Vammaisten palvelut-ryhmän Loppuraportti FINAL 20.12.2017
1.3 Vammaisten palvelut valmisteluryhmä Espoo Nina Hiltunen Varalla: Anu Autio Eteva kuntayhtymä Katrina Harjuhahto-Madetoja Elli Tuomiharju Helsinki Mikaela Westergård, pj Minna Eronen, vpj HUS Kerstin Frondén Miia Ståhle Kerava Raija Hietikko Jari Meklin Kirkkonummi Tuula Malmi-Suominen Jaana Koskela Keski-Uusimaa Erja Pentti Nina Tommola Itä-Uusimaa Leila Eklöv Johanna Lindfors Länsi-Uusimaa Jaana Heinonen Pirkko Hynynen Raasepori Eivor Österlund-Holmqvist Eva Isaksson Vantaa Minna Lahnalampi-Lahtinen Päivi Keskinen Sihteeri Tiina Lämsä
Esivalmistelun eteneminen Työryhmä kokoontui yhteensä 21 kertaa välillä 9.3.- 20.12.2017. Seminaari eri toimijoille sekä kuten kuntien ja vammaisneuvostojen edustajille järjestettiin 28.8.2017. Vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksia työstettiin kuntien / kuntayhtymien ja vammaisneuvosten edustajista muodostetuissa kymmenessä (10) alatyöryhmässä. Lisäksi työskenneltiin SharePoint työtilassa. Työpajat: 9.10., 23.10. ja 6.11.2017. Vammaispalvelujen nykytilan kuvaus perustuu kansallisiin ja alueellisiin selvityksiin, raportteihin ja tilastotietoihin (esim. Kuusikkoraportit). Uudenmaan vammaispalvelujen nykytilaa selvitettiin lisäksi kunnille/ kuntayhtymille osoitetulla sähköisellä kyselyllä, laatimalla palvelukuvauksia sekä vaikuttaminen osallistaminen -kuvauksia. Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Uudenmaan alueen palvelunkäyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä nykyisistä palveluista ja niiden kehittämistarpeista sekä tulevaisuuden palveluista selvitettiin Talent Vectian kanssa yhteistyössä toteutetulla järjestökyselyllä syksyllä 2017. Kyselyn tulokset esitetään raportin liitteenä (liitteet 1-2). Kansalaisten keskustelutilaisuuksia järjestettiin 12.10. ja 6.11.2017. Keskustelutilaisuudet jatkuvat. Oppilaitokset on kutsuttu yhteistyöhön. Järjestöyhteistyö ja kansalaisten osallisuus nähdään tärkeänä valmistelun eri vaiheissa.
Valmistelua ohjaavat periaatteet 1. Peruspalvelujen ensisijaisuus Arvioidaan kunnan peruspalvelujen ja sosiaali- ja terveydenhuoltolakien mukaisten palveluiden ensisijaisuus. 2. Asiakaslähtöisyys Asiakasta kuullaan ja tehdään yhdessä. 3. Yksilökeskeinen työote Vastataan asiakkaan palvelutarpeeseen ja nostetaan palveluiden vaikuttavuutta. 4. Asiakkaan itsemääräämisoikeus Asiakkaan osallisuus vahvistuu. 5. Valinnanvapaus Tarjotaan asiakkaalle vaihtoehtoja valittavaksi. 6. Turvallisuus Asumis- ja paloturvallisuus, asuinympäristö, sosiaalinen turvallisuus (yksinäisyys), esteetön ympäristö ja tekniikka. 7. Yhdenvertaiset palvelut koko maakunnan alueella Vaikuttavat ja kustannusten kasvua hillitsevät vammaisten palvelut kattavat koko Uudenmaan maakunnan.
Vammaispalvelut Tässä raportissa kuvataan kuntien kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Useat kunnat järjestävät vammaisille henkilöille runsaasti sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Omaishoidon tuen järjestäminen on osassa kuntia vammaistyön yksikössä.
Vammaispalvelut Omaishoito Mahdollisuuteni osallistua Työtoiminta Päivätoiminta Palveluohjaus Perhehoito Kehitysvammapoliklinikka Lääkäripalvelut Kehitysvammapsykiatria Asiantuntijapalvelut Kuljetuspalvelut Henkilökohtainen apu Lyhytaikaishoito Asunnon muutostyöt Asumisen tukipalvelut kotiin Asumispalvelut Vapaaehtoistoiminta Avustukset Tulkkipalvelu Apuvälineet Teknologia / etähoito
Palvelujen järjestäminen Vammaispalveluja tuotetaan monituottajamallilla. Alan yrityksillä ja järjestöillä on merkittävä osuus vammaispalvelujen tuotannosta. Merkittävä osa palvelutuotannosta on ostopalvelua. Palvelujen tuottamisessa julkisina isoina toimijoina Uudellamaalla ovat Helsingin kaupunki, Eteva kuntayhtymä ja Kårkulla samkommun. Usealla kunnalla ei ole lainkaan omaa palvelutuotantoa.
Vammaisten palvelut Uusimaa 28.6.2017 Tilasto 1.1.2016-31.12.2016 UUDENMAAN VAMMAISPALVELUJEN HENKILÖSTÖ, TYÖPISTEET JA KUSTANNUKSET V. 2016 Vammaispalveluiden Kunta / kuntayhtymä henkilöstö lkm (N)* Työpisteet (N) Kokonaisbudjetti ( ) Oma tuotanto ( ) Ostopalvelut ( ) Oma tuotanto (%) Ostopalvelut (%) Helsinki 740 58 200 380 593,00 113 280 593,00 87 100 000,00 56,53 % 43,47 % Espoo 170 11 75 856 383,00 31 856 383,00 44 000 000,00 42,00 % 58,00 % Vantaa 134 15 55 450 000,00 20 869 000,00 34 581 000,00 37,64 % 62,36 % Askola 0,6 1 1 800 000,00 25 000,00 1 775 000,00 1,39 % 98,61 % Hanko 1 1 4 331 454,07 125 628,70 4 205 825,37 2,90 % 97,10 % Hyvinkää 34 3 11 098 186,00 3 296 067,00 7 802 119,00 29,70 % 70,30 % Inkoo 1 1 1 580 142,00 40 771,00 1 539 371,00 2,58 % 97,42 % Järvenpää 12,6 3 13 544 085,00 765 815,00 12 778 270,00 5,65 % 94,35 % Karviainen (Karkkila, Vihti) 7 2 13 880 375,00 373 043,00 13 507 332,00 2,69 % 97,31 % Kaunianen 1 1 3 516 630,00 503 709,00 3 012 921,00 14,32 % 85,68 % Kerava 4 1 8 343 470,00 191 097,10 8 152 372,90 2,29 % 97,71 % Kirkkonummi 17 3 12 414 435,00 1 598 628,00 10 815 807,00 12,88 % 87,12 % Lohja 8 1 16 094 705,00 2 152 709,00 13 941 996,00 13,38 % 86,62 % Loviisa, Lapinjärvi 1,5 1 4 086 112,73 821 509,25 3 264 603,48 20,10 % 79,90 % Mustij. pt (Mäntsälä, Pornainen) 2 1 5 301 756,00 229 177,00 5 072 579,00 4,32 % 95,68 % Myrskylä 0,5 0 454 000,00 164 550,00 289 450,00 36,24 % 63,76 % Nurmijärvi 4 2 11 589 387,00 956 263,51 10 633 123,49 8,25 % 91,75 % Porvoo 7 1 15 176 450,78 2 612 429,79 12 564 020,99 17,21 % 82,79 % Pukkila 0,5 0 568 000,00 166 065,00 401 935,00 29,24 % 70,76 % Raasepori 4,5 1 11 221 990,00 2 292 939,00 8 929 051,00 20,43 % 79,57 % Sipoo 2 1 5 105 391,00 1 487 391,00 3 618 000,00 29,13 % 70,87 % Siuntio 1 1 1 570 566,00 47 000,00 1 523 566,00 2,99 % 97,01 % Tuusula 17 2 13 977 903,00 2 111 845,00 11 866 058,00 15,11 % 84,89 % Yhteensä, sis. Eteva ja Kårkulla 1170,2 111 487 342 014,58 185 967 613,35 301 374 401,23 38,16 % 61,84 % Osuus ostopalvelujen kokonaisuudesta Kårkulla 39 19 685 260,00 6,53 % Eteva 1131,8 140 58 315 404,00 19,35 % * Vammaispalveluiden henkilöstö: koko palveluiden henkilöstömäärä (sos.työ, oma toiminta)
Suurimmat palvelut. Asiakasmäärä ja kustannukset palveluittain v. 2016 Palvelu Asiakasmäärä Eurot Kuljetuspalvelut (Shl, VpL, KvL) 31270 54 570 334, 00 Ympärivuorokautinen asuminen (Vpl, Shl, KvL) 4451 237 900 662, 91 Henkilökohtainen apu 5185 65 451 758,91 Lyhytaikaishoito, ympärivuorokautinen (KvL) Kotiin annettavat asumisen tukipalvelut ja asumisharjoittelu Työ- ja päivätoiminta(vpl, KvL) Vaativan tason palvelut kunnat ja erityishuoltopiirit: yhteensä HUS Asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet, koneet ja laitteet 1143 12 021 389,00 998 16 630 334,00 9955 126 554 337 33 2411 29 965 226,72 1486 6 070 000,00 2448 3 157 524,15
Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos Palvelutarpeen arviointi moniammatillisena yhteistyönä yhtenäisillä kriteereillä on keskeinen muutos. Vammaislainsäädännön uudistus vuonna 2020 tulee muuttamaan palvelurakennetta ja asiakasryhmiä. Lakimuutos lisää myös painopistettä sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin, joiden kehittäminen on välttämätöntä vammaispalvelujen rinnalla. Vallinnanvapaus ja henkilökohtainen budjetti mahdollistavat laadukkaiden, vaikuttavien ja kustannustehtokkaiden palvelujen kehittymisen. Kokonaisvaltainen integroitu terveyden- ja sosiaalihuollon asiakkaan toimintakyvyn- ja palvelutarpeen arvio ja kuntoutus.
Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos Kehitysvammaisten henkilöiden eliniän piteneminen tulee huomioida palvelujen järjestämisessä. Perus- ja erityispalvelujen piirissä tulee olemaan yhä enemmän ikääntyneitä kehitysvammaisia henkilöitä. Kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen purkamisen vaikutukset: kehitysvammaisten henkilöiden laitosasumisen purkaminen tuo terveydenhuollon asiakkaiksi uusia asiakasryhmiä (mm. vaikeasti kehitysvammaiset) ja lisää vaativamman asumispalvelun tarvetta. Kehitysvammaisille henkilöille tarjottavien päivätoimintojen uudistaminen ja kehittäminen asiakkaiden tarpeita ja kykyjä vastaaviksi monimuotoisiksi avopalveluiksi kehitysvammaisten ammatilliset valmiudet huomioiden TEOStyöryhmän linjausten mukaisesti (Työelämävalmiuksia edistävä sosiaalinen kuntoutus ja osallisuutta edistävä sosiaalinen kuntoutus). Osallisuutta tukevan toiminnan ja työllistymistä tukevien palvelujen eriyttäminen. Omaisten luona asuvien kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten henkilöiden asumispalvelujen muuttuviin tilanteisiin ja tarpeisiin vastaaminen.
Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat Kaikkien kunnan yleisten palvelujen tulee olla saumattomasti myös vammaisten henkilöiden saatavilla mm. Terveyspalvelut Opetustoimi Varhaiskasvatus Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Julkinen liikenne Vammaisten kuntalaisten tarpeet ja erityispiirteet (mm. esteettömyys) tulee huomioida Kaavoitus, rakentaminen Asuntotuotanto Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut Muut keskeiset yhdyspinnat Kela Toisen asteen ammatillinen koulutus Vammaispalveluilla on yhdyspintaa läpileikkaavasti kaikkien palvelukokonaisuuksien kanssa, erityisesti kokonaisuudet: Lapset, nuoret ja perheiden palvelut Aikuisten sosiaalityö Ikäihmisten palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Nykytila nelikenttänä Asiakaslähtöisyys, lähellä asiakasta olevat palvelut, osallisuus, joustavuus, verkostojen tuntemus, ketteryys ja itsenäisen asumisen lisääntyminen. Palvelujen yhdenmukaistaminen, päällekkäisyyksien poistaminen, kotiin vietävien palvelujen kehittäminen ja rakennemuutokset toteutus. Teknologian ja robotiikan hyödyntäminen. Vahvuudet Mahdollisuudet Päällekkäiset palvelut, suuret kustannukset, ei riittävästi valinnanvapautta, työnantajamallin haasteet henkilökohtaisessa avussa, raskas palvelurakenne, mittarit puuttuvat, psykiatrisen osaamisen vaje, eri asiakkuuskriteerit, eri laatukriteerit ostopalveluissa ja omassa tuotannossa palvelut hajallaan ja asiakkaita vielä laitoksissa. Heikkoudet Uhat Byrokratian lisääntyminen ja palkkatyöhön työllistymisen heikkeneminen.
Yhteistyö yhdyspintojen kanssa jatkossa Kaikissa yhdyspinnoissa vaikuttaa omatyöntekijän vastuu palvelujen koordinoinnista sekä maakuntauudistuksen palveluohjaus ja yhteinen asiakassuunnitelma. Terveyspalvelut Peruspalvelujen osaamisen taso esimerkiksi kommunikaatio-osaaminen Jalkautuvien lääkäripalvelujen kehittäminen Psykiatrien riittävyys Sivistystoimi Opetustoimi Varhaiskasvatus Vammaisista ja kehitysvammaisista pyritään siirtämään vastuu erityispalveluille, vaikka erityispalvelujen tarkoitus on tukea asiakkaan peruspalveluja. Liikuntapalvelut Julkinen liikenne Asiakkaiden palautteen mukaan toimii Pääsy ja kuljetus voi olla ongelma tai saattajapalvelu Esteettömyys ei toimi koko Uudellamaalla. Julkinen liikenne puuttuu kokonaan joiltain alueilta Kaavoitus, rakentaminen ja asuntotuotanto Vammaisneuvostojen pakollisuus on parantanut tilannetta. Esteetön ympäristö. Esteettömät asunnot. Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut Yhteiset prosessit vielä puuttuvat, mutta tilanne tulee muuttumaan maakunnan, TEOS -työryhmän ja vammaispalvelun lainsäädäntöuudistuksen myötä. Kela Kelan ja maakunnan yhdyspinta tärkeä vammaispalvelujen asiakkaiden kannalta. Toisen asteen ammatillinen koulutus Koulutuspaikkoja on karsittu, mikä on lisännyt painetta työ- ja päivätoiminnan palveluihin. Riittävä ammattilaisten kouluttaminen eli riittävästi lähihoitajia ja valmistuneiden vammaistyön osaamisen riittävyys.
4.3 Asiakkaan valinnanvapaus
Henkilökohtainen budjetti Valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen oikeus henkilökohtaiseen budjettiin (HB) tulee kaikille, joilla on pitkäaikainen avun tarve ja jotka ovat oikeutettu palveluihin ns. vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai erityishuoltolain perusteella. Vammaistyössä koskettaa noin 30 000 asiakasta. Henkilökohtainen budjetti tulisi voimaan heti 1.1.2020. Henkilökohtaista budjettia on pilotoitu Vantaalla ja Helsingissä. Keski-Uudellamaalla alkaa henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu. Vammaistyössä HB-mallissa on vahva yksilökeskeinen työote, yhdessä laadittu laaja palvelusuunnitelma ja asiakkaan kanssa yhdessä suunniteltu palvelujen järjestämistapa. HB- mallissa on myös säännöllinen palvelusuunnitelman seuranta.
Vammaispalvelujen asiakassegmentit Tukiasiakkuudet: Palveluntarve on helposti tunnistettavissa ja palvelu löydettävissä. Osaa asioida itsenäisesti Asuu itsenäisesti kotona: yleensä palvelu tulee asiakkaan luokse (peruspalvelujen yhteistyöasiakas). Yhden tai kahden palvelun turvin kotona itsenäisesti, esim. henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelu (VPL). Pärjääjäasiakkuudet: Tietävät, miten tulevat autetuksi. Pystyvät arvioimaan itse palveluntarvettaan. Sähköisen asioinnin käyttöönotto ko. kohderyhmälle. Asuu itsenäisesti kotona, esim. kotihoidon palvelut, kuljetuspalvelu (SHL). Ei oikeutta vammaispalvelujen viimesijaisiin palveluhin. Huolenpitoasiakkuudet: Asumisen tukipalvelut, mm. palveluasuminen kotiin. Haavoittuvassa asemassa olevat, joilla ei ole omia voimavaroja riittävässä määrin. Monitoimijaista tukea tarvitsevat, paljon eri palveluja tarvitsevat. Yhdyspintoja: muiden erityispalelujen asiakas, tuetun päätöksenteon tarve Yhteistyöasiakkuudet:. Asiakkaalla on hyvät voimavarat. Asiakas ottaa vastuuta omasta palvelukokonaisuudestaan => palveluseteliasiakas.
Asiakkaiden arvioidut ja tunnistetut ongelmat palvelunsaannissa Tuki- ja pärjääjäasiakkaat: Nykyinen palveluohjaus: digitaaliset palvelut ovat vähäiset eikä sähköinen asiointi ole mahdollista. =>Palvelun saaminen viivästyy (palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus eivät toteudu riittävästi). Palvelutarpeen muutokseen ei pystystä reagoimaan riittävän nopeasti Epäselvä asiakasohjaus Yhteinen näkemys palvelun riittävyydestä Palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi puutteellisia: jatkuvuuden varmistaminen ei toteudu. Työn suunnitelmallisuus on puutteellista. Viestinnän puutteet: vaikea löytää tietoa=> tarve yhteiselle tietojärjestelmälle. Huolenpito- ja yhteistyöasiakkaat: Asiakas ohjautuu väärään paikkaan. Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta: kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi/-huomiointi on puutteellista. Oma nimetty vastuutyöntekijä (+ varahenkilö) puuttuu. Vastuuhenkilö-malli voisi vähentää joissakin tilanteissa palveluntarvetta. Palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi puutteellisia: jatkuvuuden varmistaminen ei toteudu. Palvelun saaminen viivästyy (palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus eivät toteudu riittävästi).palvelutarpeen muutokseen ei pystystä reagoimaan riittävän nopeasti. Palvelun riittävyydestä ei voida muodostaa aina yhteistä näkemystä. Henkilökunnan ammatillinen osaaminen on puutteellista. Menetelmien hallinta ja käyttö on puutteellista. (esim. kommunikaatio ja kriisityön menetelmät).
Mikä palvelujärjestelmässä altistaa käyttämään paljon palveluja? Hajanaiset tiedot ja yhteisen asiakassuunnitelman puute. Palvelut ovat hajallaan ja niitä on paljon tarjolla. Ammattilaiset eivät tunne palvelujärjestelmää. Todellisen moniammatillisuuden puute Organisaatiolähtöiset palvelut Yhteisen arvioinnin puute Rajalliset aukioloajat Digitaalisten palvelujen vähyys Rakennukset Lainsäädäntö Yhteistyön puute eri toimijoiden välillä Johtamiskulttuuri Liika professionalismi Päällekkäiset palvelutarpeen arvioinnit, kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa.
4.3 Tulevaisuuden palveluverkko
Vammaisten palvelut: palveluverkko Esteettömyys Apuvälinepalvelut Vaativan tason palvelut Seudulliset palvelut Kuntoutus Lähipalvelut Koti Valmennus ja tuki Liikkuvat palvelut Digitaaliset palvelut Koti Asunto kunnalta Tuki esteettömään asumiseen Kotiin tuotavat palvelut Henkilökohtainen apu Omaishoito Asumisen tuki Lähipalvelut Palveluasuminen maakunnan palveluna Asumispalvelut Työ ja päivätoiminta Liikkumisen tuki Sote-keskukset Sosiaalityö Seudulliset palvelut Asumispalvelut Työ ja päivätoiminta Perhehoito Vaativan tason palvelut Vaativan tason asumispalvelut Vaativan tason päiväaikainen toiminta (VALAS) Tehostettu kotisairaanhoito Erityisasiantuntemus (jalkautuu) Kehitysvammapsykiatria
Matalan kynnyksen palvelut Vammaispalveluissa ei ole peruspalveluita vaan vammaispalveluja sovelletaan täydentävästi kun peruspalvelut eivät ole riittäviä. Vammaisten lasten erityistarpeet tulee ottaa huomioon kaikissa peruspalveluissa mm. kommunikoinnin osalta. Vammaisten lasten perheillä on samat oikeudet LAPE-palveluihin kuin kaikilla muillakin. Palveluohjaus Järjestöt, seurakunnat jne.
Lähi- ja keskitettävät palvelut Lähipalvelut: Tuettu päätöksenteko Neuvonta ja ohjaus Asumisen palvelut Kotona asumista tukevat palvelut Työ- ja päivätoiminnan palvelut Henkilökohtainen apu Jalkautuvat palvelut Tilapäishoito Liikkumisen valmennus Asumisvalmennus Keskitettävät palvelut: Henkilökohtaisen avun keskus Perhehoidon välitys, tukihenkilö, tukiperhe (yhdistettävä lastensuojelun kanssa) Tutkimus, kuntoutus, tehostettu tuki, vaativan tason hoito Tahdosta rippumaton hoito Asiantuntijapalvelut Kuljetuspalvelut ja liikkumisen tuki Asunnonmuutostyöt, asunnon välineet ja laitteet Tilapäishoidon välitys Tulkkipalvelut ja kommunikoinnin tulkit Omaishoito
Erityistason / maakuntatason palvelut Vaativan tason palvelut Osaamis- ja tukikeskus (OT-Keskus) Vaativan tason yksikkö tulee tuottamaan vaativan tason palveluita Uudenmaan vammaisille asiakkaille. Myös keskitettäviä järjestämisen kannalta, jos suuret volyymit, kuten kuljetuspalvelut. Keskitettävä, jos pienet volyymit, mutta vaatii vahvaa erityisosaamista, kuten esim. asunnon muutostyöt.
4.4 Digitalisaatio
Digitalisaatio Digitalisaatiolla saadaan suuria asiakashyötyjä vammaistyössä. Keinoälyn avulla voidaan tunnistaa esim. asiakkaan kommunikaatiota ja tulkata uudelle henkilökunnalle oikealla tavalla ja vältytään useilta väärinymmärryksiltä ja väkivaltatilanteilta mm. tehostetussa palveluasumisessa. Nyt usein tarvitaan tuttu, omahoitaja viereen, joka osaa toimia tulkkina. Palveluasumisessa on myös paljon toimintoja, joita keinoälyn turvin voidaan automaattisesti kirjauttaa asiakastietojärjestelmään. Sähköisten palvelujen kehittäminen tarvitaan maakunnallista henkilöstöä ja resurssia, jotta uudet toimintatavat saadaan käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Työn eteneminen alatyöryhmien avulla Vammaisten palvelut -valmisteluryhmä Palvelutarpeen arviointi Pj. Keski- Uusimaa Henkilökoh tainen apu Pj. Espoo Työ- ja päivätoiminta Pj. Helsinki Ostopalvelut, valvonta ja laadunhallinta Pj. Helsinki Asumisen muutostyöt, asunnon välineet ja laitteet, muut palvelut ja tukitoimet Pj. Itä- Uusimaa Vaativan tason erityisyksikkö Pj. Eteva kuntayhtymä Ympärivuorokautinen asuminen Pj. Helsinki Tilastoryhmä Pj. Länsi- Uusimaa Kuljetuspalvelut Pj. Vantaa Kilpailutuksen osalta Hki Kotiin vietävät palvelut Pj. Helsinki Alatyöryhmiin on kutsuttu vammaisneuvostojen edustus
Palvelujen tuottamistavat Liikelaitoksen tuottamat palvelut Liikelaitoksen ostopalvelut Asiakasseteli Henkilökohtainen budjetti Valinnanvapauslaissa velvollisuus tarjota henkilökohtaista budjettia kaikille, joilla on pitkäaikainen avun tarve. Haasteena laissa, että henkilökohtaisella budjetilla tulisi ostaa sosiaalipalveluja. Kokemusten mukaan monella asiakkaalla on tavoite päästä pois sosiaalipalveluista. Jos se on mahdollista HB:n avulla niin voidaanko mahdollistaa? Asiakassetelin palvelut: Kotiin vietävät palvelut: Kotihoito, sosiaaliohjaus, ateriapalvelu, henkilökohtainen apu Tehostettu palveluasuminen Lyhytaikainen hoito Työ- ja päivätoiminnan palvelut
Uudelleen organisoitavat palvelut Henkilökohtainen apu Kuljetuspalvelu Asunnon muutostyöt Vaativan tason palvelut Vastuutyöntekijyys Perhehoito, tukihenkilö, tukiperhe Omaishoito Myöntämiskriteereiden yhdenmukaistaminen Henkilökohtaisen budjetoinnin yhdenmukaisuuden varmistaminen Ostopalvelut, ladun valvonta Palvelusetelit, kilpailutukset
Jatkotyöskentelyssä linjattavat asiat Asiakkaan osallistuminen Valmisteluryhmän, alatyöryhmien jatkaminen, keskustelutilaisuudet Yhdyspintojen ja vastuiden määrittely Maakunnan liikelaitos, kunta, Sote-keskus Lapset, nuoret, perheet, ikääntyneet ym. asiakasryhmät ja niille palveluita tuottava tahot esim. sosiaalityön päätöksenteko Apotti Omaishoidon ja perhehoidon vastuut Ruotsinkieliset palvelut Palvelupaketit Järjestäjän tehtävien määrittely Palvelutarpeen arvio, yhteiset mittarit, RAI Tuotannon ohjaus, valvonta, arviointi Palvelumuotoilu, mitä uutta tarjoamme? Yhdenvertaiset palvelut, asiakasryhmien yhdistyminen (KvL ja Vpl) Valinnanvapauden varmistaminen Teknologian hyödyntäminen, chat palvelut, etähoito Joustavat aukioloajat, saatavuuden lisääminen
Jatkotyöskentelyssä huomioitavaa Vammaistyössä on tarpeen tehdä mittavat muutokset palvelurakenteeseen (esim. valtakunnallinen laitoshoidon purku), palvelujen kohdistamisessa ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaiseen toimintaan, mittareiden käyttöönotossa, kotiin vietävien palveluiden joustavuuden lisäämisessä (esim. kukaan ei joutuisi tehostettuun palveluasumiseen, koska tukea kotiin ei ole saatavilla virka-ajan jälkeen), palvelujen järjestämistavan ja kriteerien yhdenmukaistamisessa. Mittava uudistaminen ja sen varmistaminen, että vanhat rakenteet eivät siirry maakuntaan edellyttää, että valmistelutyöhän rekrytoidaan asiantuntijaosaamista ja johtoa. Alan vahvoja muutoshaluisia substanssiosaajia tarvitaan mukaan ymmärtämään asiakastyön ja lainsäädännön kannalta oleelliset asiat. Valmistelua varten tarvitaan laajaa alueellista näkemystä, koska asiakkaiden tarpeissa on alueellisia eroja.
Tulevat muutokset Uusina palveluina 2020 lähtien Henkilökohtainen budjetti osana valinnanvapauslakia Valmennus, lyhytaikainen huolenpito, tuettu päätöksenteko uusia palveluja VALAS lain mukaan (voimaan samaan aikaan valinnanvapauslain kanssa) Uusi IMO lainsäädäntö "Väliinputoavat" asiakkaat ovat jatkossa vammaispalveluun oikeutettuja, kun ensisijaiset palvelut eivät ole riittäviä. Uusi VALAS laki ei edellytä diagnoosia vammaisuudesta vaan pohjautuu tarveperusteisuuteen mm. ADHD. Asiakkaiden määrä tulee kasvamaan, mikäli sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ei saada vammaisten henkilöiden saataville.
Nostot On riski, että vammaispalvelujen asiakasmäärä kasvaa ja asiakaskunta muuttuu tulevan lainsäädännön myötä, elleivät sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut tavoita vammaisia henkilöitä paremmin. Palveluntarve kasvaa ja muuttuu esim. kehitysvammaisille suunnatuilla palveluilla ei vastata autismin kirjon palvelun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolaki ja vanhuspalvelulaki ovat ensisijaisia kuten muillakin asiakkailla. Vanhuspalvelulain osalta vammaisia henkilöitä palvellaan parhaiten Keski-Uudellamaalla. Perheet tarvitsevat enemmän ennalta ehkäisevää tukea perhepalveluissa, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Resursseja tulisi tällöin kohdentaa oikein mm. perheneuvola ja kotiapu palveluihin. Vammaisten lasten toimiva päivähoito, integraatio kouluissa ja riittävät jatkoopiskelupaikat tulee turvattava yhteistyössä kunnan kanssa. Aikainen moniammatillisen asiakassuunnitelman teko ja kirjaaminen sekä sen vaikuttava toteutus.
Jatkovalmisteluun huomioita Yhtenäiset kriteerit ja palvelujen yhteensovittaminen. Palvelutuotannossa on oltava sellaiset kannustimet, että palvelujen vaikuttavuus on nähtävissä ja asiakkaita kuntoutuu kohti työelämää ja itsenäistä asumista. Palvelujen painopiste on sosiaalihuoltolaissa. Yhteiset kirjaamiskäytännöt kaikkiin maakunnan yksiköihin. Henkilökohtaisen budjetoinnin pilotointiin on kiinnostusta Uudellamaalla. Pieniä kokeiluja on menossa. Erikoissairaanhoidon ja muun terveydenhuollon palvelujen oikea-aikaisen ja tehokkaan palvelun huomioiminen. Toimintakyvyn erityisasiantuntijoiden alueellisten ja keskitettyjen palveluiden saatavuuden varmistaminen. Laadukkaan osaamisen edistäminen. Uudellemaalle tulee mittava rakenteellinen muutos vammaispalvelujen osalta. Valmistelutyöhön palkattava riittävästi alan osaajia, jotta substanssiosaaminen on vahvasti huomioitu uudessa palveluverkossa.
Valmisteluryhmän pj. Mikaela Westergård mikaela.westergard@hel.fi (09) 310 43149 www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019
Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun www.uusimaa2019.fi @Uusimaa2019 #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä