Seppo Mustonen, Eläkeliitto ry Maakunnallinen vanhusneuvosto Asema, tarkoitus, tehtävät Lähde: Sosiaali- ja Kuntaministeriöiden Ministeriöiden opas ja Kaija Majoisen luentomateriaali.
Maakunnan asukkaiden osallistumisoikeus (HE 15/2017) Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet kuin kuntalaissa mm. Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet ja asukasraadit, asukkaiden mielipiteiden kartoittaminen, palvelujen suunnittelu yhdessä asukkaiden kanssa, osallistuminen talouden suunnitteluun (osallistuva budjetointi), asukkaiden ja järjestöjen omaehtoisen toiminnan tukeminen. Myös aloiteoikeus kuten kunnissa. Vaikuttamistoimielimiä nuorisovaltuusto/nuorten vaikuttajaryhmä, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto. Oleellista on huomata, että näiden jäsenet valitaan kuntien vastaavista vaikuttamiselimistä.
Tarkoitus ja tehtävät
Tarkoitus ja tehtävät: Kunnallisten vanhusneuvostojen edustajien ja maakunnallisten viranomaisten ja päätöksentekijöiden yhteistyöelin Ikääntyneiden väestöryhmän vaikutuskanava Ei ns. virallinen edunvalvontaelin, eikä poliittinen toimia Sillä taataan ikääntyvien osallisuus- ja vaikutusmahdollisuudet maakunnan toiminnassa Tehtävänä vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun valmisteluun ja toteuttamiseen seurantaan kaikilla hallintoalueilla
Tarkoitus ja tehtävät Neuvoston kautta ikääntyneiden asiantuntijuus laajasti maakunnan toiminnan tueksi Maakunnanhallinnolle tietoa ikääntyneiden tarpeista asioista ja huomioista Vaikuttaa alueen hyvinvointikertomuksen laadintaan strategisiin-asiakirjoihin Vaikuttaa asioihin, joilla on merkitystä ikääntyneiden elinolosuhteille ja heidän tarvitsemilleen palveluille. Neuvostolla oikeus riittävään tiedonsaantiin Rooli kannattaa kirjata/tarkentaa maakuntastrategissa
Kunnat Paikallisen osallistumisen, demokratia ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen asiantuntija Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut
Oikeudet ja tasa-arvolaki Vanhusneuvosto on lakisääteinen, mutta sillä ei ole päätösvaltaa Maakunnan on huolehdittava vaikuttamistoimielinten asettamisesta Vaikuttamistoimielimet eivät kuitenkaan ole maakuntalaissa tarkoitettuja viranomaisia, jotka käyttävät julkista valtaa Maakunta ei siten voi siirtää vaikuttamistoimielimille esimerkiksi päätöksentekovaltaa Ei tasa-arvolain mukainen, mutta hyvä hyvä pyrkiä siihen, että naisia ja miehiä on yhtä paljon
Yhteistyö kuntien vanhusneuvostojen kanssa
Yhteistyö kuntien vanhusneuvostojen kanssa Saumaton yhteistyö ja tiedonkulku kunnallisten ja maakunnan vanhusneuvostojen välillä on tärkeää Tarpeen käsitellä samojakin asioita Kunnan neuvoston näkemykset on hyvä saattaa maakunnan neuvoston tietoon ja Toisaalta kunnan neuvoston on tärkeää saada tietoa maakunnan tasolla tapahtuvista asioista.
Maakunta huolehti toimintaedellytyksistä HE maakuntalaiksi 26 : Maakuntahallituksen on huolehdittava maakunnan vaikuttamistoimielinten toimintaedellytyksistä. Tekniset toimintaedellytykset: Esteettömästä kokoustilasta Kokousten järjestämisestä Vastaa kokouksista aiheutuneista kustannuksista Tukee tekemistä ja antaa neuvontapalveluja Antaa apua kokousasioiden valmisteluun Järjestää kokouksen sihteerin Varaa toimintamäärärahat, erillinen määräraha (kk-korvaukset) talousarvioissa jäntevöittää vaikuttamistoimielinten toimintaa Järjestää koulutusta/ perehdyttäminen
Kunnallisten vanhusneuvostojen edustajien nimeäminen
Kunnallisten vanhusneuvostojen edustajien nimeäminen Kun uusi valtuustokausi on alkanut ja kunnat ovat nimittäneet omat vanhusneuvostonsa, voi maakuntahallitus pyytää alueen kunnallisilta neuvostoilta esityksiä maakunnallisien neuvoston jäsenistä, esimerkiksi yhdestä kahteen henkilöön kustakin neuvostosta. Suositeltavaa on, että vanhusneuvostoja ei koottaisi maakuntavaltuustojen poliittisten voimasuhteiden mukaan, vaan niiden jäsenistö koottaisiin kuntien vanhusneuvostojen, ja maakunnan alueella vaikuttavien keskeisten eläkejärjestöjen alueorganisaatioiden ja paikallisyhdistysten esittämistä henkilöistä. Vanhusneuvoston jäseneksi voidaan nimetä henkilöitä myös järjestöjen ulkopuolelta.
Kokoonpano Ei liian iso Neuvoston luonne keskusteleva ja osallistava Kunnallisesta vaikuttajaryhmästä(vanhusneuvosta) 1 jäsen ja hänelle varajäsen Isommista kaupungeista/kunnista voisi olla perusteltua 2 jäsentä ja varajäsenet Harkittava työryhmiä ja työvaliokunta, -jaosto / kiireelliset asiat Harkittava sähköisiä kokouksia Maakunnasta keskeiset viranhaltijat Verkostot, hankkeet sidosryhmäyhteydet mm. vähemmistöryhmien asiat
Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Puheenjohtajana voi toimia äänestyksen perusteella yksi kunnallisen vanhusneuvoston edustaja ja sihteerinä esimerkiksi maakunnan viranhaltija. Näin toimitaan yleensä kunnallisissa vanhusneuvostoissa. Puheenjohtaja voitaisiin vaihtoehtoisesti valita vuoroin kunkin kunnallisen vanhusneuvoston edustajasta. Puheenjohtajan valintamenettely on vanhusneuvoston omassa päätäntävallassa, joten muitakin tapoja voi olla.
Toimintatavat Aloitteet, esitykset, lausunnot, kannanotot Maakunnan viranhaltijoiden esitykset (esittely) - suunnitelmat, uudet toiminnat, hankkeet Vanhusneuvostojäsenten esitykset, aloitteet Kuntien vanhusneuvostojen esitykset Alueen eläkeläisyhdistysten (järjestöjen) esitykset Sisältö Maakunnan vanhusasiat/ elinolot, palvelut laajasti Sosiaali- ja terveys laajasti Esteettömyys ja saavutettavuus Monialaisuus kaikki hallinnonalat Yhteistyö ja viestintä (toiminnan tunnetuksi tekeminen)
HE 15 Pykälän 3 momentissa ulotettaisiin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamista koskevat velvoitteet koskemaan myös kaikkia niitä palveluntuottajia, jotka tuottaisivat maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja. Säännöksellä ei ole tarkoitus kaventaa maakunnan ensisijaista vastuuta osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamisesta. Momentin mukaan maakunnan olisi sisällytettävä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja oikeuksia turvaavat velvoitteet myös maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavien yhteisöjen ja säätiöiden kanssa tekemiinsä sopimuksiin ja liikelaitoksen osalta hallintosääntöönsä. Näiden palveluntuottajien olisi huolehdittava toiminnassaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisesta. Juuri näin pitää toimia! Näin saadaan kuuleminen palveluihin.
Esimerkkinä e- piirien neuvottelukunnat ja maakuntaliittojen yhteistyöelimet/ 2014 SM maakunnallinen vanhusneuvosto Yhteiset kokoontumiset, vuotuinen ikääntyvien sote -parlamentti Kunnat, vanhusneuvostot : vaikuttaminen mm. rakentamiseen, kaavoitukseen, vapaa-aika, kulttuuri ja liikennepalveluihin yhdessä eläkeläisyhd. kanssa
Miksi maakuntatalkoisiin? Ilman satsausta osallisuuteen riskinä on, että maakunnista tulee toimintakulttuuriltaan valtion virastoja. Maakunta- ja soteuudistus vaikuttaa erityisesti ikäihmisiin ja heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Tämän vuoksi! on erityisen tärkeää luoda jo valmisteluvaiheessa hyvät edellytykset maakuntatasolla toimintansa käynnistävien vanhusneuvostojen työn tueksi. Lähde Kaija Majoisen slaidit
Maakunta ja sote-muutos etenee maakunnissa Eduskunnalta pian lakipäätös Synnytetään kokeiluja, pilotteja Eetu ry valmisteilla tukihanke Keski-Pohjanmaalla jo maakunnallinen neuvosto Yhdistykset ja piirit huomio! on vaikuttamisen hetki!
Kiitos!