Itä-Suomen Liikkuva koulu -seminaaripäivä 26.9.2018 Pajakuvaus, kesto 1h 7. Toiminnallinen oppiminen: Mitä toiminnallisuus voikaan tarkoittaa oppitunneilla käytännössä? Tule testaamaan - luvassa on toiminnallinen työpaja, jossa kokeillaan erilaisia matalan kynnyksen harjoituksia. Vaikka pajan vetäjä on itse äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ilmaisutaidon opettaja, pajassa tehtävät harjoitukset soveltuvat myös muihin oppiaineisiin. Yläkoulun aineenopettaja sekä kasvatustieteen jatko-opiskelija Sanni Swahn esittelee ja kertoo kokemuksistaan äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien toiminnallistamisesta sekä esittelee käytänteitä, joilla Minna Canthin koulu Kuopiossa on lähtenyt hakemaan toiminnallisempaa työskentelykulttuuria. 1. Lyhyt tervehtiminen piirissä + DRAAMASOPIMUS eli PELISÄÄNNÖT tuokiota varten a. Ideaa ja pohjaa draamasopimuksen tekoon löytyy esimerkiksi Teatterimuseon sivuilta: https://www.teatterimuseo.fi/oppimateriaalit/labra/draamasopimus.html 2. RULETTI: Jakaannutaan kahteen piiriin, jossa: a. esittäytyminen + yksi kysymys ulkopiiriläisiltä sisäpiiriläisille b. siirtyminen pykälän verran (=seuraavan sisäpiiriläisen eteen) myötäpäivään n. 30-1 min jälkeen (kun kaikki ovat ehtineet käsittelemään jo ulkopiiriläisen kysymystä) c. Koko kierroksen jälkeen vaihdetaan sisäpiiri ulkopiiriksi d. Uudet ulkopiiriläiset miettivät kysymyksen, jonka haluaisivat kysyä vuorostaan sisäpiiriläisiltä e. Menimme koulutuksessa kaksi pykälää eteenpäin näillä uusilla paikoilla f. Viimeisen parin kanssa hetken pohdinta siitä, mitä ajatuksia herätti ja mihin tätä työtapaa voisi käyttää 3. OPETTAJA ROOLISSA: Isoon piiriin takaisin a. opettaja roolissa eli puhun vain englantia kun puen huivin (roolimerkki) päälle b. lyhyet venyttelyt 4. DIAKUVAT: Diakuvatyöskentely pienryhmissä (3-5 henkilöä): Mitä on toiminnallinen oppiminen? a. apuna koulupäivän ja oppituntien eri tilanteita lapuilla, jotka jaetaan ryhmille i. tunnin alku ja luokkaan saapuminen ii. johdattelu aiheeseen iii. opitun asian kertaaminen iv. keskittymisen ja työrauhan v. työtilaan liittyvä toiminnallisuus vi. tehtävien tekeminen ja tarkistaminen b. ideana on näyttää pienryhmän oma näkemys toiminnallisesta oppimisesta muille c. ryhmä valmistelee (keskustelee, valitsee aiheen, sopii kuka tekee mitäkin, kuka on kertoja eli selostaa katsojille diakuvan sisällön, ja harjoittelee diakuvan) n. 5-10 min aikana d. diakuva esitetään niin, että katsojat ovat silmät kiinni (tai katsovat toisaalle) kun esittävä ryhmä asettautuu oikeisiin asentoihin e. kun esittävä ryhmä on valmis, he antavat luvat katsojille avata silmät ja katsoa
i. mikäli kuva on tarkoitus laittaa liikkeelle (pienryhmän kertoja esimerkiksi sanoo ryhmälle play ja esittävä ryhmä lähtee still-asennosta liikkeelle ryhmän sopimuksen mukaisesti), tehdään se tässä välissä f. katsojat katsovat kuvaa hetken ja esittävät omia tulkintojaan kuvan sisällöstä g. tämän jälkeen esittävän ryhmän kertoja kertoo, mitä he olivat tekijöinä ajatelleet h. aplodit yleisöltä ja kumarrukset esittäjiltä (eli esitystilanteen lopetus) i. rakentavaa, mielellään hengeltään positiivista keskustelua diakuvan herättämistä ajatuksista 5. Kilpailullisuus: LETKAT a. jaetaan ryhmä kahtia ja ykköset ja kakkoset menevät jonoon b. ohjaaja kertoo sanoja tai väittämiä ja jonojen tulee vastata yhdessä siten, että ne liikkuvat selvän askeleen joko oikealle ohjaajasta katsoen (koulutuksessa se tarkoitti, että ohjaajan mainitsema sana kirjoitetaan pienellä) tai vasemmalle (sana kirjoitetaan isolla alkukirjaimella) c. pisteen saa se joukkue, joka on ensin siirtynyt kokonaisuudessaan samaan suuntaan ja vastaus on oikea d. suosittelen, että kaksi oppilasta toimii tuomareina harjoituksessa, mikäli ohjaajan/opettajan on vaikea nähdä, kumpiko joukkueista on ensin valmis e. kirjoitetaanko isolla vai pienellä 1. suomalainen (HUOM! Sukunimi Suomalainen) 2. joulu 3. Liperi 4. runebergintorttu 6. Yhteinen mielipide: PARIVASTAUS a. tässä työtavassa on ideana se, että työparit voivat nimenomaan katsoa, mitä muut parit vastaavat, kyse ei ole kilpailusta b. ohjaaja sanoo sanoja ja pari näyttää i. seisomalla erillään, jos sanat kirjoitetaan erikseen, ii. seisomalla kylki kyljessä/lähekkäin, jos sanat kirjoitetaan yhteen JA iii. jollakin työparin itsensä sopimalla tavalla sen, mikäli sanojen väliin tulee yhdysmerkki c. parin kanssa yhteen ja yhdyssanojen näyttämistä i. isoäiti ii. alaspäin alas päin iii. linja-auto iv. hissun kissun 7. Hedelmäsalaatti: SIJAMUODOT a. monelle tuttu hedelmäsalaattipelin sovellus b. tuolit rinkiin selkänojat ulospäin c. tuoleihin on kiinnitetty teipillä sanoja eri paikallissijoissa (löytyy liitteenä) d. laitoin koulutuksessa lunttilapun sijamuodoista keskelle rinkiä, mutta oppilaiden kanssa toimiessa heijastaisin lunttilapun valkokankaalle tai jättäisin kokonaan pois, mikäli kyse on kertaustehtävästä
e. yksi on keskellä ja sanoo jonkin paikallissijamuodon nimen, jolloin ne, jotka istuvat tuoleilla, joissa on tässä muodossa taivutettu sana, vaihtavat paikkaa keskellä oleva oppilas pyrkii pääsemään jollekin vapautuneista paikoista f. välillä voidaan sekoittaa kaikkien paikat siten, että keskellä oleva sanookin Paikallissijat! kaikki vaihtavat paikkaa, viereiseen tuoliin ei saa mennä eikä siihen, missä istui juuri EKSTRA: Parivastaus: AURINKOKUNTA (Emme ehtineet tehdä tätä harjoitusta koulutuksessa, mutta laitan luvatusti sen tähän) 8. Lopuksi: MINÄ MUISTAN a. kokoonnutaan lopuksi vielä piiriin, niin kaikki näkevät toisensa b. jokainen miettii oppitunnista jonkin hetken, joka jäi mieleen c. käydän rinkin läpi, jossa jokainen mainitsee valitsemansa asian tai hetken: Minä muistan i. ääneen lausuttuja asioita ei tarvitse kommentoida, mikäli ne ovat asiallisia (toki kiusaamiseen yms. tietenkin pitää puuttua) SEURAAVILTA SIVUILTA LÖYTYY HARJOITUKSIIN LIITTYVIÄ MATERIAALEJA. KIITOKSET TYÖPAJAAN OSALLISTUNEILLE!
TÄHTIKUVIO tärise/hytky KAUKOPUTKI jännehyppy AURINKO pyöriminen LINNUNRATA vaaka MAAILMANKAIKKEUS kosketa pää-olkapää-peppu-polvetvarpaat
NOMINA - NOMINATIIVI GENEN - GENETIIVI PARTIA PARTITIIVI ESSINA ESSIIIVI TRASLAKSI TRASLATIIVI Paikallissijat: INESSA - INESSIIVI ELASTA - ELATIIVI ILLAAN ILLATIIVI ADELLA ADESSIIVI ABLALTA - ABLATIIVI
ALLALLE - ALLATIIVI ABETTA - ABESSIIVI KOMITANE KOMITATIIVI ISTRUIN ISTRUKTIIVI KENET - AKKUSATIIVI