Pyykös- ja Kuivasjärvien haasteet. Tero Väisänen Suomen ympäristökeskus / Laboratoriokeskus

Samankaltaiset tiedostot
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Lapinlahden Savonjärvi

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely

Lestijärven tila (-arvio)

VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Koulumatkan tienylityksien turvallisuuden arviointi haja-asutusalueilla

Kokemuksia kaivosvesiyhteistyöstä Yara Suomi Oy ja Vesi-Eko Oy

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten

Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Vesienhoidon toimenpiteet Kiskonjoen-Uskelanjoen- Halikonjoen osa-alueella

Joroisselän alueen toiminta 12/2011

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos

Sisävesi LIFE IP -diat

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (6)

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

Metsätalouden vesiensuojelu

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

LLR-työ kalun öhje Vesinettiin (5/2013)

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle.

Aika: Maanantai klo Paikka: Lomakeskus Himmerki (osoite: Himmerki 8, Posio)

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Jäteveden denitrifikaation lisääminen ja vesistöhaittojen vähentäminen sedimenttidiffuusorin avulla

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

TASO-hankkeen esittely

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

t. Happamatsulfaattimaat

Sulfaattimaiden riskien hallinta ilmastonmuutoksen näkökulmasta Klimatförändringen och de sura sulfatjordarnas riskhantering

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Transkriptio:

Pyykös- ja Kuivasjärvien haasteet Tero Väisänen Suomen ympäristökeskus / Laboratoriokeskus 13.6.2018

Kollegat, jotka ovat auttaneet esityksen valmistelussa Mika Visuri, SYKE Teemu Ulvi, SYKE Raimo Ihme, SYKE Seppo Hellsten, SYKE Mirja Heikkinen, PP-ELY Hannu Salmi, OUKA Tero Väisänen Kehittämispäällikkö SYKE / Laboratoriokeskus +358 295 251 762 tero.vaisanen@ymparisto.fi Oulun toimipaikka Lähteet: Oulun yliopiston, tutkimuslaitosten ja konsulttien erillisselvitykset PP-ELYn ja OUKAn seuranta-aineistot

13.12.2 012 Pyykösjärvi pinta-ala 146 ha, keskisyvyys 1,3 m, kokonaistilavuus 1,95 milj. m 3 korkeus merenpinnasta +12,8 m viipymä (86 kk) Kuivasjärvi pinta-ala 82 ha keskisyvyys 1,5 m kokonaistilavuus 1,19 milj. m 3 korkeus merenpinnasta +12,0 m läpivirtausjärvi (7,5 kk),

Pyykös- ja Kuivasjärvi Matalia ja rehevöityneitä järviä Merestä kuroutuneita järviä (P 400 jkr ja K 500 jkr) Aiemmin mesotrofisia (sedimentin piilevien avulla rekonstruoitu veden fosforipitoisuus) Voimakkaampi rehevöityminen 1950-luvulta lähtien Kesäisin leväkukintoja ja järvisyyhyä sekä talvisin happiongelmia Pyykösjärven happamuuspiikit 2006 & 2010 Valuma-alueella Happamia Sulfaattimaita Valuma-alueilta tulevat vedet ravinteikkaita Asutusalueet, suoalueet, teollisuusalueet, kaatopaikka(x2) Järviin kohdistuva ravinnekuormitus kriittisellä tasolla Lintujen kuormitusta Pyykösjärveen on arvioitu Isovesitähtikasvustoja (Callitriche cophocarpa)

Pyykös- ja Kuivasjärvi Huomaa löyhä ja musta sedimentti Pohjiin kerääntynyt runsaasti valuma-alueelta kulkeutunutta orgaanista ainetta, joka ylläpitää sisäistä kuormitusta Kuivasjärvessä pehmeää sedimenttiä on noin 0,5 milj. m 3 Pyykösjärvessä noin 1,2 milj. m 3 Kerroksen paksuus paikoin yli 2 metriä Pyykösjärvessä resuspensio on ongelma (mallitarkastelu) Pyykösjärven sedimentissä kolmannes enemmän typpeä, kuin Kuivasjärvessä Järvien sedimentin pintakerroksissa SAMASE ohjearvojen ylittäviä metallipitoisuuksia As, B, Hg, Pb, V & Zn Ei raja-arvojen ylityksiä Selitys kaupungin läheisyys ja liikenne Isovesitähtikasvustoja (Callitriche cophocarpa)

Pyykös- ja Kuivasjärvien tutkimukset ja selvitykset 1/2 Veden laadun seuranta (PP-ELY ja OUKA) 1970 Kuivasjärven Kaijonlahden kunnostusvaihtoehdot (VTT) 1984 Kunnostuksen yleissuunnitelma (VTT) 1986 Kasvillisuusselvitykset (Oulun yliopisto) 1988 Selvityksen mahdollisista kunnostusvaihtoehdoista (VTT ) 1997 Kuormitusselvitys (SYKE) 2003 Sedimenttiselvitys (GTK) 2003 Kunnostuksen yleissuunnitelma (Ristola) 2004 Lausunnot Pyykösjärven äkillisestä happamoitumisesta J. Palko 2005, S. Kouvalainen 2006, P. Österholm 2007 ja H. Helminen 2007 Lisäselvitys sedimenteistä (PSV & J.Palko) 2005 Kalastoselvitys (PSV) 2005 Pyykösjärven sedimentin ruoppaus, käsittely metsäteollisuuden tuhkalla ja viherrakentamisen kasvualustakokeilu (Envitop Oy) 2006 6

Pyykös- ja Kuivasjärvien tutkimukset ja selvitykset 2/2 Hulevesiselvitys (Pöyry) 2006 => päivitetty 2011 (WSP) Pro Gradu sedimenttien paleolimnologiasta ja geokemiasta (OY) 2007 Lisäveden johtamisjärjestelyiden yleis- ja rakennussuunnittelu Oulujoesta Pyykösjärveen (Ramboll Finland Oy 2007) Lisävesien johtamisen mallintaminen (Pöyry Environment 2007) Ympäristöluvan laatiminen lisävesien johtamiseen (Pöyry Environment 2007) Pyykösjärveen johdettavan lisäveden vaikutusten seuraaminen - Tutkimusmenetelmien soveltuvuuden testaaminen sekä seurantaohjelman suunnittelu ja valmistelu (OAMK ja SYKE 2007) Lisävesien johtamisen vaikutuksen Pyykösjärveen, eli PYYVESI hanke (SYKE ja OAMK 2013) 7

Pyykös- ja Kuivasjärvien kunnostusponnistelut Ilmastuskokeilu Planox ja harjailmastimilla (1984-85) Planox ilmastin Pyykösjärvellä (1985 1996), ilmastuskatkos 1991 Kuivasjärven Kaijonlahden ruoppaus (1980 luvun lopulla) Aero-O 2 ilmastin Pyykösjärvellä(1996-2007), päättyi laiterikkoon Ilmastus Kuivasjärvellä (1985 n. 2014), päättyi laiterikkoon Järvikasvillisuuden niitto kelluvaa traktoria hyväksikäyttäen kesällä 2006 Pyykösjärven sedimentin ruoppaus, käsittely metsäteollisuuden tuhkalla ja viherrakentamisen kasvualustakokeilu (2006) ei laajamittaista toimenpidettä Lisävesien (0,1 m 3 /s) johtaminen Oulujoesta Pyykösjärveen (2010 talviaikana (marraskuusta maaliskuuhun) 4 kuukauden ajan tarvittaessa kesäaikana (elokuusta lokakuuhun) 2 kuukauden ajan Uudet suunnitelmat ja toimenpiteet esitellään iltapäivän maastokäynnin yhteydessä (Hannu Salmi) 8

Kunnostusponnistelujen tuloksellisuus Pyykösjärvessä (1/2) Kokonaisfosfori (ug l -1 ) 1. Ilmastuksen aloitus 2. Ilmastuksen ongelmat 3. Happamuusongelmat 4. Lisävesien johtaminen 1 2 3 4 9

Kunnostusponnistelujen tuloksellisuus Pyykösjärvessä (2/2) Kokonaistyppi (ug l -1 ) 1. Ilmastuksen aloitus 2. Ilmastuksen ongelmat 3. Happamuusongelmat 4. Lisävesien johtaminen 1 2 3 4 10

Kunnostusponnistelujen tuloksellisuus Kuivasjärvessä Kokonaisfosfori (ug l -1 ) Kaijonlahden ruoppaus 1. Ilmastuksen aloitus 2. Ilmastuksen ongelmat 3. Lisävesien johtaminen 1 2 2 3 11

KIITOS MIELENKIINNOSTA! Ilmastuskokeet v. 1984 Rantanäkymää v. 2011 PYYKÖSJÄRVELLÄ 12