poistoilma ei aiheuta pistekuormitusta. Tila kuuluu karjantarkkailuun. Ruokinnalla ja hoidolla pyritään huolehtimaan siitä, että navettailman laatu pysyy hyvänä eikä turhia ammoniakkipäästöjä tule. Ruokinta suunnitellaan eläinten tarpeen mukaisesti. Säilörehua tehdään enintään viikko kerrallaan. Säilörehun tekoketjuun kuuluu kaksi traktoria, joista yksi siirtää rehua pellolta talouskeskukseen. Rehunteko pyritään lopettamaan illalla siten, ettei muu asutus häiriinny. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnat pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään. Tarvittaessa niitä torjutaan.

4 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakijan mukaan tilalle aiotaan hankkia aggregaatti, jolloin eläinten ruokinta ja lypsy voidaan hoitaa häiriötilanteissakin. Tuotantorakennus ja ympärillä olevat muut maatalousrakennukset on varustettu asianmukaisilla alkusammutuskalustoilla. Rakentamisessa on noudatettu paloturvallisuusmääräyksiä. Koneiden ja laitteiden toimintakuntoa seurataan päivittäin, ja mahdolliset puutteet korjataan välittömästi. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuolleet eläimet (5 kpl/v) toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt sekä akut toimitetaan kunnan keräyspisteeseen ja loisteputket ekopisteeseen. Metalliromut toimitetaan romunkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Ostorehua tuodaan tilalle pari kertaa kuukaudessa. Eläinkuljetuksia on noin kerran kuukaudessa. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Eläinlääkäri, seminologi ym. käyvät tilalla noin kaksi kertaa viikossa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Alajärven kaupungin, Vimpelin kunnan sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 4.6. 3.7.2009 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Alajärven kaupunginvirastossa ja Vimpelin kunnanvirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Alajärven kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Järvi-Pohjanmaan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että sillä ei ole huomautettavaa lupahakemuksesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan kuulemista ei annetun lausunnon johdosta pidetty tarpeellisena. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 15.6.2009, josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin.

5 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Marko Peltokankaalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Alajärven kaupungin Alajärven kylässä tilalla Nurkkala RN:o 62:0 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärä Eläinsuojassa voidaan pitää laajennuksen jälkeen yhteensä enintään 75 lypsylehmää, 23 hiehoa ja 32 vasikkaa (alle 6 kk). 2. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, pesu- ja jätevedet sekä säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, puristenesteiden sekä pesu- ja sadevesien 12 kuukauden varastointitilaa tulee laskennallisesti olla vähintään 2 758 m 3. Varastotilavuuteen voidaan laskea myös lietekuilujen tilavuus. Kun otetaan huomioon eläinten laiduntaminen, varastotilavuutta voidaan pitää riittävänä. Tilalla olevat 1 100 m 3 :n ja 1 500 m 3 :n lietesäiliöt tulee olla käytössä ja täyttää alakautta. Lisäksi ne tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella. Kelluvan katemateriaalin pysyvyys lietesäiliössä tulee tarvittaessa varmistaa tuulisuojauksella. Lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Lantavarastot tulee tyhjätä perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Laiduntaminen Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Laiduntamista tulee välttää alle 100 m:n etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 4. Lannan ja jätevesien levitys Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa niin, ettei lietettä joudu ympäristöön ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Liete tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lietettä voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lietteen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti vähintään 60 ha peltoalaa käytettävissä lannan levitykseen. Lietteen levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa.

6 Lietteen levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lietteen typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Liete tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietettä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maastoolosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, maitohuoneen pesuvesiä, muita pesu- tai jätevesiä eikä säilörehun puristenesteitä, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Liete tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Levitettäessä lietettä nurmelle ei sitä tarvitse mullata, mutta silloin tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää letkulevitintekniikkaa tai muuta vastaavaa tekniikkaa. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden, ympäristö sekä kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa eläimet ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee erillinen varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Jätteet ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

7 Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Millespakka Oy:n alueella ongelmajätteiden vastaanottopaikka on hyötyjäteasema. Loisteputkia ei saa viedä ekopisteeseen. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.12.2010 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, lannan toimituspaikat ja -ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja -ajankohta. Yhteenveto kirjanpidosta sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset tai lannan vastaanottosopimukset on vuosittain toimitettava ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä. Lannasta on tehtävä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Lietteen säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 9. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uusien eläinpaikkojen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle.

8 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Toimintaa laajennetaan rakennuksen sisäisin järjestelyin. Etäisyys naapureihin katsotaan riittäväksi. Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärä ja sijainti naapureihin nähden sekä annetut lupamääräykset huomioiden toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Länsi- Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Lietteen säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta ja kattamisesta kelluvalla katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. (Lupamääräys 2) Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM- RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien

9 kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 3) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lannan hyödyntäminen lannoitteena pellolla tai toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen täyttää nämä vaatimukset. Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannan ja nesteiden levittämisestä pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 4) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien, lantavarastojen ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen.

10 Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 7) Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa valvonnallisista syistä. Lietteen säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 8) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Alajärven kaupungin ympäristö- ja valvontajaoston 22.11.2001 Marko Peltokankaalle myöntämä ympäristölupa raukeaa. Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.

11 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.8.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta-ala lannan levitykseen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4-8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 3, 6, 8-11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus 3, 3a, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1 570 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Alajärven kaupunginhallitus Järvi-Pohjanmaan Ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus

12 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai mielipiteitä. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Alajärven kaupungin, Vimpelin kunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros

Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu. 13