Erityistason palveluiden uudistaminen 16 maakunnassa - yhteiskehittäminen käynnistyy 9.3.2018 Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija, LAPE Marjo Malja Sosiaalineuvos, STM 1
Erityis- ja vaativimpien palveluiden kehittämiskokonaisuus LAPE Integratiiviset toimintamallit Erityistason palvelut ja palvelurakenteet Vaativimmat palvelut / OT-keskukset Lastensuojelun sisällöllinen kehittäminen
Perjantai 9.3.2018 THL Kutsumme erityispalveluiden kehittäjät maakunnista yhteiseen kokouspäivään suunnittelemaan ja käynnistämään maakuntien toiveiden mukaista yhteiskehittämisen prosessia vuodelle 2018. Työskentelyn sisällöt, työskentelytavat ja aikataulutus maakuntien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Prosessia suunnittelemaan ja kannattelemaan perustetaan työryhmä, jossa yksi edustaja + varajäsen jokaiselta yhteistyöalueelta sekä THL ja STM/Lape. 3
Erityispalvelut TYÖRYHMÄ STM THL Marjo Malja, Pälvi Kaukonen (LAPE) Jukka Mäkelä Minna Sinkkonen Muiden maakuntien yhteyshenkilöt: Reima Santala (vara pj.) Etelä-Karjala: Mona Taipale, Päivi Petrelius Pohjois-Karjala: Anne Frimodig Keski-Suomi: Maria Lehtinen Yhteistyöalueet /maakunnat Pohjois-Savo: Laura Nyyssönen Mia Tapiola, CAREA (pj.) / Riitta Vartio, Helsinki Mikko Hulkkonen, V-S / Riku Niemi, Pohjanmaa / Mirja Antila, Satakunta Nanna Miettunen, Pirkanmaa Pikassos, Sari Miettinen PSHP Olli Humalamäki, ESSOTE / Mari Tuomainen, ESSOTE Pohjois-Pohjanmaa Jaana Jokinen, LAPE, Pohjois-Pohjanmaa, Teija Moisanen, LAPE Lappi Mukana prosessissa Pirjo Koivula OPH, Terhi Ojala, Valteri, PEKE edustaja Marjaana Pelkonen 4
Erityis- ja vaativimpien palvelujen tilanne - hankesalkun raportti 13.2.2018 Marjo Malja ja Pälvi Kaukonen
Toteutumis% noin 50 (vaihtelu 10-60) - Suuremmat linjaukset on suunniteltu ja isossa kuvassa eteneminen pääosin aikataulussa. - Esimerkiksi: o Keski-Suomi: Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen etenee aikataulussaan hankesuunnitelman mukaisesti. Työsuunnitelma ja konkreettiset tavoitteet ovat selkiytyneet. Eri toimijat ovat aiempaa enemmän sitoutuneet yhteiseen työskentelyyn ja yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. o Uusimaa: Vertikaalisen ja horisontaalisen integraation edistäminen kytkeytyy kansalliseen ja maakunnalliseen kehittämiseen, kattona monitoimijainen arviointi ja -yhteistyö ja niiden mallintaminen. Mallintamistyö linkittyy vahvasti kaikkiin kehittämisalueisiin (toimintakulttuuri, perhekeskus ja varhaiskasvatus- ja koulu). Kehittämistyön edetessä on osoittautunut, että kehittämisalueiden yhteensovittaminen on olennaista integratiivisen työn onnistumiseksi. 6
Lastensuojelun avohuolto - Alkuarvioinnin mallia on kehitetty ja pilotoitu mm. Etelä-Karjalassa. (SHL:n mukaisten palveluiden, LS:n ja VPL:n yhteisen palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen ja pilotointi). - Esimerkiksi: o Lastensuojelun systeemisen tiimityön mallin koulutukset jatkuneet ja uusia pilotteja käynnistynyt (mm. Etelä-Karjala, Etelä-Savo), osin raporteista luettavissa suoranaista innostusta systeemisen lastensuojelun tiimityöhön. Mm. Etelä-Savo: Pilotoinnit etenevät hyvin ja ovat jo tuoneet selkeää näyttöä mallin eduista. o Varsinais-Suomi: Lastensuojelun kuormittavuuteen ja erityisiin haasteisiin vastataan kehittämispaketilla, johon sisältyy lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden mentorointia ja esimiesten valmennusta. Hankkeessa kerätään 1000-tekoa-kampanjalla lastensuojelun hyviä tekoja ja ratkaisuja maakuntaan. 7 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
Sijaishuolto - Sijaishuollon kehittäminen päässyt nyt kunnolla vauhtiin. Valvontaosuuden kehittämien osin viivästynyt - odotetaan kansallista ohjausta. - Esimerkiksi: o Lastensuojelun laitoshoidon malli on valmis Etelä-Karjalassa. Lastensuojelun laitoshoidon henkilöstölle toteutettu perehdytys 1/2018. Myös sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan prosessi on valmis ja mallia pilotoidaan kevään 2018 aikana. o Keski-Pohjanmaalla mm. yhteistyössä vanhus- ja vammaispalveluiden kanssa laadittava perhehoidon toimintaohjeistus loppusuoralla o PKS: Suunnitellaan Uudenmaan maakunnan kanssa yhteinen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan sekä asiakasohjauksen toiminnan malli ja lastensuojelun laitoshoidon järjestämisen toimintamalli. Kytketään valmistelu tiiviisti Uudenmaan SOTE:n valmisteluun. 8 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
Osallisuus vahvistuu Esimerkiksi o Keski-Suomi: kokemusasiantuntijoiden mukaantulo ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö on vahvistunut o Etelä-Karjalassa perustettu yhteiskehittämisryhmä: Nuoret kehittäjät, ICT kansalaispalvelut, lastensuojelun laitoshoito, systeeminen lastensuojelutyö, perhehoito, perhekuntoutus, perhetyö: tavoitteena on kehittää mobiilisovelluksia erityis- ja vaativimman tason palveluiden asiakkaille. Suunniteltu: sovellus nuorille omien tavoitteidensa seuraamiseen, sovellus vanhemmille elintapaohjaukseen ja sovellus lastensuojelun laitoshoidon toiminnan arviointiin. o Pirkanmaan Lapessa on vakiinnutettu Taysin lastenpsykiatrian asiakasraatitoimintaa pysyväksi toiminnaksi. o Lappi: Kehittäjäasiakastapaamisten organisointi, maahanmuuttaja- ja romaniedustajien rekrytointi kehittäjäasiakastoimintaan 9 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
Esimerkiksi Erityspalvelut o Pohjois-Pohjanmaa: Psyykkisesti oireilevan lapsen tuen polku -mallin pilotointikoulutuksen käynnistyminen tammikuussa Taivalkoskella yhdessä koulutoimen ja lastenpsykiatrian sekä muiden erityispalvelujen kanssa o Satakunta: Osallistuttu POSOK-hankkeen kanssa yhteistyössä järjestettyyn Mun sieluun sattuuseminaariin koskien lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyötä ja monitoimijaista arviointimallia. Esitelty tapahtumassa Satakunnassa kehiteltyä monitoimijaisen arvioinnin mallia ja osallistuttu paneelikeskusteluun. 10 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
Riskejä ja haasteita - Miten LAPEn eri asiantuntijaryhmissä tehty kehittämistyö saadaan todellisuudessa vietyä sote- ja maakuntavalmisteluun. - Esim. Pohjois-Pohjanmaa: lisäresurssin tarve lastensuojelun kehittämistyöhön on selkeä. Toimiva arki - hankkeeseen palkataan lastensuojelun asiantuntija 1.3. alkaen. - Joillakin alueilla vaikeuksia saada aika ja tekijät riittämään. - Lastensuojelun systeemisen tiimimallin kehittämisen riskinä nähdään edelleen sosiaalityöntekijöiden suuret asiakasmäärät ja tästä syystä kyseenalaistetaan sellaisten tiimirakenteiden muodostuminen, mikä mahdollistaisi kokonaan systeemisen työotteen. 11 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
Seuraavalla kaudella - LAPEn eri asiantuntijatyöryhmissä tehdyn työn integrointi sote- ja maakuntavalmisteluun - Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen, erityisesti lasten osallisuus - Monitoimijaisen yhteistyön kehittämistyön syventäminen ja vieminen entistä konkreettisemmalle tasolle - Perhekeskustoimintamallin ja erityis- ja vaativan tason palveluiden yhdyspintoihin liittyvien toimintamallien yhteinen suunnittelu sekä niiden piloitointi. 12 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
Erityistason palveluiden uudistaminen 16 maakunnassa Yhteiskehittämisen prosessi vuodelle 2018 tavoitteineen, toimineen ja keinoineen suunnitellaan yhdessä 9.3.2018. 13