Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi
Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan energian määrä 3. Uusiutuvan energian vaikuttavuus
Tarkastelun laajuus Tarkasteltavat uusiutuvan energian lajit: Metsähake Tuulivoima Aurinkovoima Biokaasu sähkön ja lämmön tuotannossa sekä liikennekäytössä Biopolttonesteet liikenteessä ja lämmityksessä Käyttömäärät, kustannukset valtiolle, kasvihuonekaasujen päästövähennykset sekä metsähakkeen ja tuulivoiman työllisyysvaikutus Tiedot vuosilta 2010-2016
Metsähakkeen käyttö Vuonna 2016 metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa 14,8 TWh ja maatiloilla 0,6 TWh.
Metsähake lämpö- ja voimalaitoksissa Vuonna 2016 pienpuun, kantojen ja juurakoiden ja järeän runkopuun energiakäyttö pienenivät. Hakkuutähteiden käyttö kasvoi.
Tuulisähkön tuotanto Tuulisähköä tuotettiin vuonna 2016 32 % enemmän kuin vuonna 2015. Vuoden 2016 tuotantomäärä oli 3068 GWh.
Biokaasulla tuotettu sähkö ja lämpö Vuonna 2016 biokaasureaktoreiden lämmön- ja sähköntuotanto kasvoivat vuodesta 2015. Kaatopaikkalaitosten sähkön ja lämmöntuotanto pieneni vuodesta 2016.
GWh Bio- ja maakaasun kulutus liikenteessä Biokaasun liikennekäyttö on moninkertaistunut vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2016 käyttö pieneni ensimmäistä kertaa mutta oli kuitenkin suurempaa kuin vuonna 2014. Biokaasu on korvannut maakaasua, jonka käyttö liikenteessä on puolittunut vuodesta 2010. Vuonna 2015 biokaasun liikennekäyttö oli suurempaa kuin maakaasun. 60 50 40 30 Biokaasun kulutus liikenteessä Maakaasun kulutus liikenteessä 20 10 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Biopolttonesteet Liikenteen biopolttonesteiden käyttö vuosina 2014 ja 2015 oli lähes kaksinkertainen vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2016 biopolttonesteiden käyttömäärä pieneni huomattavasti ja laski alle vuoden 2011 tason.
Vaikuttavuusarviot Kustannukset valtiolle Vältetyt kasvihuonekaasupäästöt sekä arvio niiden kohdentumisesta päästökauppa- ja ei-päästökauppasektoreille Arvio metsähakkeen ja tuulivoiman työllisyysvaikutuksesta
Valtiolle kohdistuvat kustannukset Metsähakkeen tuki laski vuodesta 2015 vuoteen 2016. Kuvassa näkyvään muutokseen (6 miljoonaa euroa) vaikutti kuitenkin myös tilastointitavan muutos, sillä vuonna 2016 Kemeran energiapuun korjuutuki sisältyi pienpuun korjuutukeen eikä sitä pystytty enää erikseen seuraamaan. Näin ollen Kemeran tuki hakkeen käytölle ei ole mukana vuotta 2016 koskevissa luvuissa. Tuulivoimalle kohdistetut tuet pienenivät noin 13 miljoonaa euroa vuodesta 2015 vuoteen 2016. Biokaasun liikennekäytölle myönnetyt tuet moninkertaistuivat, sillä vuonna 2016 tukea myönnettiin kolmelle energiakärkihankkeelle. Biopolttoaineille kohdistettua tukea myönnettiin vuonna 2016 lähes 70 % vähemmän kuin vuonna 2015. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että valmisteveroalennuksen kustannus laski biopolttoaineiden käytön vähenemisen myötä. Lisäksi vuonna 2016 myönnettiin 9,6 miljoonaa euroa energiakärkihanketukea geotermisen energian hankkeelle. Vuosina 2010-2016 on lisäksi myönnetty tukia muun muassa aurinkolämmölle, vesivoimalle ja lämpöpumpuille. Nämä tuet eivät ole mukana kuvassa.
Investointi- ja tuotantotuet Investointi- ja tuotantotukien määrä yhteensä laski lähes kolmanneksen vuodesta 2015 vuoteen 2016 vaikka investointitukien määrä kasvoi. Investointituen kasvuun vaikuttivat biokaasun käytön energiakärkihanketuet Tuotantotuen laskuun vaikutti liikenteen biopolttoaineiden käytön lasku Tuotantotukien osuus tarkastelluista tuista oli 87 % vuonna 2016. Tarkastelussa oli mukana 28 eri tukea (pl. uuden energiateknologian tuki). Valmisteveroalennukset ja puupolttoaineen tuotannon tuet on tässä laskettu tuotantotuiksi. Tuulivoiman kaavoitustuki on laskettu investointitueksi. Uuden energiateknologian edistämisen tuki ei ole mukana kuvassa. Sitä myönnettiin vuonna 2016 9,6 miljoonaa euroa geotermisen energian energiakärkihankkeelle.
Vältetyt khk-päästöt (päästövähennykset) Ilman uusiutuvan energian käyttöä Suomen kokonaispäästöt olisivat olleet korkeammalla tasolla. Myöhemmin tässä kalvosarjassa vältetyistä kasvihuonekaasupäästöistä puhutaan lyhyemmin päästövähennyksinä. Päästövähennysten laskenta edellyttää vertailuskenaariota.
Päästövähennykset energialajeittain Vuonna 2016 metsähakkeen osuus tarkastelluista päästövähennyksistä oli 67 %, tuulivoiman 23 % ja liikenteen biopolttoaineiden 7 %. Tuulivoimantuotannon kasvusta johtuen tuulivoiman merkitys päästövähennysten kannalta on kasvanut. Liikenteen biopolttoaineiden käyttö väheni huomattavasti vuodesta 2015 vuoteen 2016. Myös niiden osuus päästövähennyksistä oli selkeästi pienempi (18 % vuonna 2015).
Päästövähennysten kohdentuminen Lähes 90 % päästövähennyksistä kohdistui päästökauppasektorille vuonna 2016. Ei-päästökauppasektorin vähennysten osuus on kasvanut vuodesta 2010 liikenteen biopolttonesteiden käytön kasvaessa. Liikenteen biopolttonesteiden käyttö kuitenkin pieneni vuonna 2016 ja näin ollen ei-päästökauppasektorin osuus pieneni ensimmäistä kertaa 2010-luvulla.
Päästökauppa- ja eipäästökauppasektori energialajeittain Tuulivoima ja aurinkovoima vähentävät päästöjä päästökauppasektorilla, metsähake pääasiassa päästökauppasektorilla ja liikenteen biopolttoaineet ei-päästökauppasektorilla.
Maankäytön vaikutus päästöihin Metsähakkeen nettopäästövähennykset ovat huomattavasti edellä esitettyjä arvioita pienemmät, kun arvioihin otetaan mukaan vaikutus maankäyttösektorin päästöihin ja nieluihin. Vaikutus maankäyttösektoriin on arvioitu suhteessa vertailuskenaarioon. Arvioon sisältyy huomattava epävarmuus.
Biopolttonesteiden nettovaikutus Biopolttonesteitä ja niiden raaka-aineita tuodaan Suomeen. Nettopäästövähennys on Suomeen kohdistuvaa vähennystä pienempi, kun otetaan huomioon RES-direktiivin mukainen arvio tuotannon päästöistä muualla maailmassa. Toisen sukupolven biopolttonesteiden nettopäästövähennykset arvioidaan selvästi suuremmaksi kuin ensimmäisen sukupolven.
Nettotyöllisyysvaikutus Suomessa Suomen uusiutuvan energian tukemisen vaikutus metsähakkeen ja tuulivoiman nettotyöllistävyyteen on arviolta tasolla 1850 htv/v vuonna 2016. Vaikutus nettotyöllistävyyteen on kasvanut jokaisena vuonna vuodesta 2010 lähtien. Alojen kokonaistyöllisyysvaikutus on suurempi, sillä näihin arvioihin ei sisälly mm. uusiutuvan energian teknologiaviennin työllisyysvaikutus.
Kiitos! Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi